NURMES. LÄNTISEN 111 KAUPUNGINOSAN ASMAKAAVAMUUTOS (VANHAN SAIRAALAN TONTTI)

Transkriptio

1 Tekninen lautakunta NURMES. LÄNTISEN 111 KAUPUNGINOSAN ASMAKAAVAMUUTOS (VANHAN SAIRAALAN TONTTI) 442/63.632/2014 TEKLA 79 Aloite kaavaprosessin käynnistämiselle on tullut vireille kaupunginvaltuuston hyväksymässä Nurmeksen 4U-Nurmes 4 vuoden strategiassa. Kaavamuutosten Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (päivätty ) laadinnan yhteydessä on kaavamuutosten vireille tulosta kuulutettu kuten kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan (kuulutus julkaistu Sanomalehti Ylä-Karjalassa ) ja se on ollut nähtävänä ajalla (Liite) Valmisteluvaiheen aikana kaavamuutosluonnosasiakirjoista ( ) ei ole jätetty määräaikaan mennessä mielipiteitä. Lausunto on pyydetty Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta, Pohjois-Karjalan ELY -keskukselta, Museovirastolta, Nurmeksen museolta, PKS Sähkönsiirto Oy:ltä. Nurmeksen Lämpö ja Nurmeksen Vanhan kauppalan asukasyhdistys ry:ltä. PKS Sähkönsiirto: Asemakaavamuutos luonnokseen, osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ei ole huomauttamista. Vastine: Ei aiheuta muutoksia kaava-asiakirjoihin. Nurmeksen Museo: Vanhan sairaalan tontti sijaitsee keskeisellä paikalla Nurmeksen keskustassa, ns. Vanhassa kauppalassa. Vanhan kauppalan alue käsittää koko Nurmesjärven ja Pielisen erottavan harjualueen rajoittuen Rajakadun ja Mikonsalmen väliselle alueelle. Tämä alue on Museoviraston inventoinnissa merkitty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RYK 2009). Toinen merkittävä Nurmeksen RYK-alue, rautatieasema-alue, sijaitsee Vanhan kauppalan alueen laidalla ja on näköetäisyydellä vanhan sairaalan tontilta katsoen. Nämä yhdessä asettavat alueen uudisrakentamiselle erityistavoitteet. Vanhojen säilyneiden puutalokaupunkien joukossa Nurmeksen vanha kauppala on yksi parhaiten ilmeensä säilyttäneistä yhtenäisistä alueista. Kortteleita halkovat palosolat palotoreineen ovat olennainen osa historiallista aluetta ja kauppalan asemakaavaa. Osa näistä alueista on osittain menetetty aiempien

2 rakennuspäätösten vuoksi: esimerkiksi Nurmeksen ortodoksinen kirkko on rakennettu palotorille ja Yhteiskoulun palotori on otettu osaksi koulualuetta. Muutamiin kiinteistöihin on järjestetty kulku palosolan kautta ja palotoria käytetään pysäköintipaikkana. Palokujat toimivat liikekiinteistöjen luvallisina tai luvattomina tavaransäilytyspaikkoina. Voimassa olevaan asemakaavaan palosolat ja palotorit on merkitty puistoalueiksi, eikä tuleva asemakaavamuutos saa tätä vaarantaa. Kaavoitus tulee suunnitella ja toteuttaa niin, ettei puistoalueesta muodostu epävirallista parkkipaikkaa tai tavaransäilytysaluetta. Tämä voidaan estää esimerkiksi aitaamalla tontti palosolan ja torin rajalta siltä osin kun se jää vapaaksi uudisrakentamiselta. Aita tehdään asemakaavamääräysten mukaan. Suurin osa kauppalan rakennuksista on Julius Baselierin vuonna 1879 suunnitteleman asemakaavan mukaan rakennettu aivan tontin rajalle, asuinrakennukset kadunvarteen ja ulkorakennukset palosolien ja torien rajalle. Uudis- ja lisärakentamisessa tätä käytäntöä tulee noudattaa, jolloin kauppalan alueelle ominainen asemakaavarakenne säilyy. Puutaloalueiden luonteeseen on perinteisesti kuulunut useamman sukupolven asuminen samassa pihapiirissä. Tämä lisää yhteisöllisyyden ja turvallisuuden tunnetta. Erilaiset asumismuodot on syytä ottaa huomioon myös uudisrakentamisessa. Useissa kauppalan rakennuksissa on alusta asti yhdistynyt asuminen ja liikkeenharjoittaminen. Uudisrakennuksen katutasoon rakennettavat liiketilat jatkavat näin ollen vakiintunutta perinnettä. Vanhan sairaalan tontin ympäristö on rakentunut kerroksellisesti eli rakennukset edustavat eri aikakausia. Asemakaavamuutoksessa tontille ehdotetut kaksi- ja kolmekerroksiset asuin- ja toimitila rakennukset sopivat harjakorkeudeltaan hyvin kaupunkikuvaan. Uudis- ja lisärakentamisen toivotaan vahvistavan kauppalan alueen identiteettiä. Tästä syystä rakennukset tulee sovittaa kauppalan olemassa olevaan tyyliin. Uudisrakentamisessa tulee noudattaa perinteisen puurakentamisen suuntaviivoja muotojen, mittasuhteiden, materiaalien ja värityksen suhteen. Selkeitä kulmaja ikkunavuorilautoja sekä kokopuisia ikkunarakenteita on suosittava. Läntisen kaupunginosan asemakaavanerityismääräyksissä on mainittu julkisivumateriaalina puu, joten nykyaikaisille alumiini-ikkunoille ei tulisi antaa jalansijaa kauppalan alueella. Uudessa kaavassa on asetettu rakentamisen tavoitteeksi pyrkimys ekologisiin ratkaisuihin sekä paikallisen rakennusmateriaalin, puun käyttämiseen etenkin julkisivussa. Puu on täysin kierrätettävä ja uusiutuva materiaali. Puisten rakennusosien valmistuksesta aiheutuva ympäristörasite on huomattavasti pienempi alumiinisten rakennusosien tuotannon aiheuttamaan ympäristökuormitukseen

3 verrattuna. Puu-alumiini-ikkunat ovat yleistyneet vasta 1990-luvulla, joten niiden pitkäaikaiskestävyydestä ei ole kokonaisperäistä tietoa. Hyvin tehdyt ja hoidetut puuikkunat puolestaan kestävät todistettavasti vuosisadan, joen niiden suosiminen on ekologisesti ja taloudellisesti kannattavaa. Uudisrakennuksiin mahdollisesti rakennettavat ulkonemat (parvekkeet, rappu- ja luhtikäytävät yms.) on sijoitettava sisäpihan puolelle. Perinteistä rakentamistapaa kunnioittava uudis- ja lisärakentaminen lisää kauppalan alueen kiinnostavuutta, sen historiallista arvoa ja nykyistä markkina-arvoa. Vastine: Lausunnossa esitetyt seikat on jo otettu huomioon kaava-asiakirjoissa. Pohjois-Karjalan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus: ELY-keskus pitää hyvänä, että kaupunkikeskustaan kuluvan tyhjän tontin käyttöä tehostetaan. II ja III kerrosrakentaminen on yhtenevää alueen muun rakennuskannan suhteen. Rakentamisessa tulee kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että se sopeutuu ympäristöönsä ja kaupunkikuvaan. Sen lisäksi, että valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alue (RYK) on kirjoitettu kaavan erityisiin määräyksiin, on alue lisäksi osoitettava kaavakartalle (vrt. saunapuiston asemakaavan muutos). Pohjavesimääräykset on kirjoitettu kohtaan ympäristöhaittojen torjunta. Pohjavesialue on lisäksi osoitettava kaavakartalle. Vastine: RYK- ja pv-merkinnät lisätään myös kaavakartalle, muut seikat on jo otettu huomioon kaava-asiakirjoissa. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto: Asemakaavamuutosta koskeva alue on voimassa olevassa maakuntakaavassa osoitettu taajamatoimintojen alueena (A). Sen lisäksi Nurmeksen vanha kauppala on osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeänä (valtakunnallisesti arvokas) alueena. Asemakaavalla muutetaan vanhan sairaalan tontti asumisen, julkisten palvelujen ja liike- ja työtilojen käyttöön. Asemakaavamuutos on Nurmeksen läntisen kaupunginosan keskustan yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Kaavan mukaisessa rakentamisessa rakentamistavan kuvauksen mukaan pyritään energiataloudellisiin ratkaisuihin, ekologisuuden huomioon ottamiseen sekä puun käyttämiseen julkisivumateriaalina. Rakentamistapa soveltuu hyvin vanhan kauppalan ja sen ympäristön kehittämiseen. Kaavaluonnos on maakuntakaavan mukainen.

4 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu siten, että se antaa maakunnallisen suunnittelun näkökulmasta riittävät tiedot kaavan vuorovaikutusmenettelyistä ja kaavan vaikutuksista. Pohjois-Karjalan maakuntaliitolla ei ole huomautettavaa valmisteluvaiheen kaava-aineistoon. Vastine: Ei aiheuta muutoksia kaava-asiakirjoihin. Museovirasto: Kaavamääräyksissä todetaan, että uudisrakennusten tulee soveltua ympäristöönsä ja kaupunkikuvaan. Rakennusten julkisivujen, kattokaltevuuden ja kattomuotojen tulee olla yhtenäiset ja värityksen tulee olla vaalea ja noudattaa ns. empireväriskaalaa. Ensisijaisesti määrätään rakennettavaksi kadunpuoleiset kerrosalat. Kaavassa ja kaavamääräyksissä otetaan kulttuuriympäristön arvot riittävästi huomioon, joten Museovirastolla ei ole huomautettavaa kaavaluonnoksesta. Vastine: Ei aiheuta muutoksia kaava-asiakirjoihin. Muilla viranomaisilla ei ole ollut huomautettavaa kaavaluonnosasiakirjoihin. Lieksan ja Nurmeksen teknisen viraston maankäytössä on valmistunut ehdotus asemakaavamuutokseksi. Kaavamuutosaluetta on yhteensä 0,5716 ha, - AL-7-aluetta on 5716 m2, 4573 k-m2, kerrosluku I-III. Asemakaavan muutosehdotus on ollut nähtävillä ajalla ja siitä on kuulutettu kuten kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan (julkaistu Sanomalehti Ylä-Karjalassa ja se on ollut kunnan virallisella ilmoitustaululla Viranomaislausuntoja on pyydetty Pohjois-Karjalan ELY keskukselta ja rakennusvalvontaviranomaiselta. Pohjois-Karjalan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus: Lausuntovaiheessa mainitut seikat on otettu huomioon kaavaehdotuksessa. ELY-keskuksella ei ole huomautettavaa kaavaehdotukseen. Lieksan ja Nurmeksen rakennus- ja ympäristölautakunta: Rakennus ja ympäristölautakunta antaa laadittuun kaa va luon nokseen seuraavan lausunnon: Tontille sallitut ajoyhteydet:

5 Esitän, että tontille sallitut ajoyhteydet on selkeästi esitettävä kaavas sa sekä myös tontin sivut joista ajoyhteyttä ei sallita. Ky sei sil lä vaatimuksilla saadaan selkeytettyä tulevan ra ken nus mas san ajoyhteydet esim. pelkästään Kaarlonkadulle. Rakentamistapaohjeistukset: Ulkonäöllisissä vaatimuksissa ei ole kaavamääräyksissä selkeästi mää ri tet ty mm. uuden rakennuksen kattomuotoa. Ra ken ta mis tavas sa on selvitty '' Rakennuksen tulee väritysten, julkisivu- ja kat to kal te vuu den sekä kattomuodon suhteen rakentaa yhtenäistä ra ken nus ta paa noudattaen ''. On todettava, että alueen lähirakennusten kattomuotojen vaih tele van tasakatosta harjakattoon ja unohtamatta Kirkkokadun toishel la puo lel la olevan vastapäisen rakennuksen aumakattoa. Esitän että em. kaavamääräystä täydennetään har ja kat to vaa timuk sel la, jonka kaltevuuden pitää noudattaa yhtenäistä ra kennus ta paa sekä katemateriaaliksi konesaumattua peltiä, jotka ovat alueen tyypillisiä perinteisiä ominaisuuksia. Kaavamäärityksissä esitetään ''pyrittävä energiataloudellisiin ratkai sui hin'. On todettava että muutoinkin uudisrakentamiselle on ole mas sa energiataloudelliset minimi vaatimukset, jotka ra kennuk sen on täytettävä. Kaavaselostuksessa avataan toivetta, että alueen rakennukset toteutetaan 0-energiarakennuksina. Kaa vase los tees sa ei kuitenkaan aukaista/mahdollisteta keinoja, jol la tällainen ta voi te saavutetaan. Mm. julkisivujen osalla on vaa timuk se na pui set pinnat, kattojen osalla yhtenäinen ulkonäkö olemas sa ole vien rakennusten kanssa, jolloin aurinkopaneelit, lämmön keh räi met ym. jäävät hyödyntämättä koska kaava ei salli näitä to teu tet ta van. Samoin maalämpökaivojen salliminen poh ja ve sialu eel le vaa tii rajoituksia kaavaan ja alue sijaitsee harjulla jo ten to den nä köi ses ti kyseinen järjestelmä on sopimaton läm mi tys ratkai suk si. Esitän että kaavamääräyksen energiataloudellista ratkaisujen pyrki mys tä joko tuetaan kaavan määräyksillä tai kaa va se los tees ta poistetaan 0-energiatason tarkennus. Vastine: Kaavakarttaan lisätään Kirkkokadun puoleiselle tontin rajalle merkintä: Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Määräysten rakentamistapa-kohtaa Rakennusten tulee värityksen, julkisivu- ja kattokaltevuuden sekä kattomuodon suhteen rakentaa yhtenäistä rakennustapaa noudattaen, tarkennetaan lauseella: huomioiden ympäristössä olevien rakekennusten kattomuodon. Esim. rakennusten tulisi olla harjakattoisia ja katemateriaalina olisi käytettävä konesaumattua peltiä. Näin toimitaan siksi, koska ympäristön rakennukset poikkeavat toisistaan, jolloin jää enemmän

6 vaihtoehtoja uudisrakennusten kattomuotojen sovittamiseksi ympäristössä olevien rakennusten kattomuotoihin. Rakentamistapa-kohdan ensimmäiseen lauseeseen Rakentamisessa on pyrittävä energiataloudellisiin ratkaisuihin lisätään: (ns. 0-energia rakennuksia). Lausunntojen johdosta on asemakaavaa ja -selsotusta tarkennettu em. tavalla. Asemakaavamuutoksen kartta ja -selostus ovat liitteenä, ei liitetä pöytäkirjaan. Kaavamuutosehdotukset ja muu aineisto ovat nähtävillä kokouksessa. (Liite) Tj. Tuomo Kotilainen: Tekninen lautakunta päättää esittää Nurmeksen kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle oheisen Läntisen 111 kaupunginosan asemakaavamuutoksen (Vanhan sairaalan tontti) ehdotuksen hyväksymistä siten kuin oheiset / / päivätyt asemakaava- muutosehdotusasiakirjat osoittavat ja toteavat, että asemakaavaan tehdyt tarkennukset nähtävillä olon jälkeen ovat vähäisiä, eikä siten asemakaavaehdotusta ole syytä asettaa uudelleen nähtäville sekä oikeuttavat teknisen viraston huolehtimaan kaavamuutoksen hyväksymisestä ja voimaantulosta johtuvat tiedottamiset siten kuin maankäyttö- ja rakennuslaki sekä asetus edellyttävät. Päätös: Jakelu: Esittelijän esityksestä asia siirrettiin seuraavaan teknisen lautakunnan kokoukseen. Nurmeksen kaupunginhallitus Lisätietoja: tekninen johtaja Tuomo Kotilainen, puh sähköposti tuomo.kotilainen@lieksa.fi maankäyttöpäällikkö Martti Piironen, puh sähköposti martti.piironen@lieksa.fi teknisen lautakunnan pöytäkirjanpitäjä Raija Puumalainen, puh sähköposti raija.puumalainen@lieksa.fi