Sisällysluettelo. Pelastuskomentajan katsaus 3. Helsingin pelastuslaitos luo turvallisuutta kaikille kaupunkilaisille 4 Strategia 5 Organisaatio 5

Transkriptio

1 Helsingin kaupungin pelastuslaitos Toimintakertomus 23

2 Sisällysluettelo Pelastuskomentajan katsaus 3 Helsingin pelastuslaitos luo turvallisuutta kaikille kaupunkilaisille 4 Strategia 5 Organisaatio 5 Pelastuslautakunta vuonna 23 6 Avaintietoja vuodelta 23 7 Henkilöstö 7 Talous 7 Tavoitteiden saavuttaminen 8 Tutkimustoiminta 9 Onnettomuuksien ehkäisy Pelastustoiminta 2 Ensihoito 3 Väestönsuojelu 4 Koulutustoiminta 6 Tekniikka ja hallinto 7 Ympäristönsuojelu 8 Räddningskommendörens översikt 2 Nyckeltal för 23 2 Rescue Commander s review key information 23 TILASTOLIITTEET 26 Toimitus/Redaktion: Päivi Aravuori Käännökset/Översättningar: Lingoneer Oy Graafinen suunnittelu ja taitto/ Grafisk planering och layout: Guassi Oy Kirjapaino/Tryckeri: Lönnberg Painot Oy

3 Pelastuskomentajan katsaus Vuonna 23 Helsingin kaupungin pelastuslaitoksella toteutettiin rakenteellisia uudistuksia. Kaupunginvaltuusto vahvisti Helsingin pelastustoimen uudistetun johtosäännön, jossa määriteltiin pelastuslaitoksen uuden organisaation rakenne. Organisaatiomuutoksen lähtökohtana on tarve vastata tehokkaammin yhteiskunnasta tulevin tarpeisiin ja laitoksen tuottavuuden parantaminen. Olemme kartoittaneet asiaa vaikuttavuutta selvittäneillä tutkimuksilla. Pyrimme siihen, että pelastuslaitoksen tuottavuutta nostetaan painottamalla onnettomuuksien ehkäisytoimintaa. Jatkossa pelastustoiminta, onnettomuuksien ehkäisy ja varautuminen toteutetaan yhtenä kokonaisuutena. Käynnistimme marraskuussa strategiaprosessin, joka tähtää johtamisen kehittämiseen ja tehostamiseen. Tavoitteenamme on entistä konkreettisempi, sekä toimintaa ja sen suunnittelua ohjaava strateginen kokonaisuus. Vuonna 23 jatkoimme edelleen tiivistä tutkimustoimintaa. Vuonna 23 pelastuslaitoksella oli vetovastuullaan kolme Palosuojelurahaston rahoittamaa valtakunnallista tutkimushanketta, joissa kehitetään riskianalyysimenettelyjä ja onnettomuuksien ehkäisytyössä tarvittavaa osaamista. Jatkoimme myös työskentelyä yhteistyökumppaneidemme kanssa. Yksi keskeisistä kohteista ovat Helsingin rakentamiskohteet, joita ovat olleet esimerkiksi länsimetro, Kalasataman keskus ja Pisara-radan suunnitteluprojekti. Pelastuslaitos jatkoi myös tiivistä yhteistyötä muun muassa sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Operatiivisissa tehtävissä ensihoitotehtävien määrä kasvoi edelleen merkittävästi. Ensihoidon hälytysmäärän merkittävästä kasvusta huolimatta pelastuslaitos ei ole saanut käyttöönsä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ehdottamia lisäresursseja. Ensihoitotehtävien määrän kasvun syiden selvittämiseksi asetettiin vuonna 23 erillinen poikkihallinnollinen työryhmä, joka pyrkii selvittämään syitä tehtävämäärän kasvulle. Pelastuslaitoksen ensihoitopalveluiden taso on tehtävämäärän kasvusta huolimatta saanut hyvää palautetta, mikä selvisi vuoden aikana toteutetussa asiakastyytyväisyystutkimuksessa. Erottajan pelastusaseman peruskorjaus valmistui alkuvuonna ja toiminta asemalla aloitettiin kevään aikana. Pelastuslaitos joutui valitettavasti kustannussyistä siirtämään joulukuussa pelastustoiminnan yksiköt Jätkäsaaren asemalta Erottajan asemalle sekä luopumaan Pelastuskoulun tiloista Haagassa. Toimintojen siirtäminen ei kuitenkaan ole aiheuttanut pelastuslaitoksen palvelutasossa merkittävää laskua. Tilannetta seurataan riskianalyysein. Jatkamme vuonna 24 edelleen pelastuslaitoksen toiminnan kehittämistä. Kiitän teitä hyvästä yhteistyöstä vuonna 23! Simo Weckstén Pelastuskomentaja 3

4 Helsingin pelastuslaitos luo turvallisuutta kaikille kaupunkilaisille Helsingin kaupungin pelastuslaitos on yksi Helsingin kaupungin virastoista ja hoitaa Helsingin kaupungin alueen pelastustoimea yhtenä Suomessa toimivista 22 aluepelastuslaitoksesta. Pelastuslaitoksen toimintaa ohjaa ja valvoo pelastuslautakunta. Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen tavoitteena on onnettomuuksien ehkäisyn kehittäminen sekä operatiivisen osaamisen ja valmiuden ylläpitäminen. Pelastuslaitos kehittää toimintaansa ottamalla huomioon asiakkaiden tarpeet ja Helsingin kaupungin laajenemisen. Pelastuslaitosta johti vuonna 23 pelastuskomentaja Simo Weckstén. Pelastuslaitos vastaa onnettomuuksien ehkäisystä, palo- ja pelastustoiminnasta sekä ensihoidosta ja kiireellisestä sairaankuljetuksesta Helsingin kaupungin alueella. Pelastuslaitos vastaa myös Helsingin pelastustoimen poikkeusolojen riskianalyysin ylläpitämisestä ja kehittämisestä, poikkeusolojen valmiussuunnittelusta sekä väestönsuojeluvalmiuden suunnittelusta ja kehittämisestä. Lisäksi pelastuslaitos koordinoi Helsingin kaupungin väestönsuojeluun varautumista. 4

5 Strategia Pelastuslaitos käynnisti marraskuussa 23 strategiaprosessin, joka tähtää strategisen johtamisen kehittämiseen ja tehostamiseen pelastuslaitoksella. Prosessin ensimmäisen projekti on mission, vision ja strategian uudistaminen siten, että uusi strategiakausi alkaa vuonna 25 ja päättyy vuoden 28 lopussa. Uusi missio, visio ja strategia esitellään kevään 24 aikana. Tavoitteeksi asetettiin entistä konkreettisempi sekä toimintaa ja sen suunnittelua voimakkaasti ohjaava strateginen kokonaisuus. Joulukuussa 23 strategiseen kokonaisuuteen tunnistettiin seuraavat ohjaavat elementit: Missiossa korostuvat vuonna 2 voimaan astuneen pelastuslain 379/2 edellytykset ja mahdollisuudet Visiossa korostuu tuottavuus Strategisina painopistealueina ovat onnettomuusriskien hallinta, ensihoitopalvelut, varautuminen sekä yhteiskuntavastuu. Organisaatio Pelastuslaitoksella toteutettiin vuonna 23 organisaatiouudistus, joka tuli voimaan..23 alkaen. Organisaatiomuutoksen lähtökohtana oli tarve vastata tehokkaammin ympäröivästä yhteiskunnasta tuleviin tarpeisiin sekä tarve parantaa laitoksen tuottavuutta. Näitä on kartoitettu laajoilla tutkimuksilla ja selvityksillä, jotka kohdistuvat eri toimintojen vaikuttavuuteen. Uudistuksella pyrittiin erityisesti siihen, että laitoksen tuottavuutta nostetaan kehittämällä onnettomuuksien ehkäisyn toimintaa. Jatkossa pelastustoiminnan, onnettomuuksien ehkäisyn ja varautuminen toteutetaan yhtenä kokonaisuutena. Pelastustoimen koulutuksen saaneen henkilöstön osaamista käytetään jatkossa entistä enemmän onnettomuuksien ehkäisyn ja varautumisen tehtäväalueella. Organisaatiomuutoksessa vähennettiin pelastuslaitoksen osastojen määrää. Pelastuslaitoksessa on..23 alkaen kolme osastoa: pelastustoimen osasto, hallinto- ja kehittämisosasto sekä tekninen osasto. Pelastustoimen osasto jakautuu neljään alueeseen. Alueet tarjoavat onnettomuuksien ehkäisyn, pelastustoiminnan ja varautumisen palvelut. Pelastustoimen osastoa johti vuonna 23 pelastusjohtaja Jorma Lilja. Hallinto- ja kehittämisosasto vastaa pelastustoimen sekä ensihoidon kehittämisestä ja ohjauksesta, tutkimustoiminnasta, osaamisenhallinnasta, viestinnän koordinoinnista, hallintopalveluista sekä johdon esikunta- ja kansliapalveluista. Hallinto- ja kehittämisosaston päällikkönä toimi vuonna 23 hallintopäällikkö Henri Nordenswan. Teknisen osaston rakennetta ja tehtäviä ei muutettu vuonna 23. Tekninen osasto vastaa teknisestä suunnittelusta, kalusto- ja materiaalihallinnosta, tietotekniikasta ja kiinteistötoimesta. Osastoa johti vuonna 23 tekninen päällikkö Kari Virtanen 5

6 Pelastuslautakunta 23 Jäsenet Henkilökohtaiset Puolue varajäsenet Puheenjohtaja Raatikainen Mika Salo Tuula PS Varapuheenjohtaja Olin Venla Värtö Mikko Vihr. Kelo Jarmo Utti-Lankinen Katja Kok. Mäntylahti Ossi 3.. alkaen Aivio Sanna Kokko Kristiina Kok. Eklund Merja Luomanen Raine Kok. Haahtela Meri Häkkinen Sami Vihr. Jauhiainen Olavi Ylänkö Arja-Katriina SDP Jauhanen Eero Sirola-Korhonen Kristiina Vas. Huru Nina Susimeri Pekka PS Kaupunginhallituksen edustaja: Hakola Juha (Kok), varaedustaja Muurinen Seija (Kok.) 6

7 Avaintietoja vuodelta 23 Henkilöstö Pelastuslaitoksen organisaatiouudistuksen yhteydessä useat henkilöstöhallinnon järjestelyt muuttuivat. Organisaatiouudistuksen yhteydessä noudatettiin Helsingin kaupungin henkilöstöhallinnon periaatteita ja ketään ei irtisanottu tuotannollisilla tai taloudellisilla perustella. Uuden organisaation mukaiset päällikkötehtävät täytettiin syksyn 23 aikana pelastuslaitoksen sisäisellä haulla. Operatiivisen vuorotyötä tekevän henkilöstön työaikarytmitys muuttui..23. Vuorotyötä tekevän henkilöstön työaika on 42 h / viikko. Aikaisemmin työaikarytmitys koostui yhdestä 24 tunnin työvuorosta ja kahdesta 24 tunnin vapaavuorosta sekä joka neljäs työvuoro pidettävästä tasoitusvapaavuorosta...23 käyttöön otetussa työaikarytmityksessä viikkotuntimäärä pysyi samana kuin aikaisemmin. Rytmitys muuttui siten, että yhden 24 tunnin työvuoron jälkeen on aina kolme 24 tunnin vapaavuoroa. Säännöllinen yhtäjaksoinen vapaa tulee helpottamaan henkilöstön työvuoron jälkeistä palautumista sekä harjoitusten ja koulutusten järjestämistä. Pelastuslaitoksen operatiivinen päällikköpäivystys eli P2-päivystys lopetettiin pelastuslaitoksella.2.23 lähtien. Tämän päivämäärän jälkeen pelastustoiminnan johtamisesta vastaavat päivystävä palomestari P3 ja palomestari P4. Päivystysorganisaatiossa pelastustoiminnan ylintä määräysvaltaa käyttää päivystävä palomestari P3. Päivystävien palomestarien ohella johtamisvalmiudessa ovat pelastuskomentaja (P), pelastusjohtaja (P2) ja sen ohella päällystöstä määrätty ryhmä (P2). Suuronnettomuustilanteissa tai päivystysorganisaation johtamisen tukemisen sitä vaatiessa johtamisvastuun ottaa P. Mikäli P ei ole tavoitettavissa, siirtyy johtamisvastuu P2:lle tai toissijaisesti P2:lle. Johtamista tukemaan perustetaan tarvittaessa esikunta, johon määrätään henkilöstö erillisen suunnitelman mukaan. Ensihoitotoiminnan osalta vastuu päivittäisestä johtamisesta on päivystävällä ensihoitolääkärillä P:n ja päivystävän ensihoitolääkärin ollessa estyneenä vastuu on päivystävällä ensihoidon kenttäjohtajalla (P). Suuronnettomuustilanteissa lääkintäjohtajana toimii päivystävä ensihoitolääkäri. Pelastuslaitoksella toteutettiin vuonna 23 kunta-alan työehtosopimusten mukaiset palkankorotukset. Talous Pelastuslaitoksen vuoden 23 talous saavutti tiukan talousohjauksen seurauksena erinomaisen tuloksen. Tilikauden toimintakate 35,37 miljoonaa euroa ylitti tavoitteen 7 prosenttia ollen noin 2,49 miljoonaa euroa tilikauden talousarviota parempi. Toimintakatteesta noin 358 euroa saavutettiin alittamalla tilikaudelle annettu alkuperäinen käyttömenobudjetti 5,5 miljoonaa euroa noin prosentilla. Tilikauden toimintatuotot sisältävät kertaluontoisia tuottoja ensihoidon palvelutuotantoon liittyen noin 955 euroa. Palotarkastuksista ja muista valvontasuoritteista sekä erheellisistä paloilmoituksista perittiin maksuja lähes 82 euroa, mikä ylittää talousarvion lähes 57 eurolla. Öljynsuojarahaston ja muun ulkopuolisen hankerahoituksen osuus tuloissa oli noin 57 euroa. Ensihoitopalveluun liittyen saatiin Kelan ja asiakkaiden maksutuottoja noin 766 euroa budjetoitua enemmän. Kokonaistuotoissa tällä ei kuitenkaan ole merkitystä, koska tuloksessa on huomioitu vuoden 23 ensihoitopalvelun tasauslaskutuksessa Helsingin ja Uudenmaan piirille palautettavaksi samansuuruinen määrä. Käyttömenoissa suurin säästö saavutettiin henkilöstökuluissa (796 euroa). Budjetoimattomia menoja aiheutui luottotappioista noin 293 euroa sekä noin 65 euroa aineissa ja tarvikkeissa, josta suurin osuus oli ensihoitopalvelussa tarvittavien lääkintätarvikkeiden osuus, noin euroa. Tarkemmat tiedot pelastuslaitoksen taloudesta ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta löytyvät sivuilta Lisätietoa pelastuslaitoksen henkilöstöstä on sivulla 26. 7

8 Tavoitteiden saavuttaminen Kaupunginvaltuuston asettamat sitovat toiminnalliset tavoitteet toteutuivat vuonna 23 seuraavasti: Onnettomuuksien ehkäisemiseksi kuntalaisiin kohdistetaan turvallisuuteen liittyviä tarkastuksia ja toimenpiteitä, joiden kertymästä lasketaan turvallisuuspisteet. Vuoden 23 turvallisuuspistekertymä on vähintään 6 2. Tavoite ei toteutunut. Suoritemäärä oli Tavoitteesta jäätiin, koska toimintaan kyettiin kohdistamaan suunniteltua vähemmän henkilöresursseja. Väestönsuojelun johto- ja erityishenkilöstöä koulutetaan vuosittain kymmenessä harjoituksessa. Tavoite toteutui. Suoritemäärä oli 3. I-riskialueella pelastustoiminnan keskimääräinen lähtö- ja ajoaika kohteeseen ensimmäisellä +3 vahvuisella yksiköllä on enintään 6 minuuttia 6 %:ssa tehtävistä. Tavoite ei toteutunut. Toteutuma oli 58 %, mihin vaikutti mm. vaikea lumitalvi I-riskialueella pelastustoiminnan keskimääräinen lähtö- ja ajoaika kohteeseen ensimmäisellä +3 vahvuisella yksiköllä on enintään 6 min 3 sekuntia. Tavoite toteutui ajalla 6 minuuttia 3 sekuntia. Ensihoidon tavoittamisviive on enintään 8 minuuttia 7 %:ssa kiireellisyysluokkien A ja B tehtävistä. Tavoite toteutui. Toteuma oli 7 %. Muut toiminnalliset tavoitteet toteutuivat seuraavasti: Määräaikaisen valvonnan piirissä olevissa valvontakohteissa (pl. asuintalot) riskiluvun 2 saaneiden kohteiden suhteellinen osuus kaikista valvonnan piirissä olevista kohteista kasvaa. Tavoite toteutui. Maallikoiden havaitsemista kammiovärinäpotilaista selviytyy vähintään 32 %. Tavoite toteutui. Pelastusyksiköiden ja ensihoidon yksiköiden lähtöaika on enintään 6 sekuntia. Tavoite ei toteutunut. Lähtöaika oli keskimäärin 82 sekuntia. Pelastustoiminnan, ensihoidon ja valvontayksikön henkilöstön toteutuneen ja suunnitellun koulutuksen suhde on keskimäärin 8 %. Tavoite toteutui. Ensivastetehtävien osuus kaikista ensihoitotehtävistä ei alene vuoteen 2 verrattuna. Tavoite toteutui. Pelastusasemat säästävät energiaa vuosittain 2 % vuoden 2 tasosta. Sähkön ja kaukolämmön kulutus mitataan pelastusasemittain. Asemien energiatehokkuus on jo nykyisellään kiitettävällä tasolla. Vanhojen kiinteistöjen peruskorjausten yhteydessä on mahdollista saavuttaa energiansäästöä ottamalla käyttöön uutta rakennusautomaatiotekniikkaa. Tavoite toteutui. Lopputulokseen vaikuttaneita poikkeamia tapahtuu enintään 2 %:ssa kaikista tehtävistä vakavissa onnettomuustyypeissä (rakennuspalo, rakennuspalovaara, liikenneonnettomuus ja ihmisen pelastaminen). Tavoite toteutui. 8

9 Tutkimustoiminta Vuonna 23 pelastuslaitoksella oli vetovastuullaan kolme Palosuojelurahaston rahoittamaa valtakunnallista tutkimushanketta, joissa kehitetään riskianalyysimenettelyjä ja onnettomuuksien ehkäisytyössä tarvittavaa osaamista. Onnettomuusvahingot pelastustoimen toimintavalmiuden suunnittelussa -hankkeessa luodaan menettelyt, joiden avulla onnettomuuksien todennäköiset seuraukset voidaan huomioida pelastustoimen riskianalyysissa. Toimintavalmiuden vaikuttavuus asuntopaloissa -hankkeessa tarkastellaan toimintavalmiuden vaikuttavuutta asuntopalon aiheuttamien henkilö- ja omaisuusvahinkojen näkökulmasta. Hankkeet on suunniteltu ja toteutetaan pelastusalan toimijoiden ja VTT:n kanssa yhteistyössä ja ne päättyvät vuoden 24 aikana. Onnettomuuksien ehkäisytyössä tarvittavan osaamisen kehittäminen hanke on Helsingin, Pirkanmaan ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitosten yhteinen tutkimushanke, jossa laaditaan kuvaus onnettomuuksien ehkäisytyön osaamisalueista ja vaatimuksista sekä selvitetään osaamistarpeita. Tulosten perusteella muodostetaan ehdotus koulutuskokonaisuudesta, jolla tarvittava osaaminen voidaan saavuttaa. Hankkeessa on järjestetty myös pilottikoulutusta keskeisiin tunnistettuihin osaamistarpeisiin liittyen. Hanke jatkuu vuonna 24. 9

10 Onnettomuuksien ehkäisy Helsingin pelastuslaitos panostaa onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn, joka on yksi pelastustoimen strategisista tavoitteista. Onnettomuuksien ehkäisemiseksi pelastuslaitos tekee riskianalyysia, antaa rakenteellisen paloturvallisuuden neuvontaa ja ohjausta, suorittaa palotarkastuksia ja katsastuksia, suorittaa palontutkintaa sekä antaa turvallisuusopetusta ja -viestintää. Lisäksi pelastuslaitos suorittaa myös kemikaalivalvontaa, nuohoustoimintaa ja yleisötapahtumien turvallisuusvalvontaa. Pelastuslaitoksen valvontatyöllä pyritään tukemaan toimijoiden omatoimista varautumista ja siten pyritään vaikuttamaan myös toimijan turvallisuuskulttuuriin. Pelastuslaitos suoritti vuonna 23 valvontatyötä onnettomuuksien ehkäisytyön toimintasuunnitelman mukaisesti ja laajensi pelastuslain edellyttämän valvontasuunnitelman kattamaan onnettomuuksien ehkäisytyön kokonaisuudessaan. Täten valvontatoiminta muuttui entistä suunnitelmallisemmaksi ja paremmin kohdennetuksi. Valvontatyötä kohdennettiin suunnitelman mukaisesti kaupungin riskialteimpiin kohteisiin ja panostettiin laajasti valvonnassa käytettävien työmenetelmien kehittämiseen. Vuoden 23 aikana tarkennettiin vuoden 28 aikana suunniteltua omatoimisen varautumisen auditointimallin sisältöä. Se on tarkoitettu sekä pelastusviranomaisille auditoivan palotarkastuksen suorittamiseksi että organisaatioille turvallisuuden ja omatoimisen varautumisen kehittämisvälineeksi. Omatoimisen varautumisen auditointimallin otti vuonna 23 käyttöönsä Helsingin lisäksi 9 muuta aluepelastuslaitosta. Malli herätti runsaasti kiinnostusta myös pelastustoimen ulkopuolella. Mallia on hyödynnetty myös osana asiakasorganisaatioiden auditointijärjestelmiä. Vuonna 23 suoritettiin yhteensä 92 määräaikaista palotarkastusta ja eri palotarkastuslajit huomioiden yhteensä palotarkastusta. Valvontatoimenpiteitä suoritettiin yhteensä kappaletta. Pelastuslaitoksen antama turvallisuusviestintä kohdentuu toimintaan hätätilanteessa sekä alkusammutustaitojen opettamiseen. Turvallisuusviestinnän pääasiallisena kohteena olivat vuonna 23 lapset ja nuoret sekä kunnallisten ja yksityisten organisaatioiden henkilöstö, jonka vastuulla on lapsia, vanhuksia ja rajoittuneen toimintakyvyn omaavia. Koulutusta antaa pääasiassa pelastustoimen päätoiminen henkilöstö. Pelastuslaitos antoi vuonna 23 turvallisuusopetusta ja viestintää yhteensä henkilölle. Monialaista yhteistyötä Pelastuslaitoksen suunnittelijoiden neuvontaryhmän toimenkuvana on ohjata ja neuvoa rakentamista, tarkastaa suunnitelmia ja antaa lausuntoja turvallisuusasioissa. Vuonna 23 pelastuslaitos osallistui useiden merkittävien rakennuskohteiden suunnittelutyöhön. Kohteita olivat muun muassa länsimetro, Pasilan keskuksen suunnittelukilpailu, Kalasataman keskus, Pisara-radan suunnittelu, Olympiastadionin perusparannus ja Itäkeskuksen peruskorjaus. Pelastuslaitos jatkoi vuonna 23 tiivistä yhteistyötään sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Erityistä huomiota kiinnitettiin vuoden aikana kehitysvammaisten ryhmäkoteihin sekä Malmin sairaalan pelastussuunnitteluun. Pelastuslaitos aloitti myös vuoden alussa perustetun Helsingin kaupungin varhaiskasvatusviraston kanssa paloturvallisuuden ohjaukseen liittyvän yhteistyön. Uudenmaan alueen pelastuslaitosten kesken on toiminut useiden vuosien ajan niin sanottu Hiklu-yhteistyö. Siinä on suunniteltu ja yhdenmukaistettu toimintaa muun muassa tapahtumaturvallisuudessa, rakenteellisessa paloturvallisuudessa, turvallisuusviestinnässä sekä kemikaalivalvonnassa. Yhteistyötä jatkettiin myös vuonna 23 Tulipysäkkitoiminnan keskeinen tarkoitus on puuttua lasten ja nuorten tulenkäsittelyyn ja sytyttelyyn mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Vuoden 23 toiminta jakautui sytyttelystä kiinnijääneiden lasten kanssa tehtyihin interventioihin sekä ennaltaehkäiseviin, luokkaryhmille pidettyihin interventioihin. Toimintaa toteutettiin yhteistyössä poliisin ja sosiaali- ja terveysviranomaisten kanssa. Tarkemmat tiedot valvontamääristä ja turvallisuusviestinnästä löytyvät sivulta 28.

11 Vaarallisten aineiden ja kemikaalien valvonta Pelastuslaitoksen vaarallisten kemikaalien valvontatyötä suoritettiin vuonna 23 pääosin muun valvontatyön ohessa. Vaarallisten kemikaalien lainsäädäntöön tulleet mittavat muutokset astuivat voimaan vuoden 23 alusta. Pelastusviranomaisen näkökulmasta keskeisimmät muutokset olivat nestekaasulainsäädännön liittäminen vaarallisten kemikaalien yhteyteen entistä selkeämmin. Tästä esimerkkinä työmailla ja yleisötapahtumissa harjoitettua nestekaasun käsittelyä ja varastointia on vuoden 23 alusta tulkittu vaarallisten kemikaalien tilapäiseksi käsittelyksi ja varastoinniksi. Pelastuslaitos vastaanotti vuoden 23 aikana yhteensä 24 ilmoitusta vaarallisten aineiden vähäisestä teollisesta käsittelystä ja varastoinnista. Luvussa on mukana myös työmaiden tilapäisen toiminnan ilmoitukset. Yleisötapahtumissa harjoitettu tilapäinen käsittely on valvottu sekä lupakäsitelty yleisötapahtumaprosessin yhteydessä. Osana kemikaalien valvontatyötä, vuosittain, loppuvuoteen painottuva pyroteknisten välineitten varastointi kaupan yhteydessä työllisti pelastuslaitosta aiempaa vähemmän. Ilotulitteiden myyntipisteiden määrä tippui 57:ään sen oltua 7 vuonna 22. Kaikki myyntipisteet valvottiin välisenä aikana. Palontutkinta Palontutkinta on sisäministeriön ohjaamaa palokuolemien sekä muiden paloista johtuvien henkilövahinkojen, omaisuusvahinkojen sekä tulipalojen vähentämiseen tähtäävää, viranomaisten välistä yhteistoimintaa. Palontutkintaa ohjaa valtakunnallinen pelastuslaitosten Palontutkinta 24 -työryhmä. Vuonna 23 alimman tason tutkinta suoritettiin kaikista tulipaloista. Erillinen tutkinta suoritettiin tulipaloista, joissa oli vakavia henkilövahinkoja, käynnissä olevan bussipalo-tutkimushankkeen perusteella, ajankohtaisten teemojen perusteella sekä niistä tulipaloista, joista saatavilla tutkintatiedoilla voidaan arvioida olevan merkitystä palovahinkojen vähentämiseen ja ennaltaehkäisyyn. Laaja palontutkinta suoritetaan erillisen päätöksen mukaan. Ajankohtaisena teemana olivat vuosina hoitoalan rakennuksissa tapahtuvat tulipalot ja läheltä piti -tilanteet, asuinkerrostalon porrashuoneeseen tulevat savut, hormi tai tulisija syttymissyynä ja syttymistilana kellari tai muu maanalainen rakennustila. Palokuolemia 6 kappaletta Vuonna 23 kuoli Helsingissä tulipaloissa yhteensä kuusi ihmistä, joista 4 oli miehiä ja 2 naisia. Kaikki palokuolemat tapahtuivat asuinkerrostalojen huoneistoissa. Aiempina vuosina tupakointi on yleensä liittynyt oleellisesti onnettomuuden kehittymiseen melkein puolissa palokuolemaan johtaneissa tulipaloissa. Vuonna 23 vain yhdessä tapauksessa tupakoinnin arvioitiin olevan syynä tulipalon syttymiseen. Kahdessa tapauksessa kyseessä oli tahallinen sytyttäminen ja kahdessa tulipalossa syttymissyyksi arvioitiin sähkölaitepalo. Tulipaloissa loukkaantui vakavasti vuonna 23 kuusi henkilöä. Uhreista kaksi oli naisia ja neljä miestä. Tarkemmat tiedot palokuolemista ovat sivuilla 29. Nuohous Nuohoustoiminnasta Helsingissä vastasi vuonna 23 kolme yksityistä piirinuohoojaliikettä, jotka ovat solmineet Helsingin kaupungin kanssa määräaikaisen nuohoussopimuksen. Yritykset olivat läntisellä alueella IAQ Finland Oy, keskisellä alueella Nuohous ja Ilmastointipuhdistus Rantanen Oy sekä itäisellä alueella Consti Talotekniikka Oy. Piirinuohoojat suorittavat pelastuslainsäädännön edellyttämät tulisijojen ja savuhormien nuohous- ja puhdistustyöt Helsingin kaupungin pelastustoimen alueella. Lisäksi nuohoojamestarit osallistuvat tarvittaessa tarkastustoimintaan ja antavat asiantuntijalausuntoja toimialaltaan. Tarkemmat tiedot nuohoustoiminnasta löytyvät sivulta 29.

12 Pelastustoiminta Pelastuslaitoksen vastuulla oleva pelastustoiminta kattaa onnettomuustyypit, kuten tulipalot, vaarallisten aineiden onnettomuudet, liikenneonnettomuudet, luonnononnettomuudet, vesipelastustehtävät, ihmisen ja eläimen pelastustehtävät ja öljyvahingot. Helsingin pelastuslaitoksen suorittamien palo- ja pelastustehtävien kokonaismäärä kasvoi vuonna 23 edellisvuoteen nähden yhteensä 46 tehtävällä. Palo- ja pelastustehtävien kokonaismäärä oli yhteensä tehtävää. Marraskuussa 23 tapahtui Vuosaaren satamassa kemikaalionnettomuus. Onnettomuudessa tapahtui kemikaalin hallitsematon reaktio, joka aiheutti aineen ulospurkautumisen ja kaasupilven. Tapahtumassa oli läsnä suuronnettomuuden mahdollisuus. Pelastuskomentaja perusti työryhmän tutkimaan onnettomuuden kulkua ja syytä. Varautumista öljyonnettomuuksiin jatkettiin Pelastuslaitos osallistui vuonna 23 Monialaisen merionnettomuuden hallinta Itämerellä -hankkeeseen, jossa selvitetään kaikkien Itämeren maiden sekä Islannin ja Norjan varautumista moniviranomaistoimintaa vaati- vaan merionnettomuuteen. Hankkeessa arvioidaan myös eri maiden toimintamallien yhteensopivuutta sujuvan pelastustoiminnan kannalta. Hankkeen rahoittajana toimii ulkoasiainministeriö. Helsingin kaupungin öljyvahinkojen torjuntavalmiuden sekä meripelastustoiminnan kehittämistä jatkettiin vuonna 23. Santahaminan öljyntorjuntavarikolle hankittiin yli 6 m2:n laajuinen varastointiteltta öljyntorjuntakaluston säilyttämistä varten. Uuteen kalustosuojaan sijoitetaan avomeripuomia, aitapuomia ja ankkurointikalustoa. Varastointiteltta on kevytrakenteinen, teräsrunkoinen ja PVC-pintainen varasto ja se sijaitsee Santahaminan päälaiturin läheisyydessä. Rannikko- ja meripuomien kiinnitystä varten hankittiin ankkurointikalustoa sekä öljynkerääjien toimintavarmuuden parantamiseksi hydraulivoimayksikkö. Pelastustoimintaan liittyvät tilastotiedot löytyvät sivuilta

13 Ensihoito Helsingin pelastuslaitos tuottaa yhdessä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) Helsingin ensihoitoyksikön sekä Hätäkeskuslaitoksen kanssa ensihoitopalvelun Helsingin kaupungin alueella. Terveydenhuoltolain mukaisesti ensihoidon järjestämisvastuu Helsingissä siirtyi..23 alkaen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille (HUS). Vuosi 23 oli täten ensimmäinen vuosi, jolloin ensihoitotoimintaa toteutettiin HUS:n kanssa solmitun uuden yhteistoimintasopimuksen avulla. Yhteistoimintasopimus on terveydenhuoltolain 39 :ssä tarkoitettu sopimus ensihoitopalvelun järjestämisestä yhteistoiminnassa Helsingin pelastuslaitoksen ja HUS:n kanssa. Vuonna 23 ensihoitotehtävien määrän kasvu oli merkittävää. Ensihoitotehtäviä oli vuonna 23 yhteensä Määrä kasvoi yhteensä 3 72 tehtävällä vuoteen 22 verrattuna. Ensihoitotehtävistä yleisin tehtävätyyppi oli peruselintoimintojen häiriöt, joita ovat elottomuus, hengitysvaikeus, rintakipu, sydämen rytmihäiriö, tajuttomuus ja aivohalvaus. Näitä tehtäviä oli vuonna 22 yhteensä 39 prosenttia kaikista ensihoitotehtävistä. Ensihoidon hälytysmäärän merkittävästä kasvusta huolimatta pelastuslaitos ei ole saanut käyttöönsä ehdottamiaan lisäresursseja. erikseen tehtävällä kyselytutkimuksella ja vuoden 23 osalta valmistui seitsemäs tyytyväisyystutkimus. Potilaiden tyytyväisyys pelastuslaitoksen ensihoitopalveluun, on nyt tehdyn tutkimuksen tulosten perusteella pysynyt erittäin hyvänä (asteikolla -5 mitattuna). Halukkuus käyttää pelastuslaitoksen palveluita uudelleen hätätilanteissa on keskiarvossa 4,57. Samoin kokonaisarvosana ensihoitopalvelusta on pysynyt edellisvuosien tasolla 4,45. Ensihoidossa otettiin vuoden 23 aikana käyttöön HaiPro-työkalu. HaiPro on potilasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien raportointimenettely ja tietotekninen työkalu. HaiPro-työkalu on Suomessa käytössä yli 2:ssa sosiaali- ja terveydenhuollon yksikössä ja sillä on yli 3 käyttäjää. Ensihoidossa toteutettiin ja otettiin käyttöön vuoden 23 aikana myös EPOS III kansiot. EPOS-kansiot sisältävät tietoa ensihoidon eri tehtävissä toimimisesta ja ne ovat tarkoitettu erityisesti ensihoidon kenttäjohtajan käyttöön. Tehtävämäärän kasvun syitä selvitetään Ensihoitotehtävien määrän kasvun syiden selvittämiseksi asetettiin vuonna 23 erillinen työryhmä. Työryhmässä on edustajia Hätäkeskuslaitoksesta, Keravan hätäkeskuksesta, HYKS Helsingin ensihoitoyksiköstä ja pelastuslaitoksen ensihoidon toiminnosta. Työryhmän tehtävänä on käydä ensin lävitse yhden vuorokauden ajalta kaikki ensihoidon hälytykset. Hätäkeskus kuuntelee kaikki hätäpuhelut, minkä jälkeen katsotaan, onko hätäkeskuspäivystäjä toiminut annettujen riskinarviointi- ja tehtäväkäsittelyohjeiden mukaisesti. Samalla selvitetään, käyttääkö päivystäjä puhelun tietojen perusteella oikeaa hälytyskiireellisyyttä ja -koodia sekä oikeita yksiköitä ja katsotaan vastaavien hälytysten ensihoitokertomukset. Tällä tavoin pyritään löytämään tietoa tehtävämäärän kasvun syistä. Ensihoidossa toteutettiin vuonna 23 asiakastyytyväisyystutkimus, jossa päästiin hyviin tuloksiin. Pelastuslaitoksen ensihoitojärjestelmä on vuodesta 998 mitannut oman ensihoitopalvelunsa potilastyytyväisyyttä Oppisopimuskoulutukset lähihoitajaksi jatkuivat Vuonna 2 voimaan tullut ensihoitoasetus edellyttää perustason ensihoitoyksikön toiselta ensihoitajalta terveydenhuollon tutkintoa. Pelastajatutkintoa ei ole määritetty terveydenhuollon tutkinnoksi. Tämän vuoksi pelastuslaitos järjestää yhteistyössä Stadin ammattiopiston ja Helsingin kaupungin oppisopimuskeskuksen kanssa pelastajatutkinnon suorittaneille oppisopimuskoulutusta lähihoitajiksi. Syksyllä 23 valmistuivat pelastajakurssi 36:lta 2 henkilöä lähihoitajiksi. Pelastajakurssi 37 aloitti syksyllä 23 samat pätevöitymisopinnot. Ensihoidon uusi johtoauto otettiin käyttöön vuonna 23. Vuoden aikana toteutettiin ensihoidon johtamis- ja raportointijärjestelmä Merlot Medissä versiopäivitys, joka paransi sovelluksen käytettävyyttä. Ensihoitoon liittyvät tilastot löytyvät sivuilta

14 Väestönsuojelu Helsingin kaupungin pelastuslaitos vastaa poikkeusolojen vaatiman väestönsuojeluvalmiuden suunnittelusta ja kehittämisestä. Pelastuslaitos yhteensovittaa väestönsuojeluun varautumista koko Helsingin kaupungin tasolla yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Pelastuslaitoksen väestönsuojeluyksikön tehtäviin kuuluu ohjata, tukea ja valvoa henkilöiden sijoittamista väestönsuojeluorganisaatioon. Sijoittaminen toteutetaan pelastuslaitoksen kehittämällä väestönsuojeluhenkilötietojärjestelmällä (Rescue Resource Planner for Civil Defence), joka on käytössä kaikissa väestönsuojeluorganisaation perustamiseen osallistuvissa virastoissa ja liikelaitoksissa. Väestönsuojelutehtäviin sijoitetuille työntekijöille järjestettiin vuoden 23 aikana vuosittaista varautumiskoulutusta. Pelastuslaitos osallistui vuonna 23 Ketju 3 - pääkaupunkiseudun viranomaisharjoitukseen. Harjoituksen viitekehyksenä oli vakava sodan uhka ja tilanteen kärjistyminen sotilaalliseksi voiman käytöksi. Harjoituksen päämääränä oli, että harjoituksen jälkeen viranomaiset tietävät oman, muiden viranomaisten ja muiden toimijoiden roolin sekä toimintamahdollisuudet häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Erityistarkasteluaiheita olivat sairaiden ja haavoittuneiden hoito, väestönsiirtojen vaatimukset ja viranomaisviestintä. Pelastuslaitoksen väestönsuojeluyksikön henkilöstöä osallistui vuonna 23 asiantuntijana seuraaviin kansainvälisiin toimielimiin ja hankkeisiin: EU:n ja YK:n pelastustoiminta ja humanitäärinen apu (Civil Protection), kansallinen asiantuntijatoiminta NATO EAPC -pelastuspalveluryhmä (Civil Protection Group ) EU-projekti Bio-protect, Bio-ilmaisimen kehittäminen ilmassa olevien bio-aineiden olemassaolon nopeaa varoittamista ja tunnistamista varten (Advisory User Group) Suuronnettomuusvalmiuden kehittäminen keskeiseksi päämääräksi Suuronnettomuusvalmiuden kehittäminen ja varautumisen järjestelyiden yhtenäistäminen nostettiin pelastuslaitoksen keskeiseksi päämääräksi vuonna 23. Tammikuussa käynnistettiin työ nykytilan ja kehittämistarpeiden selvittämiseksi. Tavoitteena on muodostaa eri uhkamalleihin soveltuvat yhtenäiset Helsingin pelastustoimen varautumisen järjestelyt ja kehittää toimintavalmiutta. Tehtävänä on selvittää suuronnettomuus- ja poikkeusolojen valmiuksien väliset rajapinnat ja kriittiset tekijät. Suuronnettomuusvalmiuden ja väestönsuojeluun varautumisen kehittäminen jatkuu organisaatiouudistuksen yhteydessä muodostetun varautumistoiminnon ohjauksessa. Pelastuslaitos osallistui edellisten vuosien tapaan asiantuntijana kaavoituksen valmisteluun sekä kalliosuojarakennus- ja -perusparannushankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen Helsingissä. Väestönsuojeluun liittyviä taustaselvityksiä tehtiin sisäministeriölle, kaupungin eri viranomaisille ja yksityisille rakentajille. Edellisvuosien tapaan annettiin myös asuintalojen sekä yritysten ja laitosten pelastussuunnitelmien laadintaan ja päivittämiseen liittyvää asiakasneuvontaa. Väestönsuojeluyksikön ohjauksessa toimiva Helsingin pelastuslaitoksen väestönsuojelumuseo oli vuoden 23 aikana avoinna yleisölle lauantaisin. Säännöllisten aukiolojen lisäksi museolla järjestettiin tilattuja esittelykierroksia ja koulutustilaisuuksia. Museon aukiolosta, opastoiminnasta, tilatuista esittelykierroksista ja koulutustoiminnasta vastasivat Helsingin väestönsuojeluyhdistyksen vapaaehtoiset jäsenet yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. 4

15 5

16 Koulutustoiminta Helsingin pelastuslaitos kouluttaa omaa henkilöstöään Pelastuskoulussa, joka on osa Helsingin pelastuslaitosta. Pelastuskoulu antaa palomies-sairaankuljettajan sekä alipäällystötutkinnon virkatutkinto-opetusta. Koulu huolehtii myös pelastuslaitoksen osaamisenhallinnasta, täydennyskoulutuksesta ja muusta opetustoiminnasta. Koulun rehtorina toimi vuonna 23 Matti Waitinen. Vuosi 23 oli Helsingin Pelastuskoulun 42. toimintavuosi. Vuonna 23 ei aloitettu uutta pelastajakurssia laitoksen tiukan taloustilanteen vuoksi. Vuoden aikana koulusta valmistuivat Pelastajakurssi 36 ja alipäällystökurssi 8. Opintonsa saivat myös päätökseen toisen oppisopimuskurssin ensihoitajaopiskelijat. Koulussa opintojaan jatkoivat suunnitellusti pelastajakurssi 37:n opiskelijat, jotka valmistuvat syksyllä 24. Koulutus arvioitiin laadukkaaksi Koulun virkatutkinto-opetuksen pelastajakoulutus auditoitiin SM:n aloitteesta ja OPH:n toimesta keväällä 23. Koulun toimintatapa koulutuksen järjestämisessä todettiin auditointiryhmän raportissa laadukkaaksi ja erityisiksi vahvuuksiksi raportissa nostettiin esiin koulutuksen työelämälähtöisyys sekä tapa toteuttaa vuoden 2 ensihoitoasetuksen mukaisen ensihoidollisen pätevyyden sisällyttäminen koulutuskokonaisuuteen oppisopimusmuotoisesti. Myös kouluttajien pedagoginen pätevyys ja suoritetut opettajaopinnot nousivat esiin raportissa myönteisinä asioina. Koska virkatutkinto-opetuksesta vapautui kouluttajaresursseja koulun muuhun koulutustoimintaan, Pelastuskoulu vahvisti toimintaansa turvallisuusviestinnän alueella. Turvallisuuskumppanuus Staran kanssa toteutettiin elo-joulukuussa kouluttamalla viraston työnjohto kokonaisuudessaan alkusammutus- ja hätäensiaputaitoisiksi. Koulu valmisteli myös laajemman turvallisuuskumppanuuden aloittamista Helsingin Opetusviraston kanssa. Tätä kumppanuutta varten toteutettiin marras-joulukuussa rehtoreiden ja turvallisuusvastaavien turvallisuuskoulutuksien pilottikokeilu. Pelastuskoulu jatkoi vuoden 23 aikana toimintaansa myös laitoksen olemassa olevan henkilöstön täydennyskoulutusten järjestäjänä. Erityisesti koulu kohdisti toimintansa laitoksen meritoiminnan osaamisen ja MIRG-koulutuksien kehittämiseen. Pelastuskoulun henkilökunta osallistui vuoden 23 aikana asiantuntijatehtäviin, muun muassa sisäministeriön, Suomen Palopäällystöliiton, Pelastusopiston, Puolustusvoimien ja pelastusalan valtakunnallisen kumppanuusverkoston eri hankkeissa. Pelastuslaitoksen organisaatiomuutoksen myötä Pelastuskoulusta muodostettiin laitoksen osaamiskeskus vuoden 23 lopussa. Muutoksen myötä keskuksen vastuualueelle liitettiin koko laitoksen osaamisenhallinta virkatutkinto-opetuksen ja varautumiskoulutusten lisäksi. 6

17 Tekniikka ja hallinto Pelastuslaitoksen toimintoja tuetaan teknisillä ja hallinnollisilla tukitoimilla. Pelastuslaitoksen tekninen osasto vastaa laaja-alaisesti erilaisista teknisistä palveluista, kuten teknisistä laitehankinnoista ja niiden kunnossapidosta. Teknisen osaston palveluita ovat tietotekniikka- ja telepalvelut, elektroniikkahuolto, materiaalipalvelut, ajoneuvojen korjauspalvelut, pelastuslaitoksen hallinnassa olevien kiinteistöjen käyttö- ja kunnossapitotyöt, rakennuttaminen sekä tilojen vuokraus ja isännöinti. Pelastuslaitoksen tekniset toiminnot on synkronoitu siten, että pelastuslaitos voi toimia normaaliolojen lisäksi myös poikkeusoloissa. Erottajan aseman peruskorjaus valmistui Pelastuslaitoksen kiinteistökantaan kuului vuonna 23 9 pelastusasemaa, pelastuskoulu, öljyntorjuntavarikko, 3 meriasemaa sekä 5 väestönsuojaa, joista osa on Tilakeskuksen hallinnassa. Kiinteistöt ovat pääosin pelastuslaitoksen omassa ylläpidossa, pienessä osassa väestönsuojia ylläpitovastuulle kuuluvat vain poikkeusolojen tekniset järjestelmät. Erottajan pelastusaseman peruskorjaus valmistui maaliskuussa 23 ja asema otettiin käyttöön kevään aikana. Helmikuussa 23 valmistui Torkkelinmäen kalliosuojan peruskorjaus. Muita vuoden aikana valmistuneita peruskorjausprojekteja olivat Suomenlinnan pelastusvenelaiturin korjaustyö ja keskuspelastusaseman vesikaton korjaustyö. Lisäksi Mellunkylän pelastusaseman uusi perusvesipumppaamo otettiin käyttöön lokakuussa ja Santahaminan uusi öljyntorjuntavarasto marraskuussa. Niemenmäen kallioväestönsuojan jäähdytyslaitteiden peruskorjaushanke käynnistyi joulukuussa 23. Pelastuslaitoksella oli lisäksi vuoden aikana käynnissä pienempiä, alle 5 euron korjaustai muutostöitä. Hankesuunnitelmista vuoden 23 aikana valmistui Kulosaaren kallioväestönsuojan hankesuunnitelma. eopto-kenttäjohtamissovellus tablettitietokoneille käyttöön Helsingin pelastuslaitoksen käyttöön kehitetty, eopto-kenttäjohtamissovellus tablettitietokoneelle otettiin tuotantokäyttöön vuonna 23. Pelastuslaitoksen johtamisjärjestelmiä täydennettiin ottamalla käyttöön interaktiivinen esitystaulutekniikka sekä johtokeskusajoneuvossa että kiinteissä johtamispaikoissa. Vuoden aikana uusittiin ensihoidon Virve-radiokalustoa laajasti. Vuoden aikana toteutettiin myös sosiaali- ja terveystoimen hallinnolliset vaatimukset Helsingin pelastuslaitoksen Virve-toimintaympäristössä. Pelastuslaitoksen palvelimien ja tietoverkon valvontaa varmennettiin entisestään ottamalla käyttöön pelastuslaitoksen ympäristössä toimiva automaattinen valvontasovellus. Hallinnollisia palveluita pelastuslaitoksella ovat muun muassa taloushallinto, viestintä, sihteeripalvelut, henkilöstöasiat sekä lainopilliset palvelut. Hallinnollisten palveluiden kehittämistä jatkettiin edellisvuosien tapaan myös viestinnässä, henkilöstöjohtamisessa, tiedonhallinnassa ja sihteeripalveluissa. Tärkeimmät tilastot tekniikasta löytyvät sivulta 42. 7

18 Ympäristönsuojelu Helsingin pelastuslaitos ottaa toiminnassaan huomioon ympäristönsuojelun osa-alueohjelmia laitoksen perustehtävästä lähtien. Pelastuslaitos huolehtii pelastustoimen valvontatehtävistä, pelastustoimintaan kuuluvista tehtävistä ja öljyntorjunnasta. Pelastuslaitoksen ympäristöön kohdistuvat tavoitteet voidaan jakaa kolmeen eri osa-alueeseen:. Onnettomuuksien ennaltaehkäiseminen turvallisuusopetuksen ja -viestinnän sekä valvontatoiminnan avulla. 2. Pelastustoiminta, jolla suojataan ympäristöä onnettomuuden uhatessa tai sattuessa. Pelastustoiminnalla rajoitetaan onnettomuudesta aiheutuvia vahinkoja ja lievennetään onnettomuuksien seurauksia. Toiminta perustuu pelastuslakiin. 3. Ympäristöasioiden huomioiminen laitoksen materiaali-, kiinteistö- sekä muissa toiminnoissa. Pelastuslaitos vaikuttaa ympäristönsuojeluun kaikkein eniten onnettomuuksien ehkäisyn ja pelastustoiminnan kautta. Näissä toiminnoissa keskeisessä asemassa on vaarallisten kemikaalien aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy ja torjunta. Pelastuslaitos suorittaa kemikaalivalvontaa onnettomuuksien ehkäisytön toimintasuunnitelman mukaisesti. Valvontatoimenpiteitä olivat vaarallisten kemikaalien teollista käsittelyä ja varastointia harjoittavien kohteiden tarkastukset, ilotulitemyyntipisteiden tarkastukset, nestekaasukohteiden käyttöönottotarkastukset, maanalaisten polttoainesäiliöiden tarkastukset sekä öljylämmityslaitteistojen katsastukset ja tarkastukset. Tarkastusten ja katselmusten lisäksi kemikaaleihin liittyviin valvontatoimenpiteisiin kuuluvat erilaiset lausunnot ja päätökset. Lisäksi pelastuslaitos osallistuu mahdollisuuksien mukaisesti vaarallisten kemikaalien laajamittaista varastointia ja käsittelyä harjoittavien tuotantolaitosten tarkastuksiin, jotka suorittaa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES. Pelastuslaitoksen omassa toiminnassa kiinnitettiin huomiota laitoksen merkittävimpiin ympäristövaikutuksiin: energiankulutukseen, jätteisiin sekä hankintojen ympäristövaikutuksiin. Kiinteistöjen energiataloutta kehitettiin ylläpidon kehittämisellä ja kiinteistöautomaatiojärjestelmän seurannan avulla sekä korjaushankkeiden yhteydessä tehtävillä energiankulutuksen vähentämiseen tähtäävillä ratkaisuilla. Vuoden 23 talousarviossa ollut pelastusasemien 2 prosentin energiansäästötavoite toteutui suunnitellulla tavalla. Laitoksen jätehuoltoa seurattiin suunnitelmallisesti. Pelastuslaitoksen hankinnoissa pyrittiin valitsemaan ympäristömerkittyjä tuotteita kaupungin ja laitoksen hankintaohjeiden mukaisesti sekä hyödyntämään kaupungin kilpailuttamia toimittajia. 8

19 9

20 Räddningskommendörens översikt Under 23 förnyades organisationsstrukturen vid Helsingfors stads räddningsverk. Stadsfullmäktige stadfäste den 9 oktober 23 Helsingfors räddningsverks förnyade instruktion, där den nya organisationsstrukturen för räddningsverkets fastställs. Utgångspunkten för organisationsförändringen var anspråket på att på ett effektivare sätt bemöta de behov som stiger fram från samhällets sida och att förbättra verkets produktivitet. Vi har kartlagt detta med effektivitetsundersökningar. Vi strävar efter att höja räddningsverkets produktivitet genom att lägga mer vikt på den olycksförebyggande verksamheten. I fortsättningen kommer räddningsverksamheten, förebyggandet av olyckor och beredskapen att genomföras som en och samma helhet. I november inledde vi en strategiprocess som siktar på att utveckla och effektivisera ledarskapet. Vårt mål är en strategisk helhet för verksamhetsstyrningen och planeringen av verksamheten, som är mer konkret än tidigare. Under 23 fortsatte vi att bedriva intensiv forskningsverksamhet. 23 hade räddningsverket ansvaret för ledning av tre nationella forskningsprojekt som finansieras av Brandskyddsfonden och där man utvecklar riskanalysförfaranden och kompetensen som behövs i det olycksförebyggande arbetet. Vi fortsatte även arbetet med våra samarbetspartner. Ett centralt område var byggobjekten i Helsingfors, bland annat Västmetron, Fiskehamnens centrum och planeringen av Centrumslingan. Räddningsverket fortsatte även det intensiva samarbetet bland annat med social- och hälsovårdsväsendena. I den operativa verksamheten ökade antalet uppdrag inom den prehospitala akutsjukvården fortsättningsvis markant. Trots den betydande ökningen i antalet larm inom den prehospitala akutsjukvården har räddningsverket inte tilldelats de extra resurser som Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikt har föreslagit. För att utreda orsakerna till ökningen i antalet uppdrag inom den prehospitala akutsjukvården, tillsatte man 23 en separat, tväradministrativ arbetsgrupp som försöker utreda vad som ligger bakom uppdragsökningen. Trots uppdragsökningen har kvaliteten på räddningsverkets prehospitala akutsjukvård fått positiv respons, vilket framgick ur enkäten om kundtillfredsställelse som gjordes under året. Ombyggnaden av Skillnadens räddningsstation färdigställdes i början av året och verksamheten på stationen kom igång under våren. Tyvärr tvingades räddningsverket av kostnadsskäl i december överföra räddningsenheterna från Busholmens räddningsstation till Skillnadens räddningsstation och avstå från Räddningsskolans lokaler i Haga. Flytten av funktionerna orsakade dock ingen märkbar nedgång i räddningsverkets servicenivå. Situationen följs upp med riskanalyser. 24 fortsätter vi arbetet för att utveckla räddningsverkets verksamhet. Jag vill tacka er alla för ett gott samarbete år 23! Simo Weckstén Räddningskommendör 2

21 Nyckeltal för 23 Personal Ekonomi I samband med räddningsverkets organisationsförnyelse förändrades många arrangemang inom personalförvaltningen. Organisationsförnyelsen genomfördes enligt Helsingfors stads principer för personalförvaltningen och inga anställda sades upp på grund av produktionsmässiga eller ekonomiska orsaker. Befälsbefattningarna i den nya organisationen tillsattes under hösten 23 genom interna ansökningsprocesser inom räddningsverket. Förläggningen av skiftarbete för anställda inom den operativa verksamheten ändrades den oktober 23. Anställda i skiftarbete har en arbetstid på 42 timmar per vecka. Tidigare var arbetet förlagt på ett arbetsskift på 24 timmar och två friskift på 24 timmar samt ett friskift för utjämning av arbetstiden vart fjärde arbetsskift. I den skiftförläggning som infördes den oktober 23 hölls veckoarbetstiden oförändrad. Skiftförläggningen ändrades så att man efter ett 24 timmars arbetsskift alltid har tre friskift på 24 timmar. Den regelbundna sammanhängande ledigheten kommer att underlätta de anställdas återhämtning efter arbetsskift samt ordnandet av övningar och utbildning. Räddningsverkets operativa befälsjour, som även kallades P2-jouren, avvecklades vid räddningsverket från den februari 23. Efter detta datum leds räddningsverksamheten av jourhavande brandmästare P3 och brandmästare P4. Den högsta bestämmanderätten i jourorganisationen utövas av jourhavande brandmästare P3. Vid sidan av de jourhavande brandmästarna är också räddningskommendör (P), räddningsdirektör (P2) jämte en grupp som tillsatts från befälet (P2) i ledningsberedskap. Vid en storolycka eller för att stöda jourorganisationens ledning om situationen så kräver tar P ledningsansvaret. Om P inte är anträffbar, överförs ledningsansvaret till P2 eller i andra hand till P2. Vid behov inrättas som stöd för ledningen en stab, vars medlemmar utses enligt en separat plan. I den prehospitala akutsjukvården är ledningsansvaret för den dagliga verksamheten hos den jourhavande akutvårdsläkaren, P. Om den jourhavande akutvårdsläkaren har förhinder har den jourhavande fältchefen inom den prehospitala akutsjukvården, P, ansvaret. Vid storolyckor är den jourhavande akutvårdsläkaren medicinalchef. Vid räddningsverket genomfördes under 23 löneförhöjningar enligt kommunsektorns kollektivavtal. Till följd av den strama ekonomiska styrningen gjorde räddningsverket ett utomordentligt bra ekonomiskt resultat under 23. Räkenskapsperiodens verksamhetsbidrag som låg på 35,37 miljoner euro överskred målet med 7 procent och budgeten med 2,49 miljoner. Av verksamhetsbidraget kom cirka 358 euro från att räkenskapsperiodens ursprungliga budget för driftskostnader, 5,5 miljoner euro, underskreds med cirka procent. Räkenskapsperiodens rörelseintäkter omfattar poster av engångskaraktär om cirka 955 euro som härrör från tjänsteproduktionen inom den prehospitala akutsjukvården. Avgifterna för brandsyner och andra tillsynsprestationer samt för falska brandlarm uppgick till nästan 82 euro, vilket överskrider budgeten med nästan 57 euro. Oljeskyddsfonden och övrig utomstående finansiering utgjorde en andel om cirka 57 euro av intäkterna. Intäkterna från avgifterna som debiterades av FPA och klienter i anslutning till den prehospitala akutsjukvården överskred budgeten med cirka 766 euro. Detta har dock ingen betydelse för de totala intäkterna, eftersom resultatet minskas med ett lika stort belopp, vilket återbetalas till Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikt i en utjämningsfaktura för den prehospitala akutsjukvården 23. I driftskostnaderna gjordes de största besparingarna i personalkostnaderna (796 euro). Utgifter som inte fanns med i budgeten var kreditförluster, cirka 293 euro, samt cirka 65 euro utgifter som togs upp under material och förnödenheter. Av detta belopp gick den största delen, cirka euro, på medicinska förnödenheter inom den prehospitala akutsjukvården. 2

22 Uppnåelse av målen De bindande funktionella målen som stadsfullmäktige har ställt upp nåddes 23 enligt följande: För att förebygga olyckor görs säkerhetsrelaterade kontroller och vidtas säkerhetsåtgärder för kommuninvånarna. För dessa räknas säkerhetspoäng. År 23 är antalet säkerhetspoäng minst 6 2. Målet uppnåddes inte. Antalet prestationer var Börvärdet uppnåddes inte, eftersom personalresurserna i denna verksamhet var mindre än planerat. Ledningen och specialpersonalen inom befolkningsskyddet utbildas i tio övningar per år. Målet uppnåddes. Antalet prestationer var 3. I riskområde I är räddningsverkets genomsnittliga utryckningstid och körtid till objektet med den första enheten, vars styrka är +3, högst sex minuter i 6 procent av uppdragen. Målet uppnåddes inte. Utfallet var 58 procent, vilket delvis berodde på att vintern var snörik. I riskområde I är räddningsverkets genomsnittliga utryckningstid och körtid till objektet med den första enheten, vars styrka är +3, högst 6 minuter och 3 sekunder. Målet uppnåddes med resultatet 6 minuter och 3 sekunder. Den prehospitala akutsjukvården är hos patienten inom högst 8 minuter i 7 procent av de uppdrag som klassificeras i tidskategori A och B. Målet uppnåddes. Utfallet var 7 procent. Resultaten för de övriga funktionella målen var följande: Den relativa andelen av objekt inom den tidsbundna tillsynen (bostadshus undantaget) som fått riskfaktor 2 bland samtliga tillsynsobjekt ökar. Målet uppnåddes. Minst 32 procent av de hjärtflimmerpatienter som upptäcks av lekmän klarar sig. Målet uppnåddes. Utryckningstiden för räddningsenheterna och den prehospitala akutsjukvårdens enheter är högst 6 sekunder. Målet uppnåddes inte. Utryckningstiden var i genomsnitt 82 sekunder. I genomsnitt 8 procent av all utbildning som planerats för räddningsverksamheten, den prehospitala akutsjukvården och personalen vid tillsynsenheten realiseras. Målet uppnåddes. Andelen uppdrag som innefattar akut omhändertagande bland alla uppdrag inom den prehospitala akutsjukvården minskar inte jämfört med 2. Målet uppnåddes. Räddningsstationerna sparar årligen 2 procent mer energi jämfört med förbrukningen under 2. El- och fjärrvärmeförbrukningen mäts på varje station. Stationernas energieffektivitet är redan i dagsläget på berömlig nivå. I samband med ombyggnad av gamla fastigheter kan energi sparas genom att införa ny byggautomationsteknik i fastigheterna. Målet uppnåddes. Avvikelser som påverkar slutresultatet sker högst i 2 procent av uppdragen vid allvarliga olyckor (byggnadsbrand, brandrisk i byggnad, trafikolycka och räddning av människor). Målet uppnåddes. 22

23 Rescue Commander s review In 23, the Helsinki City Rescue Department carried out structural changes. On 9 October 23, the City Council ratified new rules of procedure for the Helsinki City Rescue Department that determine the structure of the Rescue Department s new organisation. The starting point for the organisational change is responding more efficiently to societal needs and improving the productivity of the department. We have conducted impact surveys to determine the needs. We strive to improve the Rescue Department s productivity by emphasising accident prevention. In future, rescue operations, accident prevention and preparation will be carried out as a whole. In November, we started a strategic process aiming at leadership development and enhancement. Our goal is to achieve a more concrete strategic system controlling both the operations and their planning. We continued our intensive research activities in 23. In 23, the Rescue Department was responsible for running three national research projects funded by the Fire Protection Fund to develop risk analysis methods and the competence required for accident prevention. We also continued co-operation with our partners. Key projects have included construction sites in Helsinki, such as the West Metro, Kalasatama Centre and the Helsinki City Rail Loop planning project. The Rescue Department continued close co-operation with, among others, the Social and Health Services. In operative tasks, the number of emergency medical care operations kept increasing considerably. Despite the significant increase in the number of emergency medical care operations, the Rescue Department has not received the additional resources proposed by the Hospital District of Helsinki and Uusimaa. A cross-administrative work group was established in 23 with the aim of determining the reasons for the increase in the number of operations. In spite of the increased number of operations, the Rescue Department received good feedback on the quality of its emergency medical care services in a customer satisfaction survey conducted during the year. The renovation of the Erottaja Rescue Station was completed early in the year, and operations at the station began in the spring. Unfortunately, for cost reasons the Rescue Department had to move the rescue units from the Jätkäsaari Rescue Station to Erottaja in December and give up the premises of the School of Fire and Rescue Services in Haaga. However, the transfer of operations has not caused a significant decrease in the level of the Rescue Department s services. The situation is monitored by means of risk analyses. We will continue developing the Rescue Department s operations in 24. Thank you for your excellent co-operation in 23! Simo Weckstén Rescue Commander 23