Rakennuslautakunta Kaupunginhallitus Poikkeamishakemus , , Runonnokantie /10.03.

Transkriptio

1 Rakennuslautakunta Kaupunginhallitus Poikkeamishakemus , , Runonnokantie / /2017 RAKLTK Hakija ja rakennuspaikka Poikkeamishakemus koskee Kiuralan kylän tilaa Runonnokka Kuloveden ranta-alueella. Tilan pinta-ala on 5865 m2. Ha ki ja na on Matti Neronen. Asumisoikeuden haltijalta on valtakirja. Rakennushanke Tarkoituksena on rakentaa vakituiseen asuinkäyttöön uusi yk si kerrok si nen asuinrakennus kiinteistöllä sijaitsevan vanhan asuin ra kennuk sen lisäksi. Uuden asuinrakennuksen haettu kerrosala on 117 m2. Uuden asuinrakennuksen osalta kyse on olemassa olevan lu vatto man asuinrakennuksen laajentamisesta ja saattamisesta lu van mukai sek si. Kiinteistöllä sijaitseva vanhempi asuinrakennus on noin 122 k-m2, au to ka tos/va ras to n. 12 k-m2, sauna n. 20 k-m2 ja venevaja n. 15 k-m2 eli yhteensä käytetty kerrosala on noin 169 k-m2. Ta lous ra kennuk sis ta autokatoksella/varastolla ei ole lupaa. Uuden asuin ra kennuk sen myötä kiinteistön yhteenlaskettu kerrosala tulisi olemaan noin 286 k-m2. Ero hakemuksessa ilmoitettuun johtuu vanhan asuinrakennuksen ker ros alas ta, joka rakennus- ja huoneistorekisterin (RHR) mukaan on 122 m2. Asuinrakennusta on laajennettu poikittaispäädyllä, joka se lit tä nee eron hakijan ilmoittamaan 113 k-m2:iin. Yläkerran laa jennuk sel le ei löydy lupaa. Poikkeaminen MRL 72 edellyttää ranta-alueelle rakentamiselta asemakaavaa tai sel lais ta oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleis kaa van käyttämisestä rakennusluvan perusteena. Lisäksi ra kennus han ke poikkeaa rakennusjärjestyksen 9 :stä (asuin ra ken nus ten enimmäismäärä rakennuspaikalla) sekä 10 :stä (yli 80 m2 ra kennuk sen etäisyys rantaviivasta vähintään 30 m). Maankäyttö- ja rakennuslain 171 mukaan kunta voi erityisestä syys tä hakemuksesta myöntää poikkeamisen MRL:ssä säädetystä tai sen nojalla annetusta rakentamista tai muuta toimenpidettä koske vas ta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta ra joi tuk-

2 ses ta. Poikkeamista ei kuitenkaan saa myöntää, jos se: 1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle; 2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista; 3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien ta voittei den saavuttamista; tai 4) johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheut taa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Poikkeamistoimivalta kuuluu kaupunginhallitukselle. Hakijan perustelut ja arvio hankkeen vaikutuksista Hanketta on perusteltu v rakennetun oma ko ti ta lo-ta lous ra kennuk sen lopputarkastuksen keskeneräisyydellä. Tarkoituksena on laajen taa rakennusta asuintiloilla n. 45 m2 ja hakea käyt tö tar koi tuk sen muutosta n asuinkäyttöön tehdylle päärakennukselle. Van ha päärakennus on tarkoitus poistaa asuinkäytöstä. Vanha asuin ra kennus vaatisi laajoja muutoksia, jos se peruskorjattaisiin ra ken nus määräys ten nykytasolle. Päärakennuksen poistamisesta asuin käy tös tä on pyydetty museoviranomaisen lausunto. Hakemuksessa poiketaan asuinrakennusten määrästä ra ken nus paikal la. Kyseessä on korvaava rakentaminen. Maakuntamuseo ei suosit te le olemassa olevan päärakennuksen purkamista. Rakennus on vai kea kul kui sen kallion päällä ja asuinkäytön jatkaminen vaatisi mitta vat tie-, jätevesi- ja vesijohtojärjestelyt louhintoineen. Ve si jär jes telmät ja rakennuksen vaippa ovat käyttöikänsä päässä ja vaatisivat asuin käy tös sä mittavat perusparannukset. Vaikutukset rakennuksen ul ko nä köön ja rantanäkymään olisivat huomattavat sekä ta lou del lises ti että maisemallisesti. Laajennus tehdään pääasiallisesti rantanäkymän alapuolelle si joit tuvaan tilaan. Merkitys alueen yleiseen ilmeeseen on vähäinen eikä laa jen nus oleellisesti muuta rantanäkymää. Nykyisen pää ra ken nuksen muuttaminen vapaa-ajan käyttöön mahdollistaa rakennuksen ja kiin teis tön rantanäkymän säilyttämisen. Rakennuspaikan kaikkien raken nus ten etäisyys rannasta on joka paikassa alle 30 metriä. Maaston muo dois ta johtuen jo tehdyllä ja aiotulla rakentamisella ei ole merkittävää arkkitehtonista tai maisemallista vaikutusta, vaikka raken ta mi nen on tehty n. 20 m etäisyydelle rannasta. Rakennukset nou dat ta vat kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimuksia ja ovat kan sal lis mai se maan sopivia. Maakuntakaava Voimassa olevassa Pirkanmaan maakuntakaavayhdistelmässä raken nus paik ka sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla Kar kun-tyr vään kulttuurimaisema-alueella. Myös maakuntakaava 2040 eh do tuk ses-

3 sa alue on valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Li säk si kohde sijaitsee matkailun ja virkistyksen kehittämisen koh de alu eel la. Yleiskaava / asemakaava Alueella ei ole yleiskaavaa tai asemakaavaa. Rakennusjärjestys Rakentamisen reunaehdot on määritetty rakennusjärjestyksessä. Ra ken ta mi ses ta arvokkaalla maisema-alueella on määrätty 12 ja 14 :ssä. RakJ 6 mukaan rakennuspaikalle voidaan rakentaa toinen asuin ra ken nus, mikäli rakennuspaikalla olevan kulttuurihistoriallisesti ar vok kaan rakennuksen säilymistä ei voida muulla tavalla turvata. Sijainti Kiinteistö sijaitsee Kiuralasta Isosaareen johtavan sillan ete lä puo lel la Runonnokka-nimisessä niemessä. Rakennuspaikalta on maan teit se matkaa Karkkuun, jossa sijaitsevat lähimmät palvelut mm. kaup pa, päiväkoti, alakoulu ja kirjasto, noin 7,5 kilometriä. Muita pal ve lui ta löytyy lähimmillään Vammalasta n. 18 km etäisyydeltä. Pal ve lui den saavutettavuus on korkeintaan välttävällä tasolla. Ra ken nus paik ka on kytketty vesi- ja jätevesiverkostoon. Naapurien kuuleminen Hakija on kuullut naapurit. Rakennushankkeesta ei ole jätetty huomau tuk sia. Maakuntamuseon lausunto Hakija on pyytänyt Pirkanmaan maakuntamuseolta lausunnon vanhan asuinrakennuksen purkamisesta. Hakijan mukaan kaupunki on edel lyt tä nyt ko. rakennuksen purkamista, mikäli rakennuspaikalle halu taan rakentaa toinen asuinkäyttöön tarkoitettu rakennus. Lau sunnon mukaan vanha huvila on säilyttänyt historialliset piirteen sä erinomaisen hienosti ja edustaa ja 1940-lukujen vaihteel le tyypillistä romanttissävyistä hirsirakentamista myös si sä ti loiltaan ja kiinteän sisustuksen osalta. Rakennus sijaitsee näyt tä väl lä paikalla valtakunnallisesti arvokkaalla Rautaveden mai se ma-alu eella. Lausunnon mukaan huvilarakennuksen säilyttäminen osana mai sema-aluet ta on tärkeää, ja sen arvot säilyvät parhaiten, mikäli muu tokset voidaan tehdä alkuperäisiä rakennusosia ja arkkitehtuuria vaalien. Rakennuksen uudistaminen ympärivuotiseen asuinkäyttöön mer kit si si suurehkoja muutoksia myös piha-alueelle, jonne tulisi järjes tää tieyhteys. Samalla rakennuksen arkkitehtoniset piirteet oli si vat vaarassa. Maakuntamuseon saamien tietojen mukaan pi ha pii ris sä olevan talousrakennuksen muuttaminen asunnoksi ei merkitsisi muutos ta pihapiiriin ja siten alueen maisemallisiin arvoihin. Näin ol len maakuntamuseo puoltaa vanhan huvilan säilyttämistä ny kyi ses sä

4 asussaan ja katsoo, että talousrakennuksen uudistaminen asuin raken nuk sek si on mahdollista. Arkeologian osalta maa kun ta mu seol la ei ole huomautettavaa hankkeesta. Yhdyskuntasuunnittelu on varannut maakuntamuseolle mah dol li suuden lausunnon tarkistamiseen hakemusasiakirjojen ja lu pa val mis te lijan kohdekäynnin valokuvien ja havaintojen perusteella. * Maakuntamuseo toteaa uudessa lausunnossaan: "Maakuntamuseo katsoo, että edelleen maiseman kannalta mah dollis ta osoittaa pihapiirissä oleva talousrakennus asuinkäyttöön ja säilyt tää vanha huvilarakennus sellaisenaan kuin se tällä hetkellä on. Maa kun ta mu seo korjaa aiempaa lausuntoaan kuitenkin hu vi la ra kennuk sen säilyneisyyden osalta ja toteaa, että rakennukselle on myönnet ty laajentamista sekä keittiön ja pesutilojen rakentamista koskeva ra ken nus lu pa vuonna Luvan vastaisesti ja rakennuksen ark kiteh to nis ten arvojen kanssa ristiriitaisesti on rakennukseen lisätty katto lyh ty laajennuksen puoleiselle sivulle. Lupakuvien perusteella voidaan todeta huvilan kokeneen ja suurehkoja muutoksia eikä ra kennuk seen ole tarpeen tehdä ympärivuotisen asumisen vaatimia muutok sia siinä määrin kuin maakuntamuseo oletti aiemmin." * Hankkeen aiempi lupakäsittely Rakennuspaikalle haettiin v luvattomasti rakennetun asuin raken nuk sen vuokralaisen toimesta poikkeamislupaa rakennuksen muu tos ta ja laajennusta varten. Kaupunginhallitus päätti , että lupaa poikkeamiseen ei myönnetä. Perusteluina oli ennen muuta toisen asuinrakennuksen rakentaminen ran ta ra ken nuspai kal le, jolloin hallintaoikeuden kuuluessa eri henkilöille muo dos tui si kaksi rantarakennuspaikkaa. Emätilatarkastelun perusteella ra kennus paik ko jen lisäys ei olisi mahdollista edes ran ta-ase ma kaa val la. Poikkeamisluvan myöntäminen olisi rikkonut maanomistajien yh denver tai sen kohtelun periaatteita ja voisi aiheuttaa haittaa alueiden käy tön järjestämiselle. Lupapäätöksestä ei valitettu, ja se on saanut lainvoiman. Rakennushankkeen tausta Kyseessä on vanha vakituinen asuinpaikka, jolla sijaitsee ennestään v rakennettu huvilatyyppinen hirsirunkoinen asuinrakennus sekä rantasauna. Pirkanmaan ympäristökeskus myönsi ra ken nus paikal le v nykyisen omistajan äidille poikkeamisluvan 75 k-m2 talous ra ken nuk sel le, jossa on leivintupa. Poikkeamispäätöksen pe rusteel la myönnettiin rakennuslupa v talousrakennukselle, jon ka kerrosala oli 75 m2, ja jossa oli autotalli ja tupakeittiö (leivintupa). Tarkastuskäynnillä todettiin, että luvasta poiketen ra kennus pai kal le oli toteutettu suurempi rakennus, kerrosalaltaan noin

5 93,5 m2, joka vastasi huoneistojaoltaan ja varustelultaan (mm. wc ja sau na) asuinrakennusta. Rakennusvalvonnan selvityspyyntöön ei saa tu hakijalta vastausta. Rakennusta on käytetty luvatta asuntona val mis tu mi ses ta lähtien. Vuodesta 2003 kiinteistö on ollut hakijan omis tuk ses sa. Äidillä on elinikäinen asumisoikeus rakennuksiin. Koska rakennus on tehty rakennusluvan vastaisesti, ja koska luvat ovat rauenneet, on rakennuspaikalla nyt oleva v tehty ra kennus luvaton. Myöskään samassa yhteydessä tehdylle au to ka tos/varas to ra ken nuk sel le ei ole lupaa. Yhdyskuntasuunnittelun lausunto Aiempaan lupahakemuksen nähden hanke poikkeaa merkittävästi kah des sa asiassa. Ensiksikin, vuokrasopimus Timosten kanssa on pu ret tu , jolloin kiinteistön hallinta on hakijalla ja asu mis oikeu den kautta hänen äidillään. Toiseksi, tässä hakemuksessa läh tökoh ta na on Pirkanmaan maakuntamuseon säilytettäväksi suo sit te leman vanhan asuinrakennuksen maisemallinen ja kult tuu ri his to rial linen arvo, rakennuksen käyttötarkoituksen muuttaminen vapaa-ajan tar koi tuk seen ja vakituisen asuinrakennuksen korvaaminen uudella. Täl löin ei ole enää perustetta olettaa kiinteistölle muodostuvan to siasial li ses ti kahta rakennuspaikkayksikköä. Vanhalla v rakennetulla hirsirunkoisella huvilatyyppisellä asuin ra ken nuk sel la on 1990-luvulla tehdyistä muutoksista huo li mat ta edelleen maisemallista ja ainakin paikallista kulttuuri- ja ra ken nus histo rial lis ta merkitystä. Rakennuksen suojeluarvoa ei ole mah dol lis ta määrittää poikkeamislupaharkinnan yhteydessä. Alueelle tu le vai suudes sa laadittavan osayleiskaavoituksen yhteydessä arvioidaan, on ko tarvetta merkitä rakennus jollakin säilyttämistä edellyttävällä kaa vamer kin näl lä. Kiinteistön omistajan on suullisesti ilmoittanut, ett ei hän lähtökohtaisesti vastusta tällaista suojelua. Poik kea mis lu pa pää tös ei turvaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen säi ly mis tä. Se ilmaisee kuitenkin, että rakennus on tarpeen inventoida ja ar vot taa kaavanlaadinnan tai alueelle mahdollisesti muuten laa dit ta van rakennuskulttuuriselvityksen yhteydessä. Runonnokan vanha asuinra ken nus täyttää riittävästi selvitetysti rakennusjärjestyksen 6 kulttuu ri his to rial li ses ti arvokkaan rakennuksen tunnusmerkit, jolloin sen säilyttämiseksi on mahdollista sallia toisen asuinrakennuksen ra kenta mi nen samalle rakennuspaikalle. Uuden korvaavan asuinrakennuksen osalta lupatilanne on epä tyy pilli nen, koska rakennus on jo haettua laajennusta lukuun ottamatta ole mas sa. Haetun ja myönnetyn talousrakennuksen sijaan ra kennus pai kal le on tehty n. 25 % myönnettyä kerrosalaa suurempi ra kennus, joka on haetusta ja myönnetystä käyttötarkoituksesta poi ke ten tarkoitettu vakituiseen asumiseen. Rakennusta on myös val mis tu mises taan lähtien käytetty tähän tarkoitukseen ilman perustetta. Ylei-

6 sen lainkuuliaisuuden säilyttämiseksi ei ole tarkoitus suosia lu va ton ta rakentamista. Rakennusvalvonnan tavoitteena on kuitenkin kiin teistön omis ta jien tavoin saada edes jälkikäteen selvitettyä ra ken nus ten lupatilanne. Periaatteena on, että lupa myönnetään jäl ki kä teen luvatta rakennetulle rakennukselle, jos rakennushanke täyttää lu vanha ku het kel lä olevat säännökset ja muut edellytykset. Uusi korvaava asuinrakennus sijoittuu niemennokan taakse, mäellä ko hoa vaa vanhaa asuinrakennusta alemmaksi ja puuston suo jaamaan paikkaan. Rakennuksen etäisyys rannasta on noin 20 metriä. Ra ken nus jär jes tyk sen mukaisesti rakennuksen enimmäiskerrosala sai si olla tällöin 80 m2. Rakennuksen kerrosala on tällä hetkellä noin 93 m2. Rakennusta esitetään laajennettavaksi siten, että ra ken nuksen kerrosalaksi tulisi 117 m2. Tämä poikkeaa jo merkittävästi raken nus jär jes tyk sen edellyttämästä etäisyysvaatimuksesta. Lä hi alueel le laadituissa ranta-asemakaavoissa (mm. Isosaaren Ollinpojan ran ta-ase ma kaa va) on lomarakennuspaikalla sallittu 100-neliöisten va paa-ajan asuntojen sijoittaminen huomattavasti 20 m lähemmäksi ran ta vii vaa. Tähän verrattuna, ja korvaavan asuinrakennuksen maas tol li nen sijainti ja suojaava rantapuusto huomioon ottaen, ei 117 k-m2 korvaavan asuinrakennuksen sijoittaminen noin 20 m etäisyy del le rantaviivasta olemassa olevalla vakituisen asumisen ra kennus pai kal la loukkaa maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun to teutu mis ta tai vaikeuta erityisellä tavalla tulevaa kaavoitusta ja lu pa harkin taa. Lisäperusteena on uudisrakennuksen käytännössä mah do ton sijoittaminen kapealla niemellä vähintään 30 metrin etäisyydelle ranta vii vas ta, mitä rakennusjärjestys edellyttäisi. Hakemuksessa on esitetty perusteena, että vanhan asuin ra ken nuksen peruskorjaus edellyttäisi tien rakentamista ko. rakennuksen edus tal le. Nyt vanhalle, säilytettävälle asuinrakennukselle pääsee vain polkua pitkin. Rakennuspaikan luonnontilaisuuden sekä mai seman ja rakennuksen kulttuurihistoriallisten arvojen välttämiseksi tien te ke mi ses tä vanhalle asuinrakennukselle tulisi pidättyä. Vanhan raken nuk sen läheisyydessä ei tule tehdä louhintaa eikä maisemaa muut ta via täyttöjä. Asemapiirrokseen merkitty metsälehmusvyöhyke tu lee pyrkiä säilyttämään, ja rantapuusto tulee säilyttää. Yhdyskuntasuunnittelu suosittelee vanhan, säilytettävän asuin ra kennuk sen korjaamista entistävään tyyliin mm. avoimen kuistin ja parvek keen kannatinpylväiden osalta, jotta rakennuksen merkittävät omi nais piir teet säilyisivät. Rakennuksen käyttötarkoituksen muutos va paa-ajan asunnoksi on perusteltua, koska se turvaa parhaiten raken nuk sen säilymistä. Rakennus tulee säilyttää 1-asuntoisena. Hakemukseen liittyvän korvaavan asuinrakennuksen pohjakuvan mu kaan se on tulkittavissa 2-asuntoiseksi mm. kahden erillisen wc:n ja pesutilan vuoksi, ja koska huonejärjestely edellyttää kulkua ra ken-

7 nuk sen päätyihin sijoitettujen asuinhuoneiden välillä joko kodinhoitoja pesutilojen tai ulkotilan kautta. Yhdyskuntasuunnittelu katsoo, ett ei hakemus ole puollettavissa, mikäli asuinrakennus toteutetaan 2-asun toi sek si tulkittavana. Rakennuksen leikkauksen tulee nou dattaa päivättyä suunnitelmaa. Vesikaton harjan tulee olla samal la korkeudella koko rakennuksen päämassan osalta. Yh dys kunta suun nit te lu katsoo, että poikkeamista voidaan puoltaa edellä maini tuin ehdoin ja sillä ehdolla, että vanhan v rakennetun asuinra ken nuk sen käyttötarkoitus muutetaan vakituisesta asuin ra ken nukses ta vapaa-ajanasunnoksi. Edellä mainituilla ehdoilla toteutettuna rakennushanke ei aiheuta MRL 171 :ssä kuvattuja kielteisiä vaikutuksia, ja hanke täyttää poikkea mi sel le asetetut edellytykset. Valmisteluvastuu: yleiskaavasuunnittelija Juha Mäkelä ja maan käyttö pääl lik kö Merja-Liisa Hannuksela Ehdotus rt: Rakennuslautakunta puoltaa haettua poikkeamislupaa 117 k-m2 korvaavan yksikerroksisen ja 1-asuntoisen asuin ra ken nuksen rakentamiseksi ja vanhan v rakennetun asuin ra ken nuk sen käyttötarkoituksen muuttamiseksi vapaa-ajan asunnoksi, val mis te luteks tis sä annetuin ehdoin ja perustein. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: maankäyttöpäällikkö Merja-Liisa Hannuksela puh KHALL POIKKEAMISVALTA JA POIKKEAMISPÄÄTÖS Kunnan poikkeamisvalta perustuu MRL:n :n määräykseen. Sastamalan kaupungin hallintosäännön 5 :n perusteella poik keamis toi mi val ta kuuluu kaupunginhallitukselle. Poikkeamispäätöksen antamisessa ja siitä ilmoittamisessa nou da tetaan MRL:n 174 :n määräyksiä. Poikkeaminen: MRL:n 72 edellyttää ranta-alueelle rakentamiselta asemakaavaa tai sel lais ta oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleis kaa van käyttämisestä rakennusluvan perusteena. Lisäksi ra ken nus han ke poikkeaa rakennusjärjestyksen 9 :stä (asuin ra ken nus ten enimmäismäärä rakennuspaikalla) sekä 10 :stä (yli 80 m2:n ra ken nuk sen etäisyys rantaviivasta vähintään 30 metriä). Alueella ei ole yleiskaavaa tai asemakaavaa.

8 Valmisteluvastuu: yleiskaavasuunnittelija Juha Mäkelä, maankäyttöpäällikkö Merja-Liisa Hannuksela, hal lin to joh ta ja Tapio Rautava Ehdotus kj: Kaupunginhallitus päättää myöntää Matti Neroselle poikkeamisluvan, joka koskee Kiuralan kylän tilaa Runonnokka Kuloveden ranta-alueella. Tilan pinta-ala on 5865 m2. Asumisoikeuden haltijalta on valtakirja. Tarkoituksena on rakentaa vakituiseen asuinkäyttöön uusi yk si kerrok si nen asuinrakennus kiinteistöllä sijaitsevan vanhan asuin ra kennuk sen lisäksi. Uuden asuinrakennuksen haettu kerrosala on 117 m2. Uuden asuinrakennuksen osalta kyse on olemassa olevan lu vatto man asuinrakennuksen laajentamisesta ja saattamisesta lu van mukai sek si. Kiinteistöllä sijaitseva vanhempi asuinrakennus on noin 122 k-m2, au to ka tos/va ras to n. 12 k-m2, sauna n. 20 k-m2 ja venevaja n. 15 k-m2 eli yhteensä käytetty kerrosala on noin 169 k-m2. Ta lous ra kennuk sis ta autokatoksella/varastolla ei ole lupaa. Uuden asuin ra kennuk sen myötä kiinteistön yhteenlaskettu kerrosala tulisi olemaan noin 286 k-m2. Ero hakemuksessa ilmoitettuun johtuu vanhan asuinrakennuksen ker ros alas ta, joka rakennus- ja huoneistorekisterin (RHR) mukaan on 122 m2. Asuinrakennusta on laajennettu poikittaispäädyllä, joka se lit tä nee eron hakijan ilmoittamaan 113 k-m2:iin. Yläkerran laa jennuk sel le ei löydy lupaa. KAUPUNGINHALLITUKSEN RATKAISU Kaupunginhallitus suostuu Matti Nerosen poikkeamishakemukseen 117 k-m2:n korvaavan yksikerroksisen ja 1-asuntoisen asuin ra kennuk sen rakentamiseksi ja vanhan v rakennetun asuin ra kennuk sen käyttötarkoituksen muuttamiseksi vapaa-ajan asunnoksi jäljempänä perusteluista ilmenevin ehdoin, kos ka kaupunginhallituksen näkemyksen mukaan maankäyttö- ja ra kennus lais sa asetetut (MRL ) edellytykset poikkeamiselle täyt tyvät ja poikkeamiselle on erityinen syy (MRL ). Perustelut: Rakennuspaikan aiempaan poikkeamislupahakemukseen nähden hanke poikkeaa merkittävästi kah des sa asiassa. Ensiksikin, vuokrasopimus Timosten kanssa on pu ret tu , jolloin kiinteistön hallinta on hakijalla ja asu mis oi keu den kautta hänen äidillään. Toiseksi, tässä hakemuksessa läh tö koh ta na on Pirkanmaan maakuntamuseon säilytettäväksi suo sit te le man vanhan asuinrakennuksen maisemallinen ja kult tuu ri his to rial li nen arvo, rakennuksen käyttötarkoituksen muuttaminen vapaa-ajan tar koi tukseen ja vakituisen asuinrakennuksen korvaaminen uudella. Täl löin ei

9 ole enää perustetta olettaa kiinteistölle muodostuvan to si asial li ses ti kahta rakennuspaikkayksikköä. Vanhalla v rakennetulla hirsirunkoisella huvilatyyppisellä asuin ra ken nuk sel la on 1990-luvulla tehdyistä muutoksista huo li mat ta edelleen maisemallista ja ainakin paikallista kulttuuri- ja ra ken nus histo rial lis ta merkitystä. Rakennuksen suojeluarvoa ei ole mah dol lis ta määrittää poikkeamislupaharkinnan yhteydessä. Alueelle tu le vai suudes sa laadittavan osayleiskaavoituksen yhteydessä arvioidaan, on ko tarvetta merkitä rakennus jollakin säilyttämistä edellyttävällä kaa vamer kin näl lä. Yhdyskuntasuunnittelu toteaa lausunnossaan kiinteistön omistajan suullisesti ilmoittaneen, ett ei hän lähtökohtaisesti vastusta tällaista suojelua. Poik kea mis lu pa pää tös ei turvaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen säi ly mis tä. Se ilmaisee kuitenkin, että rakennus on tarpeen inventoida ja ar vot taa kaavanlaadinnan tai alueelle mahdollisesti muuten laa dit ta van rakennuskulttuuriselvityksen yhteydessä. Runonnokan vanha asuinra ken nus täyttää riittävästi selvitetysti rakennusjärjestyksen 6 :n kult tuu ri his to rial li ses ti arvokkaan rakennuksen tunnusmerkit, jolloin sen säilyttämiseksi on mahdollista sallia toisen asuinrakennuksen raken ta mi nen samalle rakennuspaikalle. Uuden korvaavan asuinrakennuksen osalta lupatilanne on epä tyy pilli nen, koska rakennus on jo haettua laajennusta lukuun ottamatta ole mas sa. Haetun ja myönnetyn talousrakennuksen sijaan ra kennus pai kal le on tehty n. 25 % myönnettyä kerrosalaa suurempi ra kennus, joka on haetusta ja myönnetystä käyttötarkoituksesta poi ke ten tarkoitettu vakituiseen asumiseen. Rakennusta on myös val mis tu mises taan lähtien käytetty tähän tarkoitukseen ilman perustetta. Yleisen lainkuuliaisuuden säilyttämiseksi ei ole tarkoitus suosia lu va ton ta rakentamista. Rakennusvalvonnan tavoitteena on kuitenkin kiin teistön omis ta jien tavoin saada edes jälkikäteen selvitettyä ra ken nus ten lupatilanne. Periaatteena on, että lupa myönnetään jäl ki kä teen luvatta rakennetulle rakennukselle, jos rakennushanke täyttää lu vanha ku het kel lä olevat säännökset ja muut edellytykset. Uusi korvaava asuinrakennus sijoittuu niemennokan taakse, mäellä ko hoa vaa vanhaa asuinrakennusta alemmaksi ja puuston suo jaamaan paikkaan. Rakennuksen etäisyys rannasta on noin 20 metriä. Ra ken nus jär jes tyk sen mukaisesti rakennuksen enimmäiskerrosala sai si olla tällöin 80 m2. Rakennuksen kerrosala on tällä hetkellä noin 93 m2. Rakennusta esitetään laajennettavaksi siten, että ra ken nuksen kerrosalaksi tulisi 117 m2. Tämä poikkeaa jo merkittävästi raken nus jär jes tyk sen edellyttämästä etäisyysvaatimuksesta. Lä hi alueel le laadituissa ranta-asemakaavoissa (mm. Isosaaren Ollinpojan ran ta-ase ma kaa va) on lomarakennuspaikalla sallittu 100-neliöisten va paa-ajan asuntojen sijoittaminen huomattavasti 20 metriä lähemmäksi ran ta vii vaa. Tähän verrattuna, ja korvaavan

10 asuinrakennuksen maas tol li nen sijainti ja suojaava rantapuusto huomioon ottaen, ei 117 k-m2:n korvaavan asuinrakennuksen sijoittaminen noin 20 metrin etäi syy del le rantaviivasta olemassa olevalla vakituisen asumisen ra ken nus pai kal la loukkaa maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun to teu tu mis ta tai vaikeuta erityisellä tavalla tulevaa kaavoitusta ja lu pa har kin taa. Lisäperusteena on uudisrakennuksen käytännössä mah do ton sijoittaminen kapealla niemellä vähintään 30 metrin etäisyydelle ranta vii vas ta, mitä rakennusjärjestys edellyttäisi. Hakemuksessa on esitetty perusteena, että vanhan asuin ra ken nuksen peruskorjaus edellyttäisi tien rakentamista ko. rakennuksen edus tal le. Nyt vanhalle, säilytettävälle asuinrakennukselle pääsee vain polkua pitkin. Rakennuspaikan luonnontilaisuuden sekä mai seman ja rakennuksen kulttuurihistoriallisten arvojen välttämiseksi tien te ke mi ses tä vanhalle asuinrakennukselle tulisi pidättyä. Vanhan raken nuk sen läheisyydessä ei tule tehdä louhintaa eikä maisemaa muut ta via täyttöjä. Asemapiirrokseen merkitty metsälehmusvyöhyke tu lee pyrkiä säilyttämään, ja rantapuusto tulee säilyttää. Yhdyskuntasuunnittelu on lausunnossaan suositellut vanhan, säilytettävän asuin ra ken nuk sen korjaamista entistävään tyyliin mm. avoimen kuistin ja par vek keen kannatinpylväiden osalta, jotta rakennuksen merkittävät omi nais piir teet säilyisivät. Rakennuksen käyttötarkoituksen muutos va paa-ajan asunnoksi on perusteltua, koska se turvaa parhaiten ra ken nuk sen säilymistä. Rakennus tulee säilyttää 1-asuntoisena. Yhdyskuntasuunnittelu on lausunnossaan todennut, että hakemukseen liittyvän korvaavan asuinrakennuksen pohjakuvan mukaan se on tulkittavissa 2-asuntoiseksi mm. kahden erillisen wc:n ja pesutilan vuoksi, ja koska huonejärjestely edellyttää kulkua ra kennuk sen päätyihin sijoitettujen asuinhuoneiden välillä joko kodinhoitoja pesutilojen tai ulkotilan kautta. Yhdyskuntasuunnittelu on lausunnossaan katsonut, ett ei hakemus ole puollettavissa, mikäli asuinrakennus toteutetaan 2-asun toi sek si tulkittavana. Rakennuksen leikkauksen tulee nou dat taa päivättyä suunnitelmaa. Vesikaton harjan tulee olla sa mal la korkeudella koko rakennuksen päämassan osalta. Yhdyskuntasuunnittelu on lausunnossaan katsonut, että poikkeamista voidaan puoltaa edellämainituin ehdoin ja sillä ehdolla, että vanhan v rakennetun asuinrakennuksen käyttötarkoitus muutetaan vakituisesta asuinrakennuksesta vapaa-ajan asunnoksi. Kaupunginhallitus katsoo yhdyskuntasuunnittelun lausuntoon perustuen, että edellä mainituilla ehdoilla toteutettuna hanke ei aiheuta MRL:n 171 :ssä kuvattuja kielteisiä vaikutuksia, poikkeamiselle on MRL:n :n mukainen erityinen syy ja hanke

11 täyttää poik kea mi sel le asetetut MRL:n :n mukaiset edellytykset. Sovelletut oikeusohjeet: Maankäyttö- ja rakennuslaki 72, 171, 173 ja 174 Rakennusjärjestys 6, 9, 10, 12 ja 14 Hallintosääntö 5 ja 15 Rakennusvalvonnan taksa 11 Päätöksen voimassaolo ja jatkotoimenpiteet: Tämä poikkeamispäätös on voimassa kaksi vuotta siitä, kun päätös on saanut lainvoiman. Poikkeamispäätöstä vastaava rakennuslupa on haettava Sastamalan kaupungin ra ken nus val von ta vi ran omai sel ta. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös. Muutoksenhaku: Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla siitä Hä meen linnan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus annetaan päätöksen liitteenä. Jakelu: Päätös hakijalle, lunastus 520 euroa. Tiedoksi: Pirkanmaan ELY-keskus Sastamalan rakennusvalvonta Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: maankäyttöpäällikkö Merja-Liisa Hannuksela, puh