ESITYS KAAKKOIS- SUOMI - VENÄJÄ ENI CBC - OHJELMAKSI KAUDELLE

Transkriptio

1 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ MUISTIO LIITE 2 ESITYS KAAKKOIS- SUOMI - VENÄJÄ ENI CBC - OHJELMAKSI KAUDELLE Lainsäädännöllinen perusta Euroopan naapuruusvälineen rajayhteistyöllä (ENI CBC) tuetaan rajat ylittävää yhteistyötä EU:n ulkorajoilla. Euroopan unionin säädösperustan EU:n ulkorajoilla ohjelmakaudella toteutettaville ENI CBC - ohjelmille muodostavat: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, EURATOM) N:o 966/2012 unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ( EU:n varainhoitoasetus ), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 232/2014 Euroopan naapuruusvälineen perustamisesta ( ENI- asetus ), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 236/2014 unionin ulkoisen toiminnan rahoitusvälineiden täytäntöönpanoa koskevista yhteisistä säännöistä ja menettelyistä ( unionin ulkoisen toiminnan yhteinen täytäntöönpanoasetus ), Komission asetus (EU) 897/2014 Euroopan naapuruusvälineen perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 232/2014 nojalla rahoitettavien rajat ylittävän yhteistyön ohjelmien täytäntöönpanoa koskevien erityissäännösten vahvistamisesta ( ENI CBC - ohjelmien täytäntöönpanoasetus ), ENI CBC ohjelmien ohjelmointi- /strategia- asiakirja vuosille EU:n varainhoitoasetus sääntelee EU:n budjettia. Se sisältää Euroopan unionin talousarviota koskevat säännöt ja periaatteet, jotka vaikuttavat kaikkiin unionin menoihin ja tuloihin. ENI- asetuksella perustettiin Euroopan naapuruusväline ja annettiin säädökset sen yleisistä tavoitteista, unionin tuen erityistavoitteista, poliittisesta kehyksestä, eriyttämisestä, kumppanuudesta ja osarahoituksesta. Asetuksessa säädetään lisäksi johdonmukaisuudesta ja avunantajien toiminnan koordinoinnista, ohjelmien lajeista, ohjelmasuunnittelusta ja alustavasta varojen kohdentamisesta suuntaa- antaviin ohjelmiin, ohjelmien maantieteellisestä tukikelpoisuudesta, ohjelmasuunnittelusta ja varojen kohdentamisesta ulkorajat ylittävää yhteistyötä varten, yhteisistä toimintaohjelmista ja niiden hallinnoinnista sekä rajat ylittävän yhteistyön täytäntöönpanosäännöistä. Asetuksen loppusäännöksissä säädetään muun muassa säädösvallan siirrosta ja siirretyn säädösvallan käyttämisestä, komissiota avustavasta komiteasta sekä kolmansien maiden osallistumisesta ja rahoituspuitteista. Unionin ulkoisen toiminnan yhteisen täytäntöönpanoasetuksen tarkoituksena on yksinkertaistaa EU:n ulkoista toimintaa. Asetuksen mukaan rahoitustavat ja toimeenpano tulee määritellä niin, että saavutetaan parhaat tulokset. Asetus kattaa neljä maantieteellistä rahoitusvälinettä; kehitysyhteistyövälineen, Euroopan naapuruusvälineen, laajentumisvälineen ja kumppanuusvälineen sekä kolme temaattista rahoitusvälinettä; vakautusvälineen, demokratia- ja ihmisoikeusvälineen sekä ydinturvavälineen. ENI CBC - ohjelmien täytäntöönpanoasetuksessa säädetään muun muassa osarahoituksen määrästä ja menetelmistä, yhteisten toimintaohjelmien sisällöstä, laadinnasta, muuttamisesta ja päättämisestä, ohjelman rakenteiden tehtävästä, mukaan lukien niiden asema, tosiasiallinen määrittely, vastuuvelvollisuus 1

2 ja vastuu, hallinnointi- ja valvontajärjestelmien kuvaus sekä unionin tuen teknistä hallinnointia ja varainhoitoa koskevat edellytykset, takaisinperintämenettelyistä kaikissa osallistujamaissa, seurannasta ja arvioinnista, näkyvyydestä ja tiedottamisesta sekä yhteistyössä suoritettavasta ja välillisestä hallinnoinnista. ENI CBC - ohjelmien ohjelmointi- /strategia- asiakirja sisältää muun muassa ohjelmakohtaista tietoa, esimerkiksi ohjelma- alueen ja ohjelmakohtaisen EU- rahoituksen. Suomen kansallinen laki ulkorajan ylittävästä yhteistyöstä ja ENI CBC - ohjelmien hallinnosta astui voimaan Yhteen lakiin on koottu EU:n ulkorajalla tapahtuvan yhteistyön toteuttamisen edellyttämät säännökset. Lakiin on otettu säännökset EU- rahoituksella osarahoitettavien ulkorajayhteistyöohjelmien valmistelusta ja toimeenpanosta. Lisäksi siihen sisältyy säännökset ohjelmien toteuttamiseksi käytettävän rahoituksen myöntämisestä, hallinnoinnista, valvonnasta ja tarkastuksesta. Vastaava kansallinen laki ulkorajayhteistyön hallinnosta (500/2008) on ollut myös ohjelmakaudella Lisäksi komissio, Venäjä ja Suomi allekirjoittavat ohjelma- asiakirjan hyväksymisen jälkeen rahoitussopimuksen, jossa määritellään yhteiset periaatteet Kaakkois- Suomi Venäjä ENI CBC - ohjelman toimeenpanolle. 2. Ohjelman valmistelu Suomen ja Venäjän välisellä rajalla toteutettavien ENI CBC - ohjelmien valmistelu on edennyt ohjelmakohtaisesti, yhteistyössä ohjelmiin osallistuvien maiden ja alueiden kesken. Ohjelmien valmisteluprosessi voidaan jakaa kolmeen päävaiheeseen seuraavasti: KÄYNNISTÄMINEN Strategisen ympäristövaikutusten arvioinnin (SEA) käynnistäminen Kansalliseen lainsäädäntöön liittyvä päivitystyö Kansallisen vastinrahoituksen käytäntöihin liittyvät asiat Neuvottelut EU:n ja Venäjän välisen rahoitussopimuksen rakenteesta ja sisällöstä TOINEN VAIHE Säännölliset tapaamiset jokaisen aihealueen työryhmien kanssa Yhteisen ohjelmointikomitean kokoukset Aktiivinen yhteydenpito eri sidosryhmiin Julkinen kuuleminen VIIMEISTELYVAIHE Sopimuskirjeiden kerääminen osallistujavaltioilta Yhteisen ohjelma- asiakirjan sekä sopimuskirjeiden toimittaminen komissiolle Komission käsittelyaika kuusi kuukautta Suomen kansallisena vastuuviranomaisena toimii työ- ja elinkeinoministeriö (alueosasto), joka on osallistunut kaikkien kolmen Suomen ja Venäjän välisellä rajalla toteutettavan ENI CBC - ohjelman valmisteluun. Keskeinen rooli ohjelmien valmistelussa on ollut myös ulkoasiainministeriöllä, joka vastaa Euroopan naapuruusvälineen rahoittaman ulkorajat ylittävän yhteistyön ulkosuhteisiin liittyvistä kysymyksistä. 2

3 Työ- ja elinkeinoministeriö on johtanut ja yhteen sovittanut ENI CBC - ohjelmien valmistelua Suomessa sekä vastannut yhteydenpidosta naapurimaiden vastuuviranomaisiin. Työ- ja elinkeinoministeriö on lisäksi informoinut valmistelujen etenemisestä alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukuntaa (ARNE) sekä ENPI- yhteysverkkoa. Valtioneuvosto (VN) on työ- ja elinkeinoministeriön esittelystä asettanut ARNE:n alueiden kehittämistä ja sitä koskevien suunnitelmien ja ohjelmien valmistelun yhteensovittamista, ennakointia, seurantaa ja arviointia varten. Siinä ovat edustettuna keskeiset ministeriöt, maakuntien liitot, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY), aluehallintovirastot (AVI), työmarkkinajärjestöt ja Suomen Kuntaliitto. ENPI yhteysverkko on työ- ja elinkeinoministeriön asettama koordinaatioelin, jonka suppeassa kokoonpanossa ovat edustettuna keskeiset ministeriöt, Suomen kuntaliitto sekä ohjelmien hallintoviranomaisina toimivat maakunnan liitot (Kolarctic: Lapin liitto, Karelia: Pohjois- Pohjanmaan liitto, Kaakkois- Suomi Venäjä: Etelä- Karjalan liitto). ENPI- yhteysverkon laajassa kokoonpanossa ovat lisäksi edustettuna työmarkkinajärjestöt, Keskuskauppakamari ja Saamelaiskäräjät. Kaakkois- Suomi - Venäjä ENI CBC - ohjelman valmistelu käynnistyi keväällä Valmistelua on johtanut osallistuvien maiden yhteinen ohjelmointikomitea, joka on kokoontunut yhteensä 6 kertaa. Ohjelmointikomitea hyväksyi lopullisen ohjelmaesityksen kirjallisella menettelyllä Kaakkois- Suomi Venäjä - ohjelman ohjelmointikomiteaan ovat kuuluneet kaksi keskushallinnon edustajaa kustakin osallistuvasta maasta (Suomi, Venäjä) sekä edustaja jokaiselta alueelta. Suomesta valmisteluun ovat osallistuneet keskushallinnon edustajina työ- ja elinkeinoministeriö ja ulkoasiainministeriö, sekä Suomen puolen ohjelma- aluetta edustavat Etelä- Karjalan liitto, Etelä- Savon maakuntaliitto, Kymenlaakson liitto ja Kaakkois- Suomen ELY- keskus. Ohjelma- asiakirjan ja ympäristövaikutusten arvioinnin julkiset kuulemiset järjestettiin kansallisen lainsäädännön ja EU- säädösten mukaisesti jokaisessa ohjelmaan osallistuvassa maassa keväällä Ohjelma- alue Kaakkois- Suomi - Venäjä ENI CBC - ohjelman varsinaiseen ohjelma- alueeseen kuuluu Suomesta Etelä- Savon, Etelä- Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat ja Venäjältä Leningradin alue ja Pietarin kaupunki. Lisäksi ohjelman nk. liitännäisalueina ovat Suomesta Pohjois- Karjala, Pohjois- Savo, Päijät- Häme ja Uusimaa, sekä Venäjältä Karjalan tasavalta. Turku ja Moskova on nimetty ohjelma- alueen kannalta merkittäviksi keskuksiksi. Liitännäisalueilta ja merkittävistä keskuksista tulevat toimijat voivat osallistua ohjelman puitteissa tehtävään yhteistyöhön. Korkeintaan 25 % ohjelman rahoituksesta voidaan käyttää tähän tarkoitukseen, pl. suuret infrastruktuurihankkeet (Large Infrastructure Project, LIP). Varsinaisella ohjelma- alueella on yhteensä noin 200 km Suomen ja Venäjän välistä maarajaa ja 130 km merirajaa. Ohjelma- alueen väestö on painottunut voimakkaasti Venäjän alueille: Suomen puolella ohjelma- alueella asuu noin ihmistä, kun taas Venäjän puolella asukkaita on 6,9 miljoonaa. 3

4 Kartta ohjelma- alueesta: 4. Ohjelman sisällölliset painopisteet EU:n ulkorajayhteistyötä koskevassa ohjelmointiasiakirjassa edellytettiin että jokainen ENI CBC - ohjelma valitsee toteutettavakseen 1-4 temaattista tavoitetta. Valinnassa priorisoitiin niitä teemoja, joihin ohjelma parhaiten voi vaikuttaa ja joissa mahdollisuudet rajat ylittävään yhteistyöhön ovat parhaat. Tämän perusteella Kaakkois- Suomi - Venäjä ENI CBC - ohjelman temaattisiksi tavoitteiksi valittiin: 1. Liike- elämän ja pk- yritysten kehittäminen 2. Ympäristönsuojelu, ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen 4

5 3. Koulutuksen ja tutkimuksen sekä teknologisen kehityksen ja innovaatioiden tukeminen 4. Rajojen hallinnan ja rajaturvallisuuden edistäminen, liikkuvuuden ja muuttoliikkeen hallinta Ihmisten välisen (people- to- people) paikallisen rajat ylittävän toiminnan edistäminen, opetuksen, tutkimuksen, teknologisen kehityksen ja innovaatioiden tukeminen sekä ympäristön kestävyys ja sukupuolten välinen tasa- arvo ovat ohjelman läpileikkaavia tavoitteita, joita edistetään koko ohjelman toteutuksen ajan. Perustan ohjelma- alueen yhteiselle kehittämisstrategialle ovat muodostaneet ohjelma- alueen maantieteellinen sijainti, perinteikäs yhteistyö alueiden välillä sekä pitkäkestoinen yhteinen historia ja kulttuuriset linkit. Strategia vastaa yhteisesti tunnistettuihin kehittämistarpeisiin ja mahdollisuuksiin. Ohjelman avulla halutaan tuottaa lisäarvoa ja hyödyttää Suomen ja Venäjän raja- alueita rajat ylittävän yhteistyön avulla. Ohjelmointityön tueksi on valmisteltu analyysi ohjelma- alueesta, sen sosioekonomisesta tilanteesta, väestöstä, elinkeinoelämän rakenteista, koulutuksesta ja tutkimuksesta, ympäristöstä ja luonnosta sekä infrastruktuurista. Ohjelman tavoitetila on määritelty seuraavasti: Ohjelma- alue on kohtaamispaikka tai portti Euroopan unionin ja Venäjän, idän ja lännen välillä. Ohjelman tavoitteena on lisätä alueen painoarvoa ja vahvistaa alueen pyrkimyksiä tulla Pohjois- Euroopan vakavaraisimmaksi, kiinnostavimmaksi ja tehokkaimmaksi investointikohteeksi. Ohjelma luo kasvua ja hyvinvointia alueelle ja sen asukkaille. Ohjelmastrategiasta johdettu yleinen tavoite on seuraava: Ohjelma edesauttaa taloudellista ja sosiaalista kehitystä, lieventää yhteisiä haasteita ja edistää alueellisesti tärkeiden toimijoiden liikkuvuutta parantaakseen rajat ylittävää yhteistyötä ja kestäviä edellytyksiä ohjelma- alueella. Tavoitteeseen pyritään kilpailukykyä parantamalla, taloudellista aktiivisuutta lisäämällä, tietotalouden avulla, kyvykkäällä työvoimalla, korkeatasoisella kulttuurilla sekä turismin, puhtaan luonnon ja veden, helpon liikkuvuuden, toimivien liikennekäytävien sekä sujuvien ja modernien rajanylityspaikkojen avulla. Nämä ovat myös päätarpeet, jotka mainitaan alueellisissa kehittämissuunnitelmissa. Yleistavoitteen saavuttamiseksi ohjelma on jaettu neljään toimintalinjaan, joilla tunnistetaan alueelliset vahvuudet ja ongelmat. Toimintalinjat (TL) ovat: A. Aktiivinen ja kilpailukykyinen elinkeinoelämä B. Innovatiivinen, osaava ja koulutettu alue C. Houkutteleva, puhdas ympäristö ja alue D. Hyvien yhteyksien alue Toimintalinja 1:n Aktiivinen ja kilpailukykyinen elinkeinoelämä avulla pyritään kehittämään ja edistämään tietoperustaista innovatiivista taloutta, vahvistamaan pk- yritysten toimintaympäristöä sekä tukemaan uusien yritysten syntymistä ja mahdollistamaan pk- yritysten pääsyn kansainvälisille markkinoille. Yhteinen tavoite Euroopan kilpailukyvyn parantamiseksi pyritään siirtämään alue- ja paikallistasolle. Yritystoiminnan kehittämisen avulla ohjelma- alue pyrkii luomaan uusia työpaikkoja sekä vähentämään poismuuttoa ja työttömyyttä. Toimintalinja 2:n Innovatiivinen, osaava ja koulutettu alue avulla pyritään lisäämään sekä nuorten että vanhempien ihmisten koulutustasoa. Yhteiskunnan nopeat muutokset edellyttävät koulutuksen päivittämistä ja elinikäistä oppimista. Koulutuksen kaikki vaiheet peruskoulutuksesta korkeakoulutukseen antavat mahdollisuuden työllistymiseen ja usein vähentävät syrjäytymisen riskiä. Toimintalinja 3 Houkutteleva, puhdas ympäristö ja alue nousee tarpeesta vastata ohjelma- alueen haasteeseen, joka liittyy sen biodiversiteetin sekä luonnon- ja kulttuurivarantojen suojelemiseen ja 5

6 kehittämiseen. Vaatimus terveellisestä ja turvallisesta ympäristöstä on kasvamassa ja tulossa yhä tärkeämmäksi tekijäksi valittaessa asuinpaikkaa sekä paikkaa jossa vietetään vapaa- aikaa. Tämä asia on tärkeä siitäkin syystä, että laajat makeavesivarannot ja Suomenlahti sijaitsevat ohjelma- alueella. Yksi alueen perusasioista on suojella näitä varantoja. Toimintalinja 4 Hyvien yhteyksien alue perustuu toisaalta rajojen turvallisuuteen ja toisaalta rajanylitysten sekä liikkuvuuden tehokkuuteen. Suomen ja Venäjän välisistä rajanylityksistä 80 % tapahtuu ohjelma- alueella sijaitsevien rajanylityspaikkojen kautta. Mikäli rajanylitykset muodostavat pullonkaulan, se heijastuu aluetalouksiin rajan molemmin puolin. Luomalla sujuvaa ja turvallista rajaliikennettä saadaan aikaan laajoja taloudellisia vaikutuksia. Ohjelman rahoitus on alustavasti jaettu valittujen temaattisten tavoitteiden välillä seuraavasti: Temaattinen tavoite 1: Temaattinen tavoite 2: Temaattinen tavoite 3: Temaattinen tavoite 4: Tekninen apu (TA): 26 % 12 % 22 % 30 % 10 % Enintään 30 % ohjelmien EU- rahoituksesta voidaan suunnata suurille infrastruktuurihankkeille (Large Infrastructure Project, LIP). LIP- hankkeissa EU- rahoitusosuus tulee ylittää 2,5 miljoonaa euroa. Hankkeilla kehitetään esimerkiksi raja- alueiden liikenneväyliä ja raja- asemien infrastruktuuria. Suomen puolella toteutettavia mahdollisia suuria infrastruktuurihankkeita ovat esimerkiksi Imatran, Nuijamaan, Vaalimaan ja Parikkalan raja- asemien infrastruktuurin kehittäminen sekä Vainikkalan rautatieaseman ja Kotkan sataman infrastruktuurin kehittäminen. Päätökset suurista infrastruktuurihankkeista tehdään myöhemmin ohjelmakauden kuluessa. 5. Ohjelman rahoitus Ohjelman rahoitus koostuu EU- rahoituksesta (Euroopan aluekehitysrahasto, EAKR ja Euroopan naapuruuspolitiikan rahoitusväline, ENI) sekä Suomen ja Venäjän kansallisesta rahoituksesta. Vahvistunut EU- rahoituksen määrä Kaakkois- Suomi - Venäjä ENI CBC - ohjelmalle on Komissio on kuitenkin ilmoittanut, että ohjelman on mahdollista saada EU- lisärahoitusta vuonna 2017 toteutettavien väliarviointien jälkeen. Suomen valtion laskennallinen osuus ohjelman kansallisesta vastinrahoituksesta on ohjelmakauden alkuvaiheessa noin M. Mahdollisen EU- lisärahoituksen toteutuessa Suomen valtion laskennallinen osuus kansallisesta vastinrahoituksesta kasvaa noin Suomen valtio on varautunut mahdollisen lisärahoituksen kattamiseen. Valtion rahoitusosuus ohjelmalle on budjetoitu vuosien talousarvioihin työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan. Venäjä on ilmoittanut kohdentavansa ohjelmalle vastaavan määrän kansallista valtion vastinrahoitusta. Lisäksi hankkeilta edellytetään omarahoitusosuus, joka voi olla joko julkista tai yksityistä rahoitusta. Omarahoituksen suuruus määritellään ohjelmamanuaalissa. 6

7 6. Ohjelman täytäntöönpano ja hallinto Ohjelmaan osallistuvat jäsenmaat ovat sopineet ohjelman yhteisestä hallintoviranomaisesta ja tarkastusviranomaisesta. Hallintoviranomaisena jatkaa Etelä- Karjalan liitto. Hallintoviranomaisen tärkeimmät tehtävät liittyvät ohjelman yleiseen hallinnointiin, rahoitettavien hankkeiden valintaan ja hallinnointiin, teknillis- /juridisluonteiseen avustukseen sekä ohjelman rahoituksen hallinnointiin ja valvontaan. Ohjelman hallintoviranomainen hallinnoi ohjelmalle osoitettua EU- rahoitusta ja suomalaista ja venäläistä kansallista vastinrahoitusta. Hallintoviranomaisen alaisuuteen perustetaan alueellinen sivutoimipiste Venäjälle. Ohjelman yhteisenä tarkastusviranomaisena toimii Suomen valtiovarainministeriön Controller- toiminto. Tarkastusviranomaisen tehtävänä on huolehtia hallinto- ja valvontajärjestelmätarkastuksista, ohjelman tilinpäätöksestä ja tarkastettavien hankkeiden otoksen tarkoituksenmukaisuudesta. Tarkastusviranomaisen apuna toimii tarkastajaryhmä, johon sekä Suomi että Venäjä nimeää edustajansa. Ohjelmalle muodostetaan yhteinen seurantakomitea, joka koostuu keskus- ja aluehallinnon edustajista. Sekä Suomi että Venäjä nimeävät enintään kuusi edustajaa ja varaedustajaa, joista pääsääntöisesti kaksi ovat keskushallinnon edustajia ja neljä edustavat varsinaista ohjelma- aluetta. Suomen edustajat seurantakomiteaan nimeää valtioneuvosto. Seurantakomitean keskeinen tehtävä on seurata ohjelman täytäntöönpanoa ja edistymistä. Sen tehtävänä on erityisesti vastata ohjelmasta rahoitettaviin hankkeisiin sovellettavasta arviointi- ja valintamenettelystä. Sen tulee seurata ohjelman tavoitteiden toteutumista tarkastellen kaikkia ohjelman tuloksiin vaikuttavia kysymyksiä. Seurantakomitea perustaa alaisuuteensa hankkeiden valintakomitean. Seurantakomitea päättää valintakomitean kokoonpanosta ja sille annettavista tehtävistä. Valintakomitea koostuu keskus- ja aluehallinnon edustajista Suomesta ja Venäjältä. Suomen edustajat valintakomiteaan nimeää työ- ja elinkeinoministeriö. 7. Strateginen ympäristövaikutusten arviointi (SEA) Ohjelmasta on tehty erillinen direktiivin (EY) N:o 42/2001 mukainen strateginen ympäristövaikutusten arviointi. Suomessa direktiivi on pantu täytäntöön lailla viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (200/2005). Arvioinnin tarkoituksena on tuoda esiin ympäristöllisiä seikkoja ohjelman valmistelun ja hyväksymismenettelyn aikana, jotta voidaan varmistaa että merkittävät ympäristövaikutukset tunnistetaan, kuvaillaan ja arvioidaan. Arviointi muodostaa myös pohjan ohjelman ympäristövaikutuksien seurannalle. Ympäristöraportin valmistelu ja ympäristötekijöiden sisällyttäminen ohjelmaan muodostivat vuorovaikutteisen prosessin, joka edistää kestävien ratkaisujen huomioon ottamista päätöksenteossa. Direktiivin mukaisesti laadittu ympäristöraportti sisältää tulevan Kaakkois- Suomi Venäjä ENI CBC - ohjelman ympäristöarvioinnin, sijoittaa uuden ohjelmaluonnoksen ympäristöpoliittiseen yhteyteensä, kuvailee ohjelma- alueen ympäristöllisiä lähtökohtia, kehityssuuntaa ja strategisia ympäristönäkökohtia ja arvioi ohjelmaluonnoksen ympäristövaikutuksia. Hankkeiden ympäristövaikutusten arviointia on kehitetty yhteistyössä ulkopuolisten ympäristöasiantuntijoiden, hallintoviranomaisen, ohjelmointikomitean ja laajemman yleisön kanssa järjestämällä kuulemis- ja neuvottelutilaisuuksia Suomessa ja Venäjällä. 7

8 Valmisteltu arviointi kattaa varsinaisen ohjelma- alueen Suomen puolella. Arvioinnissa todetaan, ettei CBC ohjelmaluonnoksessa esitetä sellaisia toimenpiteitä, jotka aiheuttaisivat merkittävän suuria haittoja ihmisille tai ympäristölle. Sosiaalisen-, taloudellisen- ja ekologisen kestävyyden edistäminen asetetaan toimintalinjojen kehittämisen lähtökohdaksi. Ekologinen kestävyys on asetettu jo EU- tasolla ENI CBC - ohjelmien reunaehdoiksi ja läpileikkaavaksi teemaksi. Ohjelma mahdollistaa lukuisia keinoja ympäristökuormituksen vähentämiseksi ja ympäristön tilan parantamiseksi. Ympäristövaikutuksia on arvioitu ohjelman yleistavoitteiden ja painopisteiden kautta ottaen huomioon niiden edellyttämän toiminnan vaikutukset alueen ympäristöön ja sen erityisominaisuuksiin. Tärkeimmät kansainväliset ympäristöpolitiikat, - strategiat ja - ohjelmat on otettu huomioon raportissa. Kaakkois- Suomen osalta erityisesti EU:n Itämeren alueen strategian merkitys korostuu. Raportti on kuulutettu direktiivin edellyttämällä tavalla kaikissa ohjelmaan osallistuvissa maissa helmi- maaliskuussa Ohjelman jättäminen komissiolle, jatkotoimet Ohjelmaesitys toimitetaan komissioon sen jälkeen kun kaikki ohjelmaan osallistuvat valtiot ovat antaneet siihen suostumuksensa. Ohjelmaesityksen toimittamisesta komissiolle vastaa yhteinen hallintoviranomainen (Etelä- Karjalan liitto) ja viime kädessä sen sijaintivaltio eli Suomi. Ohjelmaesitys tulee toimittaa komissiolle kesäkuun 2015 loppuun mennessä. Komissio esittää huomautuksia kolmen kuukauden kuluessa ohjelman toimittamispäivästä ja hyväksyy ohjelman viimeistään kuusi kuukautta ohjelman toimittamisesta, edellyttäen että komission mahdollisesti esittämät huomautukset on otettu riittävällä tavalla huomioon. Käsittelyn aikana saatetaan käydä neuvotteluja komission ja ao. maiden välillä ohjelmaesitykseen tehtävistä tarkistuksista. Suomea edustaa näissä neuvotteluissa työ- ja elinkeinoministeriö sekä ulkoasiainministeriö. Näillä näkymin komissio hyväksyy Kaakkois- Suomi Venäjä ENI CBC ohjelman syksyllä Siihen mennessä on tarkoitus valmistella tarvittavat muut asiakirjat ja päätökset ohjelmien toteuttamisen käynnistämiseksi, mm. ohjelman rahoitussopimus, hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvaus, ohjelmamanuaali, hankkeiden valintakriteerit ja teknisen avun budjetti sekä nimetä seurantakomitean jäsenet. 9. Ohjelman käsittely Suomessa Valtioneuvoston ohjesäännön 3 :n 10 kohdan mukaan valtioneuvoston yleisistunnossa käsitellään ja ratkaistaan mm. esitykset Euroopan yhteisön Suomea koskeviksi alue- ja rakennepoliittisiksi ohjelmiksi. Ennen ENI CBC - ohjelmaesitysten viemistä valtioneuvoston yleisistuntoon niitä on käsitelty Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunnassa (ARNE)