Vammaissosiaalityön asiantuntijuus ja osaamistarpeet - alustuksia ja keskustelua. VamO -hankkeen työntekijät 8.11.

Transkriptio

1 Vammaissosiaalityön asiantuntijuus ja osaamistarpeet - alustuksia ja keskustelua VamO -hankkeen työntekijät Iiris-keskus

2 VamO -hankkeen läpileikkaavat tavoitteet: 1. Tietoon perustuvien asiakasosallisuutta vahvistavien käytäntöjen kehittäminen 2. Asiakasosallisuudelle rakentuvan vammaissosiaalityön asiantuntijuuden vahvistaminen 3. Valtakunnallisesti hyödynnettävissä olevan asiakasosallisuutta vahvistavan vammaissosiaalityön asiakasprosessin mallintaminen

3 Joitakin mahdollisuuksia vammaissosiaalityön jäsentämiseen

4 Sosiaalityön KV -määritelmä (2014), osiin purettuna - professio ja tieteenala - positiivista yhteiskunnallista muutostyötä, tavoitteena edistää yhteenkuuluvuutta sekä ihmisten ja yhteisöjen voimaantumista ja valtaistumista - periaatteina oikeudenmukaisuus, ihmisoikeudet, kollektiivinen vastuu ja moninaisuuden kunnioittaminen - hyödyntää eri tieteenalojen teoreettista tietoa, sekä alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen tietoa - työskentelee sekä ihmisten että rakenteiden parissa hyvinvoinnin lisäämiseksi

5 Yksi näkökulma: vammaissosiaalityön osaaminen rakentuu sosiaalityön perus- ja ydinosaamisen päälle, sitä täydentämään OSAAMISALUEET OVAT TOSIASIALLISESTI LIMITTÄISIÄ Sosnet: sosiaalityön osaamisen osa-alueet (Lähteinen ym. 2017) - yhteiskunnallinen osaaminen - tutkimusosaaminen - eettinen osaaminen - vuorovaikutusosaaminen - työmenetelmäosaaminen - oikeudellinen osaaminen - palvelujärjestelmäosaaminen - kehittämis- ja muutososaaminen - johtamisosaaminen - rakenteellisen sos.työn osaaminen V A M M A I S S O S I A A L I T Y Ö

6 YHTEISKUNNALLINEN OSAAMINEN kokonaisvaltainen tarkastelu, kyky tarkastella yksittäisen ihmisen tilannetta osana yhteiskuntaa ihmisellä voi olla jokin vamma, mutta vammaisuus rakentuu suhteissa muihin ihmisiin, toimintaympäristöihin, yhteisöihin sekä yhteiskuntaan ja sen rakenteisiin asiakasosallisuuden rinnalle tavoitteeksi yhteiskunnallinen osallisuus millaisena esim. nykyinen työvoimapolitiikka näyttäytyy vammaisen ihmisen näkökulmasta? VamO -hankkeessa tuotetaan tietoa esim. digitalisaatiosta yhteiskunnallisena muutosprosessina vammaisten ihmisten osallisuuden näkökulmasta

7 TUTKIMUSOSAAMINEN Suomessa sosiaalityö yliopistotason tutkimusperustaista koulutusta tutkimusosaaminen on sekä teoria- että tutkimustiedon hallintaa kyky kerätä, analysoida ja hyödyntää relevanttia tutkimustietoa vammaissosiaalityössä tutkimusosaaminen tarkoittaa mm. tietoa vammaisuudesta ja vammaistutkimuksen tuloksista sekä tämän tiedon hyödyntämistä osana käytännön työtä (tutkimusperustaiset hyvät käytännöt, toimenpiteiden vaikuttavuus, vaikutukset osallisuuteen jne.) VamO -hankkeessa kehitetään tutkimusperustaisesti asiakasosallisuutta vahvistavia käytäntöjä ja vammaissosiaalityön asiantuntijuutta (tieteellinen tutkimus, tutkimuksellinen kehittämistoiminta)

8 EETTINEN OSAAMINEN arvoperustaisuus on sosiaalityön selkäranka eettisyys on sosiaalityön velvollisuus, mahdollisissa ristiriitatilanteissa sosiaalityöntekijät apua tarvitsevien puolella (Kananoja 2017) eettisyys on sosiaalityön työväline mm. kyky tarkastella valtaan ja vallan käyttöön liittyviä kysymyksiä kriittisesti ja reflektoivasti, sekä kyky käyttää harkintaa eettisesti myös asiakkaan osallisuuden varmistaminen ja rakenteisiin vaikuttaminen VamO -hankkeessa asiakkaiden osallisuuden vahvistamisen lisäksi mm. kehitetty eettisesti kestävää harkintaosaamista, sekä tutkittu harkintavaltaa ja vammaissosiaalityön eettistä työtä

9 VUOROVAIKUTUSOSAAMINEN sosiaalityön keskiössä on asiakkaan ja ammattilaisen välinen suhde arvostava kohtaaminen ja eettisyys vaativissakin tilanteissa parhaimmillaan vuorovaikutuksessa voi voimaantua ja valtaistua vammaissosiaalityössä erityistä mm. pitkät asiakassuhteet tarvittaessa esim. selkokielisyys, teknologia, tai AAC-menetelmät vuorovaikutukseen panostaminen helpottaa yhteisen ymmärryksen löytämistä VamO -hankkeessa on mm. kehitetty työkalupakki vammaisten lasten osallistavaan kuulemiseen, monia työkaluja voi hyödyntää myös aikuisten asiakkaiden kanssa

10 TYÖMENETELMÄOSAAMINEN esimerkiksi haastatteleminen, palvelutarpeiden arviointi, suunniteltu sosiaalityö, psyko-sosiaalinen työ sekä dokumentointi ovat sosiaalityön keskeisiä työmenetelmiä VamO -hankkeessa on kehitetty mm. osallistavaa palvelutarpeen arviointia ja osallistavaa palvelusuunnittelua VamO -hankkeessa toteutettu vuorovaikutusvälineiden kehittäminen ja käyttöönotto tukee mm. haastattelemista, arviointia ja suunnittelua VamO -hankkeessa sekä kehitetään dokumentointia että tutkitaan dokumentointia, toisaalta tutkittaessa prosessia tutkitaan myös esim. palvelutarpeen arviointia ja palvelusuunnittelua

11 OIKEUDELLINEN OSAAMINEN sosiaalityössä juridinen säätely vahvaa lähtökohtana perus- ja ihmisoikeudet Suomi sitoutunut toimeenpanemaan YK:n vammaisten oikeuksien sopimuksen sosiaalityöntekijä käyttää julkista valtaa, prosesseissa tehdään oikeudellisia päätöksiä VamO -hankkeen näkökulmasta kehittämisen kohteena oikeudellisen osaamisen osalta mm: - harkintaosaaminen - harkintavallan käyttö - päätösten argumentointi

12 PALVELUJÄRJESTELMÄOSAAMINEN tieto sosiaalihuollon etuus- ja palvelujärjestelmistä ja eri palvelu vaihtoehdoista kyky kehittää toimintamalleja vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita vammaisten henkilöiden palvelujärjestelmä on monimutkainen, ja asiakkaana oleminen vaatii usein paljon työtä -> työntekijän merkitys vammaispalvelujen erityispalveluja järjestävien tärkeää tietää riittävästi myös peruspalveluista (ja mm. järjestösektorin tarjonnasta) VamO -hankkeessa kehitettävät hyvät käytännöt julkaistaan uudistuvassa Vammaispalvelujen käsikirjassa, jolloin ne ovat valtakunnallisesti hyödynnettävissä

13 KEHITTÄMIS- JA MUUTOSOSAAMINEN yhteiskunnan ja ihmisten arjen muuttuessa myös sosiaalityön on muututtava kehittämisen keskiössä sosiaalityön tavoite, arvot ja etiikka eettisesti kestävä kehittäminen tarkoittaa mm. asiakkaiden osallisuutta oman työn kehittäminen on myös työhyvinvointiin liittyvä tekijä oman työn kehittäminen mitoitettava osaksi kaikkien työtä VamO -hanke perustuu asiakkaiden ja työntekijöiden yhteiskehittämiseen, havaittu kuitenkin tarve myös työntekijöiden laajemmalle osallistumiselle kehittämiseen

14 JOHTAMISOSAAMINEN tarkoittaa kykyä johtaa sosiaalityön asiakasprosesseja, sekä päävastuuta asiakastilanteista ja kokonaisarvion tekemisestä lisäksi kyky hallita myös talouteen ja hallintoon liittyviä prosesseja asiakastilanteet ja asiakkaiden palvelukokonaisuudet vammaissosiaalityössä usein monimutkaisia VamO -hankkeessa tehty kriittisiä tutkimushavaintoja mm. moniportaisista päätöksentekoprosesseista vammaissosiaalityössä, mitä ne merkitsevät sosiaalityöntekijän johtamisosaamisen käytön kannalta? Entä palvelutarpeen selvittämisen ja päätöksenteon osittainen eriytyminen?

15 RAKENTEELLISEN SOSIAALITYÖN OSAAMINEN kyky tunnistaa yhteiskunnan ja palvelujärjestelmien rakenteissa olevia syrjäyttäviä tekijöitä ja mekanismeja, tuottaa näistä mekanismeista tietoa ja esittää niihin ratkaisuvaihtoehtoja yhteiskunnallista vaikuttamista, oikeudenmukaisuustyön tekemistä sekä sosiaalityön eettisyyden toteuttamista rake sosiaalityötä vammaissosiaalityössä vasta vähän (Laisi ym. 2017) keskeistä tiedon ja tietoisuuden lisääminen vammaisuudesta VamO -hankkeessa osallistutaan rakenteelliseen sosiaalityöhön mm. tuottamalla tietoa (asiakaskyselyt, asiakashaastattelut ym. aineistot), kirjoitettu myös mielipidekirjoituksia ja pidetty lukuisia puheenvuoroja

16 Kriittinen näkökulma vammaissosiaalityöhön (Oliver, Sapey & Thomas 2012) keskittyy vamman sijaan vammaisuutta aiheuttaviin tilanteisiin ja mekanismeihin ei yritä luoda liian yleistä, kaikkiin tilanteisiin sovellettavaa vammaissosiaalityön manuaalia ymmärtää, että henkilö voi olla vammautettu useilla eri alueilla (esim. talous, asuminen, lähiympäristön asenteet, väkivalta) on konservatiivisuuden sijaan ennemmin radikaalia (sosiaalityötä) -> keskittyy syrjinnän vastustamiseen ja haastaa perinteisiä valtasuhteita VamO -hankkeen osallisuusryhmissä asiakkaat mukana kehittämisessä, ja VK ryhmä arvioi kaikkea hankkeen toimintaa (muodollisesta kuulemisesta vaikuttamiseen)

17 Vammaissosiaalityön asiantuntijuus Kinnunen 2012: työntekijöiden käsitysten mukaan vammaissosiaalityön: tiedollinen asiantuntijuus on ensisijaisesti tietoa lainsäädännöstä ja palvelujärjestelmästä, sekä teoreettista, tutkimustietoa ja kokemustietoa taidollinen asiantuntijuus vuorovaikutusosaamista, arvo-osaamista ja menetelmällistä osaamista ammatillinen kokemustieto merkityksellistä, koska vammaissosiaalityön asiantuntijuus on vaativaa ja tilanteissa muuntuvaa

18 Keskustelua

19 Vammaissosiaalityön osaamisen haasteita -havaintoja projektiin loppuvaiheessa mukaan tulleen kehittäjäsosiaalityöntekijän ja järjestön sote-asiantuntijan silmin Ylva Krokfors, Invalidiliitto ry

20

21

22

23 Vammaissosiaalityö ja ammattieettiset valinnat Sosiaalialan ammattilaisilla on velvollisuus asettua yhteiskunnalliselta asemaltaan heikoimpien ryhmien puolelle, tukea ihmisiä vaikeissa elämäntilanteissa ja tuoda tietoa kohtuuttomista tilanteista ja syrjivistä rakenteista poliittiseen päätöksentekoon. Sosiaalialan työtä säätelee lainsäädäntö, mutta lainmukaisuus ei aina takaa oikeudenmukaisuutta. Siksi arjen valintoja ohjaamaan tarvitaan vahvaa ammattietiikkaa tarvitaan vahvaa

24

25 Vammaissosiaalityön koulutustarpeita Tällä hetkellä missään Suomen kuudesta sosiaalityötä opettavasta yliopistosta ei ole vammaissosiaalityön opintokokonaisuutta. Jos vammaissosiaalityötä on mitenkään käsitelty, on se ollut usein osana jonkun luontosarjan yksittäistä luentoa. Minkälaisia koulutustarpeita vammaissosiaalityössä on? Kenen ja miten koulutusta tulisi antaa?

26 Keskustelua

27 Osaamisen kehittäminen Rovaniemellä Rovaniemellä kehitetty vammaissosiaalityön erityisosaamista VamO -hankkeen aikana: Osaamiskysely Case -työskentely Vammaissosiaalityön oikeuskäytäntöä -kiertokansio

28 Osaamiskysely Laadittiin kyselyrunko vammaissosiaalityön osaamisalueista Maarit Kinnusen (2012) jäsennyksen mukaan. Kysely koostuu 31 kysymyksestä: 16 numeerista ja 15 avointa kysymystä. Tiedollinen asiantuntijuus LAINDSÄÄDÄNTÖTIETO PALVELUJÄRJESTELMÄN TUNTEMUS TIETOA VAMMOISTA JA SAIRAUKSISTA TEOREETTINEN ASIANTUNTIJUUS KOKEMUKSEEN PERUSTUVA ASIANTUNTIJUUS SOSIAALITYÖN ORGANISATORISEN, LAKISÄÄTEISEN, TOIMINNALLISEN JA POLIITTISEN YMPÄRISTÖN TUNTEMUS Taidollinen asiantuntijuus VUOROVAIKUTUSOSAAMINEN METODINEN OSAAMINEN SELVITYSTYÖHÖN TARVITTAVAT TAIDOT/PROSESSITAIDOT ARVO-OSAAMINEN MUUTOSOSAAMINEN KIRJOITTAMISTAIDOT ESIINTYMISTAIDOT TIETOTEKNISET TAIDOT KEHITTÄMISOSAAMINEN

29 Kyselyn toteutus Kysely toteutettiin kesän 2018 aikana sähköisenä kyselynä (Zef) Kaikki vammaissosiaalityön palvelujen sosiaalityöntekijät, ohjaajat ja esimiehet vastasivat kyselyyn Työntekijöiden toiveesta kysely täytettiin anonyymisti Kyselyyn vastaaminen vei aikaa n. 30 minuuttia tai alle Numeerisiin kysymyksiin vastattiin asteikolla 1-10 Esim: Kuinka hyvin tunnet vammaissosiaalityössä tarvittavan lainsäädännön? Jokaisen numeerisen kysymyksen jälkeen oli avoin kysymys, jossa vastaaja pystyi tarkentamaan osaamistarpeita ja esittämään ideoita osaamisen kehittämiseksi Esim. Miten lainsäädäntöosaamista voisi kehittää?

30 Esimerkkejä kyselyn vastauksista Esiintymisosaaminen keskiarvo: 6,7 Vammojen/ sairauksien tuntemus keskiarvo 7,3 Lainsäädännön tuntemus keskiarvo 7,8 Kirjoittamistaidot keskiarvo 8,1 Arvoperustan ja etiikan tuntemus keskiarvo 8,4 Miten osaamista voisi kehittää? Mielestäni esiintyminen on vahvasti sidoksissa henkilön persoonaan. Esiintymis- taitoja voisi kehittää alan kouluttajan toimesta. Työyhteisöissä enemmän "heittäytymisharjoituksia". Palavereiden, kehittämispäivien tai vastaavien tilanteiden vetovastuuta voisi antaa aina jollekin Kokemuskouluttajia, kokemusasiantuntijoita tai järjestöjä kuulemalla, koulutusta heiltä. Työntekijät voisivat osallistua eriaiheisiin koulutuksiin, laatia niistä koko työyhteisölle koosteen ja kouluttaa myös muut. Case-tyyppisesti, käytännön kautta Tarkastelemalla HaO:n ja KHO:n päätöksiä yhdessä keskustellen. Lainsäädäntöön liittyviä teemoja, kuten erityisen tuen tarvetta, olisi hyvä käydä yhdessä läpi. Säännöllistä "opintopiiri" työskentelyä -- käydä päätöksiä ja kirjauksia läpi esimerkiksi esimiehen kanssa, jolloin saisi palautetta omista kirjauksista ja näkisi asiaa toisen silmin. -- saada palautetta siitä, mitä mieltä asiakkaat ovat päätöksistä ja mitä heidän mielestä voisi kehittää. Selkokielen opiskelu Kokemusten jakamista Yhteisellä keskustelulla työyhteisössä

31 Toimenpiteet kyselyn jälkeen Kyselyn raportti laadittiin kesän jälkeen ja käytiin yksikössä läpi syksyllä. Keskustelu kyselyn tuloksista ja konkreettisten kehittämistavoitteiden asettaminen käydään marraskuun lopulla kehittämisiltapäivässä. Asetetaan konkreettisia tavoitteita osaamisen kehittämiseksi Sovitaan keväälle päivä, jolloin arvioidaan sovittujen tavoitteiden toteutumista. Kysely toteutetaan uudelleen vuonna 2019 (kevät-syksy?) Koko yksikön osaamisen kehittymistä eri osaamisalueilla voidaan arvioida numeerisesti ja avoimet kysymykset mahdollistavat kehittämisideoiden esille tuomisen. Kuinka usein kysely olisi hyvä toistaa?

32 Case -työskentely Esimies valitsee työntekijälle päättyneen asiakasprosessin, joka käydään läpi case työskentelyssä Prosessin ei tulisi olla yli 6 kk vanha, jotta asiat olisivat työntekijällä tuoreessa muistissa Esimies ja työntekijä valmistautuvat Case -työskentelyyn perehtymällä prosessin dokumentteihin Case arvioidaan ja dokumentoidaan erillisellä arviointipohjalla Keskustelun runko: 1. Lainsäädäntö ja järjestelmä Palvelutarpeen arvioinnin, palvelusuunnitelman ja päätösten arviointi (mm. palvelutakuu, prosessin kesto vs. asian kiireellisyys, olennaisten tietojen kirjaaminen ja kieliasu, riittävän osaamisen varmistaminen palvelutarpeen arvioinnissa, päätöksen yksilölliset perustelut, asiakkaan näkemyksen huomioiminen,...) 2. Organisaatio 3. Asiakasjärjestelmä Onko prosessi noudattanut sovittua palvelutarpeen arvioinnin rakennetta ja käytäntöjä? Onko asiakasjärjestelmässä merkitty kaikki oikein? (Valmistautuminen, sovittujen välineiden käyttö, osallistava kirjaaminen, miten asiakkan osallisuutta prosessissa on edistetty?)

33 Case -työskentelyn arviointi Case työskentelyn arviointilomake 1. Miten asiakasprosessi toteutui työntekijän arvion mukaan? a) Mitkä asiat prosessissa menivät hyvin? b) mitkä asiat olisivat voineet mennä paremmin? 2. Esimiehen näkemys työntekijän vahvuuksista ja kehittämistä vaativista osa-alueista: 3. Asetetut tavoitteet ja keinot asiakastyön kehittämiseksi: 4. Case-työskentelyn arviointi: Auttoiko case työskentely työntekijää oman asiakastyön kehittämisessä, miten?

34 Vammaissosiaalityön oikeuskäytäntöä -kiertokansio Vammaissosiaalityön palveluissa koottiin kansioon tuoreimpaa oikeuskäytäntöä Kansio kiertää työntekijöillä, jotka kuittaavat päätöksen luetuksi Tavoitteena on lisätä työntekijöiden osaamista oikeuskäytännöstä ja tukea päätöksentekoa

35 Osaamistaulu / Espoo

36 Keskustelua, kommentteja?

37 Vammaissosiaalityön osaamisen kehittäminen Eksotessa 1. Harkintaosaamisen kehittäminen - Päätösten argumentointi - Tiimityöskentelyn kehittäminen Virittäytyminen aiheeseen, Marketta Rajavaaran esitys Harkintavalta muutoksessa kenen harkinta ratkaisee vammaispalveluissa? -> Parannetaan sitä, miten argumentoidaan tehtyjä ratkaisuja. Keskittyminen henkilökohtaisen avun päätöksiin 2. Sukupuolivaikutusten arviointityökalu

38 Päätösten argumentointi, lähtökohta - Millä tavalla argumentoimme tekemiämme ratkaisuja? Millä tavalla harkinnan käyttö näkyy päätöksenteossa? Voisiko argumentointia parantaa? - Perustelut usein vain pelkällä fraasilla, ei yksilöllistä perustelua. Hakija on vaikeavammainen henkilö ja tarvitsee välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua selviytyäkseen päivittäisistä toiminnoista (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 8 ). Yksilöllinen perustelu löytyy hakemus ja tilanne -kohdasta. Päätökset ovat pitkiä, paljon viranomaiskieltä.

39 Päätösten argumentointi, tavoitteena 1. Päätökset ovat selkeämpiä. 2. Sosiaalityöntekijän käyttämä harkinta tulee näkyväksi. Päätöksessä perustelut-kohtaan kirjataan ensin asiakkaan tarpeeseen ja tilanteeseen liittyvät yksilölliset perustelut. Sen lisäksi kirjataan lainsäädännöstä tuleva perustelu. Kirjoitetaan asiakkaalle: Hakijalla on vs. Sinulla on... Käytetään selkeää (ja ystävällistä) kieltä -> Päätösfraasien uudelleen kirjoittaminen asiakasystävällisempään muotoon. Kehittäjäasiakkailta myönteinen palaute

40 Mikä edistää tai estää harkinnan käyttöä? ESTÄÄ EDISTÄÄ -Asiakkaan kykenemättömyys vastata asioistaan, kognitiivisen toimintakyvyn alenema, näkemys siitä, että tällaisissa tilanteissa työntekijä joutuu ottamaan tilanteessa enemmän vastuuta -Organisaatio ja esimiehet kannustavat harkinnan käyttöön -Kiire ja suuret asiakasmäärät, ei aikaa hankkia riittäviä selvityksiä tilanteen ratkaisemiseksi -Rohkeus toimia asiakastiimin ratkaisun vastaisesti, jos se vastaa työntekijän ajatusta asiakkaan edun toteutumisesta -Linjaukset palvelujen myöntämisestä, esim. kuljetuspalvelun lisämatkat -Esimiesten luottamus työntekijän ammattitaitoa kohtaan -Asiakkaan asuinpaikka; millaisia palveluja asiakkaalle on mahdollista järjestää? -Asiakkaan ja hänen tilanteensa tunteminen, hyvä perehtyminen tilanteeseen, asiakkaan kokonaistilanteen huomioiminen -Aluekohtaiset eroavaisuudet palvelujen toteuttamisessa -Asiakkaan aito kuuleminen ja kuunteleminen

41 Tiimityöskentely edistämään harkinnan käyttöä - Sosiaalityöntekijän ja palveluohjaajan tehtävänkuvat. - Avokonttorin säännöt ja tilajärjestelyt. - Työskentely sosiaalityöntekijän johtamissa tiimeissä (kolme tiimiä: alle 30 v. asiakkaat, yli 30 v. asiakkaat ja alueellinen tiimi). - Erilaisten tiimien roolien selkiyttäminen (pienet tiimit, asiakastiimi, sosiaalityöntekijöiden kokous, asumisen työryhmä...) Kuinka usein kokoonnutaan, ketkä osallistuvat, valmistautuminen kokoukseen, esityslistat, muistiot...

42 Sukupuolivaikutusten arviointi - Asian käsittely asiakasosallisuusryhmissä, keskustelun vetäjänä Thl:n Minna Kukkonen. Lopputulema: persoona, ikä, asuinpaikka ja sosiaalinen ympäristö vaikuttavat osallisuuden toteutumiseen sukupuolta enemmän. Ei erityisen kiinnostava aihe kehittäjäasiakkaiden mielestä. - Jatkotyöstäminen vammaispalvelujen työntekijöiden kesken, yhteinen keskustelu ja sähköpostikysely. - Ei herätä suuria intohimoja myöskään työntekijöissä. Kiinnostava aihe, mutta ei ehkä sittenkään se tärkein

43 Sukupuolivaikutusten arviointityökalu: kysymyslista 1.Huomaatko eroa siinä, miten kohtaat eri sukupuolta olevat asiakkaat? Millaisia eroja huomaat? 2. Tunnistatko itsessäsi/työyhteisössäsi sukupuolirooleihin liittyviä stereotyyppisiä ajattelutapoja? Millaisia sukupuoleen liittyviä normeja tai stereotyyppisiä oletuksia tunnistat itsessäsi/työyhteisössäsi? 3. Esiintyykö vammaispalvelujen materiaaleissa (esitteet, kuvat, nettisivut ym.) sekä naisia että miehiä? Esiintyvätkö henkilöt kuvissa stereotyyppisissä rooleissa (esim. nainen ruuanlaitossa, mies rakennustöissä)? Pitäisikö asialle tehdä jotain? 5. Onko asiakastilastoja katsottu sukupuolittain? Mitä tilastot kertovat palveluista sukupuolittain? Mitä asioita voi todentaa tilastoilla, mitkä asiat ovat ennakkoluuloja/ mutu-tuntumaa? 6. Kohdistuuko vammaisiin asiakkaisiin samanlaisia sukupuolirooleihin liittyviä odotuksia kuin muuhun väestöön? Ovatko odotukset erilaisia asiakkailla itsellään, omaisilla ja työntekijöillä?

44 Keskustelua

45 Sosiaalityö ja osaamisen kehittäminen Etevassa Sosiaalityön tiimi Etevassa: johtava sosiaalityöntekijä, 2 sosiaalityöntekijää, 8 sosiaaliohjaajaa ja 2 kuntoutusasiantuntijaa Sosiaalityö Etevassa: sosiaalityön asiantuntemuksen tuominen asiakkaiden itsemääräämisoikeuden vahvistamiseen ja tarvittaessa rajoitustoimenpiteiden arviointiin tahdosta riippumattoman erityishuollon tutkimukset ja arviointi kehitysvammapsykiatrisissa yksiköissä erityishuollon johtoryhmän asiakasasioiden valmisteluun ja päätöksentekoon liittyvät lakisääteiset tehtävät vammaisalan lainsäädäntöön liittyvä neuvonta

46 Sosiaalityö Etevassa Sosiaaliohjaus Etevassa: asiakkaiden palvelutarpeen arviointi ja Etevan palvelujen suunnittelu verkostotyö asiakkaan erilaisissa selvittelyä vaativissa tilanteissa sosiaalityöhön liittyvä ohjaus ja neuvonta asiakkaille, omaisille ja yksiköiden henkilökunnalle asiakasyhteistyö jäsenkuntien kanssa

47 Etevan osahankkeen tavoitteet: Asiakkaiden moniammatillisen palvelutarpeen arviointikäytännön kehittäminen siten, että erityishuollon piirissä olevien asiakkaiden erityistarpeet huomioidaan sosiaalityön prosessissa: mm. tuettu päätöksenteko, puhetta tukeva ja korvaava kommunikointi sekä varhaisen vuorovaikutuksen keinoin kommunikoivien osallisuus palvelusuunnitteluprosessissa. Asiakkaiden tarvitseman tuen ja avun määrän arviointikäytännön edelleen kehittäminen ja juurruttaminen. ICF-käsitteistön käyttäminen palvelutarpeen arvioinnissa ja palvelun suunnittelussa, kun palvelun toteuttamissuunnitelma laaditaan.

48 AAC-menetelmät sosiaalityössä Asiakkaiden osallisuus näennäistä vammaissosiaalityön asiakasprosessissa, jos he eivät voi käyttää omia kommunikaation apuvälineitä Toisaalta myös oman osaamisen rajojen tunnistaminen tärkeää: milloin tarvetta puhetulkille? Tarvitaan myös työvälineitä: työntekijöille omat kuvakansiot, tavoitteena tehdä tutuksi myös lasten työkalupakki

49 Kommunikaatio-osaamisen kehittäminen VamO-hankkeen aikana Järjestetty 2017 marraskuussa VamO-hankkeen osatoteuttajien työntekijöille työpaja, jossa esiteltiin päätöksenteon tukemista ja AAC-menetelmiä Etevan sisäisenä työpajana järjestetty jatkotyöpaja: keskustelumaton käyttö ja sosiaaliset tarinat Seuraava koulutus liittyen kommunikointiin ja kuulemiseen alkuvuonna 2019: koulutus avoin myös Etevan jäsenkuntien vammaissosiaalityön henkilökunnalle Teknologinen osaaminen? Muut kommunikaation apuvälineet?

50 Muita osaamisen kehittämistarpeita Etevan sosiaalityössä Tällä hetkellä korostunut oikeudellinen osaaminen: etenkin itsemääräämisoikeuden tukeminen ja mahdolliset rajoittamistoimenpiteet ja niiden arviointi perustettu IMO-työryhmä, joka käsittelee aiheeseen liittyviä kysymyksiä ja konsultoi tarpeen tullen muita toimijoita Tuettu päätöksenteko ICF-käsitteistön vahvistuminen palvelusuunnittelussa ja palvelutuotteiden perustelussa