SELVITYS TERVEYSKAMPUKSEN ALUEEN MAANKÄYTÖN EDELLYTYKSISTÄ

Transkriptio

1 LIITE 5 Iisalmen kaupunki / Kaavoitus TERVEYSKAMPUKSEN ALUE SELVITYS TERVEYSKAMPUKSEN ALUEEN MAANKÄYTÖN EDELLYTYKSISTÄ 1

2 1. Kaavatilanne 1.1 Maakuntakaava Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 on vahvistettu YM:ssä Terveyskampuksen alueella on C merkintä. Merkinnällä osoitetaan keskustatoimintojen alueet. Alue kuuluu keskustatoimintojen sijoittumisen kannalta maakunnallisesti tärkeään alueeseen, jolle on annettu suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelussa tulee luoda edellytykset korkeatasoisen ja vetovoimaisen keskusta-alueen kehittämiselle. Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen kaupunkikuvaan, kulttuuriympäristön arvoihin, saavutettavuuteen sekä alueen liittymiseen muuhun kaupunkirakenteeseen. Lisäksi alueella on voimassa yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve. Merkinnällä osoitetaan sellaiset yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta tavoiteltavat eheyttämistarpeet, joilla voidaan katsoa olevan ylikunnallista merkitystä. 1.2 Yleiskaava Keskustaseudun osayleiskaavassa terveyskampuksen alue on merkitty nykyisen käytön mukaan julkisten palvelujen alueeksi. Terveyskampuksen alueelle ei ole osoitettu kehittämistavoitteita tai muuttuvaa maankäyttöä. Riistakadulla kulkee kehitettävä kevyen liikenteen yhteys merkintä keskustasta Kirkonsalmen ja Kustaa Aadolfin kirkon suuntaan. Pohjolankadun varteen on osoitettu kehitettävä keskustatoimintojen alue nykyisen huoltoaseman kohdalle. Entinen kaupungin ja maalaiskunnan raja halkoo alueen. 2

3 1.2 Asemakaava Alueen asemakaava on vuodelta Terveyskampuksen alue on asemakaavassa sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialuetta. Sairaalan kortteliin 36 on osoitettu mahdollisuus IV-kerroksiseen rakentamiseen ja teholuvuksi on osoitettu e=0,80. Tontille on osoitettu paikoitustilaa maanalaiselle paikoitukselle. Terveyskeskuksen ja Veljeskodin kortteliin ylin sallittu kerroskorkeus on III ja tonttitehokkuudeksi on osoitettu e=0,85. Meijerikadun tontille kerroskorkeudeksi on osoitettu II ja rakennusoikeus on 2800 k-m2. Korttelissa 38 sijaitsee autopaikkojen korttelialue LPA. 3

4 2. Maanomistus Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä omistaa Terveyskampuksen alueella aluesairaalan tontin. Oheisessa kartassa on oranssilla värillä kaupungin maanomistus. Tummempi oranssi on vuokrattu yksityiselle. Iisalmen evankelisluterilainen seurakunta omistaa keltaisen maaalueen. 3. Iisalmen sairaalan kulttuuriympäristö 3.1 Historiaa Iisalmen sairaalasta ja rakennukseta Iisalmen sairaalan alue rakennettiin silloiselle Iisalmen maalaiskunnan alueelle vuonna Sairaalaa alettiin suunnittelemaan ensimmäisen kerran jo 1930-luvun loppupuolella luvun alussa Iisalmen maalaiskunta pani vireille useiden kuntien yhteisen sairaalan perustamishankkeen. Aluksi suunnitelmassa oli mukana Iisalmen maalaiskunta, kaupunki, Vieremä ja Sonkajärvi. Sonkajärvi jättäytyi pois hankkeesta Iisalmen kunnallissairaalan kuntainliitto perustettiin vuonna Arkkitehdiksi pyydettiin Reino Koivula, joka palattuaan Amerikkaan tekemältään opintomatkaltaan oli Helsingin Sanomien haastattelussa sanonut olevansa valmis suunnittelemaan uutta sairaalaa näyttääkseen, että hyvä sairaala on mahdollista tehdä huomattavasti halvemmalla kuin sairaalat yleensä Suomessa rakennettiin. 4

5 Johtokunta ohjeistikin arkkitehdin suunnittelemaan sairaalan siten, että kaikkia turhia kustannuksia ja ylellisyyttä oli vältettävä. Sairaalasta suunniteltiin ensin 60 paikkaista, mutta Sonkajärven tultua uudelleen mukaan hankkeeseen suunnitelmat tehtiin 90 paikkaiselle sairaalalle. Suunnitteluvaiheessa toivottiin, että 1957 tulisi voimaan uusi laki, joka mahdollistaisi aluesairaalan saamisen Iisalmeen. Silloin valtio maksaisi 50 prosenttia perustamis- ja 40 prosenttia käyttökustannuksista. Laki lykkääntyi vuodella, mutta uusi sairaala lopulta hyväksyttiin aluesairaalaksi ja se sai nimekseen Iisalmen aluesairaala. Rakennustyöt aloitettiin vuonna 1957, ja niihin saatiin 8 milj. markan työttömyyslaina. Kaupunki lakkautti oman sairaalansa ja synnytyslaitoksensa 1958 lopussa ja suurin osa niiden henkilökunnasta siirtyi uuden aluesairaalan palvelukseen. Aluesairaalan tilavuus oli suunnitelmien mukaan m3 ja kustannusarvion loppusumma 270 milj. markkaa. Aluesairaalassa toimi sisätauti-, synnytys- ja naistentautien, sekä kirurginen osasto. Lääkäreitä oli sairaalan alkuvaiheessa neljä ja muuta hoitohenkilökuntaa 69 henkeä. Aluesairaalaan piiriin tulivat myöhemmin mukaan Lapinlahti, Pyhäjärvi ja Pielavesi 1960-luvun alkupuolella. Uusi sairaala palveli näin ollen laajalti Ylä-Savon kuntia. Myöhemmin 1960-, ja 1990-luvuilla sairaalaa laajennettiin. Alkuperäinen asemapiirros Lääkärien asuintalo Iisalmen sairaalan lääkärien asuinrivitalo rakennettiin samaan aikaan Iisalmen aluesairaalan kanssa vuonna Suunnittelijana toimi arkkitehti Reino Koivula Helsingistä. Rakennuksen massa on polveileva: rakennukseen on suunniteltu kolme erillistä asuntoa jotka jokainen hahmottuvat selkeästi omaksi osakseen. Rakennuksen aukotukset ovat sairaalan puolella pienet, poikkeuksena avarat ja lasiset sisäänkäynnit. Päätyjulkisivut ovat umpinaiset. Rakennuksen pihan puolella lännen suuntaan on runsaammin aukotuksia ja reilun kokoiset, yksityiset parvekkeet. Näkymät sisältä avautuvat asuinalueelle länteen. Jokaisen asuinhuoneiston lattiapinnat ovat eri korkeudella. 5

6 Rakennus on ulkoapäin pääpiirteittäin säilynyt alkuperäisessä muodossaan. Rakennuksen julkisivupinnat, katto, räystäät, ikkunat, ja ulko-ovet ovat alkuperäiset. Sokkelit on uusittu. Rakennuksen sisätilat ovat kokeneet useita muutosvaiheita: Vuonna 1986 asunnot muutettiin vanhusten päiväkeskukseksi. Vuonna 1989 kaksi eteläisintä asuinhuoneistoa muutettiin toimistotiloiksi. Vuonna 2001 rakennuksen pohjoisin huoneisto muutettiin fysioterapian ryhmätilaksi. Vuonna 2003 kaksi rakennuksen eteläisintä huoneistoa muutettiin lasten ja nuorten psykiatriseksi poliklinikaksi. Rakennuksen pohjoisin huoneisto on toiminut myöhemmin päiväkotina. Sisätilojen huonejaot ovat osin säilyneet. Yläkerrassa ja kellarissa huonetilojen muutokset ovat pienempiä kuin ensimmäisessä kerroksessa. Lattiat on uusittu muovimatoilla, sisäovet ja kiintokalusteet on pääosin uusittuja, muutamia alkuperäisiä kaapistoja on säilynyt. Osa alkuperäisistä kattopinnoista on säilynyt. Seinäpinnat on pääosin maalattu. Rakennukselle on myönnetty purkulupa vuonna Sairaala-alueen välittömään läheisyyteen rakentui vuosien omakotitalo / rivitaloalue Nämä kaksi aluetta yhdessä muodostavat kaupunkikuvallisen kokonaisuuden sairaala-alueen ympäristöön. Oikealla on valokuva 1960-luvun alusta pientalojen rakennustyömaasta sairaalan takana. 6

7 4. Alueen kaupunkikuva ja kaupunkikuvan analyysi Terveyskampuksen alueella oleva rakennuskanta on rakentunut 1950 luvulta tähän päivään ja on siten hyvin monimuotoista Eri aikakausien tyypillistä kerrostumaa on olemassa. Alueella sijaitsevat sairaala, terveyskeskus, Veljeskoti, Ilvola-säätiön palvelutalo, asuinrakennuksia ja huoltoasema Pohjolankadun varressa. Rakennusmateriaaleina julkisivuissa on punatiili, betoni, pelti jne. Alue on siten kaupunkikuvaltaan hyvin monimuotoinen ja paikoin hahmottumaton. Tärkeät katunäkymät suunnittelualueelle avautuvat Pohjolankatua etelästä ja pohjoisesta saavuttaessa. Huomiota herättävä katunäkymä on myös Meijerikadulla kadun päätteenä oleva sairaalarakennuksen laajennus, joka edustaa 1990-luvun modernia arkkitehtuuria. Rakennusten purkaminen ja täydennysrakentaminen terveyskampuksen alueella vaikuttavat alueen kaupunkikuvaan voimakkaasti ja toimenpiteiden tulee olla kaupunkikuvallisesti hallittuja. Vanha sairaalarakennus ja lääkäreiden asuinrakennus ovat arvokkaita rakennuksia, joissa on kulttuurihistoriallisia arvoja. Lääkäreiden asuinrakennukselle on purkulupa. Se sijaitsee sairaala-alueen nykyisen parkkipaikan länsipuolella rajaten pysäköintialuetta pientaloalueen suuntaan. Nykyisellään näkymä Riistakadulta mäen päällä sijaitsevalle pysäköintialueelle on miellyttävä. Rakennuksen purku aiheuttaa kaupunkikuvassa häiriön. Aluetta on täydennysrakennettava siten, että kaupunkikuva kehittyy myönteiseen suuntaan ja rajaa pysäköinnin Riistakadun suuntaan. Sairaalan pohjoispuolelta alkaa 1960-luvun rakentamistavalle tyypillinen pientaloalue, joka liittyy sairaalan rakentamisen jälkeiseen entisen maalaiskunnan ja nykyisen kaupungin historiaan. Sairaalakorttelin eteläpuolella sijaitsee Ilvola-säätiön palvelutalo, joka nivoutuu kaupunkikuvallisesti hyvin yhteen sairaalan ja lääkärien asuinrakennuksen kanssa. Terveyskeskus ja Veljeskoti muodostavat yhtenäisen punatiilisen rakennuskompleksin, joka rakentaa alueen identiteettiä voimakkaasti. Täydennysrakentamisen tämän korttelin yhteyteen on oltava kaupunkikuvaa kehittävää ja korttelin yhtenäisyyttä korostavaa. Alueella sijaitsee myös huoltoasema, joka hahmottuu Pohjolankadulle avoimena vajaakäytöllä olevana tonttina. 7

8 Havainnekuva kaupunkikuvallisista reunaehdoista. TÄYDENNYSRAKENTAMINEN MAHDOLLISTA TÄRKEÄ NÄKYMÄ IDENTITEETILTÄÄN YHTENÄINEN PUNATIILINEN KORTTELI TÄYDENNUSRAKENTAMINEN MAHDOLLISTA TÄRKEÄ NÄKYMÄ TÄYDENNYSRAKENNETTAVA VAJAAKÄYTTÖINEN TONTTI 8

9 5. Terveyskampusalue palveluverkon näkökulmasta Iisalmen sairaalan tarjoamat palvelut ovat olleet merkittävä palvelu Ylä-Savon alueella. SOTEuudistuksen myötä Iisalmen terveydenhuollon palvelut muuttuvat merkittävästi vuoden 2019 alusta lähtien palvelujen tuottamisvastuun siirtyessä tulevalle maakuntahallinnolle. Iisalmen kaupunki ja SOTE-kuntayhtymä ovat päättäneet edetä Terveyskampus alueen kehittämisessä siten, että Iisalmen sairaala puretaan osin ja osin korvataan uudisrakentamisella. Hankkeen ensimmäinen vaihe, jossa kunnoltaan paras ja rakennusvuodeltaan vanhin sairaalarakennus kunnostetaan, on työn alla. Tiloihin tulee siirtymään mm. Koljonvirran sairaalan palveluja. Hankesuunnittelu toisesta vaiheesta valmistuu vuoden 2017 aikana. Tähän liittyen asemakaavan laatiminen on käynnistynyt. Keskeisenä tavoitteena palveluverkon näkökulmasta on keskittää terveydenhuollon palvelut Terveyskampuksen alueelle. Alla: Ylä-Savon SOTEn toimesta Insinööritoimisto Savolaisen laatima kaavio vuodelta 2015 tilojen purkamisen ja rakentamisen vaiheistuksesta Terveyskampuksen alueella. 9

10 6. Johtopäätöksiä - maankäytön suunnittelun reunaehdot Terveyskampuksen alue on osoitettu julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi yleiskaavassa. Se on ollut tärkeä palvelujen tuottaja Ylä-Savon alueella. Asemakaavoituksessa vuonna 2007 on tunnistettu tarve keskitetyille pysäköintiratkaisuilla alueella. Alueen suunnittelun epävarmuustekijänä ovat olleet maakuntauudistuksen yhteydessä syntyvä uusi palvelujen tuottajataho ja toisaalta olemassa olevien rakennusten kunnossa havaitut ongelmat. Investointitarve on olemassa, mutta ei ole selvää suuntaa mihin investointeja tulisi tehdä. Tämän työn tavoitteena on pohtia maankäytön asettamat reunaehdot olemassa olevan kampusalueen osalta. Aluevaraus Terveyskampukselle on näillä näkymin riittävä. Terveyskampusaluetta halkoo kaupungin toiminnan ja läheisten asuntoalueiden saavutettavuuden kannalta tärkeä katuverkko. Eri terveyskampuksen osien välillä kulkee Riistakadun alla maanalainen käytävä tästä johtuen. Kaavoitus on selvittänyt katuverkon osalta toimenpidemahdollisuudet yhdessä kunnallistekniikan suunnittelun kanssa. Riistakatua on mahdollista kehittää hidaskatuna, jolloin kevyen liikenteen olosuhteita voidaan katurakentamisella edistää. Myös Riistakadun ali kulkevan tunnelin leventäminen sen käyttökelpoisuuden parantamiseksi on varteenotettava ratkaisu. Sairaalan kortteli Vanha sairaala on arvokkain rakennus alueella ja myös kunnoltaan hyvä. Se onkin päätetty peruskorjata. Työ on meneillään. Tämä on myös alueen identiteetin kannalta hyvä ratkaisu. Sairaalan korttelialueella on myönnetty purkulupa lääkärien rivitalolle, joka on rakennettu yhtä aikaa sairaalan kanssa. Rakennuksen purkaminen aiheuttaa sairaalan kortteliin täydennysrakentamisen tarpeen ja mahdollisuuden. Myös asemakaavassa on rakennusoikeutta jäljellä, joten korttelin täydennysrakentaminen on mahdollista jo nykyisen asemakaavan puitteissa. Myös keskitetty pysäköintiratkaisu on mahdollista sijoittaa kortteliin nykyisen asemakaavan mukaisesti. Sairaalan 1990-luvulla rakennettu osa Riistakadun varressa toimii voimakkaana päätteenä Meijerikadulle. Rakennuksen peruskorjauksen yhteydessä on huomioitava tämä seikka ja suunniteltava rakennus siten, että pääte kadulle säilyy mielenkiintoisena ja kaupunkikuvaa jäsentävänä. Vanhan sairaalan pohjoispuolella sijaitseva 1970-luvulla rakennettu osa on purettavaksi suunniteltu huonon kuntonsa vuoksi ja tämän alueen täydennysrakentaminen on myös mahdollista. Sairaalan korttelin eteläosassa sijaitsee Ilvola-säätiön palvelutalo, jonka sijainti on erinomainen terveyskampuksen tuntumassa. 10

11 Veljeskodin ja Terveyskeskuksen kortteli Kortteli on hyvin yhtenäisesti toteutunut punatiilisenä rakennuskokonaisuutena. Korttelin yhtenäisyys on kaupunkikuvaa kehittävä, sillä Iisalmessa on keskusta-alueella paljon punatiilisiä rakennuksia Soinlahden tiilitehtaan ansiosta. Korttelin rakennusoikeus on käytetty, joten korttelin kehittämistavoitteiden kannalta kaavamuutos on tarpeellinen. Korttelia on kuitenkin täydennysrakennettava nykyistä arkkitehtonista ilmettä ja yhtenäisyyttä kunnioittaen sekä kaupunkikuvaa eheyttäen. Korttelin eteläpuolella on asemakaavan mukainen kevyen liikenteen reitti. Tämän reitin rakentaminen ja kevyen liikenteen olosuhteiden jäsentäminen ylipäätään terveyskampusalueella myös korttelialueiden sisällä on tärkeää. Meijerikadun kortteli Kortteli sijoittuu Riistakadun ja Meijerikadun kulmaan. Asemakaavassa tälle tontille on osoitettu mahdollisuus rakentaa II kerroksinen rakennus. Tontille sopisi myös korkeampaa ja tehokkaampaa rakentamista ympäröivän rakennuskannan mukaisesti. 11

12 LIITE: Osallistumis- ja arvioitisuunnitelma TERVEYSKAMPUS LÄHDELUETTELO: Inventointikortit Sairaalan alueesta, Iisalmen kaupunki Iisalmen maalaiskunnan historia , Elsa Boisman, 1973 Iisalmen historia , Jaana Luttinen, 2006 Pohoisen Portin asemakaava, Iisalmen kaupunki, 2007 Keskustaseudun osayleiskaava, Iisalmen kaupunki, 2007 Pohjois-Savon maakuntakaava 2030, Pohjois-Savon liitto, 2010 Yhtymähallituksen kokousaineisto