Oppeja ja knoppeja verkostotyöhön

Transkriptio

1 Oppeja ja knoppeja verkostotyöhön Lerssi-Uskelin Jaana, Työterveyslaitos Forssell Sini, nommoc seugolaid Järvensivu Timo, nommoc seugolaid

2 Oppeja ja knoppeja verkostotyöhön Verkostotyön opit ja knopit on koottu Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston, Tyhyverkoston, kehittämistyöstä. Kehittämistyö tehtiin ESR-rahoitteisessa TyhyverkostoX työterveyttä, työturvallisuutta ja työhyvinvointia verkostoituen -hankekokonaisuudessa ( ) Hankekokonaisuudesta tarkemmin:

3 Sisällysluettelo 1. Kuinka rakennan verkoston? - Visio - Tavoitteet - Toimintaperiaatteet - Rakenne - Viestintä 2. Miten saan verkoston toimimaan? - Tunteminen, luottamus, sitoutuminen ja yhteinen kehittäminen 3. Miten huomioin erilaiset osallistujat ja kohderyhmät? Diat Kohderyhmien analysointi - Jäsenlista ja sen ylläpitäminen 4. Mistä saan tukea toiminnalle? Diat 4-11 Diat Diat Miten syvennän yhteistä oppimista verkostossa? 6. Miten varmistan verkoston kehittymisen? - Koordinointi - Fasilitointi 7. Miten arvioin verkoston toimintaa? 8. Miten vahvistan verkoston vaikuttavuutta? 9. Onnistuneen verkostotyön tarkistuslista Diat Diat Diat Diat Diat 57-58

4 1. Kuinka rakennan verkoston?

5 Verkosto tarvitsee - Vision - Tavoitteet - Toimintaperiaatteet - Rakenteen - Viestintää

6 Verkoston visio Hyvä visio on: - rohkea, jotta se inspiroi tavoittelemaan uutta - kauas tulevaisuuteen ulottuva, jotta se antaa perustan ja suunnan pitkäjänteiselle yhteiselle toiminnalle - mahdollisimman laaja, jotta se ei rajaa toimintaa tai toimijoita - yhdessä luotu, jotta toimijat kokevat sen omakseen. Esimerkiksi Tyhyverkostossa kokeiltiin tulevaisuuden muistelua vision muodostamiseen. Tässä menetelmässä osallistujat tekivät aikamatkan positiiviseen tulevaisuuteen ja muistelevat sieltä taaksepäin, miten visio saavutettiin. Vision muodostamisessa oli mukana useita verkoston avaintoimijoita. Esimerkki visiotyöskentelyn tuloksista

7 Verkoston tavoitteet - Hyvät tavoitteet ovat: - vision suuntaisia - yhdessä laadittuja - verkoston eri toimijaryhmille sovitettuja - konkreettisia - Tavoitteiden toteutumista tulee suunnitelmallisesti arvioida ja tarvittaessa muuttaa Esimerkiksi Tyhyverkostossa tavoitteita on asetettu ja arvioitu yhdessä eri tasoilla: ydinryhmissä, alueellisesti ja valtakunnallisesti. Tavoitteet on laadittu ja arvioitu systemaattisesti vuosikellon mukaisesti. Tavoitteiden konkretisointia on tehty jatkuvasti verkoston toiminnan arjessa. Esimerkkinä Tyhyverkoston tavoitteet Verkoston tavoitteena on olla työpaikan toimijoiden ja asiantuntijoiden kohtaamispaikka ja keskustelun areena levittää työpaikkojen työhyvinvoinnin edistämisen hyviä käytäntöjä ja kokemuksia tukea työpaikkoja työhyvinvointiin liittyvien konkreettisten asioiden edistämisessä edistää työpaikkojen, asiantuntijoiden ja päättäjien välistä tiedonkulkua ja vuorovaikutusta mahdollistaa eri toimijoiden yhteistyötä paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti kehittyä työpaikkojen yhteistyö- ja osaamisverkostoksi.

8 Verkoston toimintaperiaatteet - Yhdessä sovitut pelisäännöt, joiden mukaan verkostossa toimitaan ja joihin sitoudutaan - Toimintaperiaatteet on tärkeää laatia yhdessä - Niitä tulee aika ajoin arvioida ja tarvittaessa uudistaa Esimerkiksi Tyhyverkostossa toimintaperiaatteet laadittiin työpajaprosessilla Tyhyverkoston toiminnassa mukana olleiden verkostolaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Esimerkki Tyhyverkoston toimintaperiaatteista

9 Verkoston rakenteessa...on oltava selvillä miten tehdään päätöksiä ja viestitään eri ryhmien/toimijoiden välillä. kuvataan erilaiset toimijat ja ryhmät ja niiden väliset yhteydet. Esimerkkinä Tyhyverkoston rakenne Alueilla Tyhyverkoston verkostomallin mukainen alueellinen verkostotoiminta Alueyhteyshenkilö + Ydinryhmä Alueyhteyshenkilö + Ydinryhmä Alueyhteyshenkilö + Ydinryhmä Alueyhteyshenkilö + Ydinryhmä Verkostolaiset Alueyhteyshenkilö + Ydinryhmä Alueyhteyshenkilö + Ydinryhmä Yhteyshenkilöiden ryhmä Alueyhteyshenkilö + Ydinryhmä on tärkeä tietää kuka toimii kunkin ryhmän koollekutsujana tai yhteyshenkilönä. Usean valtakunnallisen toimijan tukiryhmä

10 Esimerkkikuvaus verkoston rakenteesta, toimijoista ja tehtävistä Tyhyverkoston ydinryhmä ja sen toiminta Jokaisella alueellisella Tyhyverkostolla on 4 10 henkilön muodostama ydinryhmä. Ydinryhmän tehtävä on suunnitella alueellisen Tyhyverkoston toimintaa sekä viestiä alueen toiminnasta alueverkoston jäsenille ja valtakunnallisille toimijoille. Toimintaa ja viestintää suunnitellaan yhteistyössä valtakunnallisen tukiryhmän kanssa. Ydinryhmän yhteyshenkilö ja hänen roolinsa Alueellisella verkostolla on yhteyshenkilö tai yhteyshenkilöpari, joka toimii alueellisen verkoston ja ydinryhmän yhteyshenkilönä. Yhteyshenkilö kutsuu ydinryhmän koolle, koordinoi ydinryhmän toimintaa ja on yhteydessä Tyhyverkoston valtakunnalliseen koordinaattoriin. Ydinryhmän on hyvä koostua monipuolisesti erilaisista toimijoista. Mukaan toivotaan yksityisen, julkisen ja järjestösektorin työpaikkojen toimijoita, yrittäjiä, työhyvinvoinnin asiantuntijoita ja muita kiinnostuneita. Ydinryhmäläiset ovat verkoston jäseniä ja noudattavat verkoston toimintaperiaatteita. Ydinryhmän toimintaan osallistuminen antaa jäsenilleen mahdollisuuden aktiiviseen oppimiseen ja verkostoitumiseen muiden työhyvinvoinnista kiinnostuneiden kanssa. Työskentely perustuu vapaaehtoisuuteen eikä toimintaan osallistumisesta makseta palkkiota. Ydinryhmäläisiä kannustetaan viestimään Tyhyverkoston toiminnasta aktiivisesti myös omissa verkostoissaan. Ydinryhmä tapaa säännöllisesti sekä pitää yhteyttä keskenään tarvittaessa sähköpostitse ja virtuaalisesti. Ydinryhmän ja alueellisen verkoston toimintaa jäsentää vuosikello. Ydinryhmän tapaamisista kirjoitetaan muistiot, jotta myös poissaolijoilla on mahdollisuus pysyä mukana ydinryhmän toiminnassa. Ydinryhmäläisillä on yhteinen valtakunnallinen Facebook-ryhmä, jossa ydinryhmäläiset voivat jakaa ideoita ja kokemuksia keskenään. Alueyhteyshenkilö + Ydinryhmä Alueyhteyshenkilö + Ydinryhmä Alueyhteyshenkilö + Ydinryhmä Alueyhteyshenkilö + Ydinryhmä Alueyhteyshenkilö + Ydinryhmä Alueelliset yhteyshenkilöt muodostavat valtakunnallisen yhteyshenkilöiden verkoston, joka kokoontuu muutaman kerran vuodessa jakamaan hyviä käytäntöjä keskenään. Valtakunnallinen tukiryhmä Tukiryhmä tukee ja auttaa kehittämään alueellisten Tyhyverkostojen kestävää toimintaa. Tukiryhmä käsittelee alueverkostojen laatimat toimintasuunnitelmat ja laatii ehdotuksia alueverkostojen toiminnan tuesta. Tukiryhmä edistää suomalaisen työelämän verkostoitunutta kehittämistä työhyvinvoinnin, työkyvyn ja terveydenedistämisen osa-alueilla alueellisesti ja kansallisesti.

11 Varmista viestintä Verkosto tarvitsee erilaisia viestintäkanavia: 1. Ajankohtainen viestintä verkostolaisille esimerkiksi jäsenkirjein, tapahtumatiedot netissä 2. Verkostolaisten välinen viestintä esimerkiksi facebookissa, twitterissä 3. Verkoston toimintaan liittyvä markkinointiviestintä erilaisille kohderyhmille esimerkiksi lehtimainokset 4. Palautekanava verkostolaisilta, esimerkiksi yhteydenotto netissä tai sähköpostitse Esimerkki Tyhyverkoston viestinnästä - Tyhyverkoston nettisivut ja tapahtumatiedot löytyvät osoitteesta - Tyhyverkostolaisille lähetetään säännöllisesti jäsenkirjeitä - Facebook-sivumme löytyy osoitteesta - Twitterissä käytämme tunnistetta #tyhyverkosto SEURAA ALUEELLISTEN TYHYVERKOSTOJEN TOIMINTAA Kaikilla alueilla on käytössä myös alueellinen Facebook-ryhmä työskentelyn tueksi. Katso tarkemmat tiedot kunkin alueen omalta alasivulta. MEILAA JOS HALUAT MEIHIN YHTEYDEN Osoitteemme on tyhyverkosto@ttl.fi Lähetä ideoita ja vinkkejä oman alueesi toimintaan liittyen. Ilmoita muutokset jäsentiedoissasi (myös mahdollinen eroaminen verkostosta).

12 2. Miten saan verkoston toimimaan?

13 Verkostoa voidaan johtaa eri tavoin Tiukemmin johdetut strategiset verkostot, ylhäältä alas -johtamista Vapaasti kehittyvät verkostot, toiminnan myötä kehittyvät yhteiset verkostotyön normit Verkosto toimii vapaasti sille asetetuissa raameissa Yhdessä johdetut verkostot, alhaalta ylös -johtamista Verkosto toimii vapaasti yhdessä sovituissa raameissa Mieti, minkälaisen verkoston haluat rakentaa ja minkälaista verkostoitumista osallistujat odottavat. Rakenna yhteistä ymmärrystä siitä, minkälaista johtamista verkostossa halutaan toteuttaa. Vapaata verkostoitumista normeja löyhästi noudattaen Kaoottinen organisoituminen autonomisten yksiköiden välillä, ei yhdessä sovittua koordinointia Yhteistyötä ja kilpailua Timo Järvensivu

14 Verkostotyön toimivuuden avaintekijät Uudet toimijat innostuvat ja tuovat mukaan uutta tietoa ja ymmärrystä Verkoston avoimuuden ja jäsenistön kehittäminen Järvensivu, Nykänen, Rajala (2010) Järvensivu (2015) Koordinointi ja fasilitointi Löydetään yhteiset päämäärät. Löydetään ratkaisuja ja opitaan yhdessä. Innostutaan. Me-henki. Yhteisen kehittämistyön prosessit Tieto ja ymmärrys leviävät ja ne omaksutaan tehokkaammin Dialogisuus ja yhteiset tietoalustat Varmista, että avaintekijät ovat kunnossa: 1. Aloita tuntemisen, luottamuksen ja sitoutumisen rakentamisesta. 2. Varmista, että yhteiset tietoalustat ja dialogisuus edistävät tiedonvaihtoa ja yhteisen ymmärryksen luomista. 3. Koordinoi ja tue yhteiskehittämisprosesseja niin, että syntyy konkreettista etenemistä ja me-henkeä. 4. Ylläpidä verkoston jäsenlistaa ja pidä verkosto avoimena uusille jäsenille. Ota uudet toimijat mukaan verkostotyöhön avoimesti ja osallista heidät tuomaan omaa tietoaan ja ymmärrystä mukaan verkostoon. 5. Varmista kokonaisuuden koordinointi ja fasilitointi.

15 Yhteistyö voi syntyä vain sellaisten toimijoiden välillä, jotka tuntevat toisensa, joten edistä keskinäistä tuntemista: Nimi, kasvot, taustaorganisaatio Osaaminen, kyvyt Tarpeet, odotukset Yhteinen matka: historia, nykytila, tulevaisuus Työterveyslaitos Nimet, kasvot ja taustaorganisaatiot tutuksi: Mahdollista tutustuminen. Aloita verkoston tilaisuudet aina tarkistamalla, tuntevatko kaikki toisensa. Kokeile systemaattisesti uusia tutustumistapoja vanhatkin tutut oppivat näin uusia asioita toisistaan. Isommissa tilaisuuksissa kaikkien esittäytyminen ei ole mahdollista, mutta auta läsnäolijoita silti huomaamaan, minkälaisia toimijaryhmiä on paikalla. Nosta esille osallistujien osaaminen ja kyvyt: Mahdollista jokaisen oman osaamisen esille nostaminen verkostossa. Jos toisten osaamista ja kykyjä ei tunneta, ei ole mahdollista pyytää toisilta apua. Auta huomaamaan hyvä toisissa! Osaamista voidaan esitellä esimerkiksi verkoston tilaisuuksissa isommissa ja pienemmissä ryhmissä, Facebookissa ja muille verkkoalustoilla Nosta osaamista ja kokemuksia esille kokonaisvaltaisesti, myös työkontekstin ulkopuolelta: Minkälaisia työhön liittyviä taitoja ja kokemuksia osallistujilla on? Mitä henkilökohtaisia muita taitoja ja kokemuksia verkostossa voidaan hyödyntää? Nosta esille osallistujien tarpeet ja odotukset verkostotyölle: Auta osallistujia kertomaan omista tarpeistaan ja odotuksistaan muille. Löydetään yhteiset haasteet! Tarpeita ja odotuksia voidaan jakaa esimerkiksi verkoston tilaisuuksissa ryhmätyönä. Muodostakaa verkostossa näkemyksiä siitä, mitkä tarpeet ja odotukset yhdistävät toimijoita. Priorisoikaa yhteiset kehittämiskohteet. Rakenna yhteistä tarinaa verkoston matkasta: Jotkut tuntevat toisensa jo vuosien takaa, toiset ovat uudempia tuttavuuksia. Auta toimijoita ymmärtämään ja arvostamaan tätä yhteistä matkaa vanhojen ja uusien tuttavuuksien kesken.

16 Yhteistyö on avointa vain, jos toimijat luottavat toisiinsa, joten rakenna keskinäistä luottamusta: Hyväntahtoisuus Osaaminen, kyvyt Haavoittuvuus Johdonmukaisuus Vahvista toimijoiden uskoa keskinäiseen hyväntahtoisuuteen Luottamus rakentaa luottamusta ja epäluottamus rakentaa epäluottamusta. Vahvista siksi toimijoiden uskoa siihen, että kannattaa lähtökohtaisesti luottaa toisten hyväntahtoisuuteen. Herättele esimerkiksi keskusteluja siitä, mitä hyvää eri osapuolet haluavat toisilleen ja yhteisille asiakkaille. Jakakaa kokemuksia siitä, miltä toisten hyvät teot verkostoissa tuntuvat ja miten ne rakentavat yhteistä matkaa. Tieto toisten osaamisesta ja kyvyistä herättää luottamusta Tutustuminen toisten osaamiseen ja kykyihin ei vain mahdollista yhteistyötä, vaan rakentaa myös keskinäistä luottamusta. Osaajiin luotetaan. Siksikin on tärkeä antaa aikaa keskinäiselle osaamisen jakamiselle. Rohkaise toimijoita puhumaan omasta haavoittuvuudestaan Kukaan ei ole täydellinen eikä täydellisyyden tavoittelu herätä luottamusta. Ymmärrys siitä, että olemme kaikki paitsi osaavia ja kyvykkäitä myös haavoittuvia ja epätäydellisiä, vahvistaa keskinäistä luottamusta. Rohkaise toimijoita jakamaan keskenään myös epäonnistumisia ja vaikeitakin oppimiskokemuksia. Toimi itse ja auta muitakin toimimaan johdonmukaisesti Poukkoileva ja tempoileva toiminta ei herätä luottamusta. Koordinoi verkostoa johdonmukaisesti ja systemaattisesti esimerkiksi vuosikellon avulla. Auta myös jokaista toimijaa olemaan omassa toiminnassaan johdonmukainen esimerkiksi lähettämällä säännöllisesti muistutus- ja kannustusviestejä tärkeistä yhteisistä asioista Työterveyslaitos

17 Yhteistyö etenee vain, jos verkoston osallistujat oikeasti osallistuvat toimintaan, joten vahvista sitoutumista toimintaan: Halu toimia ja tehdä lupauksia Osaaminen, kyvyt Mahdollisuus ja vapaus toimia Lupauksista kiinni pitäminen Työterveyslaitos Herättele halu toimia kytkemällä verkoston toiminta osallistujien omiin tarpeisiin Rakenna verkostolle yhteistä visiota ja tavoitteita, jotka ovat toimijoille aidosti kiinnostavia. Osallista kaikki tuomaan esille omia tarpeitaan vision ja tavoitteiden pohjaksi. Toimijat haluavat toimia, jos kokevat toiminnan hyödylliseksi! Auta toimijoita löytämään verkostosta omia kykyjä vastaavia tehtäviä Sitoutuminen on toimijoille helpompaa, kun tehtävät vastaavat heidän osaamistaan ja kykyjään. Auta kaikkia löytämään oma paikkansa verkostosta. Jaa tehtäviä toimijoiden oman kiinnostuksen pohjalta. Vapauta toimijat toimimaan ja tue heidän toimintamahdollisuuksiaan Sitoutuminen on toimijoille motivoivampaa, kun he saavat vapaasti päättää omista osallistumisen tavoistaan. Tarjoa toimijoille mahdollisimman paljon vapautta. Vapaus ei yksistään riitä, vaan tarvitaan myös mahdollisuuksia toimia. Muodosta yhteistä ymmärrystä siitä, minkälaisia tehtäviä verkostossa on olemassa, ja koordinoi osallistujien valintoja niin, että toimijat näkevät omien valintojensa yhteydet kokonaisuuteen. Etsi rahoitusta sellaisiin verkostoon liittyviin työtehtäviin, joita toimijat eivät voi luontevasti tehdä vapaaehtoistyönä. Tämä mahdollistaa toimijoille kopin ottamisen myös haastavammista työtehtävistä. Pidä itse kiinni lupauksistasi ja auta tässä muitakin Halu, osaaminen ja mahdollisuus toimintaan ei aina riitä. Lupaukset eivät johda mihinkään, jos lupauksista ei pidetä kiinni. Pidä itse kiinni lupauksistasi ja auta tässä muitakin koordinoimalla ja muistuttamalla työtehtävistä positiivisessa ilmapiirissä. Rakenna ilmapiiriä, jossa toimijat voivat hyvillä mielin kieltäytyä sellaisista tehtävistä, joihin he eivät aidosti voi sitoutua. On parempi olla vaatimatta sellaisia lupauksia, joita ei voida pitää!

18 Yhdessä oppimista voidaan tehdä monella tavalla. Pyri kohti itseohjautuvaa verkostoa, mutta varmista ensin fasilitoinnin toimivuus Johdettu verkosto Opettaminen educating Tiedon ja osaamisen välittäminen opettajalta opetettaville Esim. koulutusprosessi, jossa asiantuntija jakaa luennoi ja keskusteluttaa Tiedon jakaminen voi olla tehokasta, mutta ei tue toimijoiden omaa luovuutta Ohjattu verkosto Fasilitointi facilitating Tiedon ja osaamisen yhteinen luominen ohjatusti Esim. ohjattu Learning cafe, jossa asiantuntijat työskentelevät ja ideoivat yhdessä Tiedon kehittäminen tapahtuu yhdessä tehokkaasti, mutta toimijat voivat tulla riippuvaiseksi ulkopuolisesta fasilitoinnista Itseohjautuva verkosto Emännöinti hosting Tiedon ja osaamisen yhteinen luominen itseorganisoituen Esim. fyysinen ja henkinen tila, joka motivoi asiantuntijoita työskentelemään ja ideoimaan yhdessä Tiedon kehittäminen tapahtuu yhdessä luovasti, mutta ulkopuolelta tulevan fasilitoinnin puute voi tehdä verkostotyöstä myös tehotonta Muista! Itseohjautuvaan verkostotyöhön pääseminen vaatii aikaa. Usein toimijat odottavat opettamista. Ohjattu ja varsinkin itseohjautuva verkostotyö vaatii totuttelua ja aikaa. Harjoitelkaa fasilitoitua verkostotoimintaa yhdessä. Opetelkaa fasilitointia. Ajan myötä rakentakaa myös mahdollisuuksia itseohjautuvuuteen, jossa jokainen vastaa itsensä fasilitoinnista. Timo Järvensivu (2015)

19 Verkostoitumisen keskeiset vaiheet 1. Vahvista ensin keskinäistä tuntemista, luottamusta ja sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin: Keitä me olemme? Miksi haluamme yhdistää voimamme? Mitä tuomme yhteiseen pöytään ja mitä haluamme saada yhteisestä pöydästä? 2. Tarkenna seuraavaksi yhteistyön päämääriä, tavoitteita ja toimintatapoja. Miksi teemme yhteistyötä? Mikä on yhteinen visiomme tulevaisuudesta? Mitä konkreettisesti tavoittelemme? Miten pidämme huolta verkostosta? Minkälaisia toimintamalleja ja pelisääntöjä verkostolla on? 3. Ottakaa askeleita, joilla pääsette kohti asettamaanne visiota ja tavoitteita. Keskustelkaa paljon ja koordinoikaa keskinäistä toimintaanne. Pyrkikää kohti yhteisiä ratkaisuja ja me-hengen luomista. 4. Kun toiminta alkaa tuottaa haluamianne tuloksia, tarkastelkaa kokonaiskuvaa. Mitä olemme saavuttaneet? Mitä vielä tarvitaan? Onko verkostotyötä syytä jatkaa? Keitä yhteistyöhön tarvitaan mukaan seuraavaksi? Mikäli verkostoon tulee tässä vaiheessa paljon lisää toimijoita ja/tai tavoitteita on päivitettävä merkittävästi, palatkaa uudistuneen toimijajoukon kanssa 1. vaiheeseen. Arvioikaa toimintaa kaikissa vaiheissa. Kuinka hyvin olemme onnistuneet?

20 3. Miten huomioin erilaiset osallistujat ja kohderyhmät?

21 Verkostot ovat monimuotoisia Verkostoissa kohtaa usein laaja joukko monien eri alojen ihmisiä, joita yhdistää kiinnostus johonkin asiaan. Osallistujat voivat olla hyvin erilaisista ja erikokoisista organisaatioista, eri sektoreilta ja toimialoilta. Eri ihmiset ovat verkostoissa mukana eri syistä, eri rooleissa ja heillä voi olla erilaisia tarpeita ja toiveita. Verkostojen epämuodollisuuden ja verkostoihin normaalina osana kuuluvan osallistujien vaihtuvuuden takia voi olla vaikeata tietää tarkkaan, keitä on mukana, toisaalta vaihtuvuus tuo jatkuvaa uudistumista verkostoihin. Esimerkki Tyhyverkostosta Tyhyverkostolaisia yhdistää kiinnostus työhyvinvointiin ja sen kehittämiseen. Tyhyverkostossa on mukana mm. yritysten, julkisen ja järjestösektorin edustajia, yrittäjiä, työhyvinvointi-, työterveys- ja työturvallisuuspalveluiden tuottajia ja asiantuntijoita, tutkimus- ja koulutusalan toimijoita sekä kuntien hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen kehittäjiä. Tyhyverkostolaiset ovat mukana verkostossa omana itsenään ja usein myös organisaationsa edustajana. Tyhyverkostolaisilla on erilaisia tarpeita verkostoon osallistumiselle, esimerkiksi osaamisen päivittäminen, tiedon hakeminen, verkostoituminen, kokemusten jakaminen ja yhdessä oppiminen. Tyhyverkoston toimintaan osallistuminen on vapaaehtoista, ja jokainen osallistuu omien intressien ja mahdollisuuksiensa mukaan. Uusien toimijoiden on helppo tulla mukaan, mikä pitää verkoston toiminnan elävänä Työterveyslaitos

22 Miten vahvistetaan osallistujalähtöisyyttä? 1. Kutsutaan kaikki toimijat mukaan avoimesti ja tehdään verkoston jäseneksi liittyminen helpoksi (kts esimerkki slide 23) Esimerkiksi Tyhyverkostossa: Verkostolaisille järjestetään kiinnostavia tapahtumia, joissa opitaan yhdessä. Yhteiselle keskustelulle varataan reilusti aikaa. Ydinryhmäläisille tarjotaan mahdollisuuksia tavata keskenään, oppia yhdessä ja ideoida alueen kehittämistyötä Valtakunnallisille toimijoille ja päättäjille tarjotaan mahdollisuuksia hyödyntää verkostoa oman työn tukena Työterveyslaitos 6. Kerätään palautetta ja kehitetään toimintaa palautteen pohjalta 5. Järjestetään erilaisille osallistujille sopivaa toimintaa 4. Muodostetaan verkoston tavoitteet ja toimintasuunnitelma osallistujien ideoiden pohjalta 2. Kerätään ja analysoidaan tietoa verkostolaisista ja näiden tarpeista (kts. esimerkit slide 24) Tarvittaessa tunnistetaan erilaisia toimijaryhmiä (kts. esimerkit slide 25) 3. Herätellään motivaatiota osallistumiseen Lähdetään liikkeelle osallistujien ja kohderyhmien tarpeista Hyödynnetään heidän omaa osaamistaan Esimerkiksi Tyhyverkostossa: Verkostotapaamisten teemat ideoidaan yhdessä ja syventävien jatkotapaamisten aiheet sovitaan yhdessä verkostotapaamisissa.

23 Esimerkki: Miten pääsen mukaan Tyhyverkostoon? Tutustu verkoston toimintaperiaatteisiin ja täytä jäsenlomake. Liittymällä verkoston jäseneksi varmistat itsellesi tiedonsaannin alueellisen Tyhyverkostosi toiminnasta. Voit osallistua verkoston toimintaan esimerkiksi noin kaksi kertaa vuodessa järjestettävissä avoimissa verkostotapaamisissa, näiden välissä pienemmissä työpajoissa sekä valtakunnallisissa verkostopäivissä. Olemme perustaneet kaikille alueille myös oman alueellisen Facebook-ryhmän. Tule mukaan oman alueesi ryhmään keskustelemaan. Ryhmät löydät valtakunnallisen Facebook-sivumme alta osoitteesta Verkoston jäsenyys on maksuton. Verkoston jäsenrekisteri ei ole julkinen eikä sitä hyödynnetä markkinointiin. Jäsenrekisterin ylläpitäjänä toimii Työterveyslaitos. Tyhyverkoston toiminnan taustalla on vuosina toiminut ESRrahoitteinen TyhyverkostoX työterveyttä, työturvallisuutta ja työhyvinvointia verkostoituen -hanke.

24 Esimerkki 1: Osallistujien tarpeet ja tavoitteet Yksi tapa hahmottaa verkostoa on kerätä tietoa osallistujien tarpeista ja tavoitteista (esimerkiksi kyselyiden, tilaisuuksien palautelomakkeiden ja tilaisuuksien havainnoinnin kautta) ja miettiä tätä kautta, mitä osallistujatyyppejä verkostossa on. Tyhyverkostossa hahmottelimme seuraavanlaisia osallistujatyyppejä: Uusi jäsen, potentiaalinen verkostoituja en tiedä mistä on kyse ja keitä on mukana, mutta potentiaali kiinnostaa Tiedon janoaja haluan pysyä tiedon tasalla ja haluan informaatiota, mutta en ehdi/halua osallistua sen enempää Kevytverkostoituja haluan tutustua muihin ja löytää verkostoja, joten osallistun tilaisuuksiin verkostoitumaan Keskusteleva verkostoituja haluan oppia muilta, joten osallistun tilaisuuksiin ja työpajoihin, ja toivon paljon keskustelua Oman työpaikan kehittäjä-verkostoituja haluan oppia muilta, haluan vertaistukea ja haluan viedä työpaikalleni uusia toimintatapoja, joten osallistun tilaisuuksiin ideoimaan ja työstämään yhdessä Alueellinen kehittäjä-verkostoituja haluan yhteistoimintaa käytännössä, yhteishankkeita, joten osallistun tilaisuuksiin ideoimaan ja voin ehkä osallistua myös toimintaa pyörittävään ydinryhmään Valtakunnallinen kehittäjä osallistun verkoston kehittämiseen taustalla ja valtakunnallisella tasolla, mutta en ole mukana alueverkostoissa enkä ydinryhmissä

25 Esimerkki 2: Tyhyverkoston kolme keskeistä toimijaryhmää Toimijaryhmäanalyysi tehtiin verkoston sidosryhmäläisistä kootussa asiantuntijaryhmässä palvelumuotoilua hyödyntäen. Tunnistetut toimijaryhmät olivat: Verkostolaiset (slide 26) Ydinryhmäläiset (slide 27) Valtakunnalliset toimijat ja päättäjät (slide 28) Analyysi tehtiin kahdesta näkökulmasta: verkoston johtamisen ja koordinoinnin näkökulmasta keitä toimijaryhmään kuuluu toimintaympäristö ryhmän tavoittamisen mahdollisuudet ja haasteet toimijan näkökulmasta (kuvattu seuraavissa) Työterveyslaitos

26 Esimerkkianalyysi: Verkostolaisen omasta näkökulmasta Verkostolainen Makkula; Kuudes Helsinki

27 Esimerkkianalyysi: Ydinryhmäläinen toimijan omasta näkökulmasta Makkula;Kuudes Helsinki

28 Esimerkkianalyysi: Valtakunnallinen toimija toimijan omasta näkökulmasta Makkula;Kuudes Helsinki

29 Jäsenlista auttaa yhteydenpidossa jäseniin ja jäsenten välillä Avoin vai suljettu jäsenlista? Avoin jäsenlista on kenen tahansa nähtävillä ja kaikkien käytettävissä. Hyvää: toimijat voivat helposti ja vapaasti viestiä toisilleen ajankohtaisista asioista. Haasteita: jäsenlistan väärinkäyttö on helppoa ja viestitulva voi karkoittaa toimijoita. Suljettu jäsenlista on koordinaattorin käytössä ja viestit kulkevat koordinaattorin kautta. Hyvää: mahdollistaa viestinnän selkiyttämisen ja tärkeiden viestien valikoinnin viestitulvasta. Haasteita: hidastaa viestintää ja vähentää toimijoiden vapautta viestiä toisilleen. Jäsenlistojen ajantasainen ylläpito vaatii resursseja, mutta on yhteistyön konkreettinen ydin. Jos et tiedä, keitä verkostossasi on, et voi viestiä heille! Muista yhteydenpidon perussääntö: ole tavoitettavissa ja vastaa kun sinulle tulee yhteydenotto; potentiaalinen verkoston aktiivinen jäsen menettää nopeasti osallistumismotivaationsa, jos ei saa vastakaikua yhteydenottoonsa.

30 4. Mistä saan tukea toiminnalle?

31 Verkostotyö tarvitsee rahoitusta ja muuta tukea toiminnalleen Hae rahoitusta eri lähteistä Jäseniltä kerättävät jäsenmaksut Hyvää: lisää sitoutumista verkostoon, laaja rahoituspohja Haasteet: rajaa osallistumismahdollisuuksia Hankkeistaminen ja rahoituksenhaku Hyvää: mahdollistaa laajamittaisen tuen, toiminnan ja kehittämisen, resurssia käytössä enemmän Haasteet: jatkuvuus, juurtuminen, riippuvuus rahoittajasta Tee yhteistyötä toisten verkostojen ja erilaisten toimijoiden kanssa Alueellisesti ja valtakunnallisesti Aiheeseen liittyen Eri sektorien ja toimialojen kanssa Pienten ja suurten kanssa Hyötyä on myös siitä, jos tukenasi on joukko vahvoja taustatoimijoita

32 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto (1997) > ESIMERKKI TyhyverkostoX hankkeella kehitettiin vuosina Tyhyverkoston toimintaa ja rakenteita Hankerahoitusta käytettiin koordinointiin, viestintään, tiloihin ja tarjoiluihin, asiantuntija-alustuksiin sekä erilaisten kehittämiskokeilujen toteuttamiseen ja arviointiin Verkostoyhteistyötä tehtiin muiden alueellisten ja valtakunnallisten verkostojen kanssa Huomioitavaa: Rahoitusehdot huomioitava toiminnassa, voivat vaikuttaa tavoitteisiin ja kohderyhmiin Hankerahoitus voi rajoittaa verkostotyön vapautta ja itseohjautumista Alusta hanketoiminnalle Hanke Tyhyverkoston kehittämiseksi Rahoitus toiminnalle Verkoston kehittämiseksi Verkostoyhteistyön kehittämiseksi

33 5. Miten syvennän yhteistä oppimista verkostossa?

34 Sanoista tekoihin, yksittäisistä tapahtumista prosesseihin Verkostomaista oppimista on kuvattu oppimisen vallankumoukseksi. Eri näkökulmien, ammattitaidon ja kokemuksien yhdistyminen ja ristiinpölytys tuottavat uutta, käytännön tekemisessä kiinni olevaa tietoa, ymmärrystä ja työhön suoraan vietäviä käytännön vinkkejä ja ratkaisuja. Osaaminen rakentuu vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Siinä kehittyy jaettua tietoa, tulkintaa ja syvempää osaamista. Muodosta oppimisprosessi ja toimi sen mukaisesti Yhteisten kokemusten jakaminen ja ideointi on hyvä alku oppimiselle. Tarjoa verkostossa tiloja yhteiselle keskustelulle. Syvennä oppimista siirtymällä sanoista tekoihin. Edistä konkreettisia kokeiluja

35 Oppimista tapahtuu useilla tasoilla Alueella työpaikkojen ja työhyvinvointitoimijoiden kesken konkreettista oppimista työpaikkatasolla Alueiden välillä alueiden ydinryhmät oppivat toisiltaan Valtakunnallisesti valtakunnalliset toimijat oppivat toinen toisiltaan Tasojen välillä valtakunnalliset toimijat oppivat alueilta ja alueet oppivat valtakunnallisilta toimijoilta Kansainvälisesti suomalaista toimintamallia viedään maailmalle ja Suomessa opitaan muilta mailta

36 Esimerkki: Tyhyverkostossa hyödynnettiin sosiokonstruktivistista oppimisprosessia Etene vaiheittain oppimisprosessia hyödyntäen: Uusien näkökulmien / käytäntöjen luominen Opitun kriittinen pohdinta Työterveyslaitos Aikaisemman osaamisen aktivointi Oman oppimistarpeen tunnistaminen / motivoituminen Opitun soveltaminen omaan toimintaan Verkostotapaaminen Verkostotapaaminen Tietopohjan lisääminen Opitun omakohtaistaminen (Kupias 2007) 1. Verkostotapaamisessa herätellään motivaatio yhteiseen oppimiseen aktivoimalla aikaisempaa osaamista ja tunnistamalla oppimistarpeita. Sovitaan kiinnostuneiden kesken jatkotapaamisia. 2. Jatkotapaamisissa lisätään tietopohjaa, omakohtaistetaan opittua, ideoidaan oppien soveltamista omaan toimintaan ja tarkastellaan opittua kriittisesti. Oppimista edistetään aiheeseen ja omaan työhön liittyvillä konkreettisilla välitehtävillä. 3. Verkostotapaamisessa arvioidaan yhdessä sitä, mitä on matkan varrella opittu ja muodostetaan parhaita käytäntöjä juurrutettavaksi ja levitettäväksi.

37 Verkostotapaaminen Esimerkkejä konkreettisista oppimiskokeiluista Oppimisprosessi Etelä-Karjalassa Eri-ikäisten johtaminen työuran eri vaiheissa Verkostotapaaminen, jossa valittiin yhdessä 3 tärkeintä ikäjohtamiseen liittyvää kehittämiskohdetta alueella -> Työpajasarja eri-ikäisten johtamisen tueksi: ideoita työkaluja -ratkaisuja Jatkotyöpaja aihe; Itsensä johtaminen Jatkotyöpaja aihe; Eri-ikäisten muutosjohtaminen Jatkotyöpaja aihe; Työn imua kaikille Miten? Verkostotapaaminen Oppimisprosessi Kainuussa teemoilla: Eri-ikäisyys voimavarax työpaikoille Prosessissa 5 aihetta syventävää tapaamista: 1. Terveellinen työ Elämän eri vaiheissa Kainuulaiset työpaikat hyvistä paremmiksi 2. Eri-ikäisiä osallistava muutosjohtaminen - Muutoksille avoin, eri-ikäisyyden huomioiva päämäärätietoinen työyhteisö Miten? 3. Aina ei jaksa tuetaan toisiamme 4. Työuran vaiheet osaajana eri ikävaiheissa 5. Yhdessä vahva eri-ikäisyys voimavarana Työterveyslaitos Opitun arviointi ja uuden teeman aloitus 1. Esimiehen jaksaminen 2. Työyhteisön konfliktit ja esimiestyö 3.Työyhteisön jatkuva parantaminen Verkostotapaaminen EsimiesfoorumX-sarja Inarissa yhteisesti valituilla teemoilla: 4. Työkyvyn johtaminen ja esimies osatyökykyisen tukena

38 Kohti uusia taitoja ja työtapoja työpaikoilla, tukea verkostosta Taidoista tavoiksi Tiedoista taidoiksi Tietoa tarpeeseen Tarpeen herättely Työterveyslaitos Työpaikalla Verkostossa Oppimisverkoston tavoitteena on verkostossa opitun vieminen työpaikoille ja työpaikoilla opitun tuomista verkostoon. Verkostolaisille voi olla haastavaa viedä verkostossa opittua omaan organisaatioonsa. Organisaatiossa voi esimerkiksi olla: Muutosvastarintaa, uuden oppiminen ei kiinnosta. Kehittämistarpeita ei tunnusteta. Hierarkkinen kulttuuri, joka ei tue työntekijöiltä tai verkostoista tulevia kehittämisideoita. Uutta tietoa ei oteta vastaan työntekijälähtöisesti Epäonnistumisia pelkäävä ja kokeiluja epäilevä kulttuuri. Tieto ei muunnu taidoiksi. Tempoileva toiminta ja jatkuvasti muuttuvat prioriteetit. Uusien taitojen juurtumista tavoiksi ei tueta. Verkosto voi tukea näissä tilanteissa eri tavoin: Verkosto voi olla työntekijälle henkireikä ja työmotivaation ylläpitäjä. Verkostosta voi hakea ideoita ja vertaistukea siihen, miten viedä eteenpäin kehittämistyötä omassa organisaatiossa. Työntekijä voi kutsua muita oman organisaation jäseniä mukaan verkostoon ja näin vahvistaa oppimisen kulttuuria työpaikalla.

39 6. Miten varmistan verkoston kehittymisen?

40 Tue verkoston kehittymistä Koordinoi ja fasilitoi toimintaa Verkostotyössä tehdään usein paljon vapaaehtoistyötä tue ja mahdollista vapaaehtoisten aktiivisuutta Osallista verkostoa alhaalta ylös, mutta tue toimintaa myös ylhäältä alas Vahvista toiminnan jäsentymistä vuosikellon avulla. Jos verkostotyöllä on eri tasoja, kuten valtakunnallinen ja alueellinen taso, kytke eri tasojen vuosikellot toisiinsa Järjestä onnistuneita verkostotapahtumia ja pidä verkoston kehittymisprosessi elävänä Hae omalta organisaatioltasi ja johdolta tukea verkostotyölle Pyri kohti konkretiaa Puheiden ja sanojen lisäksi tekoja!

41 Aktivoi verkostojen potentiaali koordinoimalla ja fasilitoimalla Koordinoi toimintaa niin, että oikeat ihmiset, resurssit ja tiedot kohtaavat oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa Varmista yhteistyöprosessien sujuvuus: tarkkaile yhteistyön pullonkauloja ja ratko niitä yhdessä toimijoiden kanssa Ennakoi yhdessä toimijoiden kanssa tulevaa toimintaa Ylläpidä yhteystietolistoja, vuosikelloa ja muita keinoja, joiden avulla toimijat pysyvät mukana yhteisessä toiminnassa Viesti ajantasaisesti ja riittävästi Fasilitoi kohtaamisia niin, että ihmisten, resurssien ja tietojen kohtaamiset ovat laadukkaita ja hedelmällisiä Varaa riittävästi mutta ei liikaa aikaa kohtaamisille. Näin kohtaamiselle on riittävästi tilaa, mutta ollaan myös tehokkaita Auta toimijoita pysymään heille merkityksellisten asioiden äärellä Edistä dialogisuutta ja anna toimijoille aikaa pysähtyä tärkeiden asioiden äärelle Panosta kohtaamisten ennakkovalmisteluihin ja jälkitöihin Timo Järvensivu

42 Toimijoilta löytyy usein halukkuutta yhteistyön ideointiin vapaaehtoistyönä, mutta vaativampi koordinointi- ja fasilitointityö on hyvä resurssoida erikseen Aktiiviset toimijat ovat vapaaehtoistoimijoina halukkaita ideoimaan verkoston toimintaa, osallistumaan verkostoitumiseen ja työpajoihin sekä ottamaan vastuuta yhdessä sovittavista kiinnostavista (pienistä) tehtävistä Mutta aktiivisetkaan toimijat eivät ole halukkaita ottamaan vastuuta (isommista) tehtävistä tai verkoston laajamittaisemmasta koordinoinnista tai fasilitointityöstä ilman tähän osoitettuja rahallisia ja/tai työaikaresursseja Erota toisistaan esimerkiksi toimijoiden halukkuus osallistua verkoston ideointiin ja suunnitteluun, ja käytännölliset mahdollisuudet ottaa vastuuta yhdessä ideoidusta ja suunnitellusta toiminnasta. Verkostotyötä voi tarvittaessa toteuttaa esimerkiksi niin, että ideointi ja suunnittelutyö tehdään vapaaehtoisvoimin, mutta varsinainen toteutustyö toteutetaan palkkatyönä tai hanketyönä Verkostoissa usein koettu tilanne: Meillä on kyllä paljon hyviä ideoita! Kuka ottaisi kopin, niin saadaan homma eteenpäin? Seurauksena katseiden ja vastuunoton välttelyä Hyvällä koordinoinnilla ja resurssoinnilla paranneltu toiminta: Meillä on kyllä paljon hyviä ideoita! Jos lupaan koordinoida kokonaisuutta ja tehdä raskaimmat hommat palkkatyönä, niin kuka ottaisi kopin muista tehtävistä ihan vapaaehtoispohjalta? No, minä voisin ottaa tämän kopin Ja minä tämän Ja minä tämän!

43 Verkostojen kehittyminen etenee välillä alhaalta ylös ja välillä ylhäältä alas Verkostotyö on perusluonteeltaan toimintaa, joka kehkeytyy alhaalta ylös osallistujien tarpeista käsin. Toisaalta verkostotyön kehittymistä voidaan ja usein myös kannattaa tukea myös tukea ylhäältä alas, esimerkiksi vahvistamalla verkoston rakenteita, tavoitteellisuutta ja rahoitusta. Verkostotyön toimintaan voi syntyä hedelmällistä dynamiikkaa, kun työskentelyä alhaalta ylös ja ylhäältä alas vuorotellaan. Verkoston koordinoija on parhaimmillaan neutraali ja kaikkien arvostava toimija, joka ei käytä ylhäältä alas -valtaansa määräyksin, vaan tukeakseen toimijoiden osallisuutta yhteistyöhön. Esimerkki: Verkostotyön käynnistäminen ja tukeminen ylhäältä alas, tavoitteena alhaalta ylös -toiminnan aktivointi Tyhyverkosto toimii 18 maakunnallisessa alueella Suomessa. Aloite kunkin alueellisen verkoston käynnistämiseen on tullut Työterveyslaitokselta, joka järjesti kullakin alueella ensimmäisen verkostotapaamisen ja kutsui koolle alueellisen ydinryhmän. Verkostotapaamisessa ja ydinryhmässä toimijoita osallistettiin kertomaan omista ja alueen kehittämistarpeista, joista muodostettiin ja priorisoitiin yhteisiä kehittämisen askeleita. Tavoitteena on ollut, että käynnistysvaiheen jälkeen verkostotyötä jatketaan alueen omin voimin, tukeutuen osallistujien omiin tarpeisiin, aktiivisuuteen ja alueella sovittuihin kehittämisaskeleihin. Tässä on onnistuttu vaihtelevasti: välillä alueellinen toiminta on hyvin itseohjautuvaa alhaalta ylös, mutta välillä toiminta on hiipunut. Toiminnan hiipuessa alueen omakin toive on ollut, että toiminnan tueksi saataisiin jälleen aktivointia ylhäältä alas.

44 Rakenna verkostotyön tueksi vuosikello Alueellisten yhteyshenkilöiden tapaaminen Alueellinen verkostotapaaminen Toimijoiden on helpompi osallistua verkoston toimintaan ja suunnitteluun, kun yhteistyötä jäsentää yhteinen vuosikello Vuosikelloon on hyvä merkitä ainakin verkostotapaamiset, verkoston työpajat, suunnittelutapaamiset, webinaarit ja keskeiset viestintätoimenpiteet Alueellinen työpaja Alueellinen työpaja Alueellinen työpaja Webinaarit Twitter Alueellinen työpaja Alueellinen työpaja Facebook Valtakunnallinen suunnittelutapaaminen Valtakunnallinen suunnittelutapaaminen Alueellinen työpaja Alueellinen verkostotapaaminen Alueellisten yhteyshenkilöiden tapaaminen

45 Kytke verkostotyön eri tasojen vuosikellot toisiinsa eri tavoin: esimerkkinä valtakunnallinen ja alueellinen taso Alueellisten yhteyshenkilöiden tapaaminen Alueellinen työpaja Alueellinen verkostotapaaminen Alueellinen työpaja Osallista valtakunnalliset toimijat alueellisiin verkostotapaamisiin ja työpajoihin. Pidä alueiden yhteyshenkilöiden kesken keskinäisiä verkostotapaamisia esim. 2 krt vuodessa. Kutsu mukaan myös valtakunnalliset toimijat. Nosta alueellisia kehittämistarpeita esille valtakunnalliseen suunnittelutyöhön, ja vie valtakunnallisia kehittämisteemoja alueiden suunnittelutyön tueksi. Pidä valtakunnallisia webinaareja, joihin kaikki voivat osallistua. Alueellinen työpaja Webinaarit Twitter Facebook Valtakunnallinen suunnittelutapaaminen Valtakunnallinen suunnittelutapaaminen Alueellinen työpaja Muodosta alueellisten Facebook-ryhmien lisäksi valtakunnallinen Facebook-ryhmä, esimerkiksi alueiden ydinryhmien välille. Aktivoi kaikki Twitteriin yhteisellä #hashtagillä. Alueellinen työpaja Alueellinen verkostotapaaminen Alueellinen työpaja Alueellisten yhteyshenkilöiden tapaaminen

46 Järjestä onnistuneita verkostotapaamisia ja pidä verkosto elävänä Valmistele verkostotapaamiset ennakoivasti. Hyödynnä vuosikelloa suunnittelussa ja viestinnässä. Lähetä kutsut ajoissa! Järjestä osallistavia verkostotapaamisia: Hyödynnä alustuksia herättelyyn, mutta panosta kuuntelun sijaan erityisen paljon keskusteluihin ja yhdessä työstämiseen Edistä osallistujien keskinäistä tietojen ja kokemusten jakamista Hyödynnä fasilitointia, kuten learning cafe -työskentelyä Edistä itseohjautuvaa työskentelyä, kuten open space -työskentelyä, verkostoituvia kahvitaukoja ja itseohjautuvia työryhmiä Panosta eri tavoin keskinäiseen tutustumiseen: Järjestä aikaa tutustumiselle, osaamisen jakamisella ja odotusten ja tarpeiden käsittelylle Toteuta tutustumisvierailuja verkoston osallistujien työpaikoille Muista myös hyvä työskentelyilmapiiri: mukavat tilat, tarjoilut, taustamusiikki, rento ote työskentelyyn Edistä sitoutumista elävään verkostotoimintaan myös verkostotapaamisten ulkopuolella: Sovitaan kotitehtävistä ja vastuista tapaamisten välillä Viesti aktiivisesti tapahtumien välillä Edistä tiedonsiirtoa verkostosta työpaikoille ja takaisin tuo tullessasi, vie mennessäsi

47 Organisaatioiden ja johdon tuki verkostotyölle Organisaatioiden ja johdon pitkäjänteinen tuki verkostolle ja erityisesti sen koordinoinnille tärkeää. Tempoileva tai aaltoileva tuki verkostotyölle voi nakertaa verkoston osallistujien luottamusta verkostotyön jatkuvuuteen ja vahvistaa kyynisyyttä verkostotoimintaan ylipäänsä Jotta molemminpuolinen ymmärrys verkostosta ja sen hyödyllisyydestä olisi olemassa, on tärkeä jatkuvasti osallistaa myös omaa organisaatiota ja johtoa verkostotyöhön. Tämä on tärkeää erityisesti murrostilanteissa, kun johto vaihtuu ja organisaatiossa on muutoksia

48 Lisää konkretiaa! Usein verkostotyöltä toivotaan enemmän konkretiaa ja vähemmän puhetta. On kuitenkin vaikea tulkita, mitä eri ihmiset konkretialla tarkoittavat ja konkretiavaatimuksen täyttäminen ei siksi ole aina helppoa. Konkretia voi tarkoittaa esimerkiksi: Yhteisen tekemisen ja kehittämistoiminnan lisäksi sitä, että osallistujat jakavat tapaamisissa keskenään miten joku asia on tehty/ratkaistu omalla työpaikalla Toimintaa, joka voidaan nähdä, kuulla ja kokea tietyssä ajassa ja paikassa Toimintasuunnitelmia, joista selviää mitä tehdään ja ennen kaikkea kuka tekee ja milloin. Kun suunnitelmalla on aikataulu ja vastuuhenkilöt, se tuntuu konkreettisemmalta. Kannusta ja auta osallistujia nostamaan esille itselleen tärkeitä konkreettisia asioita ja askeleita, ja kokoa näistä perusta verkoston yhteiselle suunnittelulle ja toiminnalle

49 Lisävinkkejä verkostotyöhön Tuntuuko joskus siltä, että toimijat eivät ole sitoutuneita tai eivät halua osallistua? Toimijat yleensä haluavat oppia ja heillä on myös kykyjä oppia. Älä syytä epäonnistumisista haluttomuutta tai kyvyttömyyttä. Usein epäonnistumisten takana onkin riittämättömät resurssit yhteistyön koordinointiin ja fasilitointiin. Kun verkoston tunnelma saadaan luottamukselliseksi, osallistujat kokevat tilaisuudet tärkeinä ja haluavat priorisoida niihin osallistumista: "Olisin voinut jäädä kiireen takia pois, mutta halusin tulla; tämä on jotakin minua itseäni varten". Osallista, osallista, osallista! Ryhmäkeskustelut herättävät motivaation ja vievät toiminnan konkretiaan ja omakohtaisten kokemusten, ratkaisujen ja työkalujen ym. vaihtoon. Muista kiitos! verkostotyö rakentuu pitkälti vapaaehtoisuuden varaan, ja voiko vapaaehtoisesta panoksesta koskaan kiittää tarpeeksi? Tuntuuko joskus siltä, että etenette liian hitaasti? Syvemmät muutokset kasvavat hitaasti! Yhteistyökulttuurin ja -asenteiden muuttuminen vie aikaa, mikä voi olla turhauttavaa. Älä siis odota nopeita muutoksia. Toista, toista, toista luota pitkäjänteiseen ja systemaattiseen prosessiin. Sovella joustavasti ja jatkuvasti. Verkostotyö ei ole koskaan valmis, vaan aina on sovellettava uudestaan ja uudestaan eri tavoin. Kuuntele herkällä korvalla toisten hyviä kokemuksia ja toimintamalleja, mutta muista että toimintamallit ovat vain harvoin kopioitavissa sellaisenaan. Kun eteneminen tökkii, muista että joskus ratkaisu on lähempänä kuin ensi näkemältä vaikuttaa jaa kokemuksia ja näkemyksiä ja sovella rohkeasti. Virheitä ei pidä välttää tai piilotella niistä oppii usein parhaiten. Vaikeuksien kohdatessa ota etunoja kohti vaikeuksista oppimista!

50 7. Miten arvioin verkoston toimintaa?

51 Arvioi verkoston toimintaa monipuolisesti - Verkostotyön arvioinnissa on syytä huomioida ainakin verkostotyön edellytykset, toimivuus ja kehittyminen sekä tavoitteiden saavuttaminen ja vaikutukset. - Lisäksi toimintaa on hyvä arvioida suhteessa verkostotyön toimintaympäristöön. - Koska verkostotyö on prosessi, arviointia kannattaa tehdä jatkuvasti, mikä mahdollistaa kehityksen seuraamisen. Esimerkki: Tyhyverkoston toimintaa ja kehittymistä arvioitiin eri aineistoja ja tarkastelutapoja hyödyntäen: Kyselytutkimukset: Tyhyverkoston kaikille jäsenille lähetettiin kysely, jossa arvioitiin verkoston toimintaa oheista verkostotyön yleistä viitekehystä hyödyntäen. Kysely toistettiin noin vuoden välein kehityksen seuraamiseksi. Palautelomakkeet: Verkoston kaikista tilaisuuksista kerättiin palautteet tilaisuuden lopuksi. Havainnointi: Verkoston koordinaattorit ja asiantuntijat havainnoivat verkoston toimintaa jatkuvasti kaikissa tilaisuuksissa. Toimijoiden haastattelut ja vapaamuotoiset keskustelut: Verkoston jäseniä ja ydinryhmäläisiä haastateltiin eri tavoin, mm. tilaisuuksien ja kokousten yhteydessä, puhelimitse ja vapaamuotoisesti keskustellen. Arviointitietojen hyödyntämiseksi pidettiin säännöllisiä arviointikeskusteluja, joiden pohjalta suunniteltiin verkoston kehittämistoimenpiteitä (ks. seuraava dia)

52 Esimerkki: Tyhyverkostosta kerätyn arviointitiedon pohjalta muodostettiin suosituksia kehittämistoimenpiteiksi Verkoston keskeinen hyöty toimijoille on mahdollisuus tutustua uusiin toimijoihin ja verkoston muihin jäseniin. -> Verkostoon kaivataan lisää TTT-toimijoita, yksityistä sektoria ja yrittäjiä sekä johtoa ja työnantajien edustajia. Yleisesti ottaen monipuolisuus on hyväksi: kaikki mukaan. -> Kehitetään edelleen verkoston markkinointia jäsenistön lisäämiseksi ja monipuolistamiseksi. Seuraavat toimintamuodot koetaan hyödyllisiksi ja niitä kannattaa edelleen tukea ja kehittää: -> Säännölliset tilaisuudet ja tapahtumat, joissa on mahdollista keskustella, ideoida ja saada uusia toimintamalleja -> Hyvä toimintamalli: isot verkostotapaamiset 2 krt/vuosi, lisäksi syventävät pienemmät aamukahvit tms -> Selkeästi teemoitetut, aikataulutetut ja systemaattisesti etenevät yhteistyöprojektit, joiden kautta saavutetaan konkreettisia tuloksia ja uusia toimintamuotoja työpaikkojen arkeen -> Mahdollisuudet verkostoitua ja tutustua verkoston muihin jäseniin vapaamuotoisesti verkoston tilaisuuksissa ja sosiaalisessa mediassa -> Edellä mainittujen toimintamuotojen tueksi tarvitaan toimiva alueellinen ja valtakunnallinen koordinointi sekä riittävää ja ennakoivaa viestintää. Hyötyjen ja tulosten näkeminen edistää sitoutumista toimintaan. Jotta toimijat pystyvät paremmin arvioimaan verkoston hyötyjä ja tuloksia. -> Verkoston tavoitteiden, toiminnan ja tulosten kirkastamiseen ja viestintään kannattaa panostaa lisää, Mitkä ovat verkoston, ydinryhmän ja kansallisen koordinoinnin erilaiset roolit kokonaisuudessa? Selkiyttäminen auttaa toimijoita löytämään oman paikkansa verkostossa -> Viestintää verkoston toimintatavoista ja toiminnan rakenteesta kannattaa selkiyttää. Vaikka jäsenistö on henkilöjäseniä, valtaosa vastaajista kokee edustavansa myös työpaikkaansa. Tähän kannattaa tarttua! -> Oman työpaikan tuki osallistumiselle sitouttaa ja mahdollistaa systemaattisen kehittämisen Verkoston tyypillinen jäsen n. 50-vuotias. -> Verkoston houkuttelevuutta myös työpaikkojen nuoremmille kehittäjille kannattaa kehittää

53 Kytke verkostotyön arviointi ja kehittäminen osaksi laajempaa strategista kokonaisuutta Verkostotyön toimivuus ja tulokset Vaikutukset Indikaattorit verkostotyön laajemmista vaikutuksista alueilla ja valtakunnallisesti Esimerkki: Tyhyverkoston toimivuutta ja tuloksia arvioitiin eri tavoin. Verkostossa kuitenkin havaittiin, että verkoston pitkäjänteinen kehittäminen ja rahoittaminen vaatii toiminnan ja tulosten vahvempaa kytkemistä osaksi toimintaympäristöä ja erityisesti osaksi valtakunnallista työhyvinvoinnin kehittämisstrategiaa. Verkostotyön valtakunnallinen kehittämisstrategia ja -rahoitus Päätökset Verkostotyön alueellisen ja valtakunnallisen tilannekuvan muodostaminen Jatkossa tarvitaan ainakin: Selkeät indikaattorit, joilla Tyhyverkoston vaikutuksia työpaikkojen työhyvinvointiin voidaan arvioida Valtakunnallinen työryhmä yhteisen tilannekuvan ja strategian muodostamiseksi, jotta voidaan tehdä päätöksiä Tyhyverkoston ja vastaavien muiden verkostojen kehittämisen tueksi ja rahoittamiseksi

54 8. Miten vahvistan verkoston vaikuttavuutta?

55 Verkostotyön vaikuttavuuden arviointi on hyödyllistä mutta ei yksiselitteistä Verkostotyön hyödyllisyyttä ja toimivuutta voidaan arvioida eri näkökulmista. Verkostotyö on luottamukseen ja joustamiseen perustuva tapa organisoitua. Verkostotyötä tehdään, kun halutaan löytää tai on tarve löytää jotain ihan uutta. Uusi ja innovatiivinen voidaan tunnistaa uudeksi ja innovatiiviseksi vasta vuosien kuluttua varsinaisesti löydöksestä; matkan varrella löydöstä ei välttämättä edes huomata eikä sitä osata arvostaa kuin vasta vuosia tai vuosikymmeniä myöhemmin. Verkostotyö voidaan nähdä alustana, joka mahdollistaa joustavan reagoinnin uusissa ja epävarmoissa tilanteissa. Verkostot ovat erityisen hyödyllisiä silloin, kun on tarve löytää jotain sellaista, jonka olemassa olosta ei tiedetä etukäteen; kun halutaan löytää jotain yllättävää ja uutta. Etukäteen ei voida tietää, mitä verkosto tulee löytämään. Mutta voidaanko verkoston vaikuttavuutta tai edes vaikutuksia arvioida luotettavasti niin, että päätöksentekoa varten saataisiin vastaus kysymykseen: Kannattaako tähän verkostoon panostaa resursseja vai ei? Voidaanko yllättävän ja uuden löytämistä oikeastaan arvioida? Jos löydös on aidosti uusi ja yllättävä, sille ei määritelmällisesti voida etukäteen asettaa tarkkaa tulosmittaria. Jälkikäteen ei voida rakentaa koeasetelmaa sille, olisiko kyseinen yllättävä ja uusi löytynyt myös ilman kyseistä verkostoa. Yleinen vaikuttavuustavoite voidaan asettaa (esimerkiksi työhyvinvoinnin kehittyminen ), mutta voi olla mahdotonta asettaa etukäteen tarkempaa mittaria sille, miten juuri tämä verkosto on auttanut vaikuttavuustavoitteen saavuttamisessa? Vaikka voitaisiinkin osoittaa, että on löydetty jotain yllättävää ja uutta, niin voidaanko osoittaa, että tämä löydös on johtunut juuri tietystä verkostosta? Verkostotyön edellytyksiä, toimintaa, kehittymistä ja tuloksia voidaan toki arvioida monin tavoin. Esimerkiksi kyselytutkimuksella. Näin on tehty myös tässä hankkeessa ja tulokset ovat olleet myönteisiä käytetyillä arviointimittareilla. Verkoston lopullisen vaikuttavuuden arviointi jää kuitenkin jälkipolville. Ehkä emme koskaan saa vastausta, oliko juuri tästä verkostosta hyötyä.

56 Vahvista verkoston vaikuttavuutta: Pohdi mitä vaikuttavuutta haluat saada aikaiseksi ja mihin panostamalla se mahdollistuu Arvioi vaikuttavuutta esimerkiksi selvittämällä: koetaanko verkosto merkitykselliseksi? onko verkostotyö hyödyllistä suhteessa siihen käytettyyn aikaan? onko verkostotyöhön riittävästi resurssia vaikuttavuuden saamiseksi? leviääkö ja juurtuuko verkostoissa opittu arjen toimintaan esim. työpaikoille? mahdollistaako verkostotyö innovatiivisuuden ja uuden syntymisen? Esimerkki: Tyhyverkoston vaikuttavuuden arvioinnista (kysely) saimme seuraavia tuloksia: - Yli 40% vastaajista pitää Tyhyverkostoa yhtenä merkittävimmistä tavoista kehittää TTT-toimintaa alueella (jokseenkin tai täysin samaa mieltä) - Lähes 82 % sai käyttää työaikaa osallistumiseen Tyhyverkoston toimintaan - Arvioitaessa Tyhyverkoston toimintaan käytettyä aikaa suhteessa itselle saatuun hyötyyn: 1/3 vastaajista saa paljon hyötyä suhteessa käyttämäänsä aikaan 2/3 vastaajista saa jonkin verran tai vähän hyötyä suhteessa käyttämäänsä aikaan suhteessa työpaikalle saatuun hyötyyn: 1/4 vastaajista arvioi työpaikan hyötyvän paljon suhteessa henkilön käyttämään aikaan 3/4 vastaajista arvioi työpaikan hyötyvän jonkin verran tai vähän suhteessa henkilön käyttämään aikaan - Suhteessa käyttämäänsä aikaan, enemmän hyötyy niiden osallistujien työpaikka, ketkä saavat osallistua työajalla verkoston toimintaan - Osallistumiskertojen, oman hyötymisen ja ajankäytön hyödyn välillä on yhteys. Mitä enemmän osallistuu sitä todennäköisemmin hyötyy. - Osallistumiskertojen, työpaikan hyötymisen ja ajankäytön hyödyn välillä on yhteys. Mitä enemmän osallistuu sitä todennäköisemmin hyötyy.