toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Meritähti

Transkriptio

1 Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Meritähti

2 Toimintasuunnitelman rakenne Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelman laatiminen Työtämme ohjaavat arvot Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen Lapsen Vasut toiminnan suunnittelussa Toimintavuoden yhteiset tavoitteet: Digitalisaatioon liittyvä tavoite Yksikön toimintakulttuurin kuvaus, toimintakauden keskeiset periaatteet ja kehittämiskohde Oppimisympäristö Laaja-alainen osaaminen Oppimisen alueet Yhteistyö ja viestintä Dokumentointi, arviointi ja kehittäminen

3 Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelman laatiminen Yksikön toimintasuunnitelma perustuu Opetushallituksen antamiin varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin sekä Helsingin kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaan (varhaiskasvatuslautakunta ) Toimintasuunnitelmassa kuvataan, miten varhaiskasvatusta toimipisteessä tai yksikössä pedagogisesti käytännössä toteutetaan. Toimintasuunnitelma on ytimekäs käytännön varhaiskasvatustoiminnan kuvaus. Yksikön toimintasuunnitelma laaditaan toimintakaudelle ja siihen kirjataan toimintakauden varhaiskasvatuksen painopistealueet ja kehittämiskohteet. Jokaiselle lapselle laaditaan yhdessä perheen kanssa Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma. Ryhmäkohtainen toiminnan suunnittelu perustuu lapsen varhaiskasvatuksen suunnitelmaprosessista saatuun tietoon, yksikön toimintasuunnitelmaan, Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmaan sekä Vasu perusteisiin. 3

4 Työtämme ohjaavat yhteiset arvot Helsinkiläinen varhaiskasvatus perustuu Vasu-perusteissa määritellyille arvoille sekä Helsingin kaupungin strategiaan Vasuperusteissa määritellyt arvot: Lapsuuden itseisarvo Ihmisenä kasvaminen Lapsen oikeudet Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja moninaisuus Perheiden monimuotoisuus Terveellinen ja kestävä elämäntapa

5 Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen Tutustuminen: Päiväkodinjohtaja keskustelee jo päivähoidon hakuvaiheessa perheen kanssa ja antaa ennakkotietoa päivähoidon aloituksesta. Ryhmän opettaja ottaa yhteyttä perheeseen ja sopii aloitukseen ja tutustumiseen liittyviä asioita. Elokuussa aloittaville perheille järjestetään uusien perheiden info kesäkuussa. Päivähoidon alkaessa aluksi on 1-2 viikon tutustuminen ja samalla käydään aloituskeskustelu. Siirtyminen toiseen ryhmään: Opettajat huolehtivat tiedonvaihdosta ryhmästä toiseen. Lapsen kanssa tutustutaan uuteen ryhmään, tutun kasvattajan kanssa, ennen vaihtoa. Lapsen Vasu toiminnan suunnittelussa (Sitova tavoite 2018) Lapsen vasuprosessi yhteisesti sovitut käytännöt : Ennen vasukeskustelua tutustutaan lapseen, tehdään havaintoja, kirjataan havaintoja ja käydään havaintoja läpi ryhmän kasvattajien kesken. Sen jälkeen Ryhmän opettaja varaa vanhempien kanssa vasukeskusteluajan. Opettaja käy keskustelun, jossa lapselle tehdään varhaiskasvatussuunnitelma. Suunnitelmaa arvioidaan ainakin kerran vuoden aikana. Toimintamme perustuvat lasten mielenkiinnon kohteisiin, jotka nousevat lasten vasuista ja ryhmässä tehdyistä havainnoista. Lasten vasuun kirjatut pedagogiset tavoitteet huomioidaan ja niitä käytetään ryhmän toiminnan suunnittelun pohjana. 5

6 Yksikön toimintakulttuurin kuvaus, toimintakauden keskeiset periaatteet ja kehittämiskohde Digitalisaatio varhaiskasvatuksessa Meritähdessä hyödynnetään digitaalista vuorovaikutusta. Kuvaamme toimintaamme. Kuvia jaetaan digitaalisesti vanhemmille ja lapsille. Kuvat auttavat keskustelemaan varhaiskasvatuksen sisällöistä, niin kotona vanhempien ja lasten välillä, kuin kasvattajien ja vanhempien välillä. Järjestämme digitapahtuman kevään 2019 aikana. Leikkiin kannustava toimintakulttuuri Toteutamme Meritähdessä pitkäkestoisia projektityöskentelyjä, joissa pohjalla on ilmiölähtöinen lapsia osallistava työskentelytapa. Päiväkodissamme on monipuolista pedagogista toimintaa, joka lähtee lasten mielenkiinnon kohteista ja jossa lapset ovat vahvasti mukana suunnittelemassa, toteuttamassa, arvioimassa sekä kehittämässä toimintaa. Pedagoginen dokumentointi on mukana toiminnassa. Sen avulla mahdollistuu niin lasten kuin huoltajienkin osallisuus projektiin

7 Oppimisympäristö Hyödynnämme sisä- ja ulkotiloja joustavasti, aina kulloisenkin toiminnan ja lasten kiinnostuksen kohteiden mukaan. Sisätilat Sisätilojen oppimisympäristöt ovat muunneltavissa lasten iän, mielenkiinnon ja tarpeiden mukaan, turvallisuus huomioiden. Sisätilojen oppimisympäristöt: Omat ja kylän ryhmätilat, Sali, käytävät ja koko talo mahdollisuuksien mukaan. Lapsia opetetaan huolehtimaan oppimisympäristön siisteydestä ja viihtyvyydestä. Henkilökunta vastaa oppimisympäristön muunneltavuudesta lasten mielenkiintojen mukaan. Ulkotilat Ulkotilojen oppimisympäristöä laajennetaan lasten iän ja kehityksen mukaan Omapiha, lähipuistot, lähimetsät ja liikuntapaikat, merenranta, koko Vuosaaren alue ja koko Helsinki Ulkotilat oppimisympäristönä mahdollistavat laaja-alaisen oppimisen. 7

8 Laaja-alainen osaaminen Varhaiskasvatuksessa luodaan pohjaa lasten laajaalaiselle osaamiselle. Laaja-alainen osaaminen muodostuu tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon kokonaisuudesta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja sekä toimia tilanteen edellyttämällä tavalla. Ajattelun ja oppimisen lähtökohtana on turvallinen ja luottamukisellinen ilmapiiri. Itsestä huolehtiminen ja arjentaidot painottuvat toiminnassamme

9 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Lapsen hyvinvoinnin turvaaminen: Varhaiskasvatuksessa lapsen perustarpeista huolehtiminen on kaiken perusta. Lapsi tarvitsee riittävästi ravintoa, lepoa ja ulkoilua, jotta hän jaksaa toimia ryhmässä. Ruokailutilanteissa maistellaan uusia makuja, opetellaan käyttämään ruokailuvälineitä, kaatamaan maitoa, voitelemaan leipää sekä tunnistamaan nälkä ja kylläisyys. Lepo on tärkeä osa lapsen hyvinvointia. Omantoiminnan ohjaus: Lapsen omatoimisuutta eli itsenäisyyden lisäämistä tuetaan kannustamalla, kehumalla, mallittamalla ja yhdessä opettelemalla. Itsenäistymisessä edetään pienin askelin lasten ikä huomioiden Tunnekasvatus: Tunteiden hallinnassa pieni lapsi tarvitsee kasvattajan herkän tuen. Tunnekuohuissa lasta tuetaan kasvattajan läsnäololla. Lapsi rauhoitetaan, jonka jälkeen lapsen kanssa käydään tunnetila läpi sanoittamalla sekä kuvatuen avulla ja näin lapsi saa tunteelleen nimen. Lasten liikkuminen: Liikkuminen on lapselle luontainen tapa toimia. Meritähdessä pyritään minimoimaan paikallaan istuminen. Uusien asioiden opettelua, tutkimista ja kokeilua harjoitetaan sisällä ja ulkona. Metsässä liikutaan viikoittain omassa ryhmässä, joissain ryhmissä metsäkaverina on satuhahmo Metsämörri. Samalla opetellaan lasten kanssa käyttäytymistä luonnossa ja taajama-alueella. Sisätiloissa mahdollistetaan monipuolinen liikkuminen mm. rakentamalla erilaisia jumpparatoja ryhmätiloihin. Lapsella on lupa liikkua sisällä hyppien, temppuilen ja rajojaan kokeillen

10 Oppimisen alueet Kielten rikas maailma: Toiminnassamme painotamme Lastenkokoukset, suomi toisena kielenä opetus ja kasvattajan vuorovaikutus. Asioiden, esineiden ja tekemisten sanoittaminen arjessa, lorut/riimit ja arvuuttelut, keskusteluhetket, sadut ja itse keksityt tarinat, pelit, toimintapiirit, kuvatuki ja tukiviittomat Ilmaisun monet muodot: Lauluhetket, soittaminen, musiikin kuuntelu, kädentaidot, draamalliset toiminnot, kehollinen viestintä Tutkin ja toimin ympäristössäni: Havainnointi, arjen matematiikka, metsäpedagogiikka, rakentelu eri materiaalista, ongelman ratkaisu kysymysten avulla Kasvan, liikun ja kehityn: Luontoliikunta, taukojumppa, ohjattu sisä-ja ulkoliikunta, (päiväkodissa koko toimintavuodelle Liikuntasuunnitelma ), ruokapöytäkulttuuri (kaunis käytös, oman vuoron odottaminen, keskustelu), kasvattajan valvonnassa myös riskien ottamista harjoitellaan esim.liikuntahetkillä

11 Yhteistyö ja viestintä Huoltajat pääsevät vaikuttamaan ja osallistumaan Vasukeskusteluissa ja leops-keskusteluissa kaksi kertaa vuodessa Vanhempainilloissa Vanhempaintoimikunnassa Juhlissa Viestitämme toiminnastamme Instagramissa Päivittäisissä keskusteluissa Kirjallisten tiedotteiden ja sähköisen viestinnän avulla Monialaista yhteistyötä teemme Kiertävävarhaiskasvatuksenerityisopettajan S2-opettajan Neuvolan ja perheneuvolan Lastensuojelun Puhe- ja toimintaterapeuttien kanssa Teemme yhteistyötä myös Seurakunnan Kirjaston Koulun Terveydenhuollon kanssa 11

12 Dokumentointi, arviointi ja kehittäminen Pedagogisen toiminnan arvioinnin tarkoitus on varhaiskasvatuksen kehittäminen sekä lasten kehityksen ja oppimisen edellytysten parantaminen. Toiminnan arvioinnin on oltava systemaattista ja säännöllistä, ja sitä pitää tehdä niin toimipiste- kuin ryhmätasollakin. Arvioinnin tulee perustua dokumentoituihin tosiasioihin ja arviointia tulee tehdä suhteessa varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteisiin sekä toimipisteen toimintasuunnitelmaan.

13 Pedagoginen dokumentointi Pedagoginen dokumentointi on Meritähdessä jatkuva prosessi, jossa havainnot, dokumentit ja niiden tulkinta muodostavat ymmärrystä pedagogisesta toiminnasta. Pedagoginen dokumentointi mahdollistaa lasten ja huoltajien osallistumisen toiminnan arviointiin, suunnitteluun ja kehittämiseen. Lapsen Kanssa Dokumentoimme kuvin, piirustuksin ja tekstein, kuten sadutus ja kertomukset, lapsen päivää Meritähdessä. Myös lastenkokoukset ovat tärkeä osa toiminnan suunnittelua useassa ryhmässä. Näin saamme arvokasta tietoa lasten hyvinvoinnista ja oppimisesta. Kun dokumentteja tarkastellaan yhdessä lapsen ja huoltajien sekä ryhmän kasvattajien kanssa, löydämme erilaisia näkökulmia. Erilaisten näkökulmien kautta lapsen Kasvu ja kehitys hahmottuu paremmin. Lapsiryhmässä Pedagogisen dokumentoinnin avulla lapsiryhmän mielenkiinnon kohteet tulevat näkyviksi. Meritähdessä painottuvan Ilmiöpohjainen oppiminen. Tämän toiminnan suunnittelussa pedagoginen dokumentointi on tärkeä osa tavoitteisiin ja lasten hyvinvointiin tähtäävää arkea. Tämä tapahtuu yhteisessä keskustelussa esimerkiksi tiimipalaverissa Kun toimintaa on riittävästi dokumentoitu istutaan alas yhdessä analysoimaan niitä ja mietitään suuntaviivoja tulevaan. Yhdessä lasten kanssa Dokumentteja, esim. lasten ottamia valokuvia tarkastellaan keskustellen myös lasten kanssa Yhdessä vanhempien kanssa Vanhempien kanssa keskustellaan päivittäin, vasukeskusteluissa ja vanhempainilloissa /-kahveilla Dokumentoimme ryhmän toimintaa mm. Instagramiin, josta vanhemmat voivat seurata toimintaamme ja keskustella siitä sekä lasten että henkilökunnan kanssa Henkilöstön kesken Jatkuva oman toiminnan pohtiminen on meille tärkeää. Ammatillinen kehittyminen edellyttää jatkuvaa pohdintaa sekä itsenäisesti että ryhmässä. Pohtiminen tapahtuu Kehittämispäivillä, pedagogisissa- ja talonkokouksissa kerran viikossa sekä kehityskeskusteluissa. 13