MOLYBDEENIAIHEEN TUTKIMUKSET SODANKYLÄN KUNNASSA POMOVAARAN ALUEELLA KORPISELÄSSÄ VUOSINA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MOLYBDEENIAIHEEN TUTKIMUKSET SODANKYLÄN KUNNASSA POMOVAARAN ALUEELLA KORPISELÄSSÄ VUOSINA"

Transkriptio

1 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/3723/-80/1/10 Sodankylä Korpiselkä, Pomovaara Seppo Rossi MOLYBDEENIAIHEEN TUTKIMUKSET SODANKYLÄN KUNNASSA POMOVAARAN ALUEELLA KORPISELÄSSÄ VUOSINA

2 SISÄLTÖ JOHDANTO 3 GEOLOGISET TUTKIMUKSET 6 KALLIOPERÄ JA HAVAITUT MINERALISAATIOT 6 Pohjakompleksi 9 Lapponium 11 Nattasen graniitti 13 MAAPERÄGEOLOGISET TUTKIMUKSET 16 Tutkimusten ensimmäinen vaihe 16 Tutkimusten toinen vaihe 20 Havainnot moreeninalaisesta turpeesta 21 Yhteenveto 21 GEOFYSIKAALISET TUTKIMUKSET 23 GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET 25 TUTKIMUSTEN TAUSTAA 25 MAAPERÄTUTKIMUKSET 33 Täryporanäytteenotto 33 Tutkimuskuoppanäytteenotto 37 Paineilmaporakonenäytteenotto 37 PALJASTUMANÄYTETUTKIMUKSET 51 Graniittien hivenainepitoisuuksia 51 Graniittien uraanipitoisuuksia 51 PUROSEDIMENTTITUTKIMUKSET 56 TULOSTEN TARKASTELUA JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ 58 JATKOTOIMET 61 LIITTEET 62 LIITTYY 63 KIRJALLISUUTTA 64

3 3 JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Sodankylän kirkonkylästä noin 60 km pohjoiseen valtatie 4:n länsipuolella Peurasuvannon kohdalla ja on pinta-alaltaan noin 270 km 2 (kuva 1). Alue sijoittuu karttalehdille , 05, 07 ja 08. Ainoat tutkimusalueelta kallioperätietoa antavat lähteet olivat Erkki Mikkolan vuonna 1937 ilmestynyt Sodankylän kivilajikartta, Lehti C7, 1 : ja sen selitys (Mikkola 1941). Alueelta maaperätietoa antoivat Kujansuun laatima maaperäkartta (Kujansuu 1966) ja raportti malminetsintää palvelevasta maaperätutkimuksesta Pohjois-Suomessa vuosina (Hirvas ja muut 1977). Malmiosaston tutkimukset saivat alkunsa geokemian osaston kemistin Esko Kontaksen Pomovaaran alueelta havaitsemista anomaalisista Mo-pitoisuuksista orgaanisessa purosedimentissä ja moreenissa. Kontas oli analysoinut molybdeenin kyseisen alueen näytteistä tarkistusmielessä, koska hän arveli Pomovaaran graniitin aluetta Mo-kriittiseksi. Anomaalisia Mo-pitoisuuksia esiintyi vyöhykkeen Tunturipäät - Tenniövaara eteläpuolella ja Korpiselässä. Malmiosaston tutkimukset aloitettiin kevättalvella 1977 Korpiselässä täryporanäytteenotolla moreenista (222 pistettä). Kesällä 1977 täryporanäytteitä kerättiin tarkistusnäytteenottona (38 pistettä) pieneltä alueelta Tunturipäitten eteläpuolelta. Syksyllä 1978 otettiin Poksaselän koillispuolelta suoalueelta (Iso Postoaapa) ja pohjoispuoliselta kankaalta täryporanäytteitä (50 pistettä) moreeniaineksen kulkeutumisen selvittämiseksi. Paineilmaporakoneella kerättiin näytteitä profiilipisteistä mineraalimaan pinnasta kallioon syystalvella 1977 Korpiselän ympäristössä tienvarsinäytteenottona (49 pistettä) ja kevättalvella 1978 Korpiselän suoalueella kohteellisena näytteenottona (323 pistettä), mihin liittyvä turvenäytteenotto Hiller-kairalla (24 pistettä) suoritettiin kesällä 1978.

4 Kuva 1. Pomovaaran tutkimusalueen sijainti. Mittakaava 1:

5 5 Kallioperäkartoitusta ja siihen liittyvää lohkare-etsintää suoritettiin pääasiallisesti kesällä Seuraavana kesänä tehtiin vain joitakin tarkistuksia. Mineraalimaapeitteen rakenteen ja jäätikön kuljetussuuntien selvittämiseksi kaivettiin traktorikaivurilla 17 tutkimuskuoppaa kesällä 1977 ja 8 tutkimuskuoppaa syksyllä Gamma-säteilyn maastomittauksia suoritettiin 2,8 km 2 :n alalla Tunturipäitten alueella kesällä 1977 ja IP-mittauksia 1,5 km 2 :n alalla Korpiselän suoalueella kevättalvella Kaikki tutkimuksissa kerätyt geokemialliset näytteet on kirjattu geokemian osaston näytetunnuksin ja käsitelty analyysivaiheessa osana geokemian osaston näytteitä. Muusta geokemian osastolta saadusta avusta on kerrottu yksittäisten tutkimusvaiheitten kuvausten yhteydessä. Kesäapulaisina tutkimuksiin osallistuivat LuK Pekka Nurmi (PAN) vuosina 1977 ja 1978 (n. 7 kk), FM Ilkka Härkönen vuonna 1977 (n. 2 kk) ja LuK Pirjo Korhonen (PMK) vuonna 1977 (n. 1 kk). Nurmi on ollut mukana kaikissa tutkimusvaiheissa. Härkönen suoritti maaperägeologisia tutkimuksia ja vastasi kesän 1977 tutkimuskuoppaohjelmasta. Korhonen suoritti kallioperäkartoitusta. Härkönen on esittänyt yhteenvedon kesän 1977 maaperätutkimuksista päivätyssä selostuksessa MAAPERÄGEOLOGISIA HAVAINTOJA TUNTURIPÄÄN -KORPISELÄN ALUEELTA, PEURASUVANNON KARTTALEHDELLÄ Selostuksen käsikirjoitusta säilytetään malmiosaston Pohjois-Suomen alaryhmän arkistossa Rovaniemellä. Nurmi on Korpiselän tutkimusten pohjalta laatinut syksyllä 1979 valmistuneen pro gradu tutkielman MOLYBDEENIN DISPERSIO JA ESIINTYMINEN MAANPINNAN OLOSUHTEISSA GEOKEMIALLISEN ETSINNÄN KANNALTA, ESIMERKKIALUEENA KORPISELKÄ, SODANKYLÄ. Tutkielman käsikirjoitusta säilytetään Helsingin yliopiston geologian laitoksessa. Korpiselässä olleesta valtausalueesta Korpiselkä 1 (karttalehti , koordinaatit x = ja y = ) olen tehnyt

6 6 valmistuneen Nurmen (em.) pro gradu -tutkielmaan pohjautuvan kaivoslain 19 mukaisen tutkimustyöselostuksen SODANKYLÄN KUNNASSA VALTUS- ALUEELLA KORPISELKÄ 1 KAIV. REK. N:o 2787 SUORITETUT MALMITUTKIMUKSET. Tässä tutkimusselostuksessa kerrotaan Pomovaaran alueen tutkimusten yksittäisistä vaiheista ja niiden keskinäisistä yhteyksistä. Tutkimusten kuvaamisessa rajoitutaan pääosin esittämään sellaista aineistoa, jota ei Nurmen (em.) pro gradu -tutkielmassa ole käsitelty. Tutkimusselostuksen tarkoituksena on yhdessä kyseisen pro gradu -tutkielman kanssa antaa kokonaiskuva Pomovaaran alueen Mo-tutkimuksista. Tutkimuksia Pomovaaran alueella tehtiin malmiosaston Pohjois-Suomen alaryhmän silloisen esimiehen FT Kauko Puustisen johdolla. GEOLOGISET TUTKIMUKSET Tutkimusten lähtökohtana olleet maapeitteestä tavatut anomaaliset Mo-pitoisuudet esiintyivät vyöhykkeen Tunturipäät - Tenniövaara eteläpuolella hyvin paljastuneella, kivikkoisella alueella ja Korpiselässä laajalla peitteisellä suoalueella. Tarkalla kallioperäkartoituksella mittakaavassa 1 : pyrittiin Tunturipäitten - Tenniövaaran alueelta saamaan viitteitä maaperään Mo-pitoisuuksia syöttäneistä mineralisaatioista. Muutoin kallioperäkartoituksen mittakaava oli 1 : ja työskentely yleisluontoisempaa. Korpiselän suoalueen geokemiallisten tutkimusten tueksi tehtiin tutkimusalueella perusteellinen maaperägeologinen selvitys. KALLIOPERÄ JA HAVAITUT MINERALISAATIOT Tutkimusalueen kivilajikartta on esitetty kuvassa 2. Tutkimusalueella voidaan kallioperä, jonka yleispiirteitä Nurmi (1979) on kuvannut, jakaa kolmeen eri

7 7 ikäiseen yksikköön, jotka vanhimmasta nuorimpaan ovat: pohjakompleksi, lapponium ja Nattasen graniitti. Pohjakompleksi koostuu arkeisista ( > mv) gneisseistä, joista on voitu erottaa seuraavat kolme tyyppiä: Korpiselän gneissi, Paistipuolten gneissi ja Tenniövaaran gneissi. Lapponium on arkeisen pohjan päälle kerrostunut Koitelaisen alueelle ulottuva suprakrustinen muodostuma, johon iältään mv oleva Koitelaisen gabro on tunkeutunut (Mutanen 1979). Lapponium koostuu arkoosikvartsiitista, kiilleliuskeesta, vihreäkivestä ja kloriitti-amfibolikivestä (komatiitista). Nattasen graniitti on Mikkolan (1941) antama yhteinen nimi useammalle Lapin alueella esiintyvälle samantyyppiselle postorogeeniselle graniitille. Se on iältään mv (Kouvo 1976). Pomovaaran alueella Nattasen graniitti jakautuu seuraaviin kolmeen tyyppiin, jotka vanhimmasta nuorimpaan ovat: Pomovaaran graniitti, Sisävaaran graniitti ja apliitti. Näiden kolmen tyypin keskinäisten ikäsuhteiden selvittämiseksi tehtiin niiden näytteistä hivenainemäärityksiä, joiden tulokset on esitetty sivulla 51. Nattasen graniittia ympäröivä kallioperä on metamorfoitunut amfiboliittifasieksen alaosia vastaavissa olosuhteissa. Kallioperän tektoniset pääpiirteet ovat suoraviivaisia ja loiva-asentoisia. Arkoosikvartsiitin kerroksellisuus saattaa olla jopa täysin vaakatasossa. Arkoosikvartsiitissa ja kiilleliuskeessa tavataan paikoin pienimittaisena voimakasta poimutusta. Paistipuolten, Tunturipäitten ja Korpiselän alueilla vallitseva liuskeisuuden ja kerroksellisuuden kulun suunta on lounais-koillinen. Pomovaaran pohjois- ja koillispuolella liuskeisuuden kulku on puolestaan kaakko-luode. Liuskeisuuden kulku myötäilee Nattasen graniittia vanhempien kivilajien kulkusuuntia.

8 8

9 9 Pohjakompleksi Korpiselän gneissi. Kiveä tavataan laajalla yhtenäisellä Korpiselästä aina Pomovaaran pohjoispuolelle ulottuvalla alueella. Kivi koostuu pienirakeisesta, pääasiassa graniitin koostumuksen omaavista gneissistä. Sen raekoko on 0,1-0,2 mm. Se jakautuu kahteen, toisistaan selvästi väriltään poikkeavaan ja alueellisesti erilleen sijoittuvaan tyyppiin. Näistä vallitsevampi on rapatumispinnalta väriltään vaaleanpunainen, joskus jopa lähes valkoinen. Murtopinnalta se on kuitenkin aina selvästi punasävyinen. Tästä tyypistä käytetään jatkossa nimitystä punertava gneissi. Vähäisemmässä määrin esiintyvä tyyppi on rapautumispinnalta väriltään vaaleanharmaa ja murtopinnalta tummahko. Se muodostaa Korpiselän gneissialueeseen etelässä ja lännessä yhtäjaksoisen, noin kaksi kilometriä leveän reunuksen, jonka vain Pomovaaran graniitti katkaisee. Tästä tyypistä käytetään jatkossa nimitystä harmaa gneissi. Korpiselän gneissi on selvästi suuntautunutta. Tummat mineraalit muodostavat kiveen hyvin hienopiirteistä juovaisuutta. Punertavassa gneississä juovaisuutta tavallisesti myötäilee raitaisuus, jota ilmentävät vaihtelevanlevyiset, juonimaiset maasälpärikkaat osueet ja kvartsijuonet. Paikoin raitaisuudessa on kerrosrakenteeseen viittaavia piirteitä. Harmaan gneissin suuntaus paljastumahavainnoissa ilmenee hienopiirteisenä juovaisuutena, mutta siitä Korpiselästä paineilmaporakoneella saaduista näytteistä valtaosa on selvästi liuskeisia. Punertava gneissi koostuu kvartsista, kalimaasälvästä ja plagioklaasista sekä näitä vähäisemmästä määrästä sarvivälkettä. Plagioklaasi on koostumukseltaan oligoklaasia. Aksessorisina mineraaleina esiintyvät biotiitti, epidootti, titaniitti, opaakki ja apatiitti. Punertavaan gneissiin liittyy yksittäisiä, paikallisia, rapautumispinnalta vihertävänsävyisiä osueita, joissa plagioklaasin ja sarvivälkkeen osuus on äärimmillään painottunut jopa niin, että kivi on muuttunut amfiboliitiksi. Harmaan gneissin mineraalikoostumus paljastumissa poikkeaa punertavan gneissin mineraalikoostumuksesta pääosin siinä, että harmaassa gneississä sarvivälkkeen rinnalla tai sen sijasta esiintyy biotiittia. Korpiselän

10 10 paineilmaporakonenäytteissä biotiitin osuus on yleensä lisääntynyt huomattavaksi ja kalimaasälvän osuus pienentynyt vähäiseksi. Äärimmillään kivi on kvartsiplagioklaasi-biotiitti-koostumuksista kiilleliusketta. Korpiselän gneissi on metamorfoosissa täydellisesti uudelleen kiteytynyt. Mikroskooppiselta rakenteeltaan se on paljastumissa granoblastista ja paineilmaporakonenäytteissä lepidoblastista. Paistipuolten gneissi. Tätä tyyppiä esiintyy Paistipuolten etelä- ja länsipuolella sekä Poksaselän ja Tunturipäitten välisellä alueella. Pomovaaran pohjoispuolelta on tehty ainoastaan kaksi gneissihavaintoa ja niiden katsotaan liittyvän kyseessä olevaan tyyppiin. Gneissi on voimakkaasti suuntautunut. Se jakautuu selvästi toisistaan erottuvaan paleosomi- ja neosomiosaan. Paleosomi on väriltään tummahkonharmaata ja mineraalikoostumukseltaan kvartsidioriittia. Neosomi on väriltään vaaleanpunertavaa tai harmaata ja koostumukseltaan graniittia. Neosomi esiintyy kolmella eri tavalla. Ehkä yleisimmin sitä tavataan liuskeisuuden suuntaisina, kapeina, tasavälisinä, raitamigmatiittia muodostavina suonina. Toisaalta sitä esiintyy leveinä, yksittäisinä, leveimmillään useiden kymmenien metrien levyisinä juonina. Nämä rajautuvat terävästi sivukiveensä, mutta niiden sisäosissa yleensä esiintyy sivukiven haamumaisia jäänteitä. Neosomiaineksen kolmas esiintymistapa ovat juonimaiset, leveydeltään huomattavasti vaihtelevat, asteittain sivukiveen vaihettuvat graniittiset osueet. Paleosomin perustyyppi koostuu plagioklaasista (oligoklaasista), kvartsista ja biotiitista. Paikoin sarvivälkettä esiintyy biotiitin ohella. Aksessorisina mineraaleina tavataan opaakkia, epidoottia, muskoviittia, apatiittia ja titaniittia. Kalimaasälpää esiintyy vaihtelevassa määrin niin, että kaikki välimuodot kvartsidioriitin ja graniitin väliltä ovat löydettävissä. Perustyyppi on ulkoasultaan hyvin tasalaatuista, vaikka sen raekoossa on huomattavaa vaihtelua (0,1-3 mm). Paikoin perustyyppi vaihettuu kiillegneissimäiseksi, voimakkaasti suuntautuneeksi kiveksi, jolle ovat tyypillisiä biotiittirikkaassa perusmassassa esiintyvät, kvart-

11 11 sista ja maasälvästä koostuvat nystyrät. Paikoin perustyyppi taas vaihettuu kiilleköyhäksi, hyvin vaaleaksi kiveksi. Paleosomiin liittyy vielä yksittäisiä, hyvin paikallisia amfiboliittiosueita. Vaikka paleosomi on voimakkaasti uudelleenkiteytynyt on sen mikroskooppisessa rakenteessa nähtävissä piirteitä, jotka viittaisivat sen grauvakkasyntyiseen alkuperään. Neosomi koostuu kalimaasälvästä, kvartsista, plagioklaasista ja näitä huomattavasti pienemmästä määrästä biotiittia. Biotiitti on usein suureksi osaksi muuttunut kloriitiksi. Aksessorisina mineraaleina esiintyvät muskoviitti, opaakki, epidootti ja apatiitti. Neosomi on mikroskooppiselta rakenteeltaan lähinnä granoblastinen. Tenniövaaran gneissi on mineraalikoostumukseltaan graniitti. Sitä esiintyy Pomovaaran graniittia reunustavana Tenniövaaran itäpuolelta lounaispuolelle ulottuvana kaarena ja Tunturipäitten pohjoispuolella. Lisäksi sitä tavataan Tenniövaaran pohjoispuolella murtokappaleina Pomovaaran graniitissa. Tenniövaaran gneissi on hyvin tasalaatuista. Väriltään se on punertavaa tai harmahtavaa. Kiven raekoko on 0,3-0,5 mm. Se on selvästi suuntautunutta, mutta suuntaus ilmenee lähinnä pilsteisyytenä. Kivi koostuu kvartsista, kalimaasälvästä, plagioklaasista (oligoklaasista) ja biotiitista. Aksessorisia mineraaleja ovat opaakki, apatiitti ja muskoviitti. Kiven mikroskooppisista rakennepiirteistä on nähtävissä, että kyseessä on syväkivi, jonka primaari rakenne on osittain peittynyt kohti granoblastista rakennetta pyrkineen uudelleenkiteytymisen alle. Kivessä esiintyy harvakseen halkaisijaltaan 5-11) mm olevia yksittäisiä plagioklaasikiteitä tai useamman kasaumia. Nämä ovat kiven primaarisia piirteitä, eivätkä metamorfoosin yhteydessä syntyneitä porfyroblasteja. Lapponium Arkoosikvartsiitti. Kiveä esiintyy Tunturipäitten, Paistipuolten ja Poksaselän alueella. Se on kerrostunut pohjakompleksin gneissien päälle. Arkoosikvartsiitin ja pohjakompleksin kontakti on nähtävissä paljastumissa ja rakoissa muutamassa paikassa Tunturipäitten eteläosassa ja eteläpuolella. Näissä pohjakompleksin

12 12 gneissi vaihettuu asteittain diopsidi- ja amfibolivaltaisen kiven kautta lyhyellä matkalla arkoosikvartsiitiksi. Tämä on tulkittavissa lähinnä siten, että näissä paikoissa pohjakompleksin päälle on kerrostunut sen rapautumistuotteiden ja kalkkirikkaan lietteen sekoitusta ennen arkoottisen hiekan kerrostumista. Arkoosikvartsiitti on lasimaista, läpikuultamatonta ja väriltään valkoista tai vaaleanharmaata. Kerrosjuovaisuus on siinä hyvin tavanomainen piirre. Kivi koostuu kvartsista ja plagioklaasista. Plagioklaasin koostumus sijoittuu albiitin ja oligoklaasin välimaille. Aksessorisina mineraaleina tavataan kalimaasälpää, titaniittia ja epidoottia. Karbonaattipitoisuutta esiintyy paikoin kerroksellisuutta myötäilevinä osueina. Arkoosikvartsiitti on rakenteeltaan granoblastinen. Sen raekoko on 0,2-0,5 mm. Jäänteitä klastiseksi tunnistettavista piirteistä on vain harvoin nähtävissä. Arkoosikvartsiittiin olennaisena osana liittyvät diopsidi-amfibolisilmäkkeet, jotka esiintyvät pirotemaisesti pieninä pisteinä tai harvakseen suurempina silmäkkeinä. Tämän lisäksi diopsidi ja amfiboli muodostavat leveimmillään muutaman metrin levyisiä kerrosmaisia karsiosueita. Kerrosmaisesta karsiosueesta on tavattu molybdeenihohdetta Poksaselän pohjoispuolelta Peurasuvannon tiestä noin 700 metriä pohjoiseen huuhtoumauoman pohjalta (havainto 143-PMK-77). Esiintymän paikka on merkitty kivilajikarttaan (kuva 2) ja orgaanisten purosedimenttinäytteiden Mo-pitoisuuksia kuvaavaan symbolikarttaan (kuva 24). Molybdeenihohdetta esiintyy muutaman neliömetrin alueella. Se liittyy diopsidi-amfibolikarressa esiintyviin albiitti-kvartsijuoniin ja - pahkuihin. Molybdeenihohde muodostaa pallomaisia suomukasaumia, joiden keskipisteestä suomut säteittäin suuntautuvat ulospäin. Molybdeenihohteen yhteyteen liittyy pieniä määriä rikkikiisua ja kuparikiisua. Molybdeenihohde-esiintymästä kerättyjen yhdeksän näytteen keskimääräinen Mo-pitoisuus oli 0,17 % (pienin 0 % ja suurin 0,59 %). Näistä näytteistä viidestä analysoitiin volframi. Saadut volframipitoisuudet olivat joko 0,01 % tai 0,02 %.

13 13 Kiilleliuske. Kiveä on tavattu kivilajikartan alueelta (kuva 2) ainoastaan sen kaakkoisosasta pitkulaisena vyöhykkeenä. Kivi on väriltään vaaleaa ja sisältää runsaasti alumiinirikkaita mineraaleja porfyroblasteina (Isomaa 1978). Vihreäkivi ja kloriitti-amfibolikivi. Nämä kaksi kivilajityyppiä esiintyvät yhdessä kahdella yhtenäisellä alueella, joista toinen sijoittuu Poksaselän länsipuolelle ja toinen Tenniövaaran etelä- ja itäpuolelle. Geneesikseltään vihreäkiviin kuuluvia kapeita amfiboliittijuonia on lisäksi tavattu Korpiselän alueelta. Koska vihreäkivestä ja kloriittiamfibolikivestä on saatavissa hyvin harvoja pintahavaintoja, on niiden esiintymisen selvittämiseksi monin paikoin jouduttu turvautumaan yksinomaan erilaisilla näytteenottimilla maapeitteen alta saatuihin havaintoihin. Vihreäkivi koostuu asultaan hyvin vaihtelevista tyypeistä, siihen liittyy välimuotoja syväkivestä vulkaniittiin. Siinä tavataan tektonisoitumisen eri asteita massamaisesta erittäin voimakkaasti liuskettuneeseen Mineraalikoostumukseltaan vihreäkivi on hyvin tasalaatuinen. Se koostuu sarvivälkkeestä ja plagioklaasista (oligoklaasista). Aksessorisina mineraaleina esiintyy kvartsia, zirkonia, ja titaniittia. Epidoottia esiintyy paikoin suurehkoina kasaumina. Kloriitti-amfibolikivi on kaikissa havainnoissa ollut voimakkaasti liuskeista. Kloriitin ja amfibolin lisäksi se sisältää joskus karbonaattia ja talkkia. Nattasen graniitti Pomovaaran graniitti. Sitä esiintyy Tunturipäästä ja Tenniövaarasta pohjoiskoilliseen suuntautuvalla vyöhykkeellä laajoina graniittialueina ja kapeina juonina niiden lähiympäristössä. Pomovaaran graniitti on tasalaatuista ja sen ainekset ovat täysin järjestäytymättömiä. Se koostuu punaisesta kalimaasälvästä, valkoisesta plagioklaasista (oligoklaasista) ja savunharmaasta kvartsista ja näitä vähäisemmässä määrin esiintyvästä biotiitista. Kalimaasälpä, plagioklaasi ja kvartsi esiintyvät kahdella eri tavalla. Niitä tavataan toisaalta omamuotoisina, tasakokoisina ja läpimitaltaan tavallisimmin noin 5 mm olevina kiteinä ja toisaalta vaihtelevassa määrin näiden väleissä niitä huomattavasti pienikokoisempina kiteinä.

14 14 Biotiitti liittyy tähän pienikokoisempien kiteiden ryhmään. Aksessorisina mineraaleina on tavattu opaakkia, muskoviittia, titaniittia, epidoottia ja apatiittia. Pomovaaran graniitissa esiintyy muunnos, joka poikkeaa päätyypistä siinä, että kalimaasälvän ohella myös sen plagioklaasi on punaista. Lisäksi tämä muunnos on yleensä aina voimakkaasti ruhjeinen. Ohuthietarkastelussa muunnoksen plagioklaasi on huomattavasti päätyypin plagioklaasia sameampaa. Muunnosta on tavattu Ylä-Postojoen ja Tenniöhaaran varsilta ja vyöhykkeen Tunturipäät Tenniövaara eteläpuolelta. Pomovaaran graniitissa makroskooppisesti vallitseva piirre on vaakarakoilu. Paljastumat ovatkin usein laattapinkkoja, joissa laatan paksuus on tavallisesti noin 20 cm. Kiven mikroskooppisessa rakenteessa syväkiven rakennepiirteet ovat hyvin säilyneet. Pomovaaran graniitin eteläosissa esiintyy hematiittia kompakteina juonina tai kvartsijuonien yhteydessä. Hematiittipitoisuudet tavallisesti sijoittuvat graniitin yhteyteen. Kuitenkin suurin tavattu hematiittijuoni, cm leveä ja noin 10 m pitkä, leikkaa arkoosikvartsiittia välittömästi graniitin kontakin läheisyydessä Tunturipäitten eteläosassa (havainto 61-PAN-77). Sisävaaran graniitti muodostaa Pomovaaran graniitin sisälle Sisävaaran kohdalla yhtenäisen pyöreähkön osueen. Vaikka Sisävaaran graniitin mineraalikoostumus ja päämineraalien väri on sama kuin Pomovaaran graniitissa, poikkeaa se kuitenkin selvästi ulkoasultaan Pomovaaran graniitista. Sisävaaran graniitti antaa Pomovaaran graniittiin nähden vaikutelman tasa- ja pienirakeisemmasta graniitista. Mikroskooppisessa tarkastelussa on voitu todeta Sisävaaran graniitin päämineraalien olevan hyvin tasakokoisia. Niiden raekoko on 2-3mm. Plagioklaasi ja kvartsi näyttäisivät olevan pääpiirteissään tasapuolisesti omamuotoisia toisiinsa nähden. Kalimaasälpä puolestaan esiintyy vierasmuotoisena näiden välissä. Sisävaaran graniitin kontakti Pomovaaran graniittia vasten on nähtävissä pienellä matkalla rakassa graniitin eteläreunalla. Pomovaaran graniitissa ei ole nähtävissä mitään kontaktivaikutusta, mutta Sisävaaran graniitissa on selvästi havaittava

15 15 noin 5 cm leveä hienorakeinen sauma Pomovaaran graniittia vasten. Useiden kymmenien metrien matkalla kontaktista Sisävaaran graniitti poikkeaa hiukan vallitsevasta tyypistä. Reunamuunnos on päätyyppiä hieman hienorakeisempi ja sisältää harvakseen maasälpähajarakeita. Apliitti esiintyy pohjakompleksin gneissejä, lapponiumin kvartsiitteja ja Pomovaaran graniittia leikkaavina, yleensä muutaman metrin levyisinä juonina. Juonien esiintyminen on keskittynyt Tunturipäitä ympäröivälle alueelle. Kaksi hyvin laaja-alaista juonta on tavattu Tunturipäitten ja Palo-Nutsortosen väliseltä alueelta. Apliitti on tasa- ja pienirakeista. Sen raekoko on mm. Se on väriltään lähes valkoista, hieman punertavansävyistä. Se on usein suuntautunutta. Kivi koostuu kalimaasälvästä, kvartsista ja plagioklaasista, jonka koostumus vaihtelee albiitista oligoklaasiin. Muskoviittia esiintyy paikoin suurikokoisina suomuina tai suomukasaumina ja juonimaisesti rakotäytteenä. Aksessorisina mineraaleina on tavattu biotiittia, opaakkia ja epidoottia. Mikroskooppiselta rakenteeltaan apliitti poikkeaa edellä kuvatuista graniittityypeistä siinä, että sen kalimaasälpä, kvartsi ja plagioklaasi esiintyvät kaikki tasapuolisesti omamuotoisina toistensa suhteen. Apliittia lävistävänä on tavattu pegmatiittimainen graniitti, joka poikkeaa apliitista ainoastaan karkeamman raekokonsa perusteella. Apliittia pidetään maapeitteeseen Mo-pitoisuuksia syöttäneiden mineralisaatioiden isäntäkivenä (ks. sivu 36), vaikka sen paljastumista ei molybdeenihohdetta ole tavattukaan.

16 16 MAAPERÄGEOLOGISET TUTKIMUKSET Nurmi (1979) on kuvannut Pomovaaran alueen maaperägeologisissa tutkimuksissa todettuja maaperän kerrosrakenteita ja jäätikön kuljetussuuntia. Seuraavassa puolestaan käsitellään kyseisten maaperätutkimusten yksittäisiä vaiheita ja niiden tuloksia sekä kerrotaan geokemiallisessa näytteenotossa tehdyistä maaperähavainnoista. Tutkimusten ensimmäinen vaihe Kesäkuun lopulla 1977 kaivettiin traktorikaivurilla 17 tutkimuskuoppaa. Niistä pyrittiin saamaan tietoa maapeitteen rakenteesta ja jäätikön kuljetussuunnista. Tutkimuskuoppien sijainti, niiden alkuperäinen ja niistä Nurmen (em.) käyttämä tunnus sekä niistä kerättyjen geokemiallisten näytteiden analyysinumero on esitetty kuvassa 3. Tutkimuskuopista tehtyjä jäätikön kuljetussuuntahavaintoja on esitetty kuvassa 4. Havainnoinnin tutkimuskuopista suoritti kesäapulaisena toiminut FM Ilkka Härkönen (1977) apunaan geologi Heikki Hirvaksen moreenitutkimusryhmä. Tutkimuskuoppien keskimääräinen syvyys oli noin 3 metriä (vaihteluväli 1-4,5 m). Niistä kuudesta saatiin kalliohavainto. Neljästätoista tutkimuskuopasta kerättiin näytteet analyysia varten 30 senttimetrin välein mineraalimaan pinnasta lähtien. Näytteistä analysoitiin Co, Cr, Cu, Mn, Ni, Pb, Zn, Ma ja U kuten geokemiallisessa näytteenotossa. Kymmenestä tutkimuskuopasta kerättiin yhteensä 29 raskasmineraalinäytettä scheeliitin esiintymisen tutkimiseksi. Näytteiden scheeliittipitoisuus määritettiin malmiosaston geologin Boris Lindmarkin käyttämällä menetelmällä hänen suunnittelemassaan laboratoriossa Kaustisilla (Lindmark 1977). Näytteiden scheeliittipitoisuudet, jotka eivät olleet taustaa korkeampia, on esitetty taulukossa 1. Samojen näytteiden kassiteriittipitoisuudesta on tehnyt selvityksen geokemian osaston geologi Maria Nikkarinen. Yhtään kassiteriittiraetta ei löytynyt. Näytteiden pestyä kiviainesta (+ 5 mm) käytettiin kivilaskuihin.

17 17

18 18

19 19 Tutkimuskuopista Ml/SIR/77 (4) ja M13/SIR/77 (7) havaittiin kaksi ulkoiselta asultaan selvästi erilaista lajittuneen aineksen erottamaa moreenipatjaa. Näistä alemmassa (moreenipatja II) hienoaineksen (- 0,06 mm) Cr- ja Ni-pitoisuudet olivat selvästi suuremmat kuin ylemmässä (moreenipatja I). Tutkimuskuoppien (4) (7) Cu-, Ni- ja Cr-pitoisuusdiagrammit ja stratigrafiakaavio on esitetty kuvassa 5. Korpiselän suoalueelta paineilmaporakonenäytteenotossa (liite 8)ja täryporanäytteenotossa tavatun lajittuneen aineksen olen tulkinnut tutkimuskuopista tavatun kanssa samanikäiseksi.

20 20 Tutkimuskuopassa M13/SIR/77 (7) moreenipatjan II alta tavattiin Pomovaaran graniitti. Graniitin päälle sijoittuvan moreenipatjan hienoaineksen kohonneet Crja Ni-pitoisuudet sekä kiviaineksen laatu (pehmeitä liuskeita ja runsaasti emäksisiä kiviä) ja särmikkyys antoivat sen vaikutelman, että tutkimuskuopassa M13/SIR/77 (7) tavatun moreenipatjan II aineksen lähde kalliossa olisi korkeintaan muutaman sadan metrin päässä kuopasta jäätikön kuljetuksen yläpuolella. Tämä päätelmä oli kuitenkin ristiriidassa kallioperästä kallioperäkartoituksen perusteella muodostuneen näkemyksen kanssa. Tutkimusten toinen vaihe Moreenipatjan II aineksen kulkeutumismatkan selvittämiseksi ja kallioperähavaintojen saamiseksi kaivettiin syyskuussa 1978 Aavanojan ja Tunturipäitten väliselle alueella 8 tutkimuskuoppaa (kuva 3). Tutkimuskuoppien maaperägeologisen havainnoinnin suoritti geokemian osaston geologi Eelis Pulkkinen. Kuoppien sijainti Tunturipäitten ja Tenniövaaran välisellä alueella määritettiin maaperägeologisin perustein Pulkkisen ohjeiden mukaan. Tutkimuskuoppien keskimääräinen syvyys ali noin 2,5 metriä (vaihteluväli 0,5-4,5 m). Niistä kuudesta saatiin kalliohavainto. Moreenipatja II tavoitettiin tutkimuskuopista 112/PAN/78, 114/PAN/78 (9), 115/PAN/78 (8) ja 116/PAN/78. Näissä moreenipatjat I ja II olivat suoraan kosketuksessa toisiinsa. Tutkimuskuopista 114/PAN/78 (9) ja 115/PAN/78 (8) tavattiin välittömästi moreenipatjan II alta kolmas moreenipatja (moreenipatja III). Tutkimuskuoppien /PAN/78 moreenipatjoista otettiin näyte analyysiä varten. Näytteistä analysoitiin Co, Cr, Cu, Mn, Ni, Pb ja Zn kuten geokemiallisessa näytteenotossa. Tutkimuskuoppien (8) ja (9) Cu-, Ni- ja Cr-pitoisuusdiagrammit ja stratigrafiakaavio on esitetty kuvassa 5. Tutkimuskuoppien 114/PAN/78 (9) ja 115/PAN/78 (B) kaikista kolmesta moreenipatjasta otettiin suunnatut moreeninäytteet suskeptibiliteetin anisotropiamittauksia varten. Osa mittausten antamista suunnista on esitetty kuvassa 4.

21 21 Tutkimuskuopista saatu tieto ei tukenut käsitystä moreenipatjan II aineksen lyhyestä kulkeutumismatkasta, vaan osoitti moreenipatjan II olevan aineksiltaan tasalaatuinen laajalla alueella ja tutkimuskuopista tehdyt kalliohavainnot vahvistivat oikeaksi kallioperäkartoituksen antaman näkemyksen kallioperästä. Kivilaskujen perusteella määritetyt moreenipatjojen suhteelliset kivilajikoostumukset (mafinen-ultramafinen kivi % + liuske % / graniitti % + gneissi %) osoittavat moreenipatjojen I ja III koostuvan paikallisemmasta aineksesta kuin moreenipatja E (kuva 5). Tunturipäitten ja Tenniövaaran välistä aluetta lähimmät havainnot jäätikön kuljetuksen yläpuolelta moreenipatjan II lähteeksi soveltuvasta kallioperästä ovat noin kahdeksan kilometrin päästä. Vastaavanlaista ultramafisesta kivestä aineksensa saanutta ja lähteestään useiden kymmenien kilometrien päässä vielä emäksiset piirteet säilyttänyttä moreenipatjaa on Shilts (1978) kuvannut Kanadasta. Havainnot moreeninalaisesta turpeesta Moreeninalaista turvetta on havaittu Korpiselän suoalueelta paineilmaporakonepisteessä 78/46120 (kl ; x = , y = ) 6,5 metrin syvyydestä mineraalimaan pinnasta ja Iso Postoaavalta täryporanäytteenoton pisteessä 78/46331 (kl ; x = , y = ) 4,5 metrin syvyydestä mineraalimaan pinnasta. Näytteet on toimitettu maaperäosastolle tutkittaviksi. Yhteenveto Moreeniaineksen kulkeutuminen Tunturipäitten - Tenniövaaran alueella on tapahtunut pääpiirteissään lännestä itään, kun taas Korpiselän alueella moreeniaines on kulkeutunut suoraviivaisesti länsilounaasta itäkoilliseen (kuva 4). Tunturipäitten ja Tenniövaaran välisessä topografian painanteessa on säilynyt kolme moreenipatjaa. Topografialtaan tasaiselta Korpiselän alueelta

22 22 jäätikköeroosio on kuluttanut aikaisemmat vaiheet pois tai moreenipatjat ovat sekoittuneet vaikeasti tunnistettaviksi. Moreenipatjojen välisiä rajoja ovat osoittamassa havainnot moreeninalaisista orgaanisen aineksen ja lajittuneen aineksen kerroksista. Moreenipatjan III päälle on ollut muodostuneena turvekerros, joka on säilynyt alustaansa vähän kuluttaneen ja omaa ainestaan liukumisalustanaan käyttäneen moreenipatjan II alla. Moreenipatjan II syntymisen jälkeiselle ajalle tyypilliset pitkät, kapeat ja alustaansa leikkaavat lajittuneen aineksen kerrokset erottavat sen monessa paikassa nuoremmasta moreenipatjasta.

23 23 GEOFYSIKAALISET TUTKIMUKSET Tutkimusalueella tehtiin gamma-säteilymittauksia kesällä 1977 ja IP-mittauksia kevättalvella Mittaukset suoritti Suomen Malmi Oy malmiosaston toimeksiannosta. Mittausalueiden sijainti on esitetty kuvassa 6. Gamma-säteilymittaus tapahtui kahdella erillisellä mittausalueella, joista toinen sijoittui Tunturipäitten laelle ja toinen Palo-Nutsortosen laelle. Mittausalueiden yhteispinta-ala oli 2,8 km 2. Mittauksen aiheutti kyseisten, hyvin paljastuneiden lakien liepeiltä moreenista tavatut anomaaliset U-pitoisuudet. Gamma-säteilymittaus suoritettiin Geometrics Disa 400A spektrometrilla, jossa kiteen koko oli 3" x 3". Säteilyn keräilyaika mittauspisteessä oli 6 sekuntia. Totaalisäteilyn, kalium-kanavan, uraani-kanavan ja thorium-kanavan tulokset saatiin 1 : mittakaavaisina sama-arvokäyräkarttoina (Suomen Malmi Oy: raportti 24-70/77, liitteet 43-58, ). Niissä graniitit erottuivat selvästi muista kivilajeista. Graniittien taustasta poikkeavaa säteilyhuippua ei esiintynyt. Mittauksen yhteydessä kerättiin 14 parhaimpiin kuuluvasta säteilykohteesta näytteet analyysia varten. Tästä litotutkimuksesta on selvitys sivulla 51. IP-mittauksen kohteena oli Korpiselän suoalueelta täryporanäytteenotossa moreenista tavattu Mo-anomalia, jota on kuvattu geokemiallisten tutkimusten selostuksen yhteydessä. Mittausalue oli pinta-alaltaan 1,5 km 2. Mittauksella toivottiin saatavan tietoa mahdollisesta Mo-mineralisaatiosta. IP-mittauksen suorittamista on kuvattu ja sen tulokset annettu geofyysikko Pekka Mikkolan laatimassa selostuksessa M 19/3723/78/6/10 (Suomen Malmi Oy: raportti 22-29/78, ), jonka käsikirjoitusta säilytetään geologisen tutkimuslaitoksen arkistossa. Tarkistusnäytteenotto osoitti, etteivät mittaustulokset ilmentäneet kallioperän Mo-pitoisuutta (ks. sivu 47).

24 24 Kuva 6. Pomovaaran alueella suoritettujen geofysikaalisten mittausten mittausalueet.

25 25 GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET TUTKIMUSTEN TAUSTAA Seitsemänkymmentäluvun alkuvuosina geologisen tutkimuslaitoksen toimesta kerättiin Keski-Lapin liuskealueelle sijoittuvista vesistöistä orgaanisia puro- ja lähdesedimenttinäytteitä. Näistä kaikista mitattiin gamma-säteily. Orgaanisten puro- ja lähdesedimenttien anomaaliset gamma-säteilymäärät sijoittuvat Pokan ja Pomovaaran alueille. Geokemian osaston geologi Pekka Lestinen teki näiden alueiden näytteistä selvityksen gamma-säteilyn määrän ja uraanipitoisuuden vastaavuudesta orgaanisessa puro- ja lähdesedimentissä (Lestinen 1976a ja 1976b). Kyseisen selvitystyön uraanianalyysiin Pomovaaran alueelta menneistä orgaanisista puro- ja lähdesedimenttinäytteistä (87 puro- ja 8 lähdesedimenttinäytettä vuodelta 1972) geokemian osaston kemisti Esko Kontas analysoi tarkistusmielessä molybdeenin, koska hän arvioi Pomovaaran graniitin ja sitä ympäröivän kallioperän molybdeenikriittiseksi. Anomaalisia Mo- ja U- pitoisuuksia löytyi Korpiselästä ja vyöhykkeen Tunturipäät - Tenniövaara eteläpuolelta (kuvat 7 ja 8). Nurmi (1979, 49-53) on selostanut kyseisten puroja lähdesedimenttien näytteenottoa ja analysointia sekä esittänyt molybdeenin ja uraanin symbolikartat Korpiselän alueelta. Orgaanisissa puro- ja lähdesedimenteissä todettujen Mo-pitoisuuksien merkittävyyden selvittämiseksi analysoitiin molybdeeni myös moreenista. Näytteistä osa saatiin geokemian osaston karttalehden 3723 rutiininäytteenoton sopivasti sijoittuvilta näytteenottolinjoilta (312 näytettä vuosilta 1973 ja 1974). Osa näytteistä on peräisin aikaisempaa näytteenottoa täydentämään suunnitellusta täryporanäytteenotosta (211 näytettä vuodelta 1976). Lestisen ja Kontaksen toimesta määritettiin uraani viivästyneitten neutronien - menetelmällä lähes kaikista molybdeenianalyysissa olleista moreeninäytteistä ja lisäksi huomattavasta määrästä geokemian osaston karttalehtien , 05 ja 08 rutiininäytteenotossa kerätyistä näytteistä (1 275 näytettä vuosilta ja 211 näytettä vuodelta 1976).

26 26 Anomaaliset Mo-pitoisuudet moreeninäytteissä muodostavat hyvin suppean ryhmän Korpiselän suoalueella ja esiintyvät hajanaisesti vaikkakin alueellisesti selvästi rajatulla alueella Tunturipäitten ja Tenniövaaran eteläpuolella (kuvat 9 ja 10, näytteenotto ennen vuotta 1977). Anomaaliset U-pitoisuudet moreeninäytteissä sijoittuvat myös Korpiselän suoalueelle ja vyöhykkeen Tunturipäät - Tenniövaara eteläpuolelle sekä lisäksi Pomovaaran graniittimassiivin pohjoisosien päälle (kuvat 11 ja 12, näytteenotto ennen vuotta 1977). Korpiselän suoalueella anomaaliset U-pitoisuudet esiintyvät hajanaisesti laajalla alueella, mutta alueellisesti ne kuitenkin rajautuvat anomaalisten Mo-pitoisuuksien kanssa samaan kohteeseen. Vyöhykkeen Tunturipäät - Tenniövaara eteläpuolelle anomaaliset U-pitoisuudet sijoittuvat likipitäen yksiin anomaalisten Mo-pitoisuuksien kanssa. Malmiosasto sai käyttöönsä tiedot Mo-pitoisuuksista ja samojen näytteiden U- pitoisuuksista alkuvuodesta Loput uraanimääritystuloksista saatiin keskikesään 1977 mennessä.

27 Kuva 7. Orgaanisen purosedimentin Mo-pitoisuuksien symbolikartta (pitoisuudet kuiva-aineksista). Lestisen (1976b) gamma-säteilyn ja U-pitoisuuksien korrelaatiotutkimuksessa mukana olleet näytteet. 27

28 Kuva 8. Orgaanisen purosedimentin U-pitoisuuksien symbolikartta (pitoisuudet kuiva-aineksesta). Samat näytteet kuin kuvassa 7. 28

29 Kuva 9. Moreenin anomaalisten Mo-pitoisuuksien symbolikartta (pitoisuudet seulafraktiosta mm) Kartta näytteenottopisteistä on esitetty kuvassa

30 Kuva 10. Molybdeenin suhteen analysoitujen moreeninäytteiden näytteenottopisteet. Anomaalisten Mo-pitoisuuksien symbolikartta on esitetty kuvassa 9. 30

31 Kuva 11. Moreenin anomaalisten U-pitoisuuksien symbolikartta (pitoisuudet seulafraktiosta mm). Kartta näytteenottopisteistä on esitetty kuvassa

32 Kuva 12. Uraanin suhteen analysoitujen moreeninäytteiden näytteenottopisteet. Anomaalisten U-pitoisuuksien symbolikartta on esitetty kuvassa

33 33 MAAPERÄTUTKIMUKSET Tässä selostuksessa käsitellyt geokemian osaston ja malmiosaston kuvassa 1 rajatulta tutkimusalueelta keräämät maaperänäytteet on luetteloitu liitteissä 1 ja 2. Liitteessä 1 näytteet on esitetty kasvavien näytenumeroiden mukaisessa järjestyksessä, kun taas liitteessä 2 ne on ryhmitelty 1 : karttalehdittäin. Liitteissä on esitetty näytekohtaisesti analysoidut alkuaineet, analyysimenetelmät ja näytteenottimet. Täryporanäytteenotto Korpiselkä. Malmiosaston tutkimukset alkoivat täydentävälle täryporanäytteenotolla Korpiselän suoalueella kevättalvella 1977 (222 näytettä). Jokaisesta näytteenottopisteestä pyrittiin ottamaan moreeninäyte niin syvältä kuin mahdollista. Näytteistä tavatut anomaaliset Mo ja U-pitoisuudet sijoittuvat tiiviisti aikaisemman näytteenoton anomaalisten pitoisuuksien yhteyteen (kuvat 9 ja 10). Kokonaisselvitys Korpiselän alueeseen kohdistuneesta täryporanäytteenotosta on esitetty Nurmen pro gradu -tutkielmassa (Nurmi 1979, 54-59). Siinä täryporanäytteenotto on luokiteltu alueelliseksi tutkimukseksi ja jaettu kahteen vaiheeseen, joista ensimmäistä edustaa geokemian osaston alueellinen näytteenotto ja toista Kontaksen näytteenotto vuodelta 1976 yhdessä malmiosaston vuoden 1977 näytteenoton kanssa. Tunturipäitten eteläpuoli. Täryporanäytteenottoa jatkettiin malmiosaston toimesta keskikesällä 1977 Tunturipäitten eteläpuolella tarkistusnäytteenotolla. Näytteenottoalue on merkitty kuviin 9 ja 11. Näytteenoton aiheutti geokemian osaston rutiininäytteenotossa (näytteenotto vuodelta 1973) luode-kaakkosuuntaiselta linjalta kolmesta peräkkäisestä 200 metrin välein sijoittuvasta pisteestä tavatut seuraavassa pisteittäin luoteesta kaakkoon luetellut moreenin (fraktio -0,06 mm) Mo- ja U-pitoisuudet: 0,3 ppm Mo ja 9,5 ppm U; 19 ppm Mo ja 47,4 ppm U sekä 1,5 ppm Mo ja 14,8 ppm U.

34 34 Yhteensä 125 moreeninäytettä kerättiin 36 profiilipisteestä kahdelta ristikkäiseltä, samanmittaiselta ja toisensa keskeltä kohtisuoraan leikkaavalta linjalta. Näytteenoton profiilipisteet, profiilipisteiden tunnukset ja profiilipisteiden Mopitoisuuksien maksimiarvojen symbolikartta on esitetty kuvassa 13. Siihen on merkitty myös tarkistusnäytteenoton aiheuttaneet geokemian osaston näytteenottopisteet tunnuksineen, kallioperäkartoituksen havaintokohteet kivilajitietoineen (paljastumahavainto 1/PAN/77 ja viisi rakkahavaintoa) ja traktorikaivurilla kesällä 1977 kaivettu tutkimuskaivanto (15/SIR/77). Lisäksi kuvassa on esitetty paljastumahavainnon 1/PAN/77 kivilajeista määritetyt Mo- ja U-pitoisuudet. Täryporanäytteenoton korkeimmat anomaaliset profiilipisteiden Mo-pitoisuuksien maksimiarvot ovat pääosin keskittyneet pienelle yhtenäiselle näytteenottolinjojen leikkauskohtaan sijoittuvalle alueelle. Tämän ulkopuolella anomaalisia maksimipitoisuuksia esiintyy ainoastaan näytteenottopisteissä siitä koilliseen ja kaakkoon lukuun ottamatta yhtä siitä lounaaseen olevaa pistettä (77/46270), josta pisteen muutoin taustapitoisuuksia sisältävistä näytteistä alimmasta 2,5 metrin syvyydestä saadussa tavattiin korkein tarkistusnäytteenoton moreeninäytteistä todettu Mo-pitoisuus (30 ppm). Pisteeseen syksyllä 1978 kaivetusta tutkimuskuopasta 117/PAN/78 ei tavattu mitään molybdeeniin viittaavaa. Näytteenottolinjojen leikkauskohdasta koilliseen anomaalisia Mo-pitoisuuksia sisältävissä profiilipisteistä ensimmäisissä pitoisuus kasvaa alaspäin nousten hyvinkin jyrkästi alimmaisena olevaan maksimipitoisuuteen, mutta niistä kahdessa viimeisessä on terävä pitoisuushuippu irtautunut selvästi profiilin pohjasta. Luode - kaakkosuuntaisen linjan anomaalisia molybdeenipitoisuuksia sisältäville profiilipisteille on luonteenomaista, että ne pisteen alimpaan näytteeseen sijoittuvan pitoisuushuipun lisäksi sisältävät toisen, pisteen ylimpään näytteeseen liittyvän pitoisuushuipun. Profiilipisteiden maksimipitoisuus kuitenkin kahta poikkeusta lukuun ottamatta sijoittuu alimpaan näytteeseen.

35 35 Kuva 13. Malmiosaston tarkistusnäytteenoton profiilipisteiden moreenin (seulafraktio 0.06 mm) Mo-pitoisuuksien maksimiarvojen symbolikartta (koordinaattiruudun sivu on 100 m). Kartassa on esitetty alueelta tehdyt kallioperähavainnot, aikaisemman näytteenoton kolmen pisteen moreeninäytteiden Mo- ja U-pitoisuudet ja niiden pistenumerot. Karttaan on merkitty näytteenottolinjan ja Peurasuvannon metsäautotien leikkauskohta.

36 36 Vaikka molybdeenia ei kalliosta ole tavattukaan, moreenin Mo-pitoisuuksia syöttävä mineralisaatio todennäköisesti sijoittuu paljastumassa 1/PAN/77 havaittuun apliittiin, joka näyttäisi suuntautuvan moreenin Mo-anomalian alle. Asian varmistamiseksi käytettiin kohteessa traktorikaivuria. Tietojen saaminen maapeitteen alta kuitenkin epäonnistui maapeitteen paksuuden (4-5 m) ja sen sisältämän runsaan vesimäärän vuoksi (kohteessa on iso lähde). Molybdeenin dispersio lounais - koillissuuntaisella linjalla on itään suuntautuneen jäätikkövirtauksen aiheuttamaa. Profiilipisteiden pintaosien Mo-pitoisuuksien huiput ovat mahdollisesti syntyneet oletetun Mo-mineralisaation kohdalta purkautuvasta lähteestä kaakkoon valuvasta vedestä moreenin pintaan saostumalla. Poksaselän koillis- ja pohjoispuoli. Syystalvella 1978 suoritettiin täryporanäytteenottoa Iso Postoaavalla ja sen lounaispuolisella kankaalla. Näytteenottoalueet sijoittuvat kivilajikarttaan (kuva 2) rajatun alueen ulkopuolelle sen selitysosan kohdalle. Iso Postoaavalla näytteenotto tapahtui neljältä itä - länsisuuntaiselta linjalta kahden sadan metrin pistevälein 41 pisteestä (78/ ). Linjaväli oli kilometriä. Iso Postoaavalta lounaaseen olevassa kohteessa näytteenotto suoritettiin yhdeltä pohjois-eteläsuuntaiselta linjalta 50 metrin pistevälein 9 pisteestä (78/ ). Iso Postoaavalla näytteenotto kohdistui geokemian osaston alueellisessa näytteenotossa esille tulleeseen hajanaiseen moreenin Ni-anomaliaan, joka sijoittuu laajan pohjois-eteläsuunnassa pitkulaisen aeromagneettisen anomalian kohdalle. Tarkoituksena oli selvittää onko moreenin Ni-anomalialla ja aeromagneettisella anomalialla yhteys toisiinsa vai liittyvätkö Ni-pitoisuudet "emäksiseen" moreenipatjaan II (ks. sivu 19). Näytteenoton tulokset tukevat jälkimmäistä vaihtoehtoa. Siis aeromagneettinen anomalia ei olisi geokemian osaston näytteenotossa moreenista tavatun Ni-anomalian lähdealue. Lestinen (1980) on puolestaan tulkinnut kallioperän kyseissä kohteessa moreenin Ni-pitoisuuden perusteella ultraemäksiseksi vihreäkiveksi.

37 37 Tutkimuskuoppanäytteenotto Pomovaaran alueelle traktorikaivurilla vuonna 1974 yhdeksästä Hirvaksen moreenitutkimusryhmän toimesta kaivetusta tutkimuskuopasta (AA/74) ja kesällä 1977 kymmenestä malmiosaston toimesta kaivetusta tutkimuskuopasta (SIR/77) kerätyistä moreeninäytteistä analysoitiin molybdeeni ja uraani. Kesän 1977 tutkimuskuopista on tarkempi selvitys sivuilla Hirvaksen ryhmän tutkimuskuopista näytteitä oli käytettävissä 1-2 kpl kun niitä malmiosaston tutkimuskuopista kerättiin mineraalimaan pinnasta lähtien 30 senttimetrin välein. Näytteet analysoitiin kuten täryporanäytteenotossa. Molybdeenipitoisuuksia ja anomaalisia uraanipitoisuuksia tavattiin ainoastaan tutkimuskuopasta M3/SIR/77 (malmiosaston tutkimuskuoppien sijainti ja tunnukset on esitetty kuvassa 3). Kyseisen tutkimuskuopan Mo-pitoisuudet vaihtelivat välillä 0,6-2,7 ppm (5 näytettä) ja U-pitoisuudet samoissa näytteissä välillä 23,1-51,6 ppm. Muiden kuoppien näytteissä Mo-pitoisuus oli alle määritysrajan (0,6 ppm) ja U-pitoisuus alle 7 ppm). Paineilmaporakonenäytteenotto Yleistä. Molybdeenipitoisuudet täryporanäytteenoton moreeninäytteissä Korpiselän suoalueella antoivat aiheen jatkaa näytteenottoa tehokkaammalla kalustolla Käyttöön otettiin Suomen Malmi Oy:n paineilmaporausyksikkö, joka. koostui kokoteloilla varustetusta Valmet traktorista, ketjusyöttölaitteeseen asennetusta Tamrock L400W -kallioporakoneesta ja 10 m 3 /min. antavasta Amatraktorikompressorista. Kallioporakone ja kompressori oli sijoitettu kiinteästi traktoriin. Paineilmaporausyksikköä ja sen toimintaa on kuvattu Vuorimiesyhdistyksen Tutkimusselosteessa n:o 44 (1976) "Geologinen näytteenotto". Näytteenotolla pyrittiin saamaan tietoa alkuaineiden vertikaalijakautumasta mineraalimaassa, mineraalimaapeitteen rakenteesta ja mineraalimaan alaisesta kallioperästä. Tämän vuoksi jokaisesta näytteenottopisteestä oli tavoitteena saada näyte mineraalimaasta metrin välein ja kalliosta.

38 38 Näytteenotto suoritettiin kahdessa vuorossa. Työvuoron miehistö koostui porarista, porarin apumiehestä ja näytteenottajasta. Porarit olivat Suomen Malmi Oy:n henkilöstöä, porarin apumiehinä toimivat malmiosaston tutkimusapumiehet ja näytteenottajat olivat geokemian osastolta. Näytteiden maalaji määritettiin maastossa. Maalajimäärityksen varmistamiseksi tutkittiin alimpien mineraalimaanäytteiden (moreeni tai rapakallio) pesty fraktio +0,25 mm. Kallionäytteiden tarkistus suoritettiin pestystä fraktiosta +2,0 mm. Kivilaji määritettiin rapakallio- ja kallionäytteiden pestystä fraktiosta. Näytteiden analysointi on kuvattu Nurmen pro gradu -tutkielmassa (Nurmi 1979, 60-61). Näytteenotto suunniteltiin suoritettavaksi loka- ja marraskuussa Suoalueen pinta Korpiselässä ei kuitenkaan tällöin ollut riittävän kantava paineilmaporausyksikölle. Tämän vuoksi näytteenottoa suoritettiin syksyllä 1977 ainoastaan tienvarsilta. Näytteenottoa Korpiselän suoalueella päästiin aloittamaan maaliskuun lopussa Tienvarsinäytteenotto syystalvella Näytteitä kerättiin 15 työvuoron (á 8 tuntia) aikana 49 pisteestä yhteensä 174 kpl (3,3 pistettä/vuoro ja 3,6 näytettä piste). Rapakallionäytteitä saatiin 12 kpl 5 pisteestä ja kallionäytteitä 20 kpl 18 pisteestä. Rapakallionäytteet ja kallionäytteet olivat eri pisteistä, joten kivilajihavainto saatiin 23 pisteestä. Kustannukset varsinaisesta näytteenotosta näytteenottoyksikön ja porarin osalta (ulkopuolinen palvelu) olivat mk, mikä tekee mk/vuoro, 421 mk/piste ja 119 mk/näyte. Näytteenottoyksikön työmaan ulkopuoliset siirtokustannukset olivat yhteensä mk. Tienvarsinäytteenoton kokonaiskustannukset ulkopuolisten palvelujen osalta olivat täten mk. Tienvarsinäytteenotto aloitettiin karttalehdellä lähes tutkimusalueen keskellä sijaitsevan voimakkaan pohjois-eteläsuunnassa pitkulaisen aeromagneettisen anomalian kohdalta (kuva 14). Siinä näytteenottoa suoritettiin kahdessa pisteessä. Ensimmäisessä pisteessä päästiin 20 metrin syvyyteen kallion pintaa kuitenkaan tavoittamatta (piste 77/46285, koordinaatit x = ja y = ,

39 39 moreeninäytteitä 7 kpl). Toisessa pisteessä näytteenotin pysähtyi 15 metrin syvyydessä lohkareeseen (piste 77/46286, koordinaatit x = ja y = , näyte lohkareesta). Samaan aeromagneettiseen anomaliaan on Rautaruukki Oy kairannut kesällä 1978 tiestä noin 500 metriä pohjoiseen syväkairausreiän (havainto PAN ), joka tavoitti kallion pinnan noin 30 metrin syvyydessä. Kalliolävistys koostui vihreäkivestä ja kloriitti-amfibolikivestä. Muut tienvarsinäytteenoton pisteet sijoittuvat karttalehdelle , minkä osalta niiden pistenumero- ja kallionäytenumerokartta on esitetty kuvassa 15 (kuvan kallionäytteet K77/00248 ja on myöhemmässä tarkastuksessa todettu lohkarenäytteiksi). Näytteenottoa suoritettiin linjalta H 1 H 2 20 metrin pistevälein linjan keskiosasta ja noin 100 metrin pistevälein linjan päistä pitkin jäätikön kuljetuksen suuntaista metsäautotietä Korpiselän suoalueen pohjoispuolella. Muualta tienvarsilta näytteenotto tapahtui harvakseen vaihtelevin välein olevista pisteistä. Linja H 1 H 2 sijoittuu kohteeseen, missä anomaalisia moreenin Mo- ja U-pitoisuuksia oli tavattu täryporanäytteenoton tienvarsipisteissä (kuvat 16 ja 17) ja tutkimuskuopassa M3/SIR/77 (ks. sivu 37), joka sijoittuu paineilmaporakonenäytteenoton pisteen 77/46294 kohdalle. Muiden tienvarsinäytteenoton pisteiden sijoitteluun vaikutti pyrkimys saada tietoa kallioperästä, joka pisteessä 77/46321 ja siitä etelään on vihreäkiveä, mutta sen pohjoispuolella kallionpinnan saavuttaneissa pisteissä Korpiselän gneissiä. Linjan H 1 H 2 näytteiden Mo- ja U-pitoisuudet on esitetty pystyprofiilikartoilla kuvissa 18 ja 19. Molybdeeni muodostaa moreeniin selvästi glasiogeeniset piirteet omaavan noin 400 metriä pitkän anomalian. Kallio anomalian alla on kovaa ja vain heikosti rapautunutta kiveä. Kallionäytteiden Mo-pitoisuudet eivät moreenin Mo-anomalian lähdealueeksi soveltuvassa kohteessa juuri poikkea taustasta. Tosin tältä kohdalta kallionäytteestä K77/00251 (2 ppm Mo) on analysoitu sen hienoaineksen epäpuhtaudesta johtuen pesty kivinäyte (+ 2.0 mm), kun muista kallionäytteistä on analysoitu soija mm. Kuten sivulla 48 osoitetaan, soijasta saatu Mo-pitoisuus saattaa olla useita kertoja suurempi kuin saman näytteen kivifraktiosta saatu pitoisuus.

40 Kuva 14. Aeromagneettinen korkealentokartta. Karttaan on rajattu sama alue kuin kuvassa 1. 40

41 Kuva 15. Paineilmaporakoneella suoritetun tienvarsinäytteenoton pistenumero- ja kallionäytenumerokartta. Karttaan on merkitty näytteenottoprofiili H 1 H 2. 41

42 Kuva 16. Korpiselästä vuosina 1976 ja 1977 kerättyjen täryporanäytteiden moreenin (seulafraktio mm) Mo-pitoisuuksien symbolikartta. Mukana ovat myös geokemian osaston alueellisen näytteenoton pisteet, joissa moreenin Mo-pitoisuus on >2 ppm (Nurmi 1979). Kartassa on esitetty myös paineilmaporakonenäytteenoton näytteenottolinjat ja -pisteet sekä IP-mittauksen alue. 42

43 Kuva 17. Korpiselästä vuosina 1976 ja 1977 kerättyjen täryporanäytteiden moreenin (seulafraktio mm) U-pitoisuuksien symbolikartta (Nurmi 1979). Kartassa on esitetty myös paineilmaporakonenäytteenoton näytteenottolinjat ja -pisteet sekä IP-mittauksen alue. 43

44 Kuva 18. Molybdeenin pystyprofiilikartta paineilmaporakonelinjan H 1 H 2 näytteistä. Mukana ovat myös tutkimuskuopan M3-SIR-77 näytteet. Moreeninäytteistä on analysoitu seulafraktio mm ja kallionäytteistä soija -2 mm (kallionäytteen K77/00251 pitoisuus on kuitenkin pestystä kiviaineksesta + 2 mm). Kallionäytetunnukset on merkitty kivilajisymbolien alle. 44

45 Kuva 19. Uraanin pystyprofiilikartta paineilmaporakonelinjan H 1 H 2 näytteistä. Mukana ovat myös tutkimuskuopan 1-13-SIR-77 näytteet. Analyysit samoista näytefraktiosta kuin Mo-määrityksessä (kuva 18). 45

46 46 Uraani muodostaa moreenin suppean selvästi rajautuvan anomalian oletetun molybdeenin lähdealueen kohdalle moreenin molybdeenianomalian yhteyteen. Lisäksi erillisiä pienempiä moreenin U-anomalioita on siitä itään. Erillisten moreenin U- anomalioitten esiintymisalue on jäätikön kuljetuksen suunnassa rajoittunut yhtenäisen moreenin Mo-anomalian esiintymislaajuuteen. Moreenin uraani on oletettavasti peräisin samasta kallioperän kohdasta kuin molybdeeni. Siinä kallionäytteiden U-pitoisuudet ovat hieman kohonneet. Kallionäytteen K77/00251 pieni U-pitoisuus johtuu varmasti analysoidun näytteen poikkeavuudesta muista jo edellä kuvatulla tavalla. Björklund (1976) on Pohjois-Karjalasta Paukkajavaarasta kuvannut uraanin esiintymistä moreenissa. Siellä moreenin hienoaineksen anomaaliset U-pitoisuudet sijoittuvat suppealle alueelle mineralisaation yläpuolelle, eivätkä seuraa mineralisaatiosta lähtevää selväpiirteistä lohkareviuhkaa. Korpiselässä linjalla H 1 H 2 uraani esiintyy moreenissa kuten Paukkajanvaarassa ja molybdeenin esiintyminen moreenissa linjalla H 1 H 2 olisi ehkä rinnastettavissa Paukkajavaaran lohkareviuhkan esiintymistapaan. Korpiselän kohdenäytteenotto kevättalvella Näytteitä kerättiin 53 työvuoron (á 8 h) aikana 323 pisteestä yhteensä kpl (6.1 pistettä/vuoro ja 4 näytettä/piste). Niistä rapakallionäytteitä oli 175 kpl 127 pisteestä ja kallionäytteitä 200 kpl 194 pisteestä. Kivilajitietoa saatiin 194 kallionäytepisteen lisäksi 60 pisteestä rapakalliosta eli yhteensä 253 pisteestä (luku kallionäytteiden ja alimpien maalajinäytteiden tarkistuksen jälkeen), mikä on 78 % kaikista näytteenottopisteistä. Kustannukset ulkopuolisista palveluista (paineilmaporausyksikkö ja porarit) näytteenoton osalta olivat mk, mikä tekee mk/vuoro, 250 mk/piste ja 63 mk/näyte. Paineilmaporausyksikön työmaan ulkopuoliset siirtokustannukset olivat mk, joten näytteenoton ulkopuolinen palvelu maksoi kaikkiaan mk. Näytteenotto suoritettiin 5-50 metrin pistevälein jäätikön kuljetussuuntaan myötäileviltä linjoilta ja yhdeltä pohjois-eteläsuuntaiselta linjalta. Näytteenottoa ohjattiin kahdessa vaiheessa.

SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KORPISELKÄ 1 KAIV.- REK. N:o 2787 SUORITETUT MALMITUTKIMUKSET

SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KORPISELKÄ 1 KAIV.- REK. N:o 2787 SUORITETUT MALMITUTKIMUKSET M06/3723/-79/1/10 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Malmiosasto 5.12.1979 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KORPISELKÄ 1 KAIV.- REK. N:o 2787 SUORITETUT MALMITUTKIMUKSET Johdanto Valtausalueella

Lisätiedot

SELOSTUS URAANITUTKIMUKSISTA KITTILÄN JYSKÄLAESSA JA POKASSA VUOSINA 1977 JA 1979

SELOSTUS URAANITUTKIMUKSISTA KITTILÄN JYSKÄLAESSA JA POKASSA VUOSINA 1977 JA 1979 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/2744/-80/1/10 Koskee: 3722 Kittilä Jyskälaki Veikko Helppi 21.4.1980 SELOSTUS URAANITUTKIMUKSISTA KITTILÄN JYSKÄLAESSA JA POKASSA VUOSINA 1977 JA 1979 Johdanto Tutkimusten

Lisätiedot

SELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv

SELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv M 19/2732, 2734/-77/3/10 Kittilä, Tiukuvaara Olavi Auranen 26.11.1977 SELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv. 1975-76 Syystalvella v. 1971 lähetti Eino Valkama Kittilän Tiukuvaarasta geologiselle

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3722/-81/1/10 Kittilä Jalkajoki Markku Rask 30.11.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen 7.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RANTALA 1, KAIV.REK. N :O 3401 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA TUTKIMUSTEN

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1 (4) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1833/-84/1/10 Enontekiö Autsasenkuru Veikko Keinänen 29.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA

Lisätiedot

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30 Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 Syksyllä 1973 lähetti rajajääkäri Urho Kalevi Mäkinen geologisen tutkimuslaitoksen

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi 30.9.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAAPAVEDEN KUNNASSA VALTAUS- ALUEELLA VESIPERÄ 1, KAIV. REK. N:o 3853/1, SUORI- TETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N: SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSI- NA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N: SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSI- NA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1834/-87/1/60 Enontekiö Palkiskuru Ritva Karttunen 13.8.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N:0 3226

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M 06/2633/-91/1/10 Rovaniemen maalaiskunta Rosvohotu Seppo Rossi 29.11.1991 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen 15.12.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KILPISJÄRVI 1-3,KAIV. REK. N:O 3398/1-3 SUORITETUISTA

Lisätiedot

JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3231/-83/1/10 Joroinen,Juva Suotlampi Hannu Makkonen 21.3.1983 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (3) M 06/3741/-88/1/10 Sodankylä Kustruotomanaapa ja Viuvalo-oja Tapani Mutanen 26.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA

Lisätiedot

M 19/2734/72/3/30 Kittilä, Riikonkoski Aimo Nurmi SISÄLLYSLUETTELO. Johdanto. Alueen maaperä

M 19/2734/72/3/30 Kittilä, Riikonkoski Aimo Nurmi SISÄLLYSLUETTELO. Johdanto. Alueen maaperä M 19/2734/72/3/30 Kittilä, Riikonkoski Aimo Nurmi SISÄLLYSLUETTELO Johdanto Alueen maaperä Geokemiallinen näytteenotto - kalustot - näytteiden preparointi ja analysointi Analyysitulosten esittäminen Yhteenveto

Lisätiedot

JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan kunnassa n. 5 km Juvan kirkonkylästä luoteeseen (kuva ). Geologian tutkimuskeskus on tehnyt malmitutkimuksia alu

JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan kunnassa n. 5 km Juvan kirkonkylästä luoteeseen (kuva ). Geologian tutkimuskeskus on tehnyt malmitutkimuksia alu A i C.', >'/AP PA LE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M9/323/-92/6/O Juva Rutkonlampi Hannu Makkonen 2.0.992 RUTKONLAMMEN GRANAATTIGABRON TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA 989-990 JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1. (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek.

MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1. (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3311/-87/1/10 Viitasaari Mäkrä Jarmo Nikander MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1 (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek. N:o

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA LUMPEINEN 1 KAIV. REK. N :O 3407 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA LUMPEINEN 1 KAIV. REK. N :O 3407 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06 / 3231 / -85 / / 10 JUVA Lumpeinen Hannu Makkonen 5.12.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA LUMPEINEN 1 KAIV. REK. N :O 3407 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

TUTKIMUSTYöSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HAURESPÄÄ 1, KAIV. REK. N: TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYöSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HAURESPÄÄ 1, KAIV. REK. N: TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3712/-86/1/10 Kittilä Haurespää Olavi Auranen 3.12.1986 TUTKIMUSTYöSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HAURESPÄÄ 1, KAIV. REK. N:0 3280 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3712/-85/1/10 Kittilä Tepsa Antero Karvinen 29.11.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2

Lisätiedot

TUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA

TUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3724/-89/1/10 Sodankylä Syväoja Olavi Auranen 5.4.1989 TUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA 1988-89 Aihe

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LIEKSAN KAUPUNGISSA VALTAUSALUEELLA TAINIOVAARA 1, KAIV. REK. N:O 2538/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LIEKSAN KAUPUNGISSA VALTAUSALUEELLA TAINIOVAARA 1, KAIV. REK. N:O 2538/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M06/4332/-81/1/10 Lieksa Tainiovaara Jouko Vanne 30.10.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LIEKSAN KAUPUNGISSA VALTAUSALUEELLA TAINIOVAARA 1, KAIV. REK. N:O 2538/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset

Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-91/1/10 Kuusamo Iso-Rehvi Erkki Vanhanen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA ISO-REHVI 1, KAIV. REK. N:O 4442 MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989. Jakelu. OKME 2 kpl MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU

TUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989. Jakelu. OKME 2 kpl MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 01/SEP/1989 - Jakelu OKME 2 kpl - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 01/SEP/1989 JOHDANTO MAASTOTUTKIMUKSET TULOSTEN TARKASTELU LIITTEET Näytepistekartta

Lisätiedot

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO

Lisätiedot

- - - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, VEHKAVAARA. Hyv /&~ OKME, Outokumpu. Jakelu TUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989

- - - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, VEHKAVAARA. Hyv /&~ OKME, Outokumpu. Jakelu TUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989 Seppo Penninkilampi/KET 17.2.1989 TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 02/SEP/1989 Jakelu OKME, Outokumpu Hyv..2.5.83/&~ - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, VEHKAVAARA ZN-CU Karttalehti 4244 02 Sijainti 1 : 400 000 - -

Lisätiedot

Tutkimuskohde on nimetty läheisen maatilan mukaan Laulajaksi.

Tutkimuskohde on nimetty läheisen maatilan mukaan Laulajaksi. GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/3633/-81/1/90 Posio Laulaja Ilkka Härkönen 9.12.1981 MAAPERÄTUTKIMUKSET POSION LAULAJASSA v. 1980 JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Lapin läänissä Posion kunnassa n. 25 km

Lisätiedot

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732 Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. 1975 Geologinen tutkimuslaitos suoritti kesällä 1975 uraanitutkimuksia

Lisätiedot

N:o JA REUTUOJAN ALUEELLA Tervol assa 1980 RO 14/81. Liitekartat ja s elosteet

N:o JA REUTUOJAN ALUEELLA Tervol assa 1980 RO 14/81. Liitekartat ja s elosteet RAUTARUUKKI OY MOREENIGEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET YLI - KIRVESMAAN N:o JA REUTUOJAN ALUEELLA Tervol assa 1980 RO 14/81 Tut kimu sa lue Laatija Jakelu Yli- Kirvesmaa Reutuoj a E. Korvuo OU mal RO ma l Kunta

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi 8.10.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAAPAVEDEN KUNNASSA VALTAUS- ALUEILLA KIIMALA 1, KAIV. REK. N:o 4125/1, JA KIIMALA 2,

Lisätiedot

SELOSTUS MALMINETSINTÄTUTKIMUKSISTA INARIN NELLIMÖSSÄ KESÄLLÄ 1976

SELOSTUS MALMINETSINTÄTUTKIMUKSISTA INARIN NELLIMÖSSÄ KESÄLLÄ 1976 M 19/3834/-78/3/10 Liittyy 3843 4812 4821 Inari, Nellimö Veikko Helppi 19.12.1978 SELOSTUS MALMINETSINTÄTUTKIMUKSISTA INARIN NELLIMÖSSÄ KESÄLLÄ 1976 Johdanto Geokemian osaston kenttäryhmä suoritti kesällä

Lisätiedot

Outokumpu Oy luovutti GTK:n käyttöön aluetta koskevan geologisen, geokemiallisen ja geofysikaalisen perusaineiston sekä aiemmat U-tutkimustulokset.

Outokumpu Oy luovutti GTK:n käyttöön aluetta koskevan geologisen, geokemiallisen ja geofysikaalisen perusaineiston sekä aiemmat U-tutkimustulokset. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/2741/-88/1/60 Kittilä, Muonio Pahtavuoma Kari Pääkkönen 3.3.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN JA MUONION KUNNISSA VALTAUSALUEILLA KOLVA- KERO 1-3, KAIV. REK. N:O 3315

Lisätiedot

ARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KART

ARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KART ARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku 28.1.2000 Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KARTTALEHDELLÄ 243108, KOHTEESSA JUKU, VUONNA 1998. 1 TUTKIMUSKOHTEEN

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (10) M 19/3714/-88/1/10 Sodankylä Riiminoja Heikki Pankka GEOKEMIALLISEN Cu-Ni-Co-ANOMALIAN TARKISTUS

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (10) M 19/3714/-88/1/10 Sodankylä Riiminoja Heikki Pankka GEOKEMIALLISEN Cu-Ni-Co-ANOMALIAN TARKISTUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (10) M 19/3714/-88/1/10 Sodankylä Riiminoja Heikki Pankka 8.9.1988 GEOKEMIALLISEN Cu-Ni-Co-ANOMALIAN TARKISTUS RIIMINOJALLA SODANKYLÄN KUNNASSA VUOSINA 1980 1984 2 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3233/-87 /1/10 RANTASALMI Pirilä II Hannu Makkonen 27.1.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA

Lisätiedot

NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 :

NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 : NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy Malminets inta MOREENITUTKIMUS AHLAINEN, SAHAKOSKI Tutkimuskohteen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Tyon suoritus ja

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA MAA- SELKÄ l 3 KAIV.REK. NRO 2791 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA MAA- SELKÄ l 3 KAIV.REK. NRO 2791 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3741/-83/1/10 Sodankylä Maaselkä Seppo Rossi 29.11.1983 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA MAA- SELKÄ l 3 KAIV.REK. NRO 2791 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA SUORITETUISTA Ni-MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA SUORITETUISTA Ni-MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3144/-93/1/10 Sulkava Sarkalahti Hannu Makkonen 11.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA 1990-1992 SUORITETUISTA

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3231/-92/1/10 Juva Luomanen Hannu Makkonen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3231/-92/1/10 Juva Luomanen Hannu Makkonen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3231/-92/1/10 Juva Luomanen Hannu Makkonen 26.08.1992 LUOMASEN Zn-ESIINTYMÄN, KAIV.REK.NUM. 4466/1, TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA 1988-1991 1 JOHDANTO Luomasen Zn-esiintymä si]aitsee

Lisätiedot

Venetekemän malmitutkimuksista

Venetekemän malmitutkimuksista ~ U 5 --k- ~~, GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3214/-80/1/10 Venetekemä Juha Jokinen 30. Väliraportti Venetekemän malmitutkimuksista Pieksämäen mlk. 30.04.1980 Juha Jokinen VÄLIRAPORTTI VENETEKEMÄN MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen 24.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA VUOMANPERÄNMAA JA POROAITA, KAIV.REK.

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/1834/-88/1/10 Enontekiö Ruossakero Jorma Isomaa

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/1834/-88/1/10 Enontekiö Ruossakero Jorma Isomaa GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/1834/-88/1/10 Enontekiö Ruossakero Jorma Isomaa 1.11.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RUOSSAKERO 1, 2 JA 3, KAIV. REK. N:O 3451/1-3 SUORITETUISTA

Lisätiedot

SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET M 19/3741/-79/3/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen 22.2.1979 SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Koitelaisenvosien kromi-platinamalmi

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY MALMINETSINTX

OUTOKUMPU OY MALMINETSINTX Q Q K OUTOKUMPU OY MALMINETSINTX M. Isohanni/TIH 15.6.1983 1 (3) TUTKIMUSRAPORTTI Ni-kriittisten lohkareiden lähtöpaikan selvittely Sievin Petäistön alueella, Sijainti 1 : 400 000 Q OUTOMUMPU OY 0 K MALMINETSINTX

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KEIVITSA 9, KAIV.REK. NO. 3743/1, TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KEIVITSA 9, KAIV.REK. NO. 3743/1, TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3714/90/4/10 Sodankylä Keivitsa Tapani Mutanen 17.12. 1990 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KEIVITSA 9, KAIV.REK. NO. 3743/1, TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Tutkimuskohteen sijainti: Eli järvi 1 :

Tutkimuskohteen sijainti: Eli järvi 1 : Tutkimuskohteen sijainti: K E M I Eli järvi 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy - Malminetsinta HUMUSTUTKIMUSKOKEILU KEMI, ELIJARVI Tutkimusalueen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Näytteenoton suoritus Preparointi

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEILLA RIIHIVAARA 1 JA 2, KAIV.REK. N:O 3202 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEILLA RIIHIVAARA 1 JA 2, KAIV.REK. N:O 3202 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/4522/-84/1/60 Kuusamo Kouvervaara Kari Pääkkönen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEILLA RIIHIVAARA 1 JA 2, KAIV.REK. N:O 3202 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA

Lisätiedot

Alueen geologisen kartoituksen ja lohkaretutkimukset suoritti allekirjoittanut apunaan yo. Risto Valjakka.

Alueen geologisen kartoituksen ja lohkaretutkimukset suoritti allekirjoittanut apunaan yo. Risto Valjakka. 1 M/17/Yt-52/1 Ylitornio Veijo Yletyinen Allekirjoittanut suoritti osaston johtajan toimesta kansannäytteiden No 1208 A. P. Leminen ja No 1244 M. Hautala, tarkastuksen. Tällöin ilmeni, että molemmat molybdeenihohdepitoiset

Lisätiedot

- Naytepistekartta. - Kivilaj it - Magneettinen kartta Perhonlahti. - Näytepistekartta - Ni, Cu pitoisuuskartta Lamsniemi

- Naytepistekartta. - Kivilaj it - Magneettinen kartta Perhonlahti. - Näytepistekartta - Ni, Cu pitoisuuskartta Lamsniemi TUTKIMUSRAPORTTI 2 (6) 060/3234 08, ll/umv/1989 NAYTTEENOTON TULOKSET KOHTEITTAIN 4.1 Homeselka 3234 08B 4.2 Perhonlaht i 3234 08B 4.3 Lamsniemi 3234 08C, D 4.4 Loskunvuori 3234 11B 4.5 Menginniemi 3234

Lisätiedot

RAPORTTI ,3732,3741. Lapin MalmiIE Korvuo. Jakelu GEOKEMIAN NAYTTEENOITO KEVA~ALVELLA 1997 VALTAUSALUEILLA HUUTAMOAAPA JA HAAPASELKÄ

RAPORTTI ,3732,3741. Lapin MalmiIE Korvuo. Jakelu GEOKEMIAN NAYTTEENOITO KEVA~ALVELLA 1997 VALTAUSALUEILLA HUUTAMOAAPA JA HAAPASELKÄ RAPORTTI 06213714,3732,3741 /EKI97 Lapin MalmiIE Korvuo Jakelu Kemin kai :~, : GEOKEMIAN NAYTTEENOITO KEVA~ALVELLA 1997 VALTAUSALUEILLA HUUTAMOAAPA JA HAAPASELKÄ Sodan kyla, Huutamoaapa ja Haapasel k2

Lisätiedot

M19/2432/-96/1/ ARKISTOKKA. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -*12& 9 Väli-Suomen aluetoimisto. VIHANTI, PYHÄJOKI, RAAHE Jarmo Nikander

M19/2432/-96/1/ ARKISTOKKA. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -*12& 9 Väli-Suomen aluetoimisto. VIHANTI, PYHÄJOKI, RAAHE Jarmo Nikander ARKISTOKKA PAL GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -*12& 9 Väli-Suomen aluetoimisto M19/2432/-96/1/10 VIHANTI, PYHÄJOKI, RAAHE Jarmo Nikander 29.2.1996 MALMITUTKIMUKSET VIHANNIN, PYHÄJOEN JA RAAHEN KUNTIEN ALUEILLA

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SOTKAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA NÄRHINIEMI 1 KAIV. REK. N:O 4007 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SOTKAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA NÄRHINIEMI 1 KAIV. REK. N:O 4007 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA. GEOLOGIAN TUTKINUSKESKUS M 06/3433/-91/1/10 SOTKAMO NÄRHINIENI Timo Heino 9.5.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SOTKAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA NÄRHINIEMI 1 KAIV. REK. N:O 4007 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3232/-93/1/10 - Joroinen Tuohilahti Olavi Kontoniemi 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532

Lisätiedot

YHTEENVETO Geologian tutkimuskeskus on kesällä 1982 suorittanut malmitutkimuksia Savitaipaleen Kuolimojärven alueella. Aiheen tutkimuksiin antoivat ky

YHTEENVETO Geologian tutkimuskeskus on kesällä 1982 suorittanut malmitutkimuksia Savitaipaleen Kuolimojärven alueella. Aiheen tutkimuksiin antoivat ky GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3132/-84/1/10 Savitaipale Boris Lindmark 16.02.1984 SCHEELIITTITUTKIMUKSET SAVITAIPALEELLA KESÄLLÄ 1982 YHTEENVETO Geologian tutkimuskeskus on kesällä 1982 suorittanut malmitutkimuksia

Lisätiedot

RIUTTASKORVEN AG-PB-ZN-CU-MINERALISAATION JATKEIDEN ETSIMINEN KURUN AUKEEAHOLLA

RIUTTASKORVEN AG-PB-ZN-CU-MINERALISAATION JATKEIDEN ETSIMINEN KURUN AUKEEAHOLLA RAPORTTITIEDOSTO N:O 2949 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2213/-89/1/10 Kuru Aukeeaho Niilo Kärkkäinen 9.2.1991 RIUTTASKORVEN AG-PB-ZN-CU-MINERALISAATION JATKEIDEN ETSIMINEN KURUN AUKEEAHOLLA TAUSTA Tavoitteena

Lisätiedot

VOLFRAMIMALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNAN LAHNASELLA VALTAUSALUEMIMA KOLULAHTI 1 (kaiv. rek. N:o 3584/1)

VOLFRAMIMALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNAN LAHNASELLA VALTAUSALUEMIMA KOLULAHTI 1 (kaiv. rek. N:o 3584/1) M 06/3311/-89/1/10 Viitasaari Lahnanen Jarmo Nikander 29.8.1989 VOLFRAMIMALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNAN LAHNASELLA VALTAUSALUEMIMA KOLULAHTI 1 (kaiv. rek. N:o 3584/1) 2 AIKAISEMMISTA TUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTE ENONTEKIÖN RUOSSAKERON KULTA-AIHEIDEN TUTKIMUKSISTA VUOSINA

TUTKIMUSTYÖSELOSTE ENONTEKIÖN RUOSSAKERON KULTA-AIHEIDEN TUTKIMUKSISTA VUOSINA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/1834/-91/2/10 Enontekiö Ruossakero Au Jorma Isomaa 11.03.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTE ENONTEKIÖN RUOSSAKERON KULTA-AIHEIDEN TUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-88. Tutkimusalueet sijaitsevat

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen LIUSKEKIVITUTKIMUKSET PALOVAARAN ALUEELLA KITTILÄSSÄ VUONNA 1984 YHTEENVETO Palovaaran liuskekiviesiintymän pääkivilajeina ovat

Lisätiedot

SELOSTUS MALMINETSINTÄTUTKIMUKSISTA PELLON NAAMIJOELLA

SELOSTUS MALMINETSINTÄTUTKIMUKSISTA PELLON NAAMIJOELLA M 19/2623/-77/3/10 Pello, Naamijoki Veikko Helppi 20.12.1977 SELOSTUS MALMINETSINTÄTUTKIMUKSISTA PELLON NAAMIJOELLA Johdanto Geologisen tutkimuslaitoksen kansannäytetoimistoon Rovaniemelle saapui 26.7.1976

Lisätiedot

RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987. J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 SISALLYSLUETTELO

RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987. J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 SISALLYSLUETTELO J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987 SISALLYSLUETTELO LIITELUETTELO Lähtötiedot Naytteenotto ja kustannukset Näytteiden käsittely Tulokset kohteittain 4.1 Heinikkolehto

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUS- ALUEELLA PUILETTILAMPI 1, KAIV.REK. NO. 3856/1, TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUS- ALUEELLA PUILETTILAMPI 1, KAIV.REK. NO. 3856/1, TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3714/90/3/10 Sodankylä Puilettilampi Tapani Mutanen 5.12.1990 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUS- ALUEELLA PUILETTILAMPI 1, KAIV.REK. NO. 3856/1, TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

RAPORTTITIEDOSTO N:O GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1244/-93/1/10 Isokyrö Orisberg Niilo Kärkkäinen

RAPORTTITIEDOSTO N:O GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1244/-93/1/10 Isokyrö Orisberg Niilo Kärkkäinen RAPORTTITIEDOSTO N:O 3426 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1244/-93/1/10 Isokyrö Orisberg Niilo Kärkkäinen 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTE ISONKYRÖN KUNNAN ORISBERGIN ALUEEN MALMITUTKIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUEITA

Lisätiedot

KENTTARAPORTTI MAAPERAGEOLOGISESTA TUTKIMUKSESTA

KENTTARAPORTTI MAAPERAGEOLOGISESTA TUTKIMUKSESTA O U T O K U M P U Oy ~alminetsintä KENTTARAPORTTI MAAPERAGEOLOGISESTA TUTKIMUKSESTA ROVANIEMI MLK KUOHUNKI Ttitkimusalueen sijainti Tutkimusten tarkoitus ja suoritus Tulosten tarkastelua Tutkimusalue sijaitsee

Lisätiedot

RAPORTTI TUTKIMUKSISTA VALTAUSALUEELLA PIRTTI 1, TERINUMERO 4162/1.

RAPORTTI TUTKIMUKSISTA VALTAUSALUEELLA PIRTTI 1, TERINUMERO 4162/1. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3431/-88/1/10 KAJAANI PIRTTIAHO Timo Heino 23.12. 1988 RAPORTTI TUTKIMUKSISTA VALTAUSALUEELLA PIRTTI 1, TERINUMERO 4162/1. KAIVOSREKIS- 3 Valtausalueella tehdyt tutkimukset

Lisätiedot

KULTATUTKIMUKSET TAMPEREEN LIUSKEJAKSOLLA KESÄLLÄ -85

KULTATUTKIMUKSET TAMPEREEN LIUSKEJAKSOLLA KESÄLLÄ -85 RAPORTTITIEDOSTO N:O 2435 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2124/-87/2/10 Ylöjärvi, Tampere, Kangasala Olli Sarapää 28.10.1987 KULTATUTKIMUKSET TAMPEREEN LIUSKEJAKSOLLA KESÄLLÄ -85 1. JOHDANTO Työn tarkoituksena

Lisätiedot

AEROMAGNEETTISIIN HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT RUHJEET JA SIIRROKSET KARTTALEHDEN 3612, ROVANIEMI ALUEELLA

AEROMAGNEETTISIIN HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT RUHJEET JA SIIRROKSET KARTTALEHDEN 3612, ROVANIEMI ALUEELLA . - - - ':&*, =....-.-..-, ARtC,is,-Clr&j,;,ALE Q/22.16/94/1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Erkki Lanne Pohjois-Suomen aluetoimisto 02.03.1994 TUTKIMUSRAPORTTI AEROMAGNEETTISIIN HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT RUHJEET

Lisätiedot

RAPORTTI PIELAVEDELLÄ VUONNA 1974 SUORITETUISTA U--MALMITUTKIMUKSISTA

RAPORTTI PIELAVEDELLÄ VUONNA 1974 SUORITETUISTA U--MALMITUTKIMUKSISTA ARK 5 i C,", PALE M 19/3314/76/1/10 Koskee 3314 06 Pielavesi Elias Ekdahl 1976-12-30 53 RAPORTTI PIELAVEDELLÄ VUONNA 1974 SUORITETUISTA U--MALMITUTKIMUKSISTA TUTKIMUSKOHTEET Vuonna 1974 Pohjois-Pielavedellä

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LUHANGAN MUONASUO NIMISELLÄ VALTAUSALUEELLA KAIV.REK.Nro 2905/1-4 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LUHANGAN MUONASUO NIMISELLÄ VALTAUSALUEELLA KAIV.REK.Nro 2905/1-4 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3122/-87/1 Luhanka Tammijärvi Marjatta Virkkunen Boris Lindmark 18.6.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LUHANGAN MUONASUO NIMISELLÄ VALTAUSALUEELLA KAIV.REK.Nro 2905/1-4 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.

-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0. -3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.-8l,peruttiin 10.12.1984 Valtausalueelta etsittiin lohkareviuhkan lohkareiden

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (18) M 19/3633/-89/1/10 Koskee: 3631 Posio Laulaja Seppo Rossi

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (18) M 19/3633/-89/1/10 Koskee: 3631 Posio Laulaja Seppo Rossi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (18) M 19/3633/-89/1/10 Koskee: 3631 Posio Laulaja Seppo Rossi 22.1.1990 LAULAJAN MOLYBDEENILOHKAREAIHEEN MALMITUTKIMUKSET ALA-SUOLIJÄRVEN YMPÄRISTÖSSÄ POSION KUNNAN POHJOISOSASSA

Lisätiedot

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET. RAPORTTITIEDOSTO N:O 4403 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2021/2000/1/10 PAIMIO Korvenala Petri Rosenberg 20.1.2000 PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA

Lisätiedot

RIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA

RIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2433/93/2/10 OULAINEN Rimpikoivikko Esko Iisalo 30.4.1993 RIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA SISÄLLYSLUETTELO TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI

Lisätiedot

a.q>a5 ARKISTOKAPPALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3313/-89//10 Keitele Hamula Jarmo Nikander 2'

a.q>a5 ARKISTOKAPPALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3313/-89//10 Keitele Hamula Jarmo Nikander 2' ARKISTOKAPPALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3313/-89//10 Keitele Hamula Jarmo Nikander 2'.10.1989 a.q>a5 SINKKIMALMITUTKIMUKSET KEITELEEN HAMULASSA, KARTTALEHDILLÄ 3313 02, 03 JA 05, VUOSINA 1981-1983.

Lisätiedot

M 06/3741/-79/1 Malmiosasto

M 06/3741/-79/1 Malmiosasto GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS TUTKIMUSTYÖSELOSTUS M 06/3741/-79/1 Malmiosasto 18.12.1979 SODANKYLÄN KUNNAN VALTAUSALUEILLA BONANZA 1 KAIV. REK. N : O 2513, KAITASELKÄ 1-6 ja 8-9 KAIV. REK. N:O 2553 JA KARINKISELKÄ

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M 19/2544/-91/1/10 Koskee: 3522 Tervola Vähäjoki Seppo Rossi

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M 19/2544/-91/1/10 Koskee: 3522 Tervola Vähäjoki Seppo Rossi 1(16) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M 19/2544/-91/1/10 Koskee: 3522 Tervola Vähäjoki Seppo Rossi 10.1.1991 KORTTELIVAARAN KULTALOHKAREAIHEEN (M 19/3522/-89/1/10) JATKOTUTKIMUKSINA

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY .? 2. Reikien vastusmittaus (liitteet 2/Zn) Kairasydärnien ominaisvastusmittaustulokset (liitteet lc! Tulokset

OUTOKUMPU OY .? 2. Reikien vastusmittaus (liitteet 2/Zn) Kairasydärnien ominaisvastusmittaustulokset (liitteet lc! Tulokset 9 OUTOKUMPU OY Q- K MALMINETSINTX 2032 01 INKOO, LAGNXS Inkoon X,5gnasissa sijaitseva Zn-Cu -malmimineralisaati~ on vanhastaan tunnettu. Malmimineralisaatiota on louhittu ja siinä on n. 5 x 8.m2:n kokoinen

Lisätiedot

Lapin Malmi KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYOSELOSTUS

Lapin Malmi KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYOSELOSTUS Lapin Malmi KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYOSELOSTUS Valtaa ja Valtaus Lääni Kunta Rautaruukki Oy Outokumpu Oy ja Rautaruukki Oy Värriöjoki l/kaivrekno 2866/1 Värriöjoki S/kaivrekno 3395/1 Lapin lääni

Lisätiedot

n m:n välein. Näytteet esikäsiteltfin

n m:n välein. Näytteet esikäsiteltfin Seppo Penninkilampi/R~L GEOKEMIALLINEN TARKISTUSNÄYTTEENOTTO KUHMON, VUOSANGAN ALUEELLA. (,L,TC),:UP~P\J Toukokuussa v. 1983 suoritetun maastotarkistuskäynnin (VO, U W, SEP) yhteydessa kerattiin joitakin

Lisätiedot

M 19/3723/-78/1/10 Sodankylä, Lohisarriot Kauko Puustinen MALMITUTKIMUKSET SODANKYLÄN LOHISARRIOLLA. Johdanto

M 19/3723/-78/1/10 Sodankylä, Lohisarriot Kauko Puustinen MALMITUTKIMUKSET SODANKYLÄN LOHISARRIOLLA. Johdanto M 19/3723/-78/1/10 Sodankylä, Lohisarriot Kauko Puustinen 1978-01-16 MALMITUTKIMUKSET SODANKYLÄN LOHISARRIOLLA Johdanto Ylijohtaja Herman Stigzelius antoi 25.7.1975 malmiosastolle tehtäväksi selvittää

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA KESÄNIEMI 1 KAIV. REK. N:O 3338/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA KESÄNIEMI 1 KAIV. REK. N:O 3338/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M/06/4522/-88/1/10 Kuusamo Kouvervaara Erkki Vanhanen 13.05. 1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA KESÄNIEMI 1 KAIV. REK. N:O 3338/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Tutkimukset Sodankylän Tankavaarassa 1948

Tutkimukset Sodankylän Tankavaarassa 1948 M/17/Sdk 49/1 Sodankylä, Tankavaara Aimo Mikkola 10.2.-49 Tutkimukset Sodankylän Tankavaarassa 1948 Kauppa- ja teollisuusministeriö järjesti heinäkuussa 1948 teollisuusneuvos Stigzeliuksen aloitteesta

Lisätiedot

ARNSTOKAPPAI. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2443/96/1/10 PAAVOLA Esko Iisalo

ARNSTOKAPPAI. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2443/96/1/10 PAAVOLA Esko Iisalo ARNSTOKAPPAI GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2443/96/1/10 PAAVOLA Esko Iisalo 15.9.1996 Paavolan alueen kohteelliset geokemialliset tutkimukset 1994-1996 SISÄLLYSLUETTELO sivu TUTKIMUSALUE

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/3812/-83/1/10 Koskee Inari Kari A. Kinnunen Kai Hytönen MORGAMOJAN MAGNEETTIKIISULOHKARE

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/3812/-83/1/10 Koskee Inari Kari A. Kinnunen Kai Hytönen MORGAMOJAN MAGNEETTIKIISULOHKARE GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/3812/-83/1/10 Koskee 3812 08 Inari Kari A. Kinnunen Kai Hytönen 21.11.1983 MORGAMOJAN MAGNEETTIKIISULOHKARE 1 Professori Herman Stigzeliukselta saatiin syksyllä 1983 tutkittavaksi

Lisätiedot

07, 12 JA , 09 SEKÄ, VUOSINA 1990 JA 1991.

07, 12 JA , 09 SEKÄ, VUOSINA 1990 JA 1991. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S M 19/3323,3314, 3312/- 92/1/1Q, Kiuruvesi, Pielavesi, Pihtipuda s MM-projekt i Jarmo Nikande r 5.2.1992 MM-PROJEKTIN MALMIENNUSTEKOHTEIDEN TUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN, PIELAVEDEN

Lisätiedot

0 K MALMINETSINTA Urpo Vihreapuu/HEK (4)

0 K MALMINETSINTA Urpo Vihreapuu/HEK (4) Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Urpo Vihreapuu/HEK 26.2.1986 2 (4) LOHKARE-ETSINTA KOTALAHDEN YMPARISTOSSA 1985 Yleistii Kotalahden kaivokselta kaakkoon, Sarkiniemessä,.on matalalentomittauksissa todettu

Lisätiedot

suorittamaan rengasrakenteiden esitutkimukseeri. liittyvien paljastuma- ja lohkarenaytteiden petrografiasta,

suorittamaan rengasrakenteiden esitutkimukseeri. liittyvien paljastuma- ja lohkarenaytteiden petrografiasta, I RO mal E. KO~UO/ERK 25*2. 1977 1 0 ) A. Siitosen Sallan ja Savukosken kuntien N-osissa 20.9-22.10.1976 suorittamaan rengasrakenteiden esitutkimukseeri. liittyvien paljastuma- ja lohkarenaytteiden petrografiasta,

Lisätiedot

Jarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl

Jarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl 1 (7) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl OKME/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Koveron arkeeisella vihreäkivivyöhykkeellä valtauksilla Mönni 1 5, Kovero 1 2 ja Kuusilampi vuosina 1998 1999

Lisätiedot

MOREENIN KULTA-ANOMALIAN MALMITUTKIMUKSET KUUSIKKOKIVA- LOSSA TERVOLAN KUNNAN ITÄOSASSA VUOSINA

MOREENIN KULTA-ANOMALIAN MALMITUTKIMUKSET KUUSIKKOKIVA- LOSSA TERVOLAN KUNNAN ITÄOSASSA VUOSINA 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M 19/3522/-91/1/10 Tervola Kuusikkokivalo Seppo Rossi 4.11.1991 MOREENIN KULTA-ANOMALIAN MALMITUTKIMUKSET KUUSIKKOKIVA- LOSSA TERVOLAN KUNNAN ITÄOSASSA

Lisätiedot

TUTKIMUSTEN AIHE JA TAUSTA Geologisen tutkimuslaitoksen geokemian osasto suoritti keväällä 979 malminetsinnällisiä detaljitutkimuksia jäältä käsin Rää

TUTKIMUSTEN AIHE JA TAUSTA Geologisen tutkimuslaitoksen geokemian osasto suoritti keväällä 979 malminetsinnällisiä detaljitutkimuksia jäältä käsin Rää M 9424-790 9-9 Rääkkylä,, Varpasalo Lauri J. Pekkarinen 5.5.979 SELOSTUS RÄÄKKYLÄSSÄ VARPASALON JA HIETASAAREN VÄLISELLÄ JÄRVI- ALUEELLA SUORITETUISTA ERILLISTUTKIMUKSISTA KEVÄÄLLÄ 979 Koonnut Lauri J.

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN MALMIOSASTON RAPORTTI TIMANTTIPOTENTIAALISTEN ALUEIDEN TUTKIMUKSISTA KUUSAMOSSA VUODELTA 1993.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN MALMIOSASTON RAPORTTI TIMANTTIPOTENTIAALISTEN ALUEIDEN TUTKIMUKSISTA KUUSAMOSSA VUODELTA 1993. M 19/4523/2001/1 Geologian tutkimuskeskus Raportti 4.10.2001 Marjatta Koivisto GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN MALMIOSASTON RAPORTTI TIMANTTIPOTENTIAALISTEN ALUEIDEN TUTKIMUKSISTA KUUSAMOSSA VUODELTA 1993

Lisätiedot

Radioaktiiviset tutkimukset Kuusamossa 1957.

Radioaktiiviset tutkimukset Kuusamossa 1957. M 17/Ks-57/1/60 KUUSAMO Ylikitkajärvi R. Lauerma 25.11.1960 Radioaktiiviset tutkimukset Kuusamossa 1957. Talvella 1956-57 suoritettiin geologisessa tutkimuslaitoksessa radiometrisiä tutkimuksia mahdollisten

Lisätiedot

Lestijärvi. Kaj J. Västi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10. Syri

Lestijärvi. Kaj J. Västi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10. Syri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10 Lestijärvi Syri Kaj J. Västi 30.1.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LESTIJÄRVEN KUNNASSA VALTAUSA- LUEELLA SYRI 1, KAIV. REK. N:o 4512/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

SELOSTUS MOREENITUTKIMUKSESTA RAUTJÄRVEN KUNNASSA 1978

SELOSTUS MOREENITUTKIMUKSESTA RAUTJÄRVEN KUNNASSA 1978 AK 6i(j M 19/4121/-78/1/10 2 Rautj ärvi H. Seppänen 1978-11-15 SELOSTUS MOREENITUTKIMUKSESTA RAUTJÄRVEN KUNNASSA 1978 Johdanto Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää jäätikön liikesuunta Rautjärven

Lisätiedot

Lapin MalmiIE Korvuo. Kauppa- ja teollisuus mini^'--:^ ' OKMEILM Rovaniemi

Lapin MalmiIE Korvuo. Kauppa- ja teollisuus mini^'--:^ ' OKMEILM Rovaniemi Lapin MalmiIE Korvuo Jakelu Kauppa- ja teollisuus mini^'--:^ Ru~o~ ' OKMEILM Rovaniemi KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYOSELOSTUS LAPIN LMNISSA SODANKYMN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KEIVITSA 58, kaiv.rek.nro

Lisätiedot

Selostus malmitutkimuksista Kivijärven Lokakylässä Työmies Martti Pollari Kivijärven Lokakylästä lähetti Suomen Malmi

Selostus malmitutkimuksista Kivijärven Lokakylässä Työmies Martti Pollari Kivijärven Lokakylästä lähetti Suomen Malmi ARkI,I, i dc,,.=t= i E 7i71T M 19/2333 Kivijärvi A. L onka 21. 11. 7 2 Selostus malmitutkimuksista Kivijärven Lokakylässä 1970-72 HISTORIA : Työmies Martti Pollari Kivijärven Lokakylästä lähetti Suomen

Lisätiedot

SELOSTUS KUPARIAIHEEN TUTKIMUKSISTA YLITORNION KUNNASSA NÄÄTÄVUOMAN ALUEELLA

SELOSTUS KUPARIAIHEEN TUTKIMUKSISTA YLITORNION KUNNASSA NÄÄTÄVUOMAN ALUEELLA 1 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/2634/-80/1/10 Ylitornio Näätävuoma Pertti Murtovaara 18.12.1980 SELOSTUS KUPARIAIHEEN TUTKIMUKSISTA YLITORNION KUNNASSA NÄÄTÄVUOMAN ALUEELLA 1976 1979 JOHDANTO Tutkimusalue

Lisätiedot