Albergan kartano Asemakaavan muutos 51. kaupunginosa, Leppävaara Katualue

Transkriptio

1 1 (23) Asianumero 605/2016 Aluenumero Albergan kartano Asemakaavan muutos 51. kaupunginosa, Leppävaara Katualue Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 31. päivänä elokuuta 2016 päivättyä, tarkistettu lautakuntakäsittelyn pöytäkirjan 12. päivänä syyskuuta 2016 Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Leppävaarankadun, Säterinkadun ja Albergan Esplanadi risteyksien välissä. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Laatija Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh Postiosoite: Faksi PL ESPOON KAUPUNKI Thuy Pham-Linko etunimi.sukunimi@espoo.fi Tarja Pennanen (liikennesuunnittelu) etunimi.sukunimi@espoo.fi

2 2 (23) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ Alueen nykytila Asemakaavan sisältö ja mitoitus Suunnittelun vaiheet LÄHTÖKOHDAT Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Tonttijako Muut suunnitelmat ja päätökset Pohjakartta Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Maanomistus Rakennettu ympäristö Luonnonolosuhteet ja suojelukohteet Ympäristön häiriötekijät Raide-Jokeri ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Osallisten tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Yleisperustelu ja -kuvaus Mitoitus Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Liikenne Yhdyskuntatekninen huolto Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Kaavan mukainen luonnonympäristö ja suojelukohteet Ympäristön häiriötekijät Nimistö ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Seudulliset vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Vaikutukset luontoon ja maisemaan Vaikutukset ihmisten elinoloihin Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Muut merkittävät vaikutukset ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Rakentamisaikataulu Toteuttamis- ja soveltamisohjeet SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus...22 Sivu LIITTEET: Liite 1 Seurantalomake, PÄIVITETÄÄN seuraavaan vaiheeseen (ksl päätös)

3 3 (23) Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5a Liite 5b Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tarkennettu suunnitelma - viitesuunnitelma (Ksl pöytäkirjan mukaan) Alberganesplanadin poikkileikkaus Huvilinnanmäen ja -aukion uudet autopaikat Alberganesplanadin korvattavat asukaspysäköinnit Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista - Suunnitteluaineistoon kuuluu asemakaavan muutos (kartta), selostus liitteineen - Raide-Jokerin hankesuunnitelma 2015 liitteineen

4 4 (23) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus 1.3 Suunnittelun vaiheet Alberganesplanadi toimii katuyhteytenä Leppävaarankadun ja Säterinkadun välillä. Alueen länsireunalla on rakennettu alueellisen pysäköintiyhtiön omistamia pysäköintipaikkoja, läpiajoliikenne kulkee alueen itäreunassa. Alueen puistomainen keskiosa aukioineen, istutuksineen ja kahviloineen muodostaa kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti keskeisen kaupunkitilan Leppävaaran keskustassa. Alue on tärkeä myös kävelyn ja oleskelun näkökulmasta. Suunnittelualue sijaitsee Albergan Esplanadilla ja on pinta-alaltaan n m². Albergan Esplanadilla olevat puut kaavoitetaan puistoksi ja raitiolinjalla olevat pysäköinnille (LPA, alue) etsitään korvattavat alueet Leppävaarasta. Lisäksi Säterinkujalta estetään liittyminen Linnoitustielle. Kaavalla ei osoiteta uutta rakennusoikeutta, puistokahvilalle osoitetaan 150km². Asemakaavan muutoksen aloitteen on tehnyt Espoon kaupunki. Raide-Jokeri on Espoon ja Helsingin kaupunkien sekä valtion yhteinen hanke. Raide-Jokerin aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on ollut nähtävillä OASin jälkeen kaavoituskohteet on erotettu omiksi asioiksi ja kohteiksi.

5 5 (23) 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista suunnittelualuetta koskevat Helsingin seudun erityiskysymykset (ohjelmakohta 4.6). Helsingin seudun liikennejärjestelmää tulee kehittää koko seudun kattavan liikennejärjestelmäsuunnitelman avulla siten, että se hillitsee ilmastonmuutosta sekä tukee yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja riittävän asuntotuotannon järjestämistä Maakuntakaava Voimassa olevat: Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava täydentää Uudenmaan maakuntakaavaa. Käsiteltäviä aiheita ovat mm. jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman vuonna 2012.

6 6 (23) Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan toisen vaihemaakuntakaavan pienin muutoksin Muutokset eivät koskeneet Espoota. Espoon Blominmäen jätevedenpuhdistamoa koskee Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaava. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman huhtikuussa Vireillä oleva: Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiot, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä alkuvuodesta Kuva: Ote Uudenmaan maakuntakaavasta (lähde: Uudenmaanliiton karttapalvelu 1/2014 Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaanliitto Maanmittauslaitos lupa nr 744/MYY/06) Yleiskaava Voimassa olevat: Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Espoon eteläosien yleiskaavassa suunnittelualue on varattu nykyisellään säilytettävänä asuinalueen (A), joka rajautuu yksiajorataiseen päätiehen, pääkatuun tai alueelliseen kokoojakatuun. Alueen asemakaavaa muuttaessa turvataan nykyisen rakennuskannan säilyminen ja ympäristökuvaan soveltuva kehittäminen. Yleiskaavassa rakentamiseen tarkoitetulla alueella sallitaan myös seuraavia toimintoja, mikäli niistä ei aiheudu haittaa alueen pääasialliselle käyttötarkoitukselle tai ellei määräyksessä ole toisin mainittu: 1. tontti- ja kokoojakatujen, pysäköintipaikkojen, kevyen liikenteen väylien, torien, puistojen, leikki- ja palloilukenttien, työtilojen ja palvelujen sekä muiden vastaavien paikallistarvetta palvelevien rakennusten ja alueiden rakentaminen.

7 7 (23) 2. yhdyskuntateknisen huollon rakennusten ja laitteiden rakentaminen, tietoliikennettä palvelevien antennien ja väestönsuojien rakentaminen ja maanalaisten tilojen rakentaminen. 3. rakennusten ja rakenteiden kunnostus sekä tulva- ja meluesteiden rakentaminen ja maisemanhoidolliset toimenpiteet. Raidelinjaus on osoitettu yleiskaavakartassa lännempänä Albergan Esplanadista, mutta merkintä on sijainniltaan ohjeellinen, mutta yhteytenä sitova etelän suuntaan. Nyt laadittu asemakaavan muutos on voimassa olevan yleiskaavan mukainen Asemakaava Kuva: Ote Leppävaarassa voimassa olevasta yleiskaavasta (4/2015) Espoon kaupunki Suunnittelualueella on voimassa useita asemakaavoja. Albergan kartano, , joka on tullut voimaan Ruusutorppa I ja II, ja , jotka ovat tulleet voimaan ja Säterinsyrjä, , joka on saanut lainvoiman Ruusutorpansilta I, , joka on tullut voimaan Etelä-Leppävaaran pysäköinti, , on saanut lainvoiman Albergan Esplanadi on osoitettu kaduksi, jonne on osoitettu Etelä-Leppävaaran aluepysäköintijärjestelmän kuuluvien kortteleiden autopaikkoja (LPA, alue). Albergan Esplanadin keskelle on osoitettu istutettava tai luonnonvaraisesti kasvullisena ja huolitellussa asussa pidettävä rakentamaton alueen osa. Säterinkadun ja Alberganesplanadin pohjoispuolella oleva istutettava tai luonnonvaraisesti kasvullisena ja huolitellussa asussa pidettävä rakentamaton alueen osa on merkattu ohjeellisena. Asemakaavassa on sallittu myös rakennusala, jolle saa sijoittaa kioskin, jonka rakennusoikeus on 80k-m² (k80). Nykyinen suunnittelualue rajautuu asuinkortteleihin, joissa on liittymäkieltoja ja ulokkeen merkintöjä (u ja u-1) Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan

8 8 (23) Tonttijako Asemakaava-alueelle on laadittu tonttijako Muut suunnitelmat ja päätökset Raide-Jokeri on myös yksi pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (HLJ 2011) esitetyistä tärkeistä joukkoliikenteen kehittämishankkeista. HLJ -suunnitelmassa Raide-Jokeri on ennen vuotta 2020 aloitettavien joukkoliikennehankkeiden listalla. Raide-Jokerin alustava yleissuunnitelma valmistui vuonna Helsingin ja Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnat hyväksyivät suunnitelman hankkeen jatkosuunnittelun pohjaksi saman vuoden kesäkuussa. Espoon kaupunki on Otaniemi -yhteisöjen aloitteesta teettänyt v selvityksen Otaniemen liittämisestä Raide-Jokerin piiriin. Selvityksessä vertailtiin erilaisia Leppävaara-Otaniemi/Tapiola -välisiä linjausvaihtoehtoja. Selvityksen perusteella Espoon kaupunginhallitus päätti , että hankesuunnittelua jatketaan Leppävaarasta Otaniemeen/Keilaniemeen kulkevan ratalinjauksen pohjalta. Raide-Jokerin hankesuunnitelma on valmistunut 2015 lopussa. Espoon ja Helsingin kaupunginvaltuustot ovat hyväksyneet Raide-Jokerin hankesuunnitelman. Espoossa valtuusto päätti asiasta maanantaina 13. kesäkuuta ja Helsingissä päätös syntyi keskiviikkona 15. kesäkuuta Päätöksen jälkeen hankkeen valmistelusta aloitetaan yksityiskohtaisempien toteutussuunnitelmien laadinta. Alberganesplanadista on tehty hankesuunnitelmaa uudemmat tarkastelut radasta ja katuympäristön muutoksista. Hankkeen toteuttamisesta ja sen rahoituksesta päätetään erikseen Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupungin teknisen keskuksen kaupunkimittausyksikön laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset. 2.2 Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Maanomistus Suuri osa suunnittelualueesta sijaitsee Leppävaarankadun ja Säterinkadun väliin jäävälle Alberganesplanadille. Pieni osa Linnoitustien pohjoispäästä kuuluu myös suunnittelualueeseen. Alberganesplanadi pohjoispäässä on lippulinna ja keskellä Esplanadia istutettuja puita. Suunnittelualue rajautuu itä ja länsipuolella asuintalokortteleihin Alue on kaupungin maanomistuksessa. Kioski ja paikoitusalueet on kaupungin omistamia alueita, joiden hallinta on siirretty pitkäaikaisesti paikanpitäjille vuokralle.

9 9 (23) Rakennettu ympäristö Maankäyttö Alberganesplanadi on osoitettu kaduksi, jonne on osoitettu Etelä-Leppävaaran aluepysäköintijärjestelmän kuuluvien kortteleiden autopaikkoja (LPA, alue). Katualueen keskelle on osoitettu istutettava tai luonnonvaraisesti kasvullisena ja huolitellussa asussa pidettävä rakentamaton alueen osa, jossa on nykyisin istutettuja puita ja kävelykuja. Asemakaavassa on sallittu myös rakennusala, jolle saa sijoittaa kioskin, jonka rakennusoikeus on 80k-m² (k80). Rakennus on vuosien varrella saanut poikkeuslupia laajennukseen ja on nykyisin n. 150 k-m² kokoinen. Nykyinen suunnittelualue rajautuu Alberganesplanadilla liike- ja toimistorakennusten ja asuinkortteleihin (K, AK), joissa on liittymäkieltoja, ääneneristävyys ja ulokkeen merkintöjä (u ja u-1). Alberganesplanadin eteläpäässä suunnittelualue rajautuu Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskukselle tarkoitetulle korttelille (YSA). Linnoitustien päässä suunnittelualuetta rajaa toimistorakennusten korttelialue (KT,KTY). Työpaikat ja elinkeinotoiminta Suunnittelualueeseen rajautuvissa asuinkortteleissa on pieniä liiketiloja, jotka sijaitsevat asuintalojen katutasossa ja Linnoitustien päässä on toimistorakennusten korttelialuetta. Liikenne Ajoneuvoliikenne Alberganesplanadi on paikallinen kokoojakatu, joka yhdistää Leppävaarankadun ja Säterinkadun toisiinsa. Myös Linnoitustie toimii paikallisena kokoojakatuna. Alberganesplanadin (itäinenosan) liikennemäärä on noin ajoneuvoa vuorokaudessa ja Linnoitustien pohjoispään noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Kuva. Auto- ja raideliikenteen tavoiteverkko vuodelle Jalankulku ja pyöräily

10 10 (23) Alberganesplanadin ja Linnoitustien kummassakin reunassa on yhdistetty jalankulku ja pyörätie. Lisäksi Alberganesplanadin keskelle on puistoraitti. Pyöräilyn pohjois-eteläsuuntainen laatureitti Kehä I:n itäpuolella ja pääraitti kulkehä I:n länsipuolella Alberganpromenadilla. Seudullinen itälänsisuuntainen pyöräilyreitti kulkee puolestaan Säterinkadun vieressä. Kuva. Pyöräilyn tavoiteverkko vuodelle Alueen sisäinen liikenne ja pysäköinti Alberganesplanadin sivuhaaran (länsiosan) liikennemäärä on noin ajoneuvoa vuorokaudesta juuri ennen liittymistä Esplanadin päähaaraan. Sivuhaaran länsipuolella on yleisiä pysäköintipaikkoja, joita voi asukkaiden lisäksi käyttää muun muassa vierailija ja asiakkaat. Lisäksi sivuhaaran itäpuolella on LPAalueita, jossa on poikittaisia pysäköintipaikkoja ajorataan nähdä. Nämä pysäköintipaikat ovat asukkaiden (Leppävaaran pysäköinnin) käytössä. Zanseninkujan liikennemäärä on puolestaan noin 600 ajoneuvoa vuorokaudessa. Zanseninkuja liittää Alberganesplanadin sivuhaaran Numersinkadun kautta Leppävaarankatuun. Julkinen liikenne alkaen Alberganesplanadia liikennöivät bussilinjat 543 (Leppävaarasta Nihitisillan, Suurpellon ja Olarin kautta Kivenlahteen) ja 203N (Uusmäestä Painiityn, Leppävaaran ja Säterin kautta Vitikkaan / Laajalahteen). Linnoitustietä liikennöivät linjat 203 (Uusmäestä Painiityn, Leppävaaran, Perkkaan ja Säterin kautta Vitikkaan / Laajalahteen) ja 203N. Lisäksi Kehä I:llä, Turunväylällä ja Säterinkadulla liikennöi useita bussilinjoja. Leppävaaran asema ja bussiterminaali on noin 300 m päässä suunnittelualueesta. Palvelut Suunnittelualueen läheisyydessä monipuoliset palvelut sijaitsevat kauppakeskus Sellon yhteydessä.

11 11 (23) Esplanadin eteläpäähän rajautuvalla tontilla on rakenteilla Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskus. Yhdyskuntatekninen huolto Luonnonolosuhteet ja suojelukohteet Ympäristön häiriötekijät Raide-Jokeri Alueella on valmis kunnallistekniikka, ja alueelle on rakennettu katuverkosto. Alue on rakennettua kaupunkiympäristöä eikä alueella ole suojelukohteita. Lähikadut ja Kehä I aiheuttavat muun muassa liikennemelua ja päästöjä suunnittelualueelle. Itäkeskuksesta Pitäjänmäen ja Leppävaaran kautta Keilaniemeen kulkeva Raide-Jokeri on yksi seudun tärkeimmistä suunnitteilla olevista poikittaisista joukkoliikennehankkeista. Tällä hetkellä poikittaisyhteyttä liikennöidään bussilla runkolinjana 550. Raide-Jokerin radan varrelle tulee 33 pysäkkiä, joista yksi on Alberganesplanadille Säterinkadun risteyksen läheisyydessä. Pysäkkikorokkeen pituus on 20m, korkeus 2500mm ja pysäkkien minileveys Alberganesplanadilla 1,5-2m. Pysäkeillä varaudutaan pyörien liityntäpysäköintiin ja pysäkeille suunnitellaan perustasoltaan esteettömät jalankulkuyhteydet. Raide-Jokerin hankesuunnitelmasta 2015 löytyy yksityiskohtaisemmin suunnitteluperusteet ja rakentamisen vaiheistukset. Hankesuunnittelun työn aikana tutkiin Alberganesplanadille useita vaihtoehtoja. Osuus on kaupunkikuvallisesti arvokas leveän istutetun katualueen vuoksi. Katualueella sijaitsee kirsikkapuita ja kahvila. Lähtökohtana suunnittelussa on tässäkin kohtaa ollut raitioliikenteen erotteleminen muusta liikenteestä. Hankesuunnitelman ensimmäisessä vaihtoehdossa (Ve1), osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS) nimetty vaihtoehto A, raitiotie linjataan istutetun alueen länsilaitaan siten, että nykyiset pysäköintipaikat poistuvat ja siirtyvät muualle. Ensimmäisessä vaihtoehdossa kadun ajorata tulee jäämään pääosin nykyiselleen ja kadun varressa ajoradan länsireunan pysäköintipaikat tulevat säilymään. Tämä vaihtoehto edellyttää kuitenkin yhden kirsikkapuurivin eli 29 puun kaatamisen ja osan lippulinnan poistamista. Kuva: Vaihtoehto 1 Toisessa vaihtoehdossa (Ve2), OASissa vaihtoehto B, on tutkittu raitiotien sijoittamista Esplanadin ajoradalle. Tässä vaihtoehdossa raitiotie ei mahtuisi kokonaan omalle ajouralle tilanahtauden vuoksi. Vaihtoehdossa poistuisi14 kadunvarsipaikkaa ja 13 katupuuta jouduttaisiin kaatamaan ajoradan leventämisen johdosta. Autoliikenne voisi toimia tyydyttävästi tässä ratkaisussa ja raitiotien viivästymisriskiä voitaisiin vähentää järjestämällä raitiovaunuille Iiikenneva-

12 12 (23) loetuuksia. Liikenteen sujuvuuden näkökulmasta vaihtoehtoa kaksi pidetään kuitenkin riskialttiina. Kuva: Vaihtoehto 2 Hankesuunnitelmassa kolmannessa vaihtoehdossa (Ve3) raitiotietä tutkittiin istutetulle alueelle kummallekin laidalle siten, että toinen raide on itäisessä laidassa ja toinen raide läntisessä laidassa. Vaihtoehdossa puistoa jäisi raiteiden väliin ja nykyiset pysäköintipaikat (LPA) poistuisivat ja istutettuja puita jouduttaisiin kaatamaan yksi rivi. Tästä vaihtoehdosta luovuttiin jo alussa useimmista syistä: Vaihtoehto edellyttäisi ajoradan siirtämistä ja kaventamista kahvilan kohdalla, joka on liikenteellisesti hankala kohta. LPA-alueen ja istutettujen puistojen lisäksi ajoradan itäpuolen kadunvarsipaikat ja katupuut jouduttaisiin poistamaan. Samalla kävely- ja pyöräily-yhteyksien risteäminen raitioradan kanssa kaksi kertaa on huonompi kuin vain kertaalleen risteäminen radan kanssa. Neljäntenä vaihtoehtona (Ve4), OASissa vaihtoehto C, tutkittiin raitiotien sijoittamista istutetun alueen länsilaitaan siten, että nykyiset pysäköintipaikat säilytetään. Vaihtoehdossa edellytettäisiin kahden kirsikkapuurivin eli 50 puun kaatamisen, jolloin puistona pidettävä alue pienenee huomattavasti. Kuva: Vaihtoehto 4

13 13 (23) Vaihtoehtojen suunnittelussa tutkittiin myös mahdollisuutta purkaa katu-alueen keskellä sijaitsevaa kahvilarakennus. Purkusuunnitelmista luovuttiin, koska rakennuksen vuokrasopimuksesta, purkamisesta ja uudelleen rakentamisesta olisi koitunut huomattava kustannus. Lisäksi kahvila nähtiin arvokkaana osana puiston toimintaa ja alueen elävöittävänä elementtinä. Mikään edellä kuvatuista vaihtoehdoista ei tuottanut täysin tyydyttävää ratkaisua sekä toiminnallisesti että kaupunkikuvallisten vaatimusten osalta. Vaihtoehdot, jossa raitiotie olisi kulkenut nykyisellä ajoradalla (sekaliikenteenä), karsittiin pois. Kompromissina päädyttiin vaihtoehtoon yksi (OASissa ve A), jossa raitiovaunuille saadaan varattua oma kaista ja suurin osa nykyisistä Alberganesplanadin puistosta pystytään säilyttämään. Hankesuunnitelman jälkeen vaihtoehto yksi vaatii vielä tarkempaa jatkosuunnittelua niin raiteiden sijoittamisen kuin poistuvien autopaikkojen uudelleen sijoittamisen osalta. Hankesuunnitelman jälkeen vaihtoehdon yksi raiteiden sijoittamista on tarkennettu ja poistuvien autopaikkojen uudelleen sijoittamista on tarkasteltu koko Leppävaaran osalta. Tarkempiin suunnitelmiin otetaan kantaa asemakaavan kuvauksessa kohdassa 4. 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet 3.2 Osallisten tavoitteet Asukasmielipiteet Tavoitteena on mahdollistaa pikaraitotie kulkeminen Alberganesplanadilla samalla säilyttäen Alberganesplanadin istutetut puut, niin ettei jalankulku- ja pyöräily-yhteydet katkeavat. Raide-Jokerin liikennöinnistä pyritään luomaan sujuva, huomioiden alueen liikenneturvallisuus ja -sujuvuus. Kaupungin tavoitteena on turvata Alberganesplanadin sujuva liikenne ja säästää mahdollisimman paljon Alberganesplanadin puistoa. Raide-Jokerin hankeen osalta seudulliset tavoitteet ovat myös liikenteen sujuvoittamisessa ja kaupungin tiivistämisessä. Leppävaarassa nousi jo suunnittelun alussa esille huoli Alberganesplanadin keskellä olevien kirsikkapuiden kohtalosta. Tällä kohdin linjausta lähdettiin tutkimaan uudelleen ja päädyttiin sijoittamaan raiteet puiston länsireunaan. Tällöin menetetään alueelta asukaspysäköintipaikkoja, mutta ne pystytään osoittamaan toisaalta Leppävaarasta joustavan aluepysäköintijärjestelmän takia. Tämäkin on herättänyt keskustelua ja asemakaavoitus tulee ottamaan asiaan kantaa osoittamalla uudet paikat autojen pysäköinnille. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Muutoksella mahdollistetaan raide-liikenteen kulkeminen katuosuudella, jossa on nykyisellään alueellista pysäköintiä. Muutoksen vahvistetuessa voimaan kadulla voidaan rakentaa raide-liikennettä varten tarvittavia pysäkkilaitureita ja raiteita. Poistuvat autopaikat korvataan Leppävaaran alueelta. 4.2 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala n m². Asemakaavanmuutoksen myötä alueen rakennusoikeus kasvaa, mutta käytännössä uutta rakennusoikeutta ei myönnetä (kioski).

14 14 (23) 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Katualue Alberganesplanadi-niminen katu on osoitettu katualueeksi, jonka keskellä olevat istutettavat tai luonnonvaraisesti kasvullisena ja huolitellussa asussa pidettävä rakentumatonalue on osoitettu puistoksi (VP). Puistoalueen keskelle on osoitettu rakennusala olemassa olevalle rakennukselle (k), jonka rakennusoikeus on 150k-m². Puistoon on merkattu myös olemassa olevat johtoputket, joiden sijainti on likimääräinen Liikenne Asemakaava ehdotus koskee myös suunnittelualueeseen rajautuvien liike- ja toimistorakennusten ja asuinkortteleiden (K, AK) liittymäkieltoja ja ulokkeita (u). Kaavassa on myös merkintöjä kadun likimääräisistä korkeusasemista. Kaavamuutoksen yhteydessä Raide-Jokerin hankesuunnitelman ratkaisua on tarkennettu, jotta alueen keskelle saadaan mahdollisimman suuri puistoalue kirsikkapuineen. Suunnittelualueella raitiotielinjaus kulkee pohjois-eteläsuuntaisesti Alberganeplanadilla Leppävaarankadulta Linnoitustielle. Raitiotielinjaus on sijoitettu olemassa olevien asukaspysäköintipaikkojen päälle. Lisäksi Alberganesplanadin sivuhaaran (länsiosa) ajorataa on kavennettu yksisuuntaiseksi Zanseninkujan ja Gyldenärinkadun väliltä. Gyldenarinkadulta etelään ja Zanseninkujalta pohjoiseen ajosuunnat ovat molempiin suuntiin. Kadun päässä on kääntöpaikka ja ajoyhteyttä Leppävaarankadulle ei esitetä. Zanseninkuja säilyy kaksisuuntaisena. Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätösten mukaan Alberganesplanadin länsihaaraa ei avata Leppävaarankadulle, joten kuvan asemapiirroksen pohjoisosa on vanhentunut liikennejärjestelyiden osalta. Liitteen viitesuunnitelmassa on selvitys länsihaaran ratkaisusta. Ajoneuvoristeykset ovat valo-ohjattuja, joissa järjestetään raitiovaunulle liikennevaloetuudet. Ajorata erotetaan raitiotiestä siirtämällä nykyinen pysäköintipaikkojen ja puiston välissä sijaitseva kivimuuri raitiotien ja ajoradan väliin. Raitiotie on tällä kohdalla nurmipintainen, jolloin raitiotie liittyy luontevasti puistomaiseen katualueeseen. Raide-Jokerin pysäkki (Säteri) sijoittuu Alberganesplanadille Slöörinpolun ja Säterikadun väliin. Pysäkistä suunnitellaan vaihtopysäkkiä, jolla on parempi palvelutaso kuin peruspysäkillä. Pysäkin välittömään läheisyyteen osoitetaan liityntäpyöräpysäköintipaikkoja. Ajoyhteys Linnoitustieltä Säterinkujalle katkaistaan liittymäkiellolla, jotta saadaan vähennettyä Raide-Jokerin linjauksen kanssa risteäviä ajoyhteyksiä, jolloin Raide-Jokerin sujuvuus paranee. Säterinkuja liittyy muuhun liikenneverkkoon Säterinkadun kautta. Alberganesplanadilla yleiset pysäköintipaikat (pitkittäiset) säilyvät ennallaan. Esplanadin länsireunassa on n. 25 yleistä pysäköintipaikkaa ja itäreunassa noin 18 yleistä pysäköintipaikkaa. Asuinkortteleiden aluepysäköintipaikat siirretään muualle Etelä-Leppävaaran alueelle. Jatkosuunnittelun aikana tutkitaan, voidaanko korvaavat pysäköintipaikat järjestään esimerkiksi Huvilinnanmäki ja Huvilinnanaukio nimisten katujen katualueelle. Korvaavista pysäköintipaikoista on keskusteltu myös Leppävaaran pysäköinti Oy:n kanssa. Selostuksen liitteenä on suunnitelma asuinkortteleiden korvaavista aluepysäköintipaikoista. Korvaavista autopaikoista on käynnistetty oma asemakaavaprosessi, jonka OAS (111603) tulee nähtäville

15 15 (23) Alberganesplanadin länsireunaan on esitetty jalkakäytävä ja puiston keskelle puistoraitti. Linnoitustietä tuleva pyöräreitti ohjataan Säterin pysäkin eteläpuolelta Alberganesplanadin itäreunaa. Linnoitustien kummallakin puolella on yhdistetty jalankulku- ja pyörätie. Kuva. Asemapiirros (WSP, ).

16 16 (23) Kuva. Tyyppipoikkileikkaus Säterin pysäkin kohdalta (Hankesuunnitelma 2015). Kuva. Tyyppipoikkileikkaus Alberganesplanadilta (WSP, ) Yhdyskuntatekninen huolto Kunnallistekniikka Alberganesplanadilla paljon erilaisia maanalaisia johtoja, jotka vaativa siirtoja raitiotien vuoksi. Siirtoa tarvitsevat mm. kaukolämpöputki, vesijohdot, jätevesija hulevesiviemärit Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Ratasähköistys Vaunujen käyttämä jännite on tasasähköä, jonka nimellisjännite on 750 volttia. Sähkönsyöttö perustuu ajolangan kautta saatavaan sähköenergiaan. Ajosähkö syötetään ajojohdinverkkoon syöttöasemilta, ja paluuvirtapiirin muodostavat ajokiskot. Ajojohdin kiinnitetään pääsääntöisesti pylväisiin. Alberganesplanadilla ajojohdinpylväät sijaitsevat ajoradan ja raitiotien välissä. Ratasähkönsyöttöjärjestelmä on suunniteltu käyttövarmaksi ja helposti huollettavaksi. Ratasähkönsyöttöjärjestelmän vikaantuessa vikapaikka voidaan erottaa, ja liikenne voi jatkua välittömästi vian havaitsemisen ja irtikytkennän jälkeen. Erikoiskuljetusten reitit on huomioitu raitiotien linjasuunnittelussa, ja raitiotien suuntaisille erikoiskuljetusten reiteille on varattu riittävästi tilaa. Raitiotien kanssa risteävät, ajolangan korkeutta korkeammat erikoiskuljetukset suoritetaan lähtökohtaisesti yöllisten liikennekatkojen aikana joko nostamalla ajolankaa tai irrottamalla ajolanka risteämiskohdasta. Suunnittelualueella ei ole pilaantunutta maata ja rakennettavuus hyvä Kaavan mukainen luonnonympäristö ja suojelukohteet 4.4 Ympäristön häiriötekijät Alue on rakennettua kaupunki ympäristöä eikä alueella ole suojelukohteita. Melu Raitioliikenne aiheuttaa jonkin verran ääntä. Uusi vaunukalusto on kuitenkin yleensä hiljaista ja rata toteutetaan siten, että ääntä syntyy mahdollisimman vähän. Melua voi syntyä esimerkiksi kaarteissa ja vaihteiden kohdalla. Pysäkkien kohdalla ääni-tasot eivät juuri nouse raitiovaunun alhaisen nopeuden ansiosta. Raitiovaunu voi aiheuttaa melua erityisesti ratalinjan tiukoissa kaarteissa ja vaihteiden kohdalla. Vaihteista aiheutuvaa melua vältetään valitsemalla radalle

17 17 (23) myötävaihteet, jotka eivät normaaliliikenteessä aiheuta melua. Mahdollista kaarrekirskuntaa vältetään käyttämällä ratalinjalla mahdollisimman loivia kaarteita. Kun rata on vilkasliikenteisellä Alberganesplanadilla ja Leppävaarankadun sekä Säterinkadun vieressä, on raitiovaunujen melun vaikutus keskiäänitasoon yleensä pieni. Myös Kehä I:n liikenteen aiheuttamaa melua voi levitä suunnittelualueelle. Raitiotien meluvaikutuksia tutkitaan vielä jatkosuunnittelun yhteydessä. Tärinä Tärinää voi aiheutua pehmeikkövaltaisilla rataosuuksilla. Näillä osuuksilla raiteet tullaan perustamaan paalulaatoilla tai vähintään massanvaihdonvaraan. Kohdissa, joissa maaperä on stabiloitu, rakenteet vahvistetaan lisäksi teräsbetoniarinalla. Alberganesplanadilla maaperä on stabiloitu, jonka takia alueella tärinäriski on vähäinen. Runkomelu Runkomelua esiintyy silloin kun sekä rata että rakennus sijaitsevat kallion päällä olevalla tiiviillä maaperällä tai suoraan kalliolla ja keskinäinen etäisyys on suhteellisen lyhyt. Runkomelua voidaan vaimentaa runkomeluriskikohteissa esimerkiksi vaimentavalla matolla. 4.5 Nimistö Puistoalueelle annetaan sama nimi kuin kadulla on Alberganesplanadi Albergaesplanaden. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET 5.1 Seudulliset vaikutukset Monet Raide-Jokerin tavoitteista vaikuttavat liikenteen, erityisesti henkilöautoliikenteen kasvua hillitsevästi etenkin taajamissa ja kaupunkien työssäkäyntialueilla. Tällaisia tavoitteita ovat erityisesti yhdyskuntarakenteen eheytymiseen sekä kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen tukemiseen tähtäävät tavoitteet. Koska tavoitteet edistävät yleisesti taloudellista kasvua ja alueiden välistä työnjakoa, saattavat ne vaikuttaa liikenteen määrää lisäävästi. Tähän suuntaan voi vaikuttaa myös pääliikenneyhteyksien kehittäminen. Mikäli tavoitteet lisäävät asukasmääriä taajamissa ja kyläalueilla, tavoitteilla voi olla paikallisesti liikenteen määrää lisäävä vaikutus. Yhdyskuntarakenteen eheytyminen, lisärakentamisen sijoittuminen joukkoliikenneyhteyksien varteen, eri liikennemuotojen yhteistyö ja liikenteen solmukohtien kehittäminen tukevat joukkoliikennettä erityisesti kasvavilla alueilla. Monet tavoitteista parantavat jalankulun ja pyöräilyn edellytyksiä. Tavoitteet edistävät erityisesti valtakunnallisesti merkittävien jo olemassa olevien yhteysverkostojen kehittämistä. Alueidenkäytöllisen varautumisen avulla varmistetaan väylien ja verkostojen solmukohtien kehittämisedellytykset. Alueidenkäytöllinen varautuminen sekä nykyisten verkostojen ja muiden teknisen huollon järjestelmien käyttöasteen lisääntyminen parantaa yhdyskuntahuollon varmuutta ja taloudellisuutta. Yhdyskuntarakenteen eheytyminen vähentää uusien yhdyskuntahuollon verkostojen rakentamistarvetta. Yhdyskuntarakenteen eheytyminen lisää yhdistetyn sähkön ja lämmön yhteistuotannon sekä kaukolämpöverkkojen laajentamisen edellytyksiä. 5.2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia yhdyskuntakanteeseen tai rakennettuun ympäristöön, koska Leppävaara on valmiiksi tiivis rakennettu keskus, jossa toimii palvelut ja joukkoliikenne. Pikaraitiotien yhteydessä ennen Säterinkatua Alberganesplanadin eteläpäähän rakennetaan Raide-Jokerin vaihtopysäkki. Pysäkin ympäristöön rakennetaan myös pyörän runkolukitustelineitä.

18 18 (23) Pysäkin ja pyörätelineiden kohdalla on nurmea ja puurivi, jotka joudutaan poistamaan pysäkkiparin takia. Asemakaava vaikutukseltaan nurmen ja puurivin poistaminen on vähäistä, koska kohta on nykyiselläänkin katualuetta. Puilla ja nurmella on alueelle viihtyvyysarvoa, mutta piennen kokonsa takia sillä ei ole yhtä merkittävää virkistys- tai kaupunkikuvallista arvoa kuin Alberganesplanadin puistolla. Pikaraitiotien ja välillisesti Alberganesplanadin kaavan kautta seudullisesti vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen on merkittävät. Muualla suunnitellun pikaraitiotien varrella on kohteita, joissa yhdyskuntarakennetta voidaan tiivistää ja palveluja lisätä. 5.3 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Kaavaratkaisulla on positiiviset vaikutukset seudullisessa joukkoliikenteessä. Nykyisen bussilinjan tiheästä vuorovälistä huolimatta bussilinja 550 on altis ylikuormittumiselle. Linjan luotettavuutta heikentää bussien jonoutumisesta aiheutuva vuorovälien pidentyminen. Raideyhteys kasvattaa linjan kapasiteettia ja parantaa luotettavuutta poikittaisreitillä. Raide-Jokerille järjestetään kaikissa valo-ohjatuissa risteämisissä etuudet muuhun liikenteeseen nähden, minkä johdosta autoliikenteen viivytykset kasvavat priorisoitaessa raitiovaunuja. Liikennejärjestelmä- ja liikennevalosuunnittelun avulla pyritään kuitenkin minimoimaan viivytykset. Liikennevalo-ohjausta käytetään lähtökohtaisesti kaikkien ajoneuvojen kanssa. Joissakin tapauksissa voidaan käyttää myös huomiovaloja erityisesti rataa ylittäville jalankulkijoille. Suunnittelualueella valo-ohjaus on tulossa Säterinkadun, Alberganesplanadin ja Leppävaarankadun risteyksiin. Alberganesplanadin ympäristön liikenne-ennusteet vuodelle 2035 on esitetty alla olevissa kuvissa. Aamulla alueen liikenne on lähinnä asumisen ja työpaikkaalueiden synnyttämää. Iltapäivällä liikennemäärät kasvavat etenkin tarkastelualueen pohjoisosassa kauppakeskus Sellon kysynnän kasvun seurauksena. Joukkoliikenteen tavoitteita on parantaa sen palvelutasoa, minkä johdosta henkilöautoliikenteen palvelutason pysymistä ennallaan ei ole mahdollista turvata. Kuva. Aamu- ja iltahuipputientien liikennemäärät vuoden 2035 ennustetilanteessa (Hankesuunnitelma 2015). Alberganesplanadin puistoalueen maksimoiminen ja puiden säilyttämismahdollisuuden kasvattaminen aiheuttaa sen, että Alberganesplanadin länsipuoli joudutaan muuttamaan osittain yksisuuntaiseksi kaduksi. Alberganesplanadilla sijainneet asukaspysäköintipaikat, jotka jäävät raitiotielinjauksen alle, korvataan uusilla paikoilla Etelä-Leppävaarasta.

19 19 (23) Alberganesplanadin ja Leppävaarankadun raidelinjauksen risteyskohdalla ja esplanadin pohjoispäässä (lippulinnan kohdalla) jalankulkua ei voida käytännössä täysin estää, joten raitiotien pinnoite valitaan sellaiseksi, että se ohjaa jalankulkijoiden liikkumisen raitiotiealueen ulkopuolelle. Pintamateriaaliksi tässä on valittu nurmikiveystä. Jos raideosuudella kuitenkin kuljetaan, raitiovaunu joutuu hidastamaan kävelyvauhtiin, joka voi vaikuttaa raideliikennöinnin sujuvuuteen ja mahdollisesti aikataulujen myöhästymiseen. Esplanadin pohjoispäässä on kuitenkin tilaa jalankulkijoille ja pikaraitiovaunulle. Tilannetta helpottaa myös se, että risteysalue on avoin, jolloin sekä jalankulkijalla että vaununkuljettajalla on aikaa reagoida, väistyä tai hidastaa vaunua. Raide-Jokerin suunnittelussa on kiinnitetty muiltakin osin huomiota liikenneturvallisuuteen. Tavoitteena on, että raitiotieliikennöinti on turvallista sekä raitiotievaunussa matkustaville että muille tienkäyttäjille. Tavoitteena on estää onnettomuuksien synty, mutta lisäksi vaikuttamaan mahdollisen onnettomuuden seurauksiin. Suunnittelualueen kohdalla Raide-Jokeri kulkee omalla uralla. Kohdissa, jossa Raide-Jokeri ja ajoneuvoliikenne risteää, on valo-ohjaus. Pysäkin molempiin päihin on sijoitettu suojatiet. Tavoitteena on myös, että jalankulkuyhteydet pysäkeille ja myös raitiovaunukalusto ovat esteettömiä. Raitiotien järjestäminen aiheuttaa johtosiirtoja Alberganesplanadilla. Radan alta poistetaan kaikki pituussuuntaisesti radan alle jäävät johdot ja putket. Johdot tulee siirtää ja sijoittaa niin etäälle radasta, että niiden huoltaminen ja uusiminen on mahdollista ilman raitioliikenteen häiriintymistä. Radan ali poikkisuunnassa voidaan johtoja ja putkia tarvittaessa viedä. Johdot ja putket on tällöin sijoitettava vähintään 100 cm kiskon selän korkeuden alapuolelle. Kaapelit sijoitetaan suojaputkien sisään. Johtojen siirto pitää suorittaa erillisenä työvaiheena ennen varsinaista radan rakentamista, koska verkoston korvaaminen uudelle osuudella edellyttää myös liitoksissa tarvittavia käyttökatkoksia. Verkoston omistajien kanssa tullaan sopimaan tarkemmista yksityiskohdista. 5.4 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Kaavalla ei ole vaikutuksia luontoon. Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä haitallisia kaupunkimaisemallisia vaikutuksia. Alberganesplanadi on kaupunkikuvallisesti merkittävä kohde ja sen arvostus ei ole muuttunut kaavoituksen myötä. Kaavoituksella on varmistettu Alberganesplanadin kirsikkapuut kaavoittamalla alue puistoksi. Raitiotiellä ja sen rakenteilla on paikallisia vaikutuksia kaupunkikuvaan esplanadilla. Esimerkiksi ratasähköjärjestelmän laitteet ja rakennelmat, kuten virroitinpylväät, ajolangat ja sähkönsyöttöasemat muuttavat katukuvaa. Laadukkaasti toteutettuna raitiotiekokonaisuus yhdessä uuden kaupunkirakenteen kanssa täydentää onnistuneesti kaupunkikuvaa. Huolellisella rata-alueen maisemoinnilla, kuten riittävillä istutuksilla sekä lähiympäristöön sopivilla pintamateriaaleilla ja kalusteilla, paitsi vähennetään hankkeen kaupunkikuvan kannalta haitallisia vaikutuksia, myös luodaan uutta korkeatasoista kaupunkiympäristöä. Alberganesplanadin kohdalla pintamateriaaliksi on valittu nurmikivi, jolla on jalankulkijoita ohjaava tarkoitus ja yhteen sopii puiston kuvaan. Radan lähiympäristössä sijaitsevan näyttävän katuvihreän säilyttämiseen on myös tärkeää kiinnittää huomiota aina rakentamisvaiheeseen asti. Hankesuunnitelman jälkeen tehdyssä tarkemmassa suunnittelussa läntisimmän puurivin keskipisteen etäisyys raitiotien kylkeen on noin 2,5 metriä. Mikäli puiden juuristo kestää rakentamisen, lopputilanteessa puiden latvustoa on rajattava. Jos kirsikkapuut eivät kestä rakennusvaihetta, kaavoituksella on varmistettu tarpeeksi tilaa uusille istutettaville puille, jolloin väliaikaisesti puistosta menetetään yksi puurivi, mutta lopputilanteessa kaikki puurivit tulee säilymään ja puiston virkistysarvo pysyy ennallaan.

20 20 (23) Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksellä Alberganesplanadin pohjoispäässä raitiolinjaus linjataan niin että noin 8 puuta menetetään ja Alberganesplanadin länsihaaran pohjoispää pidetään kaksi suuntaisena, ja että katua ei avata Leppävaarankadulle. Liitteenä viitesuunnitelma. 5.5 Vaikutukset ihmisten elinoloihin Raide-Jokeri mm. parantaa joukkoliikenteen palvelutasoa ja luotettavuutta sekä kasvattaa matkustajamääriä. Kaavan mahdollistaman Raide-Jokerin vaikutuksesta ihmisten liikennekäyttäytyminen muuttuu. Raide-Jokerin pysäkkien esteettömyyteen ja muihin esteettömiin reitteihin on kiinnitetty huomiota ja suunniteltu esteettömyyssuunnitelman mukaisesti. Pysäkin sijaitseminen lähellä elä ja asu seniorikeskustaa on positiivinen vaikutus asukkaisiin. Raidelinjan kautta sekä asukkailla että seniorikeskuksen vierailla on mahdollisuus liikkua ja vierailla julkista joukkoliikennettä käyttäen. Raideyhteys lisää Leppävaaran asemasta etäämmällä olevien työpaikkojen houkuttelevuutta. Asuinkortteleiden totutun aluepysäköinnin siirtyminen pois Alberganesplanadilta muille Etelä-Leppävaaran kaduille aiheuttaa hetkellistä haittaa asukkaille. Haitta on kuitenkin hetkellistä ja väliaikaista, kunnes asukkaat ovat tottuneet uusien paikoituksien sijaintiin. Joillekin asukkaille etäisyyttä uusiin autopaikkoihin saattaa lisääntyä muutamia kymmentä metriä lisää. Etelä- Leppävaaran kokonaisautopaikat tulevat pysymään ennallaan. Myös asiakas- ja vieraspaikat pysyvät ennallaan Alberganesplanadilla. Melun vaikutuksia ja vaikutusten lieventämisiä on kuvailtu kohdassa 4.4. ja tullaan minimoimaan jatkosuunnittelussa. Istutettavan puiston säilyttäminen kokonaisuutena on positiivinen vaikutus ihmisiin. Viherkerroin alueella pysyy alueella ennallaan ja puiden kaavoittaminen puistoksi varmistaa alueen käyttötarkoituksen ja alueen säilymisen osana Etelä-Leppävaaran virkistysaluetta. Väliaikaista häiriötä saattaa aiheutua työmaa-aikaisista järjestelyistä kevyelle liikenteelle ja lähialueen asukkaille. Lisää rakentamisen aikaisesta häiriöstä kohdassa Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset 5.7 Muut merkittävät vaikutukset Kohdan 5.1 tunnistettujen taloudellisten vaikutusten lisäksi raitiotien toteutuessa alueen työpaikkojen ja palvelujen houkuttelevuus lisääntyy saatavuuden parantuessa. Vuonna 2015 Raide-Jokerin hankesuunnitelmassa Alberganesplanadin kohdalla kustannusarvioiksi arvioitiin n. 2,7 miljoonaa euroa, joka sisältää kadun kustannukset, rakennuttamis- ja omistaja tehtävät ja suunnittelutyön. Kustannusarviossa on myös otettu huomioon 10% arvaamattomat kustannukset. Hankesuunnitelman jälkeen vaihtoehto, jossa pyritään säästämään kaikki kirsikkapuut nostavat kustannusarviota noin eurolla lisääntyvien johtosiirtojen ja katujärjestelyjen vuoksi. Korvattavien autopaikkojen kustannusarvioita ei ole laskettu, mutta kokonaistaloudellisesti arvioituna hanke on kaupungin kannalta kaavataloudellisesti positiivinen. Rakentamisenaikainen häiriö Raide-Jokerin linjaus on monin paikoin tiiviissä kaupunkiympäristössä. Tämä asettaa haasteita radan rakentamiselle, sillä bussilinjan liikennöintiä ei voida

21 21 (23) lopettaa radan rakentamisen ajaksi. Lisäksi radan rakentaminen voi aiheuttaa työnaikaisia ympäristöhäiriöitä. Rakentamisen aikainen ympäristöön mahdollisesti leviävä tärinähaitta on tilapäistä. Rakentamisvaiheessa tärinähäiriöitä aiheuttavat lähinnä työmaaliikenne sekä lyömistä ja louhintaa edellyttävät rakentamistoimenpiteet. Louhinnasta ja paalutuksesta yms. aiheutuvia tärinöitä voidaan hallita tehokkaasti mm. työtapojen ja kaluston valinnoilla. Kohdekohtaisesti rakentamisesta aiheutuvat tärinähäiriöt ovat lyhytkestoisia, pahimpien tärinää aiheuttavien rakentamistöiden voidaan kuitenkin arvioida kestävän yhtäjaksoisesti joitakin kuukausia. Tilapäisten työmaateiden epätasaisuus, lisääntyvä raskaiden ajoneuvojen liikennöinti katuverkossa sekä työmaa-ajoneuvojen tavallista suurempi massa ja kovempi jousitus aiheuttavat varsinkin pehmeikköalueilla lisääntyvän tärinähaitan riskin. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet 7 SUUNNITTELUN VAIHEET Alueen toteutus kuuluu maanomistajille. Toteuttamisohjeet löytyvät kaavamerkinnöistä ja -määräyksistä ja toteutusta seuraa ja valvoo Espoon kaupungin rakennusvalvonta. Valtio päätti huhtikuussa 2016 osallistua Raide-Jokerin kustannuksiin 30 %:lla. Alueen toteutus voidaan aloittaa, kun asemakaava on kuulutuksella saanut lainvoiman. Raide-Jokerin rakentamisen tavoitteena on aloittaa rakentaminen vuodenvaihteessa vaiheistettuna. Hankesuunnitelma toimii Raide-Jokerin jatkosuunnittelun pohjana. 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Espoon Raide-Jokerin asemakaavasta on järjestetty aloitus vaiheen viranomaineuvottelu Kaupunginhallituksen päätti Raide-Jokerin linjauksesta Espoon alueella Kaupunginvaltuusto hyväksyi Raide-Jokerin hankesuunnitelman. Kaupunginsuunnittelulautakunta päätti pienistä muutoksista Vireilletulo Asemakaavan muutos vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman tiedottamisen yhteydessä. Sopimukset Asemakaava ei edellytä maankäyttösopimusta.

22 22 (23) 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavasta on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on ollut nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Suunnittelu Osallistumis- ja arviointisuunnitelman jälkeen Raide-Jokerin kaavamuutos kohteet jaettiin omiksi kaavaprosesseiksi. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta on vastannut liikennesuunnittelija Tarja Pennanen ja Thúy Pham-Linko. Espoon tekniikan keskuksesta Pauliina Kuronen. Asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Tällä osuudella on hankesuunnitelmassa tutkittu kolmea päävaihtoehtoa. Vaihtoehdossa A raitiotie on linjattu Esplanadin länsilaitaan, nykyisten LPApysäköintipaikkojen kohdalle. Tässä vaihtoehdossa kadun ajorata tulee jäämään pääosin nykyiselleen ja kadun varressa ajoradan länsireunan pysäköintipaikat tulevat säilymään, mutta yksi puurivi ja osa lippulinnasta menetetään. Vaihtoehdossa B on tutkittu raitiotien sijoittamista Esplanadin ajoradalle. Ratkaisussa on riskejä liikenteen sujuvuuden näkökulmasta, koska raitiotietä ei saada kokonaan omalle ajouralleen. Vaihtoehto C:ssä on raitiotien linjaus sijoitettu Esplanadin länsilaidalle niin, että kaikki nykyiset pysäköintipaikat säilyvät. Tässä vaihtoehdossa poistetaan puistosta kaksi puuriviä ja osa lippulinnasta, lisäksi puiston käyttömahdollisuudet kaventuvat oleellisesti. Suunnittelun aika tarkasteltiin vaihtoehtoa, jossa pyrittäisiin säästämään kaikki istutettavat puurivit raitiotien itäpuolella. Suunnittelun tarkennuksessa raitiotietä siirrettiin itään, jonka seurauksena kaksi suuntainen ajosuunta olisi ahdasta. Ratkaisuksi Alberganesplanadin länsipuoli muutettaisiin osittain yksisuuntaiseksi Leppävaarankadulta. 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Ajankohta Käsittelytieto Kp (OAS) Nähtävillä MRA 30 :n mukaan Ksl (kaavaehdotus) Nähtävilläolon aikana Albergan kartanoa koskevia mielipiteittä jätettiin 7 ja lausuntoja 4. Kaavaehdotusta on muutettu kaupunkisuunnittelulautakunnan pöytäkirjan mukaan Nähtävillä MRA 27 :n mukaan

23 23 ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Thúy Pham-Linko Asemakaavainsinööri Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelujohtaja