Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea"

Tuula Oksanen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Keinu Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea

2 Keinu tukee lasta ja vahvistaa perheiden yhteistyötä Perhehoidosta tuli lastensuojelun sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto vuoden 2012 alussa. Perheisiin sijoitettuna elää Suomessa tällä hetkellä yli 5000 lasta ja nuorta. Kun lapsi sijoitetaan sijaisperheeseen, hänen elämässään on yhtäkkiä kahdet vanhemmat. Myös sijoitetun lapsen vanhemmat ja sijaisperhe joutuvat määrittelemään perheensä uudella tavalla. Tilanne on kaikille osapuolille haastava ja siihen liittyy tavallisesti hyvin kipeitäkin tunteita. Monet sijaisvanhemmat kokevat yhteistyön sijoitetun lapsen vanhempien kanssa vaikeaksi. Sijoitetun lapsen vanhemmat taas voivat tuntea jäävänsä ulkopuolisiksi oman lapsensa elämässä. Sijoitetun lapsen hyvinvoinnin kannalta on olennaista, että ympärillä elävät aikuiset osaavat tukea hänen kasvuaan ja kehitystään yhteisvoimin, myös omien kipeiden tunteidensa keskellä. Tätä tarvetta varten kokeneet sijaisäidit Taina Koponen ja Marja-Riitta Linna ovat kehittäneet Perhehoitoliiton Keinu-hankkeessa työskentelytapoja, joissa sijoitetun lapsen koko perheyhteisö saa välineitä tunteiden käsittelyyn ja toimivaan vuorovaikutukseen heti sijoituksen alkuvaiheessa. Työkaluina toimivat yhteinen tekeminen ja taidemenetelmät. Keinu on ajattelutapa, jolla tuetaan lapsen voimaantumista perhesijoituksessa. Keinu on myös ehdotus toimintamalliksi, joka voitaisiin ottaa käyttöön perhehoidon alkuvaiheen tukitoimena koko maassa.

Myös sijoitetun lapsen vanhemmat ja sijaisperhe joutuvat määrittelemään perheensä uudella tavalla. Tilanne on kaikille osapuolille haastava ja siihen liittyy tavallisesti hyvin kipeitäkin tunteita.

3 Jokaisella tulisi olla oikeus perheeseen, jossa

4 Musikaalista toimintamalliksi Keinu-toimintamalli ja siihen liittyvä laajempi ajattelutapa on kehitetty Raha-automaattiyhdistyksen tuella Perhehoitoliiton kolmivuotisessa hankkeessa Taustalla on vahva kokemusasiantuntijuus. Keinun äidit Marja-Riitta Linna ja Taina Koponen ovat itse sijaisäitejä, joilla on vahva arjen kokemus siitä, millaista tukea perheeseen sijoitettujen lasten ja nuorten elämään kaivataan. Työ alkoi Keinu-musikaalilla, jonka avulla tehtiin näkyväksi perheeseen sijoitetun lapsen ja hänen ympärillään elävien ihmisten ajatuksia ja tunteita. Musikaalia työstettiin yhdessä sijoitettujen lasten ja nuorten, heidän vanhempiensa, sijaisperheiden biologisten lasten ja sijaisvanhempien kanssa. He myös esiintyivät musikaalin tähtinä. Musikaalia esitettiin valtakunnallisesti yli 20 kertaa. Musikaali on tallennettu sekä cd-levyksi että dvd:ksi. Nyt valmiina on ehdotus toimintamalliksi, jossa taidelähtöisiä menetelmiä voitaisiin soveltaa kaikkien perheisiin sijoitettujen lasten ja heidän perheidensä tukemisessa. Keinun kehittäjien näkemys on, että suunnitelmallinen, ohjattu ja toiminnallinen tunnetyöskentely on se vähimmäismäärä tukea, mikä jokaisen sijoitetun lapsen, hänen vanhempiensa sekä sijaisperheiden tulisi saada automaattisesti uudessa perhetilanteessa.

Keinun äidit Marja-Riitta Linna ja Taina Koponen ovat itse sijaisäitejä, joilla on vahva arjen kokemus siitä, millaista tukea perheeseen sijoitettujen lasten ja nuorten elämään kaivataan.

6 Mistä Keinussa on kyse? Keinu tuo uudenlaista ajattelua perheeseen sijoitetun lapsen vanhempien ja sijaisvanhempien yhteistyön tukemiseen ja nostaa lapsen edun lastensuojelun perhehoidon keskiöön. Taiteen ja yhteisen tekemisen avulla luodaan luottamuksen ilmapiiri ja annetaan sekä lapselle että aikuisille mahdollisuus käsitellä perhetilanteen muutosta ja siihen liittyviä tunteita. Tavoitteena on lapsen hyvinvointi ja perheiden myönteinen vuorovaikutus. Keinussa kaikilla osapuolilla on lupa tuulettaa tunteitaan ja mahdollisuus löytää sijoitettua lasta vahvistavia yhteistyötapoja. Työskentely tukee arjen sujumista ja lapsen perheidentiteetin muodostumista uudenlaisessa perhekokonaisuudessa, joka Keinussa nähdään perheyhteisönä. Keinu-toimintamalli on ehdotus uudenlaiseksi tuen muodoksi huostaan otetuille, perheeseen sijoitetuille lapsille ja nuorille, heidän vanhemmilleen ja sijaisperheilleen. Toimintamallissa lapsi, vanhemmat ja sijaisvanhemmat viettävät ohjatusti aikaa yhdessä heti sijoituksen alkuvaiheessa. He tutustuvat toisiinsa ja käyvät läpi elämäntilanteeseen liittyviä tunteita sekä vertaisryhmissä että koko perheyhteisön voimin. Tunnetyöskentelyssä apuna käytetään erilaisia taidemenetelmiä. Myös lapsen nimetty sosiaalityöntekijä osallistuu työskentelyyn. Lastensuojelulain mukaan lapsen etu vaatii lapsilähtöistä toimintatapaa. Lapsen ja hänen vanhempiensa välinen yhteydenpito on lapsen perus- ja ihmisoikeus. Keinu-toimintamalli antaa välineitä näiden tavoitteiden toteuttamiseen lasten ja heidän perheidensä arjen tasolla.

Tavoitteena on lapsen hyvinvointi ja perheiden myönteinen vuorovaikutus.

8 Taide ja tunteet vievät eteenpäin Sijoitettu lapsi lähtee rakentamaan uutta perheidentiteettiä usein heikon itsearvostuksen ja itseluottamuksen sekä kielteisen minäkuvan varaan. Siksi hän tarvitsee erityisen paljon aikuisten tukea. Jos lapsen ympärillä elävät aikuiset eivät pysty yhdessä sovitusti tukemaan lasta, lapsi joutuu itse valitsemaan, kenen aikuisen tukeen hän luottaa, vai luottaako keneenkään. Tunnesuhteet ympärillä eläviin aikuisiin voivat muodostua ristiriitaisiksi. Perheeseen sijoitettu lapsi tarvitsee kokemuksen siitä, että hänellä on lupa sekä omiin läheisiin suhteisiin että sijaissuhteisiin. Keinu-ajattelun avulla pyritään antamaan perheeseen sijoitetulle lapselle kokemus perheeseen kuulumisesta uudessa tilanteessa, lisäämään avointa ja myönteistä vuorovaikutusta perheiden välillä sekä vahvistamaan sijoitetun lapsen vanhempien osallisuutta lastensa elämässä. Kun perheiden yhteistyö toimii ja tunteista saa puhua, koko arki sujuu helpommin. Taidemenetelmät sopivat Keinu-työn välineiksi siksi, että ne mahdollistavat työskentelyn tunnetasolla. Taide antaa suojan, jonka turvin vaikeitakin teemoja voidaan lähestyä lempeästi. Taidemenetelmien avaava luonne ja prosessinomaisuus tekevät menetelmistä haastavia. Siksi työskentelyn tulee olla koulutetun ammattilaisen ohjaamaa ja prosessin on oltava osallistujille turvallinen. Keinutoimintamalli vaatii ohjaajalta taidemenetelmien sekä sijoitetun lapsen perheyhteisön vuorovaikutussuhteisiin liittyvien asioiden hallintaa.

Jos lapsen ympärillä elävät aikuiset eivät pysty yhdessä sovitusti tukemaan lasta, lapsi joutuu itse valitsemaan, kenen aikuisen tukeen hän luottaa, vai luottaako keneenkään.

9 Olenko tervetullut perheeseen? Kuka minuun uskoo? Olenko minä arvokas? Millainen minä olen? Uskallanko toivoa? Mihin minä kuulun? Kuka minä olen?

10 Miten Keinu-toimintamalli toimisi käytännössä? Keinu-toimintamalli on toistaiseksi ehdotus. Toteutuessaan malli sisältäisi viisi ohjattua viikonloppua ja nelipäiväisen Keinu-leirin. Ryhmätapaamisten välillä perheet työstävät aiheita sekä itsenäisesti että ohjatusti. Jos lapsen omat vanhemmat eivät voi osallistua toimintaan, mukana voi olla myös isovanhempi tai muu tärkeä aikuinen. Viikonlopputapaamisissa ja leireillä tarjotaan ohjattua, taidemenetelmiin perustuvaa ryhmätoimintaa sekä koko perheyhteisölle että eri osapuolille omissa ryhmissään. Lapset pääsevät prosessin aikana tunnetaitoryhmään ja vertaisryhmään. Lapsen vanhemmat saavat osallistua vanhemmuuden kasvuryhmään ja omaan vertaisryhmäänsä. Lapsen omat vanhemmat ja sijaisvanhemmat työstävät yhdessä rinnakkaiseen vanhemmuuteen liittyviä tunnesuhteitaan. Sijaisvanhemmilla prosessi sisältää työnohjauksen. Koko prosessin on ajateltu kestävän noin puolitoista vuotta, ja ajoittuvan lapsen perhesijoituksen alkuvaiheeseen.

Jos lapsen omat vanhemmat eivät voi osallistua toimintaan, mukana voi olla myös isovanhempi tai muu tärkeä aikuinen.

11 Tehdään Keinusta totta! Keinu on mahdollisuus tukea perheeseen sijoitettua lasta uudella tavalla, niin että koko hänen perheyhteisönsä on mukana. Siksi haastamme lastensuojelun päättäjät, kehittäjät ja ammattilaiset antamaan Keinulle vauhtia. Meidän mielestämme kaikki perheeseen sijoitetut lapset ja heidän perheyhteisönsä tarvitsevat suunnitelmallista tukea tunnetyöskentelyyn. Uskomme, että Keinu-toimintamallin mukainen työskentely olisi tulevaisuudessa erinomainen tapa kehittää perhehoidon alkuvaiheen tukea valtakunnallisesti. Keinun aineksia voi sisällyttää myös sijaisvanhempien ennakkovalmennukseen ja täydennyskoulutukseen sekä lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden koulutukseen ja täydennyskoulutukseen. Olethan mukana!

Meidän mielestämme kaikki perheeseen sijoitetut lapset ja heidän perheyhteisönsä tarvitsevat suunnitelmallista tukea tunnetyöskentelyyn.

12 Ota Keinu osaksi omaa työtäsi Kiinnostuitko tunnetyöskentelystä, taidemenetelmien käytöstä ja perheyhteisöä voimaannuttavasta lähestymisestä sijaisvanhempana tai sosiaalityössä? Tilaa Keinu-julkaisu: Perhehoitoliitto tarjoaa kaudella pienen määrän Keinu-koulutuksia sijoitettujen lasten vanhemmille, sijaisvanhemmille sekä sosiaalityön ammattilaisille ja opiskelijoille. Koulutuspaketti on myös tilattavissa. Kouluttajina toimivat Keinun äidit Taina Koponen ja Marja-Riitta Linna. Mukana koulutuksissa ovat kokemusasiantuntijoina perheeseen sijoitettu nuori Jessika Järvenpää ja lapsensa huostaanoton kokenut äiti Mareena Heinonen. Lisätiedot:

fi Perhehoitoliitto tarjoaa kaudella 2014 15 pienen määrän Keinu-koulutuksia sijoitettujen lasten vanhemmille, sijaisvanhemmille sekä sosiaalityön ammattilaisille ja

Samankaltaiset tiedostot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 /Jaana Pynnönen Lapsen tarpeet ja vanhemmuuden valmiudet