TUTKIMUSRAPORTTI. Korjausrakentaminen

Transkriptio

1 Korjausrakentaminen PÄIVÄYS (päivitetty ) PROJEKTI Ulkoseinärakenteiden tiiveyden tarkastelu TILAAJA Helsingin Kaupungin Rakennusvirasto, HKR-Rakennuttaja KOHDE, Arabian monitoimikiinteistö

2 2(43) SISÄLTÖ 1. YHTEENVETO Johtopäätökset Koonti jatkotoimenpide-ehdotuksista YHTEYSTIEDOT Kohde Tilaaja Merkkiainetutkimus TUTKIMUKSEN PERUSTIEDOT Toimeksiannon tausta, tavoitteet Lähtötiedot Käyttäjäkysely Kohteen yleistietoja Aikaisemmin suoritetut tutkimukset ja korjaukset YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimusten laajuus Suoritettavat tutkimukset ja mittaukset Käytetyt mittaus- ja tutkimuslaitteet Aikaisemmat tutkimukset, tarkastukset ja korjaukset ULKOSEINÄRAKENTEET VANHA OSA Riskirakennetarkastelu Rakennetyyppi Lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu Rakenteesta tehdyt havainnot Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset Tutkimuksen alaiset huonetilat ja rakenteet Merkkiainekokeiden tulokset Johtopäätökset Toimenpide-ehdotukset Kiireelliset korjaustarpeet Esiselvitys ja jatkotutkimustarpeet Muiden hankkeiden yhteydessä huomioitavat asiat ULKOSEINÄRAKENTEET LAAJENNUSOSA Riskirakennetarkastelu Rakennetyyppi Lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu... 31

3 3(43) 6.3 Rakenteesta tehdyt havainnot Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset Tutkimuksen alaiset huonetilat ja rakenteet Merkkiainekokeiden tulokset Johtopäätökset Toimenpide-ehdotukset Kiireelliset korjaustarpeet Esiselvitys ja jatkotutkimustarpeet Suositeltavat korjaustoimenpiteet MUUT RAKENTEET JA JÄRJESTELMÄT Vesikatto- ja yläpohjarakenteet Sokkelirakenteet ja kuivatusosat... 42

4 4(43) 1. YHTEENVETO 1.1 Johtopäätökset Kiinteistössä on kolme osaa, joista vanhin osa on rakennettu vuonna Vanhalle osalle on suoritettu käyttötarkoituksen muutos ja laajennus vuonna 2003, jolloin rakennus on muutettu koulurakennukseksi. Vuonna 2009 on rakennettu laajennusosa, jossa on päiväkoti, nuorisotalo ja leikkipuisto. Kiinteistö sijaitsee meren rannalla, jolloin ilmastorasitus on äärimmäisen ankaraa. Kiinteistön sijainti asettaa erityishaasteita mm. liittymärakenteiden veden- ja tuulenohjaukselle. Kiinteistön käyttäjillä on esiintynyt oireilua ja käyttäjät ovat ilmoittaneet havainneensa viitteitä sisäilmaongelmista. Kiinteistön ilmanvaihdolle on suoritettu tutkimuksia ja korjauksia, joista viimeisimmät toimenpiteet ovat valmistuneet syyskaudella Kiinteistölle on aikaisemmin suoritettu rakenteellisia tutkimuksia, kosteuskartoitus ja sisäilmatutkimuksia. Vuonna 2011 on suoritettu rakenteiden tiiveyden tarkastelu merkkiainekokeella sekä merkkisavuilla. Tarkastusten jälkeen on suoritettu tiivistyskorjauksia ja tiivistyskorjausten tarkastus merkkisavuilla. Tutkimuksen perusteella kiinteistön kunto on yleisesti hyvä eikä huoneitiloissa ilmennyt merkittäviä vaurioita. Aistinvaraisesti arvioituna ei huonetiloissa ilmennyt hajuhaitta- tai sisäilmaongelmaviitteitä. Suoritetussa tutkimuksessa havaittiin vuotoja niin aikaisemmin tiivistetyissä liittymissä kuin aikaisemmin tiivistämättömissäkin liittymärakenteissa. Vuotoja esiintyy vanhalla osalla sekä laajennusosissa. Vuotoja esiintyi kaikissa tarkastetuissa tiloissa ja kaikissa tarkastetuissa rakennetyypeissä. Tiiveyden tarkastelut suoritettiin normaaleissa käyttöolosuhteissa ja osaan tiloista luotiin koneellisesti alipaine ääritilanteiden arvioimiseksi. Vuotoja esiintyi myös normaaleissa käyttöolosuhteissa huomattavasti. Vuonna 2011 on suoritettu myös alapohjarakenteiden tiiveyden tutkimukset ja korjaukset. Koska ulkoseinärakenteissa esiintyi tiiveyden puutteita ja ilmavuotoja myös vuonna 2011 tiivistetyissä rakenteissa, on suositeltavasti tarkastettava myös alapohjarakenteiden liittymien ja läpivientien tiiveys. Vanha osa, peruskoulu Vanhan osan ulkoseinärakenteet ovat 35 vuotta vanhat. Vanhan osan ulkoseinärakenteesta puuttuu tuuletusväli, joten rakenne on luokiteltavissa riskirakenteeksi. Vanhan osan kohdalla on todennäköistä että ulkoseinärakenteissa esiintyy paikallisia kosteus- ja mikrobivaurioita. Vanhan osan julkisivujen rappauksissa esiintyy laajoja vaurioita, jotka osaltaan viittaavat korkeaan kosteusrasitukseen. Vanhan osan rakennusajankohtana ulkovaipan tiiveydelle asetetut määräykset ja vaatimukset olivat huomattavasti nykytasoa vähäisemmät, joten esiintyvät tiiveyden puutteet eivät ole kyseisen aikakauden rakennuksille poikkeuksellisia. Rakenteiden kautta voi huoneilmaan kulkeutua epäpuhtauksia, jonka vuoksi tiivistyskorjaus on suositeltavaa. Etenkin koska ulkoseinärakenne on tuulettumaton ja julkisivuissa esiintyy laajoja vaurioita. Vanhalla osalla sisäkuoren tiiveyden puutteita esiintyi mm. ikkunaliittymissä, pilareiden ja ulkoseinän liitoksissa, alapohjan ja ulkoseinän liitoksissa sekä väliseinä- ja ulkoseinärakenteiden liitoksissa. Tiivistyskorjaus ei ikääntyneessä ja vaurioituneessa ulkoseinärakenteessa ole pysyvä ratkaisu, vaan useimmiten sen tavoitteena on sisäilmaolosuhteiden parantaminen ja peruskorjaustarpeen siirtäminen. Kuorimuurauksen ja lämmöneristeiden uusiminen on suositeltavaa seuraavan peruskorjauksen yhteydessä, jolloin rakenteesta on tehtävä tuulettuva. Ulkoseinärakenteiden korjaustarpeet, esiintyvät vauriot ja korjauksen ajankohta suositellaan tarkennettavaksi kuntotutkimuksella.

5 5(43) Laajennusosa Lähtötiedoista ei ilmene aikaisemman tiivistyskorjauksen laajuus tarkasti. Rakenteissa esiintyy tiiveyden puutteita ja ilmavuotoja niin aikaisemmin tiivistetyissä liittymärakenteissa kuin aikaisemmin tiivistämättömissäkin. Ulkoseinärakenteissa esiintyy runsaasti höyrynsulkukerroksen lävistäviä rakenteita ja etenkin pellityksin verhotut sisäpuoliset liittymät ovat tiiveydeltään puutteellisia. Osa tiiveyden puutteista on havaittavissa silmämääräisesti. Laajennusosan rakenteissa arvioitiin riskirakennetarkastelun perusteella esiintyvän puutteita ja riskialttiita liittymärakenteita. Puutteita esiintyy mm. ulkoseinän tuuletuksessa, liittymärakenteiden vedenohjauksessa ja höyrynsulkurakenteiden liitoksissa. Rakennesuunnitelmissa esiintyy epäjatkuvuuskohtia höyrynsulkurakenteissa eikä käytössä olleissa piirustuksissa ole yksilöidysti esitetty miten höyrynsulun läpiviennit, liitokset ja jatkokset tehdään tiiviisti. Aikaisemmissa tutkimuksissa ei ole havaittu laajennusosan ulkoseinärakenteissa selkeitä kosteus- tai mikrobivaurioita tai niiden aiheuttajia. Ennen laajamittaista tiivistyskorjausta suositellaan uudisosalla tutkittavaksi rakenteet ja todennettavaksi mahdollisesti niissä esiintyvät vauriot sekä niiden aiheuttajat. Laajennusosan suunnittelu- ja rakennusajankohtana (2009) ovat määräykset ja säännökset asettaneet vaatimuksia ulkovaipparakenteiden tiiveydelle ja mm. ulkoseinärakenteen tuuletusvälin toiminnalle. Tutkimuksen perusteella rakennusajankohdan määräykset ja säännökset eivät kaikilta osin täyty. 1.2 Koonti jatkotoimenpide-ehdotuksista Esiselvitys ja jatkotutkimustarpeet Vanhan osan ulkoseinärakenteiden kuntotutkimus Laajennusosan ulkoseinärakenteiden rakenne- ja kosteustekninen tutkimus Koko kiinteistön sokkeli- ja salaojajärjestelmien tutkimukset (ks. kohdat 5.6 ja 6.6) Lämpökamerakuvaus Alapohjan läpivientien ja liittymien tiiveyden tarkastus Päiväkodin salin alapohja- ja ulkoseinärakenteen liittymän tarkastus Tiivistyskorjaukset Suoritettaessa tiivistyskorjaukset kattavana koko kiinteistölle on korjaushankkeen laajuus huomattava niin toimenpiteiltään kuin kustannuksiltaan. Tiivistyskorjauksen elinkaari ei useimmiten vastaa rakennusosan käyttöikää, joten menetelmää valittaessa ja käyttöikätavoitetta määritettäessä on huomioitava menetelmän tarkoitus ja tavoite. Tiivistyskorjauksen laajuus, tarkoitus ja tavoite suositellaan tarkennettavaksi ennen toimenpiteisiin ryhtymistä yksilöllisesti vanhan osan ja laajennusosien kohdalla. Tiivistyskorjaukset on suunniteltava yksiköllisesti vanhalle osalle ja laajennusosalle Suunnitelmissa on huomioitava eri rakennetyypit, erilaiset liittymärakenteet ja erilaiset alustamateriaalit (maalattu levy, teräspilari, kiviainesrakenteet, jne.) Korjausmenetelmistä suositellaan tehtäväksi mallikorjaukset, jolloin mallityön onnistuminen varmistetaan merkkiainekokeella tilan ollessa alipaineistettu Korjaustoimenpiteiden jälkeen on suoritettava laaduntarkastukset Ulkoseinärakenteiden korjaustarpeet Ulkoseinärakenteiden korjaustarpeet on tarkennettava tutkimuksilla ennen niiden ajankohdan tai sisällön määritystä

6 6(43) 2. YHTEYSTIEDOT 2.1 Kohde 2.2 Tilaaja Arabian monitoimikiinteistö HELSINKI Helsingin Kaupunki Rakennusvirasto Marianna Tuomainen Kasarminkatu Helsingin Kaupunki 2.3 Merkkiainetutkimus Wise Group Finland Oy puh Sinimäentie 10 C faksi Espoo Timo Palonkoski, Ins. AMK puh timo.palonkoski@wisegroup.fi 3. TUTKIMUKSEN PERUSTIEDOT 3.1 Toimeksiannon tausta, tavoitteet Kiinteistön vanhimmalle osalle on tehty käyttötarkoituksen muutos, jolloin hoitolaitos on muutettu koulurakennukseksi. Laajennusosat on rakennettu vuosina 2003 ja Kiinteistön käyttäjät ovat havainneet sisäilman laatuun ja sisäilmaolosuhteisiin liittyviä puutteita ja käyttäjillä on esiintynyt oireilua. Kiinteistössä on suoritettu sisäilmatutkimuksia ja ilmanvaihdon tutkimuksia. Aikaisempien tutkimusten perusteella on suoritettu ulkoseinärakenteiden tiivistyskorjauksia ja ilmanvaihdon korjaus- sekä säätötoimenpiteitä. Toimenpiteistä huolimatta on käyttäjien oireilu jatkunut. Ulkoseinärakenteiden liittymärakenteille on suoritettu aikaisemmin merkkiainekokeet ja niiden pohjalta on suoritettu tiivistyskorjauksia (vuonna 2011). Tiivistyskorjausten tarkkaa laajuutta ei ole töiden suoritusvaiheessa kirjattu. Ulkoseinärakenteiden tiiveystarkastelun tavoitteena on mahdollisten ilmavuotojen ja ilmavuotoreittien paikantaminen. 3.2 Lähtötiedot Kiinteistön lähtötietoja on luovutettu tutkijalle Facilityinfo-järjestelmän Pakki-järjestelmän kautta sekä toimitettu rakennusajankohdan piirustukset muistikortilla. Lähtötietoina on tutkijalle luovutettu mm. Kiinteistön rakennusajankohdan piirustukset (ARK, RAK, LVI, S) Vahanen Oy:n sisäilma- ja kosteusteknisen selvityksen raportti (2013) HKR-Rakennuttaja, paine-eromittaukset (2013) Vahanen Oy kosteustutkimukset, tiivistysten tarkastukset (2011) HKR-Rakennuttaja, rakennustekninen tutkimus (2011) HKR-Rakennuttaja, sisäilmatutkimus (2011)

7 7(43) Käyttäjäkysely Vuonna 2011 on suoritettu sisäilmastokysely, jolloin käyttäjät ovat tuoneet esiin mm. ilmastointiin ja lämpötilojen vaihteluun liittyviä puutteita sekä sisäilmaan yhdistettyjä oireiluja niin vanhalla kuin uudellakin puolella. Työterveyshuoltoon oli sisäilmaan liittyvistä oireiluista ottanut yhteyttä n. 10 % käyttäjistä. Toimeksiantoon ei sisältynyt käyttäjäkyselyä, mutta lähiaikoina esiintyvistä oireiluista saatiin tiedot kiinteistön käyttäjän edustajalta. 3.3 Kohteen yleistietoja Kiinteistö on monitoimirakennus, jonka vanhin osa on rakennettu vuonna 1978 ja rakennusta on laajennettu vuosina 2003 sekä Arabian peruskoulu on aloittanut toimintansa vuonna 2003 ja vuonna 2009 on valmistunut Arabian päiväkoti, leikkipuisto ja nuorisotalo. Käyttökohteet: koulu, päiväkoti, nuorisotalo, asukaspuisto Tilavuus: m 3 Kerrosala: brm 2 Ilmanvaihto: Koneellinen tulo- ja poistojärjestelmä Lämmitys: Kaukolämpö Aikaisemmin suoritetut tutkimukset ja korjaukset Aikaisemmin suoritettuja tutkimuksia ovat mm Paine-eromittaukset alapohjan yli ja ulko- ja sisäilman välillä vanhalla puolella, HKR-Rakennuttaja 2013 Sisäilma- ja kosteustekninen selvitys, Vahanen Oy 2011 Ilmanvaihtojärjestelmien kuntotutkimus, Nexon Consulting Oy/ATP Lukkari Oy 2011 Lattia-seinäliittymien tiivistysten tarkastukset 2011 Lattioiden kosteustutkimukset ja ulkoseiniin liittyvät selvitykset, Vahanen Oy 2011 Sisäilmastotutkimus, HKR-Rakennuttaja 2011 Rakennustekninen tutkimus, HKR-Rakennuttaja Aikaisemmin suoritettuja korjauksia ovat mm Ilmanvaihtojärjestelmän korjaus- ja säätötoimenpiteitä 2011 Ulkoseinärakenteiden liittymien tiivistyskorjauksia sisäpuolelta

8 8(43) 4. YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA 4.1 Tutkimusten laajuus Tutkimuksen laajuutena on koko kiinteistö ja tutkimuskohteena ulkoseinärakenteet sekä niiden liittymärakenteet. Tutkimukset ja mittaukset suoritetaan otantana pistokoeluontoisesti. Otannassa on pyritty huomioimaan mm. Vanha osa ja laajennusosat 2003, 2009 erilaiset rakennetyypit rakenteiden liittymät ulkoseinän lävistävät rakenteet Tutkimuksessa pyritään selvittämään missä ulkoseinärakenteissa ja liittymärakenteissa esiintyy ilmavuotoja sekä epätiiveyksiä. Riittävällä otannalla pyritään selvittämään mitkä epätiiveyksistä ovat systemaattisia ja mitkä satunnaisia. Merkkiainekokeiden suorituksen osalta on huomioitava, että suuria huonetiloja ei välttämättä tarkasteta kauttaaltaan vaan merkkiainekokeella pyritään ensisijaisesti tarkastamaan eri rakennetyypeissä esiintyvien liittymärakenteiden tiiveys. 4.2 Suoritettavat tutkimukset ja mittaukset Luetteloidaan pääkohdittain tehtävät toimenpiteet: Riskirakennetarkastelu Rakenne- ja kosteuskartoitus Rakennekosteusmittaukset Mikrobi- ja sisäilmatutkimus Merkkiainekokeet 4.3 Käytetyt mittaus- ja tutkimuslaitteet Pintakosteusilmaisimet, Gann Hydromette Compact LB Laseretäisyysmittari, Leica DISTO DXT Merkkiainekoe, Dräger Alipaineistus, Blower door-laitteisto Porauskalusto, Milwaukee 4.4 Aikaisemmat tutkimukset, tarkastukset ja korjaukset Vuonna 2011 on suoritettu sisäilmastotutkimus HKR-Rakennuttajan toimesta, jolloin on suoritettu mm. lämpötilan, suhteellisen kosteuden ja sisäilman hiilidioksidipitoisuuden mittauksia seurantamittauksina. Tutkimuksen yhteydessä on mitattu huoneiden paine-ero ulkoilmaan nähden ja alapohjan yli. Hiilidioksidipitoisuudet säilyivät pääosin raja-arvojen sisällä, joten tutkituissa tiloissa ilmanvaihto on tutkimuksen mukaan ollut riittävä. Paine-eromittausten perusteella paine-erot alapohjan ja huonetilan sekä huonetilan ja ulkoilman välillä vaihtelevat vuorokauden aikana pääosin johtuen ilmanvaihdon toimintajaksoista. Tutkimuksen tiedot ovat toimineet osaltaan ilmanvaihtojärjestelmien kuntotutkimuksen lähtötietona, joka on suoritettu HKR-Rakennuttajan sisäilmatutkimuksen jälkeen. Vuonna 2011 on suoritettu Nexon Consulting Oy:n/Asiantuntijapalvelut Lukkari Oy:n toimesta ilmanvaihdon kuntotutkimus. Ilmanvaihdon kuntotutkimuksessa on todettu huomattava määrä korjaus-, puhdistus ja säätötarpeita. Suositellut toimenpiteet ovat pääkohdittain

9 9(43) mm. ilmanvaihtokoneiden ja ohjauslaitteiden perushuoltoa, rakennusautomaatiojärjestelmän korjausta, mineraalivillamateriaalien sekä epäpuhtauksien poistoa kammioista ja kanavista, palopeltien tarkastusta ja avauksia, ilmanvaihdon säätöä ja alapohjan ilmanvaihdon korjauksia. Vuonna 2011 on suoritettu HKR-Rakennuttajan toimesta rakennustekninen tutkimus, jossa on tutkittu uuden puolen alapohjan sekä ulkoseinän kuntoa rakenneavauksin. Tutkimuksen taustana on ollut käyttäjien epäily siitä, että rakenteet olisivat kastuneet rakennusvaiheessa. Tutkimus suoritettiin tiloihin K1164, K1163, ATK-luokka ja kirjasto. Tutkimuksessa on suositeltu laajempien avausten suorittamista ulkoseinärakenteille ja merkkiainekokeiden suoritusta. Lattioiden kosteuspitoisuudet on suositeltu tutkittavaksi kauttaaltaan pinnoitteiden uusimistarpeiden arvioimiseksi. Vuonna 2011 on suoritettu Vahanen Oy:n toimesta seuraavat toimenpiteet: Lattioiden kosteustutkimukset ja ulkoseiniin liittyvät selvitykset Lattia-seinäliittymien tiivistysten tarkastukset Tutkimuksen laajuus on ollut lattioiden kosteustutkimusten osalta tutkimussuunnitelman mukaan kattava ja tutkimustoimenpiteinä on suoritettu pintakosteuskartoitus, viiltomittaus, rakennekosteusmittaus sekä lisäksi tiiveystarkastelut merkkisavuin ja merkkiainekokeen avulla. Tutkimuksen yhteydessä on tarkasteltu mineraalivillakuitujen pitoisuutta ja ulkoseinärakenteiden materiaalien mikrobipitoisuuksia. Tutkimuksissa on havaittu paikallisia ilmavuotoja ulkoseinärakenteissa, joiden perusteella on suositeltu tiivistyskorjauksia elastisella tiivistysmassalla alapohjan sekä ulkoseinän liittymäkohtiin, ulkoseinien kohdalla oleviin pilareihin ja ulkoseinien liittymäkohtiin, välipohjan ja ulkoseinän liittymäkohtiin ja kirjaston ulkoseinän liittymiin. Tutkimusraportissa on mitattujen kosteuspitoisuuksien olevan normaaleja tai normaaleja alhaisempia. Tutkimuksen perusteella on suoritettu tiivistyskorjauksia, jonka suunnitelmia tai laajuutta kuvaavia asiakirjoja ei ollut käytettävissä. Korjausten jälkeen on Vahanen Oy:n toimesta suoritettu tiivistysten tarkastukset (muistio ). Muistion mukaisesti tarkastukset on suoritettu merkkisavujen avulla (ei merkkiainekokeen avulla). Vuonna 2013 on suoritettu sisäilma- ja kosteustekninen selvitys Vahanen oy:n toimesta. Tutkimuksessa on tarkasteltu alapohjarakenteiden kosteuspitoisuutta pintakosteusilmaisimella ja lisäksi on otettu VOC-näytteitä huonetiloista K2114 (terveydenhoitaja), K2115 (kuraattori), K2086 (koulusihteerin nykyinen huone), 1014 (koulusihteerin entinen huone) ja N1240 (bändikämppä). Osasta tarkasteltavista tiloista on mitattu FLEC-menetelmällä lattiapäällysteen pintatuotto ja lisäksi on mitattu viiltomittauksella suhteellista kosteutta. Tutkimuksen toimenpide-ehdotukset kohdentuvat lähinnä ilmanvaihdon riittävyyden tarkastamiseen ja säätämiseen sekä läpivientien tiivistyskorjauksiin. Vuonna 2013 on suoritettu ilmanvaihdon korjaus-, puhdistus- ja säätötoimenpiteitä.

10 10(43) 5. ULKOSEINÄRAKENTEET VANHA OSA Rakenne pääosin US2 (2003 vuoden piirustukset) Ulkoseinärakenne pääosin US1

11 11(43) 5.1 Riskirakennetarkastelu Riskirakennetarkastelu suoritettiin kiinteistökierroksen ja lähtötietojen perusteella. Riskirakennetarkastelun laajuutena olivat lähinnä ulkoseinärakenteet sekä niiden liittymät ja tarkastelun kohteena ensisijaisesti mahdollisten ilmavuotoja aiheuttavien tekijöiden paikallistaminen. Vanhan osan riskirakennetarkastelua ei kyetty kattavasti suorittamaan, koska vanhan osan rakennusajankohdan rakennepiirustuksia ei ole arkistoitu. Käytössä oli ainoastaan muutamia pää- ja arkkitehtipiirustuksia. Riskirakennetarkastelussa ilmeni vanhan osan ulkoseinärakenteista seuraavia riskitekijöitä: Ulkoseinärakenteen tuuletusvälin puuttuminen: Vanhan rakennuksen kohdalla ei vuoden 1977 rakennetyyppien mukaisesti ole tuuletusväliä tiilimuuratuissa ulkoseinärakenteissa. Vanhan rakennuksen osalta ei rakennepiirustuksia ole vaan ainoastaan pääpiirustuksia. Sisäkuoren ja höyrynsulun lävistävät rakenteet: Seinärakenteissa esiintyy sisäkuoren ja/tai höyrynsulkurakenteen lävistäviä pilareita, välipohja- ja väliseinärakenteita Rankkojen ilmasto-olosuhteiden vaikutukset: Rakennuksen sijainti meren rannalla vaikuttaa ulkovaipparakenteiden ilmastorasitukseen merkittävästi ja tällöin mm. kova tuuli sekä viistosade vaikuttavat merkittävästi rakenneratkaisuihin ja rakenteiden kosteustekniseen toimintaan. Ilmasto-olosuhteilla on vaikutusta myös huoneilman ja ulkoilman väliseen paine-eroon. Aikaisempien paine-eromittausten perusteella paineero on vähäinen ja kovan tuulen vaikutus ulkoseinärakenteen yli vallitsevaan paineeroon on huomattava. Tällöin voivat paine-erot rakennusosan yli muuttua vaikka huonetila olisi pyritty ilmanvaihdolla säätämään ylipaineiseksi. Riskirakenteita vanha osa Vanhan osan tiilimuurattu ulkoseinärakenne, ei tuuletusväliä Vanhan osan tiilimuurattu ulkoseinärakenne, jossa sisäkuori betonia, ei tuuletusväliä

12 12(43) 5.2 Rakennetyyppi Rakennetyypit ovat määritetty rakennusajankohdan (1977) arkkitehtipiirustuksesta Helsingin kaupungin rakennusviraston arkkitehtitoimisto, rakenneleikkaukset ja 2003 vuoden muutostöiden pohjapiirustuksista. Rakennusajankohdan piirustusten taso on todella heikko, ja muutostöiden ajankohdasta on käytettävissä ainoastaan arkkitehtipiirustukset, jonka vuoksi esitetyt rakenteet ovat viitteellisiä. Kenttätutkimusten yhteydessä todettiin vanhan osan ulkoseinärakenteet tuulettumattomiksi, koska rakenteessa ei ole tuuletusaukkoja ja lämmöneriste on kiinni tiilimuurauksessa. Käyttötarkoituksen muutoksen ajankohdalta ei ole vanhaa osaa käsitteleviä rakennepiirustuksia, joissa olisi esitetty vanhan osan ulkoseinärakenteille suoritetut korjaustoimenpiteet. Rakennusajankohdan piirustuksissa ei ulkoseinärakennetyypeissä ole esitetty rappausta, mutta tällä hetkellä vanhan osan julkisivut ovat rapattuja ja maalattuja. US01, tiilimuurattu ulkoseinärakenne, sisäkuorena teräsbetoni Mitta (mm) Rakenne, materiaali 85 mm Poltettu julkisivutiili 125 mm Vuorivilla PV-L 180 mm Paikalla valettu teräsbetoni Väestönsuojassa 400 mm US01 rakennetyyppi US01, tiilimuurattu ulkoseinärakenne, sisäkuorena teräsbetoni (vuoden 2003 piirustusten perusteella) Mitta (mm) Rakenne, materiaali Uusi kolmikerrosrappaus 85 mm Vanha kunnostettava ulkoseinä US01 rakennetyyppi

13 13(43) US02, teräslevyverhoillut ulkoseinät (rakennetyyppi viitteellinen piirustuksen heikosta laadusta johtuen) Mitta (mm) Rakenne, materiaali - Teräspoimulevyt tai sileät teräslevyt - Ilmaväli / vaakaorret teräsputkea - Pystyteräkset k1200 (90 mm) Vuorivillalevy PV-PAL 90 mm 11 mm Lujalevy 11 mm 90 mm Mineraalivillalevy 90 mm PV-ELV Teräspilarit US2 rakennetyyppi US02, teräslevyverhoillut ulkoseinät, liikuntasalin laajennusosa (vuoden 2003 piirustusten perusteella) Mitta (mm) Rakenne, materiaali - Pintakäsittely - Peltilevy / kasetti 25 mm Vaakarimat 25 mm Tuuletusrako, pystyrimat 150 mm Peltipintainen eriste-elementti - Pintaverhous ja -käsittely US2 rakennetyyppi US03, tiilimuurattu ulkoseinärakenne, sisäkuorena tiilimuuraus Mitta (mm) Rakenne, materiaali 85 mm Poltettu julkisivutiili 125 mm Vuorivilla PV-L 130 mm Puhtaaksi muurattu kalkkihiekkatiili US3 rakennetyyppi

14 14(43) US03, tiilimuurattu ulkoseinärakenne, sisäkuorena tiilimuuraus (vuoden 2003 piirustusten perusteella) Rakenteen sijainti ei ilmene piirustuksista, rakenne poikkeaa rakennusajankohdan rakennetyypistä US03 Mitta (mm) Rakenne, materiaali - Kolmikerrosrappaus 130 mm Muuraus: Poltettu savitiili 30 mm Tuuletusrako 50 mm Lämmöneriste, tuulensuojalevy 100 mm Lämmöneriste 130 mm Kalkkihiekkatiili US3 rakennetyyppi Lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu Toimivan tuuletusvälin puuttuminen aiheuttaa ulkoseinärakenteeseen kosteuden tiivistymisriskin ja ulkoseinärakenne on luokiteltavissa kosteusteknisesti puutteelliseksi. Julkisivun tiilimuurauksen läpi kulkeutuu kovalla sateella ja korkean kosteusrasituksen johdosta kosteutta. Tällöin tuulettumattomassa rakenteessa aiheutuu kosteus- ja mikrobivaurion muodostumisriski. Kohteen julkisivut ovat todennäköisesti rakennusajankohdan jälkeen rapattu ja maalattu ainakin vuoden 2003 laajennustöiden yhteydessä. Vaurioita on todennäköisesti ehtinyt muodostua jo ennen edellistä julkisivujen rappausten uusimishanketta. Rappauksessa esiintyvistä vaurioista johtuen on rakenteen kosteustekninen toiminta edelleen puutteellista ja kosteuden kulkeutuminen rakenteisiin todennäköistä. Rappaus- ja maalikerrokset vähentävät osaltaan kosteuden kulkeutumista rakenteeseen, mutta eivät kykene estämään sitä täysin. Julkisivun rappauslaastin ja maalin/pinnoitteen materiaaleista ei lähtötiedoissa ollut tietoa, mutta on mahdollista että rappaus sekä maalaus hidastavat rakenteen kuivumista. Vuoden 2003 rakennetyypit poikkeavat merkittävästi rakennusajankohdan rakennetyypeistä US03 rakenteen kohdalla. Alkuperäisessä rakennetyypissä ei ole tuuletusväliä, mutta vuoden 2003 rakenteeseen on merkitty tuuletusväli. Rakenteen sijainti ei ilmennyt 2003 muutostöiden piirustuksista.

15 15(43) 5.3 Rakenteesta tehdyt havainnot Rapatut julkisivut Rapatuissa julkisivuissa esiintyy merkittäviä vaurioita, kuten mm. Rappauskerroksen rapautumaa rappaus- ja maalikerroksen halkeilua sekä laajoja halkeamaverkostoja liittymärakenteiden tiiveyden ja vedenohjauksen puutteita kosteusrasituksesta tummentuneita alueita vedenvalumajälkiä räystäiden ja katosten kohdalla paikallista leväkasvustoa julkisivun pinnalla paikoittain maalattuja/korjattuja alueita halkeamia ja vaurioita liikuntasaumoissa Vedenohjauksen puutteet ja valumajäljet sijoittuvat systemaattisesti ikkunoiden, katosten ja räystäspellitysten liittymien alapuolelle. Ikkunoiden vesipelleissä ei ole rappauskantteja, eikä vesipellin ja rappauksen liitos ole tiivis. Julkisivuissa esiintyy runsaasta kosteusrasituksesta johtuen leväkasvustoa maalipinnalla ja rappaus-/maalikerroksessa tummentuneita alueita. Halkeamaverkostot ovat laajoja ja niitä esiintyy lähes kaikilla julkisivuilla. Paikoin rakenteissa esiintyy etenkin liikuntasaumojen ja ikkuna-aukkojen ympärillä syvempiä ja leveämpiä yksittäisiä halkeamia. Ulkoseinässä ei ole tuuletusaukkoja sokkelin liittymässä tai ikkuna-aukkojen kohdalla. Ikkuna-aukkojen ja rappauksen liittymään on jäänyt yksittäisiä mustia suojausteippejä, jotka roikkuvat julkisivulla. Valokuvat Rappauksen vaurioita Rappauksessa halkeamaverkosto, rapautumaa

16 16(43) Veden valumajälkiä julkisivulla Halkeamaverkostoja julkisivulla Vaurioita liikuntasauman kohdalla Vaurioita liikuntasauman kohdalla

17 17(43) Peltiverhoillut julkisivut Peltiverhoillut ulkoseinäosuudet sijaitsevat ikkuna-aukkojen alapuolella. Peltiverhoilluissa ulkoseinäosuuksissa on tuuletusväli peltiverhouksen taustassa, mutta peltiverhouksen yläja alapuolisissa liittymissä ei tuuletusväliä ole. Ilmaväli on tuulettumaton. Ilmavälin taustassa on tuulensuojalevytys. Levytyksen taustassa oli lämmöneriste. Rakenne ei vastaa lähtötiedoissa esitettyjä rakennetyyppejä. Tutkimustoimenpiteitä ei kohdennettu liikuntasalin kohdalle, joka lähtötietojen mukaan rakennettu vuoden 2003 laajennuksen yhteydessä ja jonka julkisivuna on peltiverhous (US02). Valokuvat Ikkunan alapuolella oleva peltiverhous Peltiverhous poistettuna Tuuletusväliä ei ole alaosassa Pystyranka Laajennusosa 2003 (liikuntasali) Laajennusosa 2003 (liikuntasali)

18 18(43) Sisäpuolisista rakenteista tehdyt havainnot Vanhan puolen ulkoseinän sisäverhouksena on maalaus ja sisäkuoret ovat tiilimuurattuja ja paikalla valettuja teräsbetoniseiniä (US01 ja US03). Ulkoseinän sisäosista ja rakenteiden liittymistä tehtiin seuraavia havaintoja: Valokuvat Jalkalistojen taustaan on havaintojen mukaan suoritettu tiivistyskorjauksia jalkalistojen ja muovimaton väliin on asennettu silikonitiivistyksiä pilareiden ja sisäkuoren liittymiä on tiivistetty elastisella massalla ikkuna-aukkojen listoituksen kohdalla on silmämääräisesti arvioituna epätiivis liittymärakenne paikallisia halkeamia pilareiden ja ulkoseinän sekä ulkoseinän ja väliseinän liittymissä ulkoseinissä yksittäisiä läpivientejä mm. palopostit kansliassa (1016) pilarin ja väliseinän välissä levyrakenteinen kotelo jota ei ole esitetty suunnitelmissa tai piirustuksissa Pilarin ja väliseinän välissä levyrakenteinen kotelo ja lattiarajan tiivistys tehty silikonilla Tiivistyksenä silikonisauma jalkalistan ja muovimaton välissä Tiivistyksenä silikonisauma jalkalistan ja muovimaton välissä Paikallisia halkeamia

19 19(43) Paikallisia halkeamia Jalkalista irronnut, taustassa tiivistysmassa 5.4 Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset Tutkimuksen alaiset huonetilat ja rakenteet Tutkimuksen alaiset rakenteet ja huonetilat valittiin riskirakennetarkastelun sekä kiinteistökierroksen havaintojen perusteella. Vanhan osalla tarkastettavia liittymärakenteita ovat mm. Ulkoseinän ja alapohjan liittymä ulkoseinän ja välipohjan liittymät (ylä- ja alapuoli) ulkoseinän ja teräsbetonipilarin liittymät ulkoseinän ja ikkuna-aukon liittymät ulkoseinän ja väliseinän liittymät mahdolliset halkeamat, läpiviennit ja muut epäjatkuvuuskohdat 1. kerros pohjapiirustus, merkkiainekokeiden suoritusalueet Ruokala

20 20(43) 2. kerros pohjapiirustus, merkkiainekokeiden suoritusalueet Merkkiainekokeiden tulokset Ruokailutila, 1. kerros, ulkoseinärakenne US1 1 Jalkalistan ja ulkoseinän välissä vuoto koko tarkastelualueella 2 Vesipostin läpiviennin kohdalla vuoto 2 3 Ikkunan liittymät koko tarkastelualueelta Muita huomioita Merkkiainekoe suoritettiin ko. tilaan normaaleissa käyttöolosuhteissa. Vuodot ilmenevät selkeästi. Ikkunan liittymien vuodot systemaattisia. Ulkoseinässä ei ole tuuletusväliä. Valokuvat Tarkastelualue sisäpuolelta Vesipostin läpivienti, ikkunaliittymän vuoto

21 21(43) Tarkastelualue ulkopuolelta Ilmavuotoa jalkalistan päällä Huonetila 1016 kanslia, 1. kerros, ulkoseinärakenne US1 1 Ulko- ja väliseinän liittymässä alakulmauksessa 2 Ikkunan liittymät koko tarkastelualueelta 2 Muita huomioita Merkkiainekoe suoritettiin ko. tilaan normaaleissa käyttöolosuhteissa. Vuodot ilmenevät selkeästi. Ikkunan liittymien vuodot ovat systemaattisia. Ulkoseinässä ei ole tuuletusväliä. Pilarin ja väliseinän välissä levyverhottukotelo Piirustuksista poikkeava kotelo 1 Valokuvat Tarkastelualue sisäpuolelta Jalkalistan taustassa tiivistemassa

22 22(43) Ikkunaliittymässä ilmavuoto Ulko- ja väliseinän kulmauksessa ilmavuoto Huonetila 1030, 1. kerros, ulkoseinärakenne US1, normaalissa käyttötilanteessa 1 Pilarin, ulkoseinän ja alapohjan liittymässä ilmavuoto 2 Ikkunan liittymät koko tarkastelualueelta 2 2 Muita huomioita Merkkiainekoe suoritettiin ko. tilaan aluksi normaaleissa käyttöolosuhteissa. Vuodot ilmenevät selkeästi. Ikkunan liittymien vuodot ovat systemaattisia. 1 1 Huonetila 1030, 1. kerros, ulkoseinärakenne US1, alipaineistus 1 Pilarin, ulkoseinän ja alapohjan liittymässä ilmavuoto 2 Ikkunan liittymät koko tarkastelualueelta 3 Ulkoseinän ja alapohjan liittymä 2 2 Muita huomioita Alipaineistuksen aikana normaalikäyttöolosuhteiden aikana havaitut vuodot voimistuivat ja vuotoja ilmeni myös ulkoseinän sekä alapohjan liittymässä. Vuodot ilmenevät selkeästi

23 23(43) Valokuvat Tutkimusalue ulkopuolelta Tutkimusalue sisäpuolelta Kulmauksessa halkeama, ilmavuoto Pilarin kulmauksessa ilmavuoto, alipaineistuksen jälkeen ulkoseinän ja alapohjan liittymässä ilmavuoto Huonetila 2026, luokkahuone, ulkoseinärakenne US1 ja US2 (vanha) 1 Ikkunan liittymät koko tarkastelualueelta Muita huomioita Merkkiainekoe suoritettiin ko. tilaan normaaleissa käyttöolosuhteissa. Vuodot ilmenevät selkeästi. Ikkunan liittymien vuodot ovat systemaattisia. Tuuletusikkunan kohdalta avattiin peltiverhous 1 1

24 24(43) Valokuvat Tutkimusalue ulkopuolelta Tutkimusalue sisäpuolelta, ilmavuotoja ikkunoiden liittymissä 5.5 Johtopäätökset Vanhan osan ulkoseinärakenteissa esiintyy kosteusteknisiä puutteita ja puuttuvan ilmavälin vuoksi on ulkoseinärakenne luokiteltavissa riskirakenteeksi. Vanhan osan julkisivut ovat rapattu vuonna Rappauksissa esiintyy laajoja halkeamaverkostoja, rapautumaa ja korkeaan kosteusrasitukseen viittaavia tummentumia sekä leväkasvustoa. Rappauksen vaurioiden ja puutteellisten liittymärakenteiden vuoksi on mahdollista, että ulkoseinärakenteisiin on rakennusajankohdan jälkeen kulkeutunut kosteutta. Tuuletusvälin puuttumisen vuoksi ei rakenne kykene kuivumaan, jolloin kosteus- ja mikrobivaurioiden muodostuminen on todennäköistä. Vanhan osan ulkoseinärakenteissa esiintyy todennäköisesti paikallisia kosteusja mikrobivaurioita, jotka aiheuttavat erityisvaateita sisäkuoren tiiveydelle. Ulkoseinärakenteille on suoritettu tiivistyskorjauksia vuonna 2011, mutta kaikissa tarkastetuissa tiloissa esiintyi ilmavuotoja ulkoseinärakenteissa. Ilmavuotoja esiintyy aikaisemmin tiivistämättömissä liittymissä (mm. ikkunat), mutta myös liittymärakenteissa joita on aikaisemmin pyritty tiivistämään. Aikaisemmat tiivistykset on tehty elastisella saumausmassalla ja silikonilla. Tiivistyksiä on tehty jalkalistan taustaan ala- ja välipohjan sekä ulkoseinärakenteiden liittymään, mutta myös jalkalistan ja muovimaton väliin. Tiivistyksiä on tehty myös pilari- ja väliseinärakenteiden sekä ulkoseinän liittymien kohdalle. Aikaisempien tiivistysten puutteet: Silikonilla tehdyt tiivistykset (ei riittävää tartuntaa, ei riittävää tiiveyttä, ei riittävää elastisuutta) Kaikki muovimaton ja jalkalistan väliin tehdyt tiivistykset (ei riittävää tartuntaa, ilmavuoto aiheutuu jalkalistan ja ulkoseinän välistä) Rakenteiden liittymien kohdalla esiintyy vaurioita elastisten tiivistemassausten kohdalla, kuten mm. halkeamia, tiivistemassauksen irtoamista alustasta. Rakenteiden liikkeiden vuoksi olisi tiivistysmassalla oltava riittävä paksuus, puhdas ja riittävän leveä tartuntapinta ja joka tapauksessa sen käyttöikä on lyhyt. Etenkin tiivistettävän liittymän ollessa kahden tai useamman eri materiaalin liittymäkohta, on huomioita rakenteiden lämpö- ja kosteusliikkeet sekä alustamateriaalin asettamat vaateet mm. tiivistyksen tartunnalle ja elastisuudelle. Aikaisemman tiivistyskorjauksen laadunvarmistus on suoritettu käytössä olleen muistion mukaisesti merkkisavuilla, ei merkkiainekokeella tai alipaineistettuna.

25 25(43) 5.6 Toimenpide-ehdotukset Kiireelliset korjaustarpeet Käyttäjien oireilujen edellyttäessä, voidaan joutua suorittamaan yksittäisten huonetilojen kohdalla tiivistyskorjaukset omina hankkeinaan Esiselvitys ja jatkotutkimustarpeet Vanhan osan ulkoseinärakenteiden kuntotutkimus Julkisivun rappauksen tutkimus: kopo-kartoitus, rappauksen vauriot, vaurioiden aiheuttajat, laastianalyysi, rappauskerroksen paksuus, tiilimuurauksen kunto, jne. Rakenneavaukset, rakennetyypin tarkennus, liittymärakenteiden vedenohjauksen tarkastelu (mm. sokkeli, räystäs, ikkunaliittymä), Rakenneavausten yhteydessä materiaalien vaurioiden tarkastus ja tarvittaessa mikrobi- ja haitta-aineanalyysit Rakenteen kosteusteknisen toiminnan tarkastelu, kosteusmittaukset vaurioalueella ja riskialttiilla alueilla kuten mm. sokkeliliittymässä Peltiverhottujen ulkoseinäosuuksien ja ikkunoiden tarkastelu tutkimuksen yhteydessä Julkisivun liittymärakenteiden tarkastelu: vesikaton liittymät, katokset, laajennusosat Ulkoseinärakenteiden vaurioiden laajuutta voidaan pyrkiä arvioimaan talvikaudella myös lämpökamerakuvauksella Vanhan osan sokkelin, sokkelin vedeneristyksen ja kuivatusosien tutkimus Sokkelin vedeneristyksen sijainnin, materiaalin ja sen kunnon määritys Sokkelin lämmöneristyksen materiaalin, paksuuden ja sen kunnon määritys Sokkelin vierustan maatäyttöjen ja routaeristyksen tarkastus Päällysrakenteiden vaurioiden ja maarakenteiden muodonmuutosten aiheuttajien selvitys Ulkopuolisten salaojajärjestelmien kaivojen ja tarkastusputkien paikallistaminen ja salaojajärjestelmän korkojen määritys sekä sisäpuolinen kuvaus Alapohjan läpivientien ja liittymien tiiveyden tarkastus Muiden hankkeiden yhteydessä huomioitavat asiat Sokkelin ja kuivatusosien korjaustarpeet on tarkennettava tutkimuksella. Tutkimuksen jälkeen on tarkasteltava ulkoseinärakenteiden ja sokkelin korjaustarpeiden vaikutuksia toisiinsa. Ulkoseinärakenteiden paksuuden kasvaessa voidaan joutua myös sokkelia kasvattamaan.

26 26(43) 6. ULKOSEINÄRAKENTEET LAAJENNUSOSA 6.1 Riskirakennetarkastelu Riskirakennetarkastelu suoritettiin kiinteistökierroksen ja lähtötietojen perusteella. Riskirakennetarkastelun laajuutena olivat lähinnä ulkoseinärakenteet sekä niiden liittymät ja tarkastelun kohteena ensisijaisesti mahdollisten ilmavuotoja aiheuttavien tekijöiden paikallistaminen. Tarkastelun yhteydessä arvioitiin kuitenkin myös ulkoseinärakenteiden ja mm. sokkelirakenteiden kosteusteknistä toimintaa. Riskirakennetarkastelussa ilmeni laajennusosan ulkoseinärakenteista seuraavia riskitekijöitä: Sisäkuoren ja höyrynsulun lävistävät rakenteet: Seinärakenteissa esiintyy sisäkuoren ja/tai höyrynsulkurakenteen lävistäviä pilareita, välipohja- ja väliseinärakenteita Höyrynsulun liitoskohtien tiivistäminen, höyrynsulun liitokset: Sisäpuolelta levyverhoiltujen seinärakenteiden kohdalla ei höyrynsulkumuovia ole suunnitelmissa esitetty liitettäväksi viereisiin rakenteisiin tai höyrynsulkurakenteen lävistäviin rakenteisiin. Höyrynsulun liitokset on esitetty tehtäväksi puskusaumalla (ei varsinaista liitosta). Rakennesuunnitelmissa ei ole myöskään esitetty höyrynsulun liitoskohtien tiivistämistä. Höyrynsulkurakenteen epäjatkuvuuskohdat: Höyrynsulkurakenne katkeaa välipohja-, väliseinä- ja yläpohjarakenteiden kohdalla Nordicon asennusdetaljeissa esiintyvät mahdolliset ilmavuotokohdat: Ulkoseinäelementtien liitoskohdissa voi mahdollisesti esiintyä ilmavuotoja välipohja- ja väliseinärakenteiden kohdalla, koska liitoksissa ei ole esitetty höyrynsulkurakenteen liitosta ja liitoskohtiin on merkitty asennettavaksi asennusvilla-/kaistalevy. Höyrynsulkurakenteessa esiintyy epäjatkuvuuskohtia mm. teräsbetonipilareiden ja teräspilareiden kohdilla (DET 46, 52) Rankkojen ilmasto-olosuhteiden vaikutukset: Rakennuksen sijainti meren rannalla vaikuttaa ulkovaipparakenteiden ilmastorasitukseen merkittävästi ja tällöin mm. kova tuuli sekä viistosade vaikuttavat merkittävästi rakenneratkaisuihin ja rakenteiden kosteustekniseen toimintaan. Ilmasto-olosuhteilla on vaikutusta myös huoneilman ja ulkoilman väliseen paine-eroon. Aikaisempien paine-eromittausten perusteella paineero on vähäinen ja kovan tuulen vaikutus ulkoseinärakenteen yli vallitsevaan paineeroon on huomattava. Tällöin voivat paine-erot rakennusosan yli muuttua vaikka huonetila olisi pyritty ilmanvaihdolla säätämään ylipaineiseksi. Ulkoseinärakenteen tuuletusvälin puutteellisuus: Laajennusosan rakennepiirustuksissa (mm. RAK 32 leikkaukset , , , ja RAK 33 leikkaukset , , , RAK-71 Det 9) esiintyy puutteita tuuletusvälin avoimuudessa etenkin liittymärakenteiden kohdalla. Puutteet esiintyvät lähinnä räystäs- ja ikkunaliittymissä. Terassiparvekkeen vedeneristeen ylösnosto: Rakennepiirustuksessa RAK-32 leikkauksessa esiintyy terassiparvekkeen/yläpohjarakenteen vedeneristyksen ylösnostossa puute. Ylösnosto ulkoseinärakenteen US2 kohdalla on alle 300 mm yläpohjarakenteen pinnasta. Myöskään leikkauksessa ja ei ole esitetty ylösnostokorkeuden vaatimusta.

27 27(43) Riskirakenteita laajennusosa Ulkoseinän tuuletusväli ei ole avoin, höyrynsulussa epäjatkuvuuskohta välipohjan kohdalla, höyrynsulun liitostapaa ei ole esitetty Ulkoseinän tuuletusväli ei ole avoin, höyrynsulussa epäjatkuvuuskohta välipohjan kohdalla, höyrynsulun liitostapaa ei ole esitetty Ulkoseinän tuuletusväli ei ole avoin, höyrynsulussa epäjatkuvuuskohta välipohjan kohdalla, höyrynsulun liitostapaa ei ole esitetty Pilari läpäisee höyrynsulkurakenteen, pilari osittain upotettu ulkoseinärakenteeseen, höyrynsulun liitostapaa ei ole esitetty Vedeneristyksen ylösnosto alle 300 mm yläpohjan yläpintaan nähden Vedeneristyksen ylösnosto alle 300 mm yläpohjan yläpintaan nähden

28 28(43) Ulkoseinän tuuletusväli ummessa Sokkelin ja tiilimuurauksen liittymästä puuttuu vedenohjain (kumibitumikermi) ja sokkelista puuttuu vedeneristys. Myös routaeristys puutteellinen 6.2 Rakennetyyppi Laajennusosan rakennetyypit on esitetty Insinööritoimisto Pontek Oy:n RAK-100, rakennetyypit piirustuksessa. US1, tiilimuurattu ulkoseinärakenne, piirustus RAK-100 Mitta (mm) Rakenne, materiaali - Ohutrappaus 130 mm Muuraus, Laasti M100/ mm Tuuletusrako 4 mm Tuulensuojalevy, lujalevy 200 mm Termoranka k600, mm mineraalivilla Paroc extra - Höyrynsulku, euratex AL 3500, saumat limiin ja teipattu teräsrangan kohdalla US1 U-arvo 0,23 W/m 2 K 12 mm Sasmox-levy tai vastaava - Pintamateriaali ja käsittely huoneselostuksen mukaan

29 29(43) US2, Komposiittilevytetty, piirustus RAK-100 Mitta (mm) Rakenne, materiaali 10 mm Komposiittilevy rakennusselostuksen mukaan 34 mm Z-orret 45 mm Kuumasinkitty profiilipelti 45x1,0 + tuuletusraot mp. 21 mm Kuumasinkityt hattuorret 21/40 k600 4 mm Tuulensuojalevy, lujalevy 200 mm - Termoranka k600, mm mineraalivilla Paroc extra Höyrynsulku, euratex AL 3500, saumat limiin ja teipattu teräsrangan kohdalla US2 U-arvo 0,24 W/m 2 K 12 mm Sasmox-levy tai vastaava - Pintamateriaali ja käsittely huoneselostuksen mukaan US3, Peltiverhottu julkisivu, piirustus RAK-100 Mitta (mm) Rakenne, materiaali - Peltiverhous rakennusselostuksen mukaan - Kuumasinkityt kiinnityslistat - Tuuletettu ilmarako 200 mm - Paroc F300 tai vastaava, saumojen tiivistys ja suojapellitys ulkona olevan seinärakenteen mukaisesti Pintamateriaali ja käsittely huoneselostuksen mukaan US3 U-arvo 0,20 W/m 2 K

30 30(43) US4A, tiilimuurattu ulkoseinärakenne betonirakenteinen sisäkuori, piirustus RAK-100 Mitta (mm) Rakenne, materiaali - Ohutrappaus 130 mm Julkisivumuuraus, Laasti M100/ mm Tuuletusrako 50 mm Tuulensuojaeriste, mineraalivilla Paroc WPS 3 tai vastaava. Tyvek-pinta, saumojen teippaus ST-teipillä 125 mm Mineraalivilla 125 mm Paroc extra tai vastaava 160 mm - Teräsbetoniseinä rakennepiirustuksen mukaan Pintamateriaali ja käsittely huoneselostuksen mukaan US4A U-arvo 0,25 W/m 2 K US4B, Komposiittilevyverhottu ulkoseinärakenne betonirakenteinen sisäkuori, piirustus RAK-100 Mitta (mm) Rakenne, materiaali 10 mm Komposiittilevy rakennusselostuksen mukaan 34 mm Z-orret 45 mm Kuumasinkitty profiilipelti 45x1,0 + tuuletusraot mp. 21 mm Kuumasinkityt hattuorret 21/40 k600 4 mm Tuulensuojalevy, lujalevy 200 mm 200 mm - Termoranka k600 + mineraalivilla 75 mm mm Paroc-eXtra Teräsbetoniseinä rakennepiirustusten mukaan Pintamateriaali ja käsittely huoneselostuksen mukaan US4B U-arvo 0,24 W/m 2 K

31 31(43) Lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu Vuoden 2009 rakennepiirustusten perusteella rakenteen US4A ei täytä rakennusajankohtana voimassa olleita rakennusmääräyksiä. Rakennusajankohtana ulkoseinän U-arvo vaatimus on ollut 0,24 W/m 2 K (RakMK C3 2007) ja US4A rakenteen U-arvo on rakennetyypin mukaisesti 0,25 W/m 2 K. Raja-arvon ylitys on vähäinen, joten rakennuksen tai sen energiatehokkuuden osalta asialla ei arvioida olevan suurta merkitystä. Ulkoseinärakenteen US3 rakennetyypissä ei ole esitetty ilmavälin tai julkisivuverhouksen tietoja sekä mittoja. Ulkoseinärakenteen kosteusteknistä toimintaa ei kyetä rakennetyypin perusteella arvioimaan. 6.3 Rakenteesta tehdyt havainnot Rapatut julkisivut Rapatuissa julkisivuissa (US1 ja US4A) esiintyy vaurioita, kuten mm. Rappauskerroksen yksittäisiä/paikallisia halkeamia Ikkunaliittymien kohdalla tiilimuurauksen ja rappauksen halkeamia Yksittäisiä mekaanisia vaurioita (tiilen lohkeama, rappauksen kolhu jne.) Liittymärakenteiden tiiveyden ja vedenohjauksen puutteita, mm. ikkunoiden pellitysten liitokset, ulkoseinän läpiviennit Ulkoseinärakenteiden tuuletuksessa esiintyy puutteita Kosteusrasituksesta tummentuneita julkisivualueita Vedenvalumajälkiä räystäiden ja katosten kohdalla Kohde sijaitsee meren rannalla, jolloin ulkovaipparakenteiden kosteustekninen toiminta, vedenohjaus ja rakenteiden kuivuminen ovat erityisesti huomioitavia tekijöitä. Kiinteistön julkisivuissa esiintyy vedenohjauksen ja liittymien tiiveyden puutteita, jolloin kovalla tuulella aiheutuu riski kosteuden kulkeutumisesta rakenteisiin. Julkisivurakenteissa esiintyy niiden ikään nähden poikkeavia vaurioita kuten mm. tiilimuurauksen ja rappauksen halkeamia sekä rappauksen muita vaurioita. Tiilimuuratuiden ulkoseinärakenteiden tuuletusaukot eivät ole kaikilta osin systemaattisia (ei joka kolmannessa saumassa). Ikkunoiden yläpuolella on tuuletusvälin kohdalla umpinainen pellitys jossa on n cm välein alle 10 mm halkaisijaltaan olevat reiät. Reiät voivat toimia rakenteeseen kulkeutuneen vedenpoistoreittinä, mutta tuuletuksen osalta ovat aukot riittämättömät. Valokuvat Yleiskuva julkisivusta Yksittäisiä halkeamia ikkunaliittymissä

32 32(43) Vedenpoistoreiät ikkunan liittymässä Avoimet pellityksen ja ulkoseinän liitokset Tuuletusikkunan säleikössä korroosiota Yksittäisä/paikallisia vaurioita julkisivussa Rappauksen vaurioita Tuuletusaukot julkisivun alaosassa

33 33(43) Pelti- ja komposiittilevyverhoillut julkisivut Pelti- ja komposiittiverhoiltuja ulkoseinärakenteita (US2, US3, US4B) sijaitsee yhdyskäytävän ja mm. nuorisotalon kohdalla. Peltiverhousta on käytetty myös ikkunarakenteiden kohdalla mm. leikkipuiston ulkokulmauksessa. Tutkimuksessa ei kohdistunut rakenneavauksia levy- tai peltiverhoiltuihin julkisivuihin, joten ko. julkisivumateriaaleihin ei kohdistunut tarkempia tarkasteluita. Kohteessa oli aikaisemmin suoritettu yhdyskäytävän kohdalle 2. kerroksen terassiparvekkeen kohdalle ulkoseinän rakenneavauksia. Valokuvat Leikkipuiston ulkokulmauksessa peltiverhous Laajennusosan kohdalla peltiverhous Nuorisotalon julkisivun peltiverhous Yhdyskäytävässä peltiverhous

34 34(43) Sisäpuolisista rakenteista tehdyt havainnot Laajennusosan sisäverhouksena on maalattu levyverhous- ja maalattu betoninen sisäkuori. Sisäpuolisia rakenteita on havaintojen ja lähtötietojen mukaan tiivistetty aikaisemmin. Rakenteissa esiintyy silmämääräisesti arvioituna runsaasti avoimia liittymiä ja mahdollisia vuotopaikkoja. Ulkoseinän sisäosista ja rakenteiden liittymistä tehtiin seuraavia havaintoja: Jalkalistojen taustaan on havaintojen mukaan suoritettu tiivistyskorjauksia jalkalistojen ja muovimaton väliin on asennettu silikonitiivistyksiä teräspilareiden ja sisäkuoren liittymiä on tiivistetty elastisella massalla Valokuvat osa ulkoseinän ja teräspilareiden liittymistä on avoimia (n. 10 mm rako), mm. leikkipuistossa ja nuorisotalon kerhohuoneessa alakattojen yläpuolella tiivistämättömiä liittymiä ikkuna-aukkojen listoituksen kohdalla silmämääräisesti arvioituna epätiivis liittymärakenne, etenkin ikkunaliittymissä joissa sisäpuolella peltilistat Etenkin teräsrunkoisten kiinteiden ikkunoiden ja ulkoseinärakenteiden liittymät ovat epätiiviitä (mm. leikkipuiston ulkokulmaus, nuorisotalon kerhohuone) ulkoseinä- ja väliseinärakenteiden liittymissä halkeamia ulkoseinän levyverhousten saumoissa ja liittymissä halkeamia elastisissa saumoissa halkeamia (halkeama useimmiten sauman ja seinämateriaalin rajapinnassa) Teräspilari osin ulkoseinärakenteen sisällä Teräspilari osin ulkoseinärakenteen sisällä Porraskäytävässä ikkunan ja ulkoseinän liitos Levyverhouksissa halkeamia

35 35(43) Päiväkodin sali: Betonisen sisäkuoren ja ikkunan liitos Päiväkodin sali: Ikkunan liittymät silmämääräisesti arvioituna epätiiviit (reikiä/aukkoja) Päiväkodin sali: Useita ulkoseinän läpivientejä ja lävistäviä rakenteita Päiväkodin sali: Muovimatto kuprulla ulkoseinän liittymästä Nuorisotilan kerhohuone: Aikaisemmin suoritettuja tiivistyskorjauksia Nuorisotilan kerhohuone: Ikkunan liittymät pellitetty, epätiivis

36 36(43) Nuorisotilan kerhohuone: Pilarin ja ulkoseinän liitos avoin Nuorisotilan kerhohuone: Pilarin ja ulkoseinän liitos avoin Leikkipuisto: Liittymärakenteet epätiiviit Leikkipuisto: Ulkoseinän ja pilarin liitos avoin 6.4 Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset Tutkimuksen alaiset huonetilat ja rakenteet Tutkimuksen alaiset rakenteet ja huonetilat valittiin riskirakennetarkastelun sekä kiinteistökierroksen havaintojen perusteella. Vanhan osalla tarkastettavia liittymärakenteita ovat mm. Ulkoseinän ja alapohjan liittymä ulkoseinän ja välipohjan liittymät (ylä- ja alapuoli) ulkoseinän ja pilareiden liittymät ulkoseinän ja ikkuna-aukon liittymät ulkoseinän ja väliseinän liittymät mahdolliset halkeamat, läpiviennit ja muut epäjatkuvuuskohdat

37 37(43) 1. kerros pohjapiirustus, merkkiainekokeiden suoritusalueet Nuorisotilan biljardihuone Leikkipuiston sali Päiväkodin sali Nuorisotalon kerhohuone Merkkiainekokeiden tulokset Nuorisotalon biljardihuone N1216, ulkoseinärakenne US1 1 Ikkunan liittymissä vähäistä vuotoa Muita huomioita: Merkkiainekoe suoritettiin ko. tilaan normaalissa käyttötilanteessa (suuren ja käytössä olevan tilan alipaineistukselle aiheuttamien haasteiden vuoksi).

38 38(43) Nuorisotalon kerhohuone (N1225), ulkoseinärakenne US1 1 Pilarin ja ulkoseinän liittymässä ilmavuoto 2 Ikkunan ja oven liittymät koko tarkastelualueelta 3 Ulkoseinän ja alapohjan liittymä Muita huomioita Tutkimus suoritettiin ensin normaalikäyttöolosuhteissa ja sen jälkeen alipaineistettuna. Alipaineistuksen aikana normaalikäyttöolosuhteiden aikana havaitut vuodot voimistuivat ja ilmavuodot olivat todella laajoja. Vuodot ja liittymien tiiveyden puutteet ilmenevät selkeästi. Valokuvat Liittymärakenteissa runsaasti ilmavuotoja Tiivistämätön pilarin ja ulkoseinän liittymä Ikkunan liittymät tiiveydeltään puutteelliset Oven liittymässä ilmavuotoa

39 39(43) Leikkipuiston tupa (A1259), ulkoseinärakenne US1 1 Pilarin ja ulkoseinän liittymässä ilmavuoto 2 Ikkunan ja oven liittymät koko tarkastelualueelta 3 Ulkoseinän ja alapohjan liittymä 4 4 Pilarin toiselle puolelle suoritettu tiivistys aikaisemmin 2 1 Muita huomioita Tutkimus suoritettiin normaalikäyttöolosuhteissa. Vuodot ilmenivät selkeästi. Jalkalistan ja muovimaton väliin on aikaisemmin tehty tiivistys Ikkunaliittymissä vuotoa kauttaaltaan joka liittymässä (ylä-, ala- ja sivuliittymät) Kulmauksen pilarin kohdalla liittymät avoimet Valokuvat 1 3 Ilmavuotoja leikkipuiston tuvan liittymärakenteissa Jalkalistan ja muovimaton väli tiivistetty, vuoto jalkalistan yläpuolella Päiväkodin Sali (P1197) ulkoseinärakenne US1, US4 1 Ulkoseinän ja alapohjan liittymä 2 Ikkunan ja oven liittymät koko tarkastelualueelta Muita huomioita Tutkimus suoritettiin normaalikäyttöolosuhteissa. Vuodot ilmenivät selkeästi. Jalkalistan ja muovimaton väliin on aikaisemmin tehty tiivistys, jalkalistan edustalta muovimatto kuprulla (syy ei selvinnyt). 2 1

40 40(43) Valokuvat Jalkalistan ja muovimaton väli tiivistetty aikaisemmin, vuodot ilmenevät jalkalistan yläpuolelta. Muovimatto kuprulla (?). Ilmavuotoa betonisen sisäkuoren ja ikkunan liittymästä 6.5 Johtopäätökset Laajennusosa on rakennettu vuonna 2009, jolloin rakenteiden, materiaalien ja rakennusosien olisi lähtökohtaisesti oltava kunnossa. Riskirakennetarkastelu suoritettiin kohdennetusti laajennusosan ulkoseinärakenteiden piirustuksiin. Rakennepiirustusten mukaisissa rakenneratkaisuissa esiintyy riskialttiita ja osin puutteellisia liittymärakenteita. Puutteita esiintyy mm. ulkoseinän tuuletuksessa, liittymärakenteiden vedenohjauksessa ja höyrynsulkurakenteiden liitoksissa. Rakennepiirustuksissa esiintyy liittymärakenteita joissa rakenteet tukkivat tuuletusvälin. Rakennesuunnitelmissa esiintyy epäjatkuvuuskohtia höyrynsulkurakenteissa eikä käytössä olleissa piirustuksissa ole yksilöidysti esitetty miten höyrynsulun läpiviennit, liitokset ja jatkokset tehdään tiiviisti. Rakenteille on suoritettu aikaisemmin tutkimuksia ja tiivistyskorjauksia. Tiivistyskorjaukset ovat suoritettu vuonna Lähtötiedoista ei ilmene aikaisemman tiivistyskorjauksen laajuus tarkasti. Rakenteissa esiintyy tiiveyden puutteita ja ilmavuotoja niin aikaisemmin tiivistetyissä liittymärakenteissa kuin aikaisemmin tiivistämättömissäkin. Ulkoseinärakenteissa esiintyy runsaasti höyrynsulkukerroksen lävistäviä rakenteita ja etenkin pellityksin verhotut sisäpuoliset liittymät ovat tiiveydeltään puutteellisia. Tiiveydeltään puutteellisia liittymiä esiintyy myös alakattorakenteiden yläpuolella. Aikaisemmissa tutkimuksissa ei ole havaittu laajennusosan ulkoseinärakenteissa selkeitä kosteus- tai mikrobivaurioita tai niiden aiheuttajia. Ulkoseinärakenteissa on havaittu nyt tehdyn merkkiainetutkimuksen yhteydessä riskirakenteita rakennusajankohdan piirustuksissa. Ennen laajamittaista tiivistyskorjausta suositellaan uudisosalla tutkittavaksi rakenteet ja todennettavaksi esiintyvät vauriot sekä niiden aiheuttajat. Mikäli alle 5 vuotta vanhassa rakennuksessa esiintyy kosteus- tai mikrobivaurioita ulkoseinärakenteissa, ei tiivistyskorjaus ei tule olemaan pysyvä ratkaisu, vaan niiden aiheutumisajankohta ja aiheuttaja on selvitettävä. Olennaista on selvittää ovatko vauriot aiheutuneet työmaavaiheessa vai sen jälkeen. Lähtötiedoissa esiintyy mainintoja käyttäjien epäilyistä, joissa viitataan työmaavaiheen kosteusvaurioihin, mutta asiakirjoissa ei ole yksilöity mihin epäilyt perustuvat.

41 41(43) 6.6 Toimenpide-ehdotukset Kiireelliset korjaustarpeet Käyttäjien oireilujen edellyttäessä, voidaan joutua suorittamaan yksittäisten huonetilojen kohdalla tiivistyskorjaukset omina hankkeinaan Esiselvitys ja jatkotutkimustarpeet Laajennusosan ulkoseinärakenteiden rakenne- ja kosteustekninen tutkimus Julkisivun rappauksen tutkimus: kopo-kartoitus, rappauksen vauriot, vaurioiden aiheuttajat, laastianalyysi, rappauskerroksen paksuus, jne. Rakenneavaukset, tuuletusvälin toimivuuden tarkastelu, liittymärakenteiden vedenohjauksen tarkastelu (mm. sokkeli, räystäs, ikkunaliittymä) Rakenneavausten yhteydessä materiaalien vaurioiden tarkastus ja tarvittaessa mikrobianalyysit Rakenteen kosteusteknisen toiminnan tarkastelu, kosteusmittaukset vaurioalueella ja riskialttiilla alueilla kuten mm. sokkeliliittymässä Pelti- ja komposiittiverhoiltujen ulkoseinäosuuksien ja ikkunoiden tarkastelu tutkimuksen yhteydessä Julkisivun liittymärakenteiden tarkastelu: terassiparvekkeen ja vesikaton liittymät, katokset Laajennusosan sokkelin, sokkelin vedeneristyksen ja kuivatusosien tutkimus Sokkelin vedeneristyksen sijainnin, materiaalin ja sen kunnon määritys Kohdassa 7.1 esitetty piirustusten perusteella arvioituja puutteita/tarkennustarpeita Sokkelin vierustan maatäyttöjen ja routaeristyksen tarkastus Salaojajärjestelmän korkojen määritys sekä sisäpuolinen kuvaus Alapohjan läpivientien ja liittymien tiiveyden tarkastus Yksittäisen tarkastuksena/selvityksenä suositellaan tehtäväksi päiväkodin salin seinän ja alapohjan liittymän tarkastus (muovimaton kohouman aiheuttaja). Lämpökamerakuvaus Vuonna 2009 rakennetussa rakennuksessa ei lähtökohtaisesti pitäisi esiintyä kosteus- tai mikrobivaurioita ulkoseinärakenteissa. Tiivistyskorjauksen tarpeeseen vaikuttaa mahdollisten ulkoseinärakenteista kulkeutuvien epäpuhtauksien lisäksi talviaikaan mahdollisesti tapahtuvat lämpövuodot, piste- ja aluelämpötilojen laskeminen alle raja-arvojen sekä kostean ja lämpimän sisäilman kulkeutuminen rakenteisiin (tilan ollessa ylipaineinen). Liittymärakenteiden ilmavuotoja ja ulkovaipan tiiveyttä sekä mahdollisia ulkoseinärakenteiden vaurioita voidaan tarvittaessa tarkastella lämpökamerakuvauksella talvikauden aikaan.

42 42(43) Suositeltavat korjaustoimenpiteet Merkkiainetutkimuksen yhteydessä todettiin rakenteiden ilmavuotoja ja höyrynsulkurakenteiden puutteita. Ilmavuotoja ja rakenteiden tiiveyden puutteita esiintyy runsaasti, joten tiivistyskorjauksen toimenpiteet ovat niin laajuudeltaan kuin kustannuksiltaankin merkittävät. Tiivistyskorjaukset: Tiivistyskorjausten suunnittelu Huomioiden etenkin höyrynsulun lävistävien rakenteiden (pilarit, väliseinät, välipohjat) ja ikkuna- sekä ovirakenteiden liittymien tiiveyksien korjauksen Suunnittelussa on lisäksi kiinnitettävä huomioita erilaisten rakennetyyppien ja rakenneratkaisujen korjausmenetelmille asettamiin erityisvaateisiin sekä eri materiaalien liitosten korjaamiseen (esim. teräspilarin ja maalatun levyverhouksen liitos puurunkoisen seinärakenteen kohdalla) Ennen laajamittaisia tiivistyskorjauksia on tehtävä jokaisen liittymätyypin mallikorjaus, korjaustavan tarkennus ja laadunvarmistus alipaineistettuna merkkiainekokeella Tiivistyskorjaukset ulkoseinän liittymärakenteille (alapohja, väliseinät, pilarit, ikkunaliittymät, läpiviennit) Laadunvarmistukset ja tarkastukset 7. MUUT RAKENTEET JA JÄRJESTELMÄT 7.1 Vesikatto- ja yläpohjarakenteet Nuorisotalon kohdalla on aikaisemmin ilmennyt vesikaton vuoto, joka on käyttäjien mukaan korjattu. Vesikatto- ja yläpohjarakenteille voidaan harkita tehtäväksi riskirakennetarkastelu ja kuntotutkimus. Viimeistään vanhan osan ulkoseinärakenteiden peruskorjauksen valmisteluvaiheessa on suositeltavasti tutkittava myös vanhan osan vesikattorakenteet, koska ulkoseinärakenteiden korjaus edellyttää todennäköisesti räystäsrakenteisiin muutos- ja korjaustoimenpiteitä. 7.2 Sokkelirakenteet ja kuivatusosat Sokkeli- ja salaojarakenteita arvioitiin piirustusten perusteella toimeksiannon yhteydessä. Sokkeli- ja salaojarakenteiden piirustuksia oli käytettävissä lähinnä vuoden 2009 laajennuksen osalta, mutta päällys- ja sokkelirakenteiden vaurioita esiintyy lähinnä vanhan osan kohdalla. Sokkelin vedeneristys ja liittymän vedenohjaus: Sokkelin vedeneristys on suunnitelmissa (RAK-30 leikkaus ) merkitty tehtäväksi ulkokuoren sisäpintaan (120 mm betonielementti). Tiilimuuratun seinärakenteen kohdalta puuttuu piirustuksen RAK-31 leikkausten P001-P001, P003-P003, P004-P004, P005-P005 ja P011-P011 mukaisesti vedenohjain liittymärakenteesta. Salaoja- ja kuivatusjärjestelmät: Rakenneleikkauksissa (RAK-30, RAK-31)) ei ole esitetty salaojaputkien sijoittelulle tai käytettäville maa-aineksille minkäänlaisia vaatimuksia (esim. salaojaputken etäisyys anturasta tai alapohjasta tms.) Routaeristykset on pääosin merkitty asennettavaksi vaakasuoraan. Lisäksi RAK-31 kohdalle ei ole merkitty sokkelin ulkopuolelle vaakasuuntaisia routaeristyksiä eikä rakenteissa ole esitetty sokkelin vedeneristystä.

43 43(43) Vedeneristys ulkokuoren sisäpinnalla, routaeristys vaakasuorassa, maa-aineksille tai salaojille ei määrityksiä Salaojan sijainti? Maa-ainekset, sokkelin vedeneristys, routaeristys? Valokuvat Sokkelin liittymässä vaurioita, sokkelissa halkeamaverkosto Päällysrakenteissa vaurioita, maarakenteissa paikallisia muodonmuutoksia Kuoppia ja kohoamia sokkelin vierustalla Kuoppia ja kohoamia sokkelin vierustalla