Toimintakertomus

Transkriptio

1 1

2 2 MTK-VARSINAIS-SUOMI Osoite: Peltopohjankatu 2 D, RAISIO Puhelin: , faksi Kotisivut: Sähköposti: etunimi.sukunimi@mtk.fi, varsinais-suomi@mtk.fi Maaseudun Tulevaisuus -lehden ilmoituskonttori Puheenjohtaja Toiminnanjohtaja Tapani Heikkilä puh. koti , Paavo Myllymäki puh ja Järjestötyöntekijä puh Aluepäällikkö Toimistosihteeri Ville Kalluinen puh ja Marja-Terttu Ruohonen puh , , Hankepäällikkö Terhi Löfstedt (Tarmokas-hanke) puh ja Hankepäällikkö Sari Raimoranta (Luomuvakka-hanke) puh ja VARSINAIS-SUOMEN MAATALOUSTUOTTAJAIN SÄÄTIÖ Asiamies Ville Reunanen puh. koti ja ville.reunanen@live.fi MAA- JA METSÄTALOUSTUOTTAJAIN KESKUSLIITTO Osoite: Simonkatu 6, HELSINKI Puhelin: Kotisivut: Sähköposti: etunimi.sukunimi@mtk.fi

3 3

4 4 SISÄLLYSLUETTELO 2010 PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS... 5 MAATALOUS VARSINAIS-SUOMESSA... 6 MAATILAT TUOTANTOSUUNNAN MUKAAN... 6 KOTIELÄINTILAT... 6 VILJELYALAT... 7 PUUMARKKINAT... 7 MAATALOUSTUOTTAJAIN VARSINAIS-SUOMEN LIITTO... 8 JÄSENET... 8 JOHTOKUNTA... 8 VALIOKUNNAT JA TOIMIKUNNAT... 8 EDUSTAJAT MTK:SSA... 9 TARKKAILIJAT TILINTARKASTAJAT TOIMIHENKILÖT JOHTOKUNNAN TOIMINTA JOHTOKUNNAN KÄSITTELEMÄT TÄRKEIMMÄT AIHEET TYÖVALIOKUNTA LIITON KOKOUKSET KEVÄTKOKOUS SYYSKOKOUS Toimintasuunnitelma KOULUTUS- JA KURSSITOIMINTA TOIMINTA JA TAPAHTUMAT VILJANTUOTANTO SOKERIJUURIKAS VARHAISPERUNA LYPSYKARJATALOUS LIHATALOUS LUOMUTUOTANTO Luomu Tuottajaliitossa Luomu Varsinais-Suomessa SOSIAALIPOLITIIKKA MAA-JA YMPÄRISTÖPOLITIIKKA MAASEUTUNUORET KULUTTAJATYÖ KYLVÖNSIUNAUSTILAISUUDET JA SADONKORJUUJUHLAT AKTIIVISTA VAIKUTTAMISTA ERI RYHMISSÄ PUHEENJOHTAJIEN JA SIHTEEREIDEN NEUVOTTELUKOKOUS HANKETOIMINTA TARMOKAS-KRAFTFULL-TIEDONVÄLITYSHANKE TEHO-HANKE ELLU-HANKE MAASEUDUN KIINTEISTÖJEN MAHDOLLISUUDET-HANKE SÄÄTIÖ MAANOMISTAJIEN ARVIOINTIKESKUS TILIT JA TASE TILINTARKASTAJIEN KERTOMUS YHDISTYSTEN YHTEYSTIEDOT V LIITON TILASTO MTK-Varsinais-Suomen johtokunta

5 5 Puheenjohtajan tervehdys Vuonna 2010 maatalouden kannattavuus ei kohentunut odotetulla tavalla. Kotieläinsektori tuotannonalasta riippumatta voi huonosti. Viljelijöiden huonon neuvotteluaseman johdosta kustannusten nousua ei ole saatu siirrettyä tuottajahintoihin. Kaupan marginaalit ovat kasvaneet viljelijöiden toimeentulon kustannuksella. Vuoden 2009 sato oli ennätyksellisen suuri, mikä aiheutti suuren tarjonnan, etenkin ohramarkkinoilla. Suomessa interventiovarastoja jouduttiin vuokraaman lisää suuren ohramäärän takia. Viljan alhainen hinta ja edellisen sadon markkinoinnin vaikeudet laittoivat monen viljelijän miettimään, mitä kylvää keväällä Järjestömme aktiivinen työ viljelyn ohjaamiseksi öljykasvien ja muun kuin rehuviljan viljelyyn onnistui todella hyvin. Öljykasvien viljelyala moninkertaistui. Viime syksynä ohran interventio-osto myös päättyi, mikä tekee jatkossa ohran viljelyn ja markkinoinnin haasteellisemmaksi. Loppukesällä maailmalta kantautui uutisia sadon epäonnistumisesta, joka heijastui meillä hintojen nousuna. Syksyllä viljojen hinnat nousivat reippaasti. Myös Suomessa sato jäi pieneksi, hinnat pysyivät ylhäällä. Kotieläintuotannossa rehukustannukset jatkoivat nousua, mikä on heikentänyt lihan-, maidon- ja kananmunantuotannon kannattavuutta. Tuottajahinnat eivät ole nousseet samassa suhteessa. Hintojen nousu on hidasta. Yhdeksi syyksi on väitetty tuontia, joka on seurausta osaksi saksan rehurasvojen dioksiinikriisistä. Siellä lihan kulutus laski ja saksalaista sianlihaa on markkinoilla runsaasti. Meillä tuontilihan alkuperän häivyttäminen on kaupan ja eräiden elintarvikejalostajien tietoista politiikkaa. Kotimaisuutta ei nähdä tarpeeksi myyvänä, jota kannattaisi tuoda enemmän näkyviin. Tuotemerkeillä luodaan kuva suomalaisesta tuotteesta, vaikka raaka-aineet on tuotu ulkomailta. Syksyllä keskusteltiin viljelijän neuvotteluaseman parantamisesta elintarvikeketjussa. Eduskunnassa on käsittelyssä tuottajaorganisaatiolaki, joka parantaisi huomattavasti meidän asemaamme ketjun yhtenä lenkkinä. EU:n komissio on jo lain hyväksynyt. Meillä lakia on lievennetty, mutta silti eduskunta ei ole saanut päätöstä aikaiseksi. Kauppa ja kilpailuvirasto suhtautuvat lakiin hyvin kielteisesti. Aika näyttää, onko tällä vaikutusta lain etenemiseen. EU:n maatalouspolitiikan uudistus tulee eteen vuoden 2014 alusta. Komission antama tiedonanto marraskuussa ei antanut meille mitään vastauksia. Siinä ei ollut mitään vastauksia kokonaisrahoituksesta, eikä eri tukimuotojen suuruudesta. Myös jäsenvaltioiden osaksi rahoittamien tukien mahdollisuuksista ei tullut mitään tietoa. Maaseudun kehittämistä koskevat tuet komissio mahdollisesti säilyttäisi. Ehdotuksia odotellaan kuluvana vuonna. Paineita EU:n budjetin painopisteiden muuttamisesta on olemassa maatalousrahoituksen kustannuksella. Kuluvana vuonna järjestön tärkein tehtävä on markkinaedunvalvonta. On tehtävä lujasti töitä tuottajahintojen korotuksien eteen. Myös tuotantokustannusten nousua hillitsemään on etsittävä uusia vaihtoehtoja. Hyvä esimerkki tästä on liittojen tekemä lannoitekysely, johon tuli runsaasti vastauksia ja kommentteja. Tästä on hyvä jatkaa. Hyvät jäsenet ja yhteistyökumppanit, kiitoksia yhteistyöstä ja menestystä vuodelle Tapani Heikkilä

6 6 Maatalous Varsinais-Suomessa Maatalouden rakennemuutos jatkui voimakkaana kertomusvuoden aikana. Varsinais-Suomessa oli maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen tilastojen mukaan 6635 maatilaa vuonna Maatilojen määrä laski 141 kpl kertomusvuoden aikana. Peltomaata Varsinais-Suomessa on hehtaaria ja maatilojen keskipinta-ala oli 44 hehtaaria. Tuottajayhdistysten jäsentiloja oli kertomusvuoden lopussa ja jäseniä oli yhteensä Jäsentilojen määrä laski vuoden aikana 120 kpl ja jäsenmäärä laski 266 henkilöllä. Maatilojen lukumäärä tuotantosuunnan mukaan Varsinais-Suomessa 2010 Kotieläinten lukumäärät Varsinais-Suomessa 2010 Tuotantosuunta tilat tilat +/ ed. vuodesta Lypsykarjatalous Muu nautakarjatalous Sikatalous Siipikarjatalous Lammas- ja vuohitalous Hevostalous Viljanviljely Erikoiskasvituotanto Puutarhakasvien viljely Muu kasvintuotanto Muu tuotanto Tilat yhteensä Lähde: MMM/Tike ed.vuosi +/- Lypsylehmät Emolehmät Sonnit 2 v. ja yli Emakot ja karjut (698kpl) Lihasiat 50 kg ja yli Muut siat 20- alle 50 kg Porsaat alle 20 kg Munivat kanat väh. 20 vko Kanapoikaset alle 20 vko Broilerit Kalkkunat Lampaat Hevoset Lähde: MMM/Tike

7 7 Viljelyalat ja keskisadot Varsinais-Suomessa 2010 Pinta-ala 1000 ha sato kg/ha ed. vuosi +/- koko maa 1000 ha Syysvehnä 11,9 9,1 2,8 22, Kevätvehnä 54,1 60,6-6,5 191, Ruis 4,6 3,6 1 25, Rehuohra 39,8 41, , Mallasohra 28,3 50,7-22,4 78, Kaura 27,4 31-3, Peruna 1,8 1,8 0 25, Sokerijuurikas 6,7 6,9-0,2 14, Rypsi ja rapsi 37,9 19,4 18, Puutarhakasvit 3,2 2,9 0,3 12,2 Härkäpapu 3 0,8 2,1 9,4 1) nurmet alle 5 v. 28,6 28,8-0,2 659,3 2) nurmet 5 v. ja yli 5,2 5, ) Kesanto 34,4 23,6 10, ) Heinä, siemenheinä, tuore-ja säilörehun viljely sekä laitumet 2) Käytössä olevat luonnonniityt- ja laitumet, sekä hakamaa 3) Kesannot, luonnonhoitopelto ja viherlannoitusnurmet Lähde: MMM/Tike Kaikki hakkuutavat (sisältää sekaleimikot) Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Kantohinnat: koko Koko vuosi 2010 Länsi-Suomi/Varsinais-Suomi (liitto): Pystykauppa (Sisältää erikoispuutavaralajit) Aineisto, m3 Osuus, % Keskihinta, /m3 Hajonta +/-, /m3 Kaupat, kpl Aineisto, m3 Osuus, % Keskihinta, /m3 Hajonta +/-, /m3 Kaupat, kpl Aineisto, m3 Osuus, % Keskihinta, /m3 Hajonta +/-, /m3 Kaupat, kpl Aineisto, m3 Osuus, % Keskihinta, /m3 Hajonta +/-, /m3 Kaupat, kpl Muu tukki Muu kuitu Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitu Kuusikuitu Koivukuitu Energiapuu Yhteensä % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 55,52 57,14 37,83 16,31 21,26 15,20 17,12 12,27 1,48 7,11 7,07 6,49 3,87 4,87 3,11 12,81 3,72 340, % 88 % 86 % 40 % 64 % 53 % 88 % 79 % 94 % 77 % 56,77 57,80 38,82 18,56 23,34 17,11 17,33 12,83 1,23 4,62 4,67 5,14 3,39 3,89 2,22 12,24 3,61 409, % 8 % 11 % 39 % 27 % 26 % 12 % 15 % 0 % 16 % 49,06 50,07 30,64 15,88 17,54 13,56 15,47 9,59 9,89 5,58 5,14 7,84 2,99 3,26 2,66 13,72 2,99 2, % 0 % 1 % 18 % 5 % 16 % 2 % 4 % 4 % 42,47 36,94 33,49 12,12 13,88 11,12 8,60 6,91 9,90 12,16 9,73 3,57 4,47 3,10 3,45 4, MTK / Repun hintainfo /

8 8 Maataloustuottajain Varsinais-Suomen Liitto MTK-VARSINAIS-SUOMI RY. V JÄSENET Liiton yhteisöjäseninä olivat kertomusvuonna: Maataloustuottajain yhdistyksiä 49 Manttaalikuntia 43 Osuuskunta Länsi-Maito LSO Osuuskunta Itikka Osuuskunta Raisio Oyj Tapiola Vihannesviljelijät/ProAgria Farma Varsinais-Suomen Mehiläishoitajat JOHTOKUNTA Puheenjohtaja Simo Kolkkala, Mellilä, jäsen v.sta 1999 Varapuheenjohtaja Tapani Heikkilä, Mynämäki, jäsen v:sta 1999 Muut jäsenet Kaunisto Timo, Laitila, jäsen v:sta 2006 Kirjonen Ari-Pekka, Pertteli, jäsen v:sta 2008 Lindholm Jussi, Perniö, jäsen v:sta 2010 Pohjanpalo Nina, Yläne, jäsen 2007 Silén Urban, Perniö, jäsen v:sta 2006 Suominen Jaakko, Paattinen, jäsen v:sta 2003 Suominen Jouni, Sauvo, jäsen v:sta 2008 Taneli Eeva, Loimaan Seutu, jäsen v:sta 2007 Vesola Henna-Maija, Lokalahti, jäsen v:sta 2003 Vähä-Piikkiö Kalle, Rusko, jäsen v:sta 2004 VARSINAIS-SUOMEN LIITON VALIOKUNNAT V JOHTOKUNNAN TYÖVALIOKUNTA Simo Kolkkala, Mellilä Tapani Heikkilä, Mynämäki Eeva Taneli, Loimaa Kalle Vähä-Piikkiö, Rusko Paavo Myllymäki, sihteeri MAITOVALIOKUNTA (yhteisvaliokunta MTK-Pirkanmaan ja -Satakunnan kanssa) Jaakko Suominen, Paattinen Janne Tiiri, Oripää Sauli Lähteenmäki, Rusko Paavo Myllymäki, yhteyshenkilö ETELÄISTEN LIITTOJEN LIHAVALIOKUNTA Kalle Vähä-Piikkiö, Rusko / MTK:n sikajaosto Jaakko Halkilahti, Salon seutu/mtk:n johtokunta Tiina Varho-Lankinen, Oripää Tapio Rintala, Yläne Ville Kalluinen, sihteeri KANATALOUSASIAT Pekka Saarinen, Loimaa Samuli Simula, Laitila Jukka Huittinen, Kisko Timo Kaunisto, Laitila Paavo Myllymäki, yhteyshenkilö VILJAVALIOKUNTA (yhteisvaliokunta MTK-Pirkanmaan ja -Satakunnan kanssa) Totti Nuoritalo, Somero Pekka Eskola, Loimaa Erkki Haavisto, Raisio Jouni Suominen, Sauvo/MTK:n kylvösiemenjaosto Tapio Ylitalo, Paattinen/MTK:n öljykasvijaosto Tapani Heikkilä, Mynämäki/MTK:n mallasohrajaosto Simo Kolkkala, Mellilä/MTK:n viljavaliokunta Aino Launto-Tiuttu, sihteeri JÄRJESTÖ- JA TIEDOTUSTOIMIKUNTA Timo Kaunisto, Laitila Juhani Koitto, Suomusjärvi Henrik Korpi, Aura Johanna Lassila-Pärkö, Kodisjoki Nina Pohjanpalo, Yläne Aino Launto-Tiuttu, sihteeri VEROASIAT (yhteisvaliokunta MTK-Pirkanmaan ja -Satakunnan kanssa) Tero Tanner, Vehmaa Jaakko Nieminen, Kuusjoki Paavo Myllymäki, yhteyshenkilö

9 9 LÄNTINEN MAA- JA YMPÄRISTÖ- POLITIIKKA (yhteisvaliokunta MTK-Pirkanmaan ja -Satakunnan kanssa) Timo Kaunisto, Laitila Urban Silén, Perniö Paavo Myllymäki, yhteyshenkilö SOSIAALIPOLIITTINEN VALIOKUNTA (yhteisvaliokunta MTK-Pirkanmaan ja -Satakunnan kanssa) Henna-Maija Vesola, Lokalahti Hannu Junnila, Salon Seutu Aino Launto-Tiuttu, yhteyshenkilö SOKERIVALIOKUNTA Mika Örri, Perniö Jaakko Halkilahti, Salon Seutu Juha Kontu, Kalanti Seppo Rekola, Masku Tero Sainio, Salon Seutu Mari Suominen, Sauvo Hannu Tahkokallio, Pertteli Pekka Myllymäki, Mietoinen Urban Silén, Perniö Paavo Myllymäki, sihteeri VARHAISPERUNATOIMIKUNTA (Yhteisvaliokunta ÅSP:n ja MTK-Satakunnan kanssa) Jaakko Lehmuskoski, Rymättylä Eero Saarinen, Rymättylä Jaakko Hiltunen, Meri-Naantali Jussi Launto, Sauvo-Karuna Samuli Simula, Laitila Jaakko Heikkilä, Masku Tommi Vippola, Laitila Ville Kalluinen, sihteeri MAASEUTUNUORTEN VALIOKUNTA Juuso Hulmi, Alastaro Anna Mäki-Punto, Loimaa Tomi Nukki, Mynämäki Tero Mahkonen, Vahto Teija Lehto, Somero Riitta Kilpiö, Salo Aki-Ville Valo, Paimio Kimmo Yli-Antola, Laitila Jussi Lindholm, Perniö, (liiton johtokunta) Ville Kalluinen, sihteeri LUOMUVALIOKUNTA (yhteisvaliokunta MTK-Pirkanmaan ja -Satakunnan kanssa) Matti Tilkanen, Karinainen Kaisa Riiko, Angelniemi KULUTTAJATYÖRYHMÄ Elina Heino, Vehmaa Satu Näykki, Somero Riikka Antola, Mynämäki Hanna Takatalo, Karinainen Tapani Heikkilä, Mynämäki Aino Launto-Tiuttu, sihteeri KYLVÖSIEMENVALIOKUNTA Eeva Taneli, Loimaan Seutu Jouni Suominen, Sauvo-Karuna Markku Salo, Mellilä Heikki Vesanen, Koski Tl Mika Örri, Perniö Aino Launto-Tiuttu, MTK-Varsinais-Suomi Raimo Nordman, ProAgria Farma, sihteeri MAASEUTUYRITTÄJÄTYÖRYHMÄ Satu Anttila, Nousiainen Tapani Heikkilä, Mynämäki Ari-Pekka Kirjonen, Pertteli Tuija Rainio, Meri-Naantali Paavo Myllymäki, sihteeri Valtatie 8-työryhmä Pj. Tapani Heikkilä, Mynämäki Di Ralf Rehnberg, Maanomistajien Arviointikeskus Oy, asiantuntija Ville Kalluinen, yhteyshenkilö EDUSTAJAT MTK:SSA MTK:n valtuuskunnassa Antti Airikki, Nousiainen Simo Kolkkala, Mellilä Hannele Mäki-Ettala-Mustonen, Laitila Jouni Tuomola, Loimaa MTK:n valtuuskunnassa varaedustajina Elina Heino, Vehmaa Tapani Heikkilä, Mynämäki Matti Tilkanen, Karinainen MTK:n kylvösiemenvaliokunnassa Jouni Suominen, Sauvo MTK:n lihavaliokunnan sikajaostossa Kalle Vähä-Piikkiö, Rusko MTK:n kananmunavaliokunnassa Pekka Saarinen, Loimaa MTK:n luonnonmukaisen tuotannon valiokunnassa Matti Tilkanen, Karinainen MTK:n perunavaliokunnassa (varhaisperuna) Eero Saarinen, Rymättylä MTK:n sokerijuurikasvaliokunnassa Pekka Myllymäki, Mietoinen ja Urban Silén, Perniö

10 10 MTK:n viljavaliokunnassa Simo Kolkkala, Mellilä MTK:n viljavaliokunnan mallasohrajaostossa Tapani Heikkilä, Mynämäki MTK:n viljavaliokunnan öljykasvijaostossa Tapio Ylitalo, Paattinen MTK:n maaseutuyrittäjävaliokunnassa Satu Anttila, Nousiainen MTK:n naistyöryhmässä Hannele Mäki-Ettala-Mustonen, Laitila MTK:n kuluttajatyöryhmässä Elina Heino, Vehmaa EDUSTUS ERI YHTEISÖISSÄ Raisio Oyj:n yhtiökokouksissa (myös valtakirjat) Simo Kolkkala, Mellilä, varalla Jaakko Halkilahti, Salon Seutu Lännen Tehtaat Oyj:n yhtiökokouksissa Jaakko Halkilahti, Salon Seutu, varalla Tapani Heikkilä, Mynämäki HK-Ruokatalo Oyj:n yhtiökokouksissa Kalle Vähä-Piikkiö Ruskolta, varalla Jaakko Suominen, Paattinen Muut edustukset toiminnanjohtaja Paavo Myllymäki tai hänen määräämänsä henkilö. TARKKAILIJAT Sokeritehtaiden tarkkailijat, Sucros/Salon tehdas Jaakko Halkilahti, Halikko-Salo Mika Örri, Perniö Juha Kontu, Kalanti-Uusikaupunki Pekka Leskinen, Masku Tero Sainio, Halikko-Salo Mari Suominen, Sauvo Hannu Tahkokallio, Pertteli Heikki Vesanen, Koski Tl Viljakaupan tarkkailijat Pekka Eskola, Loimaa Tapio Halla, Pertteli Harri Mäkitalo, Vehmaa Juha Reponen, Perniö Heikki Sariola, Somero Risto Vähätalo, Vahto TILINTARKASTAJAT Liiton tilintarkastajina ovat toimineet KHT Matti Huhtala Ruskolta, pankinjohtaja Eero Koskinen, Pöytyältä ja maaseutuyrittäjä Anneli Salminen Taivassalosta. Varajäseninä toimivat HTM Simo Laaksonen Loimaalta, Elisa Koho, Tarvasjoelta sekä Jouko Siivo Perttelistä. TOIMIHENKILÖT Myllymäki Paavo, toiminnanjohtaja Kalluinen Ville, agrol. AMK, aluepäällikkö Launto-Tiuttu Aino, MMM, aluepäällikkö Sorvola-Löfstedt Terhi, agrol. YAMK, aluepäällikkö Ruohonen Marja-Terttu, yo-merkonomi, toimistosihteeri Numminen Antti, agrol. AMK, hanketyöntekijä Raimoranta Sari, agrol. AMK, hanketyöntekijä Kaasinen Susanna, LuK, suunnittelija Luotettava kaupantekijä

11 11

12 12 Johtokunnan toiminta Johtokunnan kokouksissaan käsittelemät tärkeimmät asiat Liiton johtokunta kokoontui kertomusvuoden aikana kymmenen kertaa. Seuraavassa on johtokunnan kokouksissaan käsittelemät tärkeimmät asiat. Johtokunnan kokouksiin ovat tarvittaessa osallistuneet MTK:n johtokunnan jäsen Jaakko Halkilahti ja MTK: n valtuuskunnan varsinaissuomalaiset jäsenet Johtokunnan järjestäytyminen Maatalouspoliittiset kysymykset Eduskuntakatsaus Katsaus hankkeiden toimintaan kevätkauden toiminta Valiokuntien ja edustajien nimeäminen Vastuuyhdistysten nimeäminen Vastuukansanedustajien nimeäminen Maatalouspoliittiset asiat, yritysvierailujen raportit Henkilöstöasiat Johtokunnan ja valtuuskunnan jäsenten koulutuspäivä Esitykset MTK:n valiokuntiin Toimintasuunnitelman ja talousarvion perusteet Yhdistysten jäsenmaksuperusteet Syyskauden toiminta Lannoitemarkkinoihin vaikuttaminen Toimintasuunnitelma 2011 Talousarvion valmistelu Maatalouspoliittiset kysymykset Hankkeiden raportit Syyskokouksen asiat MTK:n valtuuskunnan syyskokouksen asiat Eduskuntakatsaus Katsaukset liiton ja MTK:n toimintaan Maatalouspoliittiset kysymykset Luomuhankkeen valmistelu Johtokunnan työvaliokunta Johtokunnan työvaliokunta valmisteli johtokunnalle tulevia asioita. Työvaliokunta kokoontui kertomusvuoden aikana kaksi kertaa Vuoden 2009 tilinpäätös ja tilien hyväksyntä Yhdistysten jäsenmaksun 1. erän kanto MTK:n strategiakyselyyn vastaaminen Kesäkauden toiminta Maatalouspoliittiset kysymykset Henkilöstöasiat Maalaistentalon tilannekatsaus Henkilöstöasiat Lähivakuutus ja ensiapukoulutus Tutustuminen Aurajokisäätiön toimintaan Kevään satovahingot ja ministeritapaaminen Varsinais-Suomen kansanedustajatapaamisen valmistelu Maakuntakaava Luomuhankkeen hakeminen Katsaukset kesäkauden toimintaan MTK:n johtokunnan katsaus Eduskuntakatsaus Yläneen ym. susitilanne Eri tuotteiden markkinatilanne MTK-Varsinais-Suomen johtokunta tutustumassa Liedossa sijaitsevaan kosteikkoon ja Aurajoki -säätiön toimintaan.

13 13 Liiton kokoukset KEVÄTKOKOUS Maataloustuottajain Varsinais-Suomen Liiton kevätkokous pidettiin illalla Liedon kunnantalolla. Paikalla oli yli 144 tuottajaa, joista virallisia kokousedustajia oli 108. Liedon kunnan tervehdyksen kokoukseen toi kunnanjohtaja Terhi Isotalo. Kokouksen puheenjohtajana toimi MTK-Liedon puheenjohtaja Markku Hyssälä ja sihteerinä Aino Launto-Tiuttu liiton toimistosta. Kokous hyväksyi liiton toimintakertomuksen ja tilit vuodelta 2009 sekä myönsi tili- ja vastuuvapauden vuoden 2009 tileistä ja hallinnosta tilivelvollisille. Tilikauden tulos oli ,30 euroa ylijäämäinen. Liiton tase oli yhteensä ,09 euroa. MTK-Askainen-Velkua ja MTK-Lemu purettiin ja liitettiin MTK-Maskun yhdistykseen, paitsi Velkuan tuottajat liittyivät MTK-Meri-Naantalin yhdistykseen. Muutos astui voimaan vuoden 2010 alusta. Muutosten jälkeen liiton alueella on 49 tuottajayhdistystä. Kokouksen sääntömääräisten asioiden lisäksi palkittiin tuottajayhdistysten välisessä toimintakilpailussa v menestyneet yhdistykset. Maataloustuottajayhdistykset yli 100 viljelmää 1. MTK-Vehmaa 2. MTK-Loimaan seutu 3. MTK-Laitila Maataloustuottajayhdistykset korkeintaan 100 viljelmää 1. MTK-Kodisjoki 2. MTK-Lokalahti 3. MTK-Pyhäranta Viralliset kokousedustajat ilmoittautumassa liiton kevätkokoukseen. Liiton kevätkokouksessa palkittiin toimintakilpailussa menestyneet yhdistykset. Palkinnot vastaanottivat Pekka Ahokas Loimaalta, Elina Heino Vehmaalta, Heikki Meriö Laitilasta, Timo Yli-Karro ja Johanna Lassila-Pärkö Kodisjoelta ja Maaret Tukiainen Lokalahdelta. Kiertopalkinnon saa vuodeksi haltuunsa Vehmaan yhdistys korkeimmalla pistemäärällä. Nuortenkerhojen toimintakilpailun tulokset: 1. Peimarin nuoret tuottajat 2. Kosken maaseutunuorten kerho 3. Laitilan maaseutunuorten kerho Maaseutunuorten kiertopalkinnon saa vuodeksi Peimarin nuoret tuottajat korkeimmalla pistemäärällä. Maataloustuottajain yhdistyksissä uusina puheenjohtajina aloittaneet saivat puheenjohtajan nuijat. Uusia puheenjohtajia vuonna 2010 olivat: Juuso Hulmi Alastarolta, Mikko Sirkiä Aurasta, Martti Mäkitalo Koskelta, Raija Vähätalo Laitilasta, Juha Aalto Mynämäeltä, Matti Anttila Nousiaisista, Liiton kevätkokous väkeä Liedossa.

14 14 Tykkään työstäni, mutta vaimoani rakastan!

15 15 Liiton syyskokouksen alussa jaettiin MTK:n valtuuskunnan myöntämät kultaiset ansiomerkit ja MTK:n johtokunnan myöntämät ansiomerkit saajilleen. SaijaTeinilä Salosta, Totti Nuoritalo Somerolta ja Hannu Heinonen Taivassalosta. Kokousesitelmän piti MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila. Kokouksessa keskusteltiin vilkkaasti maataloustuotannon julkisuuskuvasta, alhaisista markkinahinnoista, kotieläintalouden tukieroista eri alueilla Suomessa sekä viljan tukkoisesta markkinatilanteesta. Kokouksen kannanotto MTK-Varsinais-Suomen kevätkokous vaatii pikaisia toimenpiteitä maatalouden kannattavuuden parantamiseksi. Viimeisen kahden vuoden aikana maanviljelijöiden tulot ovat alentuneet dramaattisesti. Reaaliansiot maatiloilla ovat alhaisimmillaan koko 2000-luvulla ja muihin väestöryhmiin verrattuna viljelijöiden tulot ovat puolta pienemmät. Tulokehitys on ollut negatiivista, vaikka maatalouden rakennemuutos, tuottavuuden nousu, tilakoon kasvu ja investoinnit ovat olleet jatkuvia. Tässä tilanteessa tarvitaankin uusia toimenpiteitä, joilla tulokehitys saadaan positiiviseksi. Viljelijöiden osalta ratkaisu ei voi olla vain työmäärän lisääminen tila- tai yksikkökokoa kasvattamalla. Tarvitaan myös aidosti ja kestävästi maatalouden kannattavuutta parantavia toimenpiteitä. Maan hallitukselta odotamme lopultakin toimenpiteitä, joilla maatalouden tulokehitys saadaan hallitusohjelmassa sovitun mukaiseksi. Erilaiset työryhmät ovat istuneet jo riittävän pitkään nyt on toimenpiteiden aika. Hallituksella on mahdollisuus suoraan vaikuttaa tuotantokustannusten alentamiseen mm. veroratkaisuin. Maataloustuotteiden hintoja tulee korottaa ja hallituksen tuleekin vaikuttaa Euroopan unionin yhteiseen maatalouspolitiikkaan, jotta nykyinen maataloustuotteiden alennusmyynti saadaan loppumaan. Jatkuvien kustannussäästöjen tavoittelu yhteiskunnassa uhkaa kouluruoan laatua. Kustannusten pienentämiseksi keittiöiden on hankittava raakaaineet halvimpaan mahdolliseen hintaan, minkä seurauksena kotimaisten tuotteiden käyttö on romahtanut. Vaadimme kouluruuan raaka-aineiden hankintaan osoitettavan nykyistä enemmän määrärahoja sekä hankinnoista päättäville mahdollisuutta suosia kotimaisia tuotteita. Kevätkokous paheksuu vähittäiskaupan käymää elintarvikkeiden epätervettä hintakilpailua. Epäterveen hintakilpailun lopputuloksena on ainoastaan kuluttajien valinnanmahdollisuuksien heikentyminen sekä suomalaisen maataloustuotannon vaarantuminen. Edellytämme kotimaiselta vähittäiskaupalta yhteisvastuullisuutta. SYYSKOKOUS Liiton syyskokous pidettiin Someron Teeriharjulla. Paikalla oli 162 henkilöä, joista 140 oli virallisia kokousedustajia. Someron kunnan tervehdyksen kokoukseen toi kaupunginjohtaja Leo Haltsonen. Kokouksen puheenjohtajana toimi MTK- Someron puheenjohtaja Totti Nuoritalo ja sihteerinä Ville Kalluinen liiton toimistosta. Kokouksen aluksi jaettiin MTK:n kultaiset ansiomerkit sekä ansiomerkit. Lisäksi muistettiin liiton puheenjohtaja Simo Kolkkalaa hänen jättäessään puheenjohtajan tehtävät. Kokousesitelmän piti MTK:n toiminnanjohtaja Antti Sahi. Liiton toimintasuunnitelma vuodelle 2011 hyväksyttiin yksimielisesti seuraavan lisäyksen jälkeen: Toimimme yksityisen maanomistuksen ja turvallisen maaseutuasumisen puolesta. Järjestötyössä jäsenrekisterin uudistus on merkittävä asia. Yhdistyksiä kannustetaan toimimaan kuntarakenteen mallin mukaan. Samoin kokous vahvisti luottamushenkilöiden palkkiot ja matkakustannusten korvausperusteet sekä liiton talousarvion vuodelle Jokaisen yhdistyksen jäsenmaksua liitolle korotetaan 1.5 % vuoden 2010 jäsenmaksuihin verrattuna.

16 16 Liiton johtokuntaan valittiin vuosiksi uudelleen Ari Kirjonen Perttelistä ja Tapani Heikkilä Mynämäeltä. Erovuoroiset Simo Kolkkala Mellilästä ja Jouni Suominen Sauvosta eivät olleet enää käytettävissä, joten uusina jäseninä johtokuntaa valittiin Heikki Jalli Koskelta ja Tatja Vahtivaara Paimiosta. Tilintarkastajiksi vuodeksi 2011valittiin yksimielisesti Matti Karppinen Karjalasta, Matti Huhtala (KHT) Ruskolta ja Eero Koskinen Pöytyältä. Varatilintarkastajiksi valittiin Simo Laaksonen (HTM) Loimaalta, Jouko Siivo Perttelistä sekä Elisa Koho Tarvasjoelta. MTK:n valtuuskuntaan valittiin äänestyksen jälkeen vuosiksi Antti Airikki Nousiaisista jatkamaan ja Anna Setälä Laitilasta uutena. Hannele Mäki-Ettala Mustonen ei asettunut enää ehdokkaaksi. MTK:n valtuuskunnan varajäsenten valinnassa on aiempina vuosina tapahtunut virhe ja yksi varaedustaja on jäänyt valitsematta. Näin ollen kokouksessa valittiin kolme varajäsentä valtuuskuntaan ja yhden varaedustajan toimikaudeksi arvottiin vuosi Kokous valitsi MTK:n valtuuskunnan varajäseniksi vuosiksi Elina Heinon Vehmaalta ja Juha Jokiniemen Somerolta sekä vuodeksi 2011 Matti Tilkasen Karinaisista. Varsinais-Suomen Maataloustuottajain Säätiön hallitukseen vuosiksi valittiin Mervi Puonti Pyhärannasta uudelleen ja varajäseneksi Päivi Ahala Vehmaalta. Keskustelussa kannettiin huolta mm. haja-asutusalueiden jätevesiasetuksesta, Etelä-Suomen maatalouden edunvalvonnasta sekä vastustettiin raiviopeltojen hyväksymistä ympäristö- ja lfa-tukikelpoisiksi. MTK: lta vaadittiin kantaa GMO-tuotteisiin ja -viljelyyn. Kokouksen antama kannanotto: MTK-Varsinais-Suomen syyskokous huolissaan alkutuotannon kannattavuudesta Lähiruoka on reilua ruokaa Suomalainen alkutuotanto ansaitsee palkan arvokkaasta työstään ruoan tuottamisesta. Alkutuotannon osuus elintarvikeketjun tulonjaossa on nyt historiallisen alhainen. Heikko kannattavuus on uhka alkutuotannon tulevaisuudelle ja viljelijöiden jaksamiselle. Maahan on luotava kuluttajien ja tuottajien hyväksymä lähiruokamääritelmä, jossa noudatetaan reilun kaupan periaatteita. Suomalainen viljelijä tuottaa eettisesti ja ekologisesti kestävää ruokaa suomalaisille. Maatalouden ravinnekuormitus on viime vuosina vähentynyt määrätietoisen työn tuloksena. Kotimaista ruokaa ei tarvitse kuljettaa pitkiä matkoja, jolloin hiilidioksidipäästöjä ei synny turhaan. Petoeläinkannat on saatava kuriin Liiton toiminnanjohtaja Paavo Myllymäki kiitti Simo Kolkkalaa menestyneestä luottamustoimiurasta liiton syyskokouksessa Somerolla Varsinais-Suomen tiheää susikantaa on vähennettävä nopeasti kestävän kannanhoidon periaatetta noudattaen. Sudet ovat aiheuttaneet jo tuntuvia taloudellisia vahinkoja maakunnan kotieläintuotannolle. Maaseudun yleinen viihtyvyys kärsii ja luo ihmisiin turvattomuuden tunnetta. Vaadimme valtion riistahallinnolta pikaisia toimia susikannan tehokkaampaan säätelyyn Varsinais-Suomessa. Ylisuuret hylje- ja merimetsokannat vaarantavat kalastuselinkeinon rannikollamme. Hylje- ja merimetsokantoja on vähennettävä selvästi nykyisestä, jotta saariston perinteinen elinkeino voi jatkua. Suomalainen ruoka tuo hyvinvointia ja työllisyyttä Liiton syykokouksen väkeä Someron Teeriharjulla MTK-Varsinais-Suomen tuottajaväki vetoaa suomalaisiin, jotta valitsemme kotimaisen vaihtoehdon jouluhankintoja tehdessämme. Kotimainen ruoka työllistää henkilöä. Nyt on aika varmistaa, että nämä työpaikat pysyvät Suomessa luomassa hyvinvointia meille kaikille. Tehdään herkullisia työllisyystekoja. Valitaan ruokapöytään turvallisia ja taidolla tuotettuja kotimaisia elintarvikkeita!

17 17 ANSIOMERKKIEN SAAJAT MTK:n kultaiset ansiomerkit Lindström Raimo, pankinjohtaja, Mellilä Lähdetie Pasi, agr. Johtaja, Salon Seutu Lähteenmäki Sauli, maanviljelijä, Rusko Mäki-Ettala-Mustonen Hannele, emäntä, Laitila Siivo Jouko, pankinjohtaja, Pertteli Suominen Jaakko, agr. Maanviljelijä, Paattinen Tuomola Jouni, maanviljelijä, Loimaan Seutu Ylitalo Tapio, maanviljelijä, Paattinen MTK:n ansiomerkit Aalto Tuomo, maanviljelijä, Marttila Aarnio Jukka, maanviljelijä, Salo Airikki Antti, maanviljelijä, Nousiainen Ali-Keskikylä Raimo, maanviljelijä, Rusko Ali-Rontti Matti, maanviljelijä, Pöytyä Anttila-Lindeman Helena, emäntä, Somero Heikkilä Ari, maanviljelijä, Taivassalo Hörkkö Seppo, maanviljelijä, Turku Jokiniemi Juha, maanviljelijä, Somero Junnila Hannu, maanviljelijä, Salo Jussila Taneli, maanviljelijä, Uusikaupunki Jäppilä Veli-Matti, hankintajohtaja, Masku Kaila Elli, emäntä, Laitila Kajander Rauno, maanviljelijä, Yläne Keskitalo Markku, maanviljelijä, Mynämäki Korsimo Jarkko, maanviljelijä, Kaarina Koskinen Eero, pankinjohtaja, Pöytyä Kulmala Airi, hankekoordinaattori, Nousiainen Kulmala Petteri, maanviljelijä, Kustavi Kuusvuori Jaakko, maanviljelijä, Paimio Lassila-Pärkö Johanna, emäntä, Kodisjoki Launto Jussi, maanviljelijä, Sauvo Lehtonen Seppo, maanviljelijä, Askainen Liedes Leif, johtaja, Naantali Meriö Heikki, maanviljelijä, Laitila Muurinen Seppo, maanviljelijä, Kakskerta Nenonen Minna, emäntä, Oripää Numminen Juhani, maanviljelijä, Tarvasjoki Pohjanpalo Nina, maaseutuasiamies, Yläne Puonti Mervi, maanviljelijä, Pyhäranta Rannikko Sari, rahoitusneuvoja, Salo Saarinen Pekka, maanviljelijä, Loimaan Seutu Silén Urban, agrologi, Perniö Sorvola-Löfstedt Terhi, aluepäällikkö, Ypäjä Takatalo Hanna, emäntä, Karinainen Valtonen Juha, maanviljelijä, Naantali Vauranoja-Ääri Salme, tukihenkilöverk.aluev, Aura Willberg Jouko, agr, Kemiö Virtanen Riitta, emäntä, Naantali Vähä-Piikkiö Kalle, agr, Rusko Vähätalo Risto, maanviljelijä, Vahto Yli-Karro Miika, maanviljelijä, Kodisjoki TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Toimintamme tavoite Tavoitteemme on maakunnan maatilojen ja maaseutuyritysten jatkuvuuden turvaaminen ja maataloustuottajien elämänlaadun parantaminen. Tähän pääsemme tilojen kannattavuutta, viljelijöiden ja maaseutuyrittäjien toimeentuloa sekä työkykyä edistämällä. Olemme maakuntamme vaikutusvaltainen maaseutuelinkeinonharjoittajien etujärjestö. Toimintamme perustuu, vuorovaikutukseen, asiantuntemukseen ja avoimeen tiedotukseen. Toimimme aktiivisessa yhteistyössä muiden maaseudun hyväksi toimivien ihmisten ja tahojen kanssa. Tulokehitykseen vaikuttaminen Tavoitteiden saavuttamiseksi vaikutamme maataloustuotteiden markkinoihin ja päämääränämme ovat kannattavan tuotannon turvaavat markkinahinnat. Erityistä huomiota kiinnitetään kustannusten nousun hillitsemiseen ja niiden alentamiseen. Markkinoihin vaikuttaminen tapahtuu koko tuottajajärjestön toimintana ja vastuullisena vaikuttamisena tuotteitamme jalostavissa yrityksissä. Teemme kuluttajatyötä suomalaisen tuotannon menekinedistämiseksi ja oikean tiedon lisäämiseksi. Vaikutamme tukijärjestelmien valmisteluun tasapuolisten tukijärjestelmien saavuttamiseksi. Toimimme tuottajaorganisaatioiden aikaansaamiseksi. Viljelijöiden osaaminen Toiminnallamme edistämme viljelijöiden osaamista, johtamistaitoja, työssä jaksamista, yhteistyötä sekä yhteisöllisyyttä. Osaamisen avulla viljelijät pystyvät kehittämään ja jatkamaan tilansa toimintaa. Maatilojen kehittämiseksi kannustamme viljelijöitä kannattaviin investointeihin ja sukupolvenvaihdoksiin. Tiedotamme tukijärjestelmistä ja niiden perusteista. Vastuullinen energia- ja ympäristöpolitiikka Edistämme maa- ja metsätalouden tuottamien uusiutuvien raaka-aineiden käyttöä bioenergian tuotantoon ja kannustamme paikalliseen sekä tilakohtaiseen bioenergiatuotantoon. Nämä tuovat maaseudulle lisää työpaikkoja, ja niillä täytetään Suomen uusiutuvan energian käyttöön liittyviä velvoitteita. Edistämme maataloustuotannon ympäristöystävällisyyttä. Ympäristönsuojelussa painopisteemme on vesiensuojelussa. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja kestävä kehitys ovat nousevia ympäristötoimiamme. Osallistumme aktiivisesti ympäristöasioiden valmisteluun maakunnassa. Toimimme yksityisen maanomistuksen ja turvallisen maaseutuasumisen puolesta.

18 18 Järjestötyö Yhdistysten toiminnan kehittämisessä ovat painopisteinä jäsenrekisteriuudistus, jäsenistön aktivointi, nuorten toiminta. Kannustamme yhdistyksiä yhteistyöhön ja ottamaan huomioon kuntarakenteen muutokset. Edistämme kuntakohtaisten tuottajayhdistysten kuntatyöryhmien perustamista. Seuranta Liiton johtokunta valvoo toimintasuunnitelman toteuttamista. Johtokunta seuraa toimintaympäristöä ja muuttaa tarvittaessa toimintaa vastaamaan muuttuvia tilanteita. Johtokunta raportoi toimintasuunnitelman toteutumisesta yhdistysten puheenjohtajien ja sihteereiden neuvottelupäivillä. Tavoitteiden saavuttamiseksi toiminnan painopisteet ovat: 1. Aktiivinen jäsensuhde Osallistuva jäsenyys ja sähköisten välineiden käyttö tiedonvälityksessä Jäsenet mukaan järjestön toimintaan Aktiivinen vaikuttaminen edustakuntavaaleihin osallistumiseksi Jäsenetujen kehittäminen 2. Yhdistystoiminnan kehittäminen Jäsenrekisteriuudistus Yhdistysten toiminnan tukeminen ja kuntatyöryhmien perustaminen Yhteistyön lisääminen naapuriliittojen ja ProAgrian kanssa Nuoret viljelijät mukaan järjestön toimintaan Kunnalliseen päätöksentekoon vaikuttaminen ja luottamushenkilöiden koulutus Järjestörakenteen uudistaminen vuoden 2012 liittokokoukseen mennessä 3. Viestintä Mediasuhteiden ylläpito ja kehittäminen Vuorovaikutteisuus sisäisessä viestinnässä Viestinnän tehostaminen ja viestintäsuunnitelman laadinta Kulttuuripääkaupunki 2011 tapahtumat Liiton blogikirjoittelun aktivointi 4. Markkinaedunvalvonta Kuluttajatyö ja ruoan alkuperän tunnistaminen Maaseutu/kaupunki-vuorovaikutuksen edistäminen Viljelijöiden markkinatietoisuuden ja riskienhallinnan osaamisen parantaminen Toimenpiteet tuotantokustannusten alentamiseksi; painopiste lannoitekauppa Ruuan hinnan jakautumiseen vaikuttaminen ruokaketjussa Pellontuotteiden uusien käyttökohteiden, mm. etanolitehtaan, saaminen maakuntaan Tuottajien tulonmuodostuksen korostus viljelijöiden omistamissa yrityksissä Tuottajaorganisaatioiden perustaminen 5. Tukijärjestelmät Maataloustukikoulutus ja avoin tiedottaminen tukijärjestelmistä Manner-Suomen maatalouden kehittämisohjelman ja investointitukien tehokas hyödyntäminen Viljelijöiden oikeusturvasta huolehtiminen Sähköisen tukihaun käytön lisääminen Maataloustoimistojen toiminnan seuranta ja kehittäminen 6. Metsätalous Markkinainformaation välittäminen Metsänhoidon ja puunkäytön edistäminen Maa- ja metsätalouden kannalta kestävä riista- ja petoeläinkanta 7. Maaseutuyrittäjyys Uusiutuvan energian ja energiayrittäjyyden edistäminen Yrittäjien verkostoitumiseen kannustaminen Tilojen toiminnan monipuolistaminen: hyvinvointipalvelut, lähiruoka ja ympäristöyrittäjyys sekä alihankintapalvelut 8. Ympäristöasiat Liitto toimii asiantuntevana toimijana ympäristöasioissa TEHO+ -hankkeen toteutus ja muihin ympäristöhankkeisiin osallistuminen Erityisympäristötukien hyödyntäminen Maanomistajien oikeuksien ajaminen maanrakennushankkeissa mm. Maanomistajien Arviointikeskuksen kanssa 9. Hanketoiminta Tarmokas -hankkeen toteutus: Osaaminen, investoinnit, spv:t ja yrittäjyys Osallistutaan tarvittaessa muihin hankkeisiin, jotka tukevat jäsenistömme toimintaa Luomu -hankkeiden aloittaminen ja toteutus Osallistuminen uusiutuvan energian hankkeeseen

19 19 Liedon Säästöpankki - viljelijän luotettava kumppani

20 20 Liiton koulutustoiminta 2010 MTK-Star (PEKU 1) Ellivuori (PirSatVar) MTK-Viestintä Lieto Laakola Heidi Leino Lauri Mäki-Arvela Marko Saarinen Pekka Similä Katri Vehmaa Vehmaa Kalanti-Uusikaupunki Loimaan Seutu MO-liitto Länsi-Suomi Heikkilä Tapani Jalli Heikki Kolkkala Simo Kulmala Airi Launto-Tiuttu Aino Mäkitalo Martti Raimoranta Sari Suominen Jouni Taneli Eeva Tuomola Jouni Vähä-Piikkiö Kalle Yli-Antola Kimmo Yli-Karro Miika Mynämäki Koski TL Mellilä V-S Ely-keskus MTK-V-S Koski TL Tarmokas -hanke Sauvo-Karuna Loimaan Seutu Loimaan Seutu Rusko Laitila Kodisjoki Uudet puheenjohtajat ja sihteerit toimistolla 9.6. Heimo Mika Teinilä Saija Heikkilä Tapani Laakola Heidi Tukiainen Maaret Ollula Antti Vähätalo Raija Lindholm Anette Mäkitalo Martti Masku Salon Seutu Mynämäki Vehmaan nuoret tuottajat Lokalahti Marttila Laitila Perniö Koski TL Ellivuoren laskettelutapahtuma keräsi jälleen rinteet täyteen tuottajia. Lisäksi maakunnassa aloitti Muutosvalmennusryhmässä 11 henkilöä. Muutosvalmennus-hanketta hallinnoi MTK ja toteuttaa ProAgria Uusimaa ja muutosvalmentaja Hans Nylund. Uranuurtajatyötä varhaisperunan viljelijöiden hyväksi Osuuskunta Rymättylän Varhane Puhdas herkku saaristosta. Osuuskunta Merimaskun Peruna p

21 21 Toiminta ja tapahtumat VILJANTUOTANTO Kertomusvuoden alussa viljan varastot olivat poikkeuksellisen suuret. Erityisesti ohraa ennustettiin olevan varastoissa yli kulutuksen. Interventiosta sai keväällä parhaan hinnan rehuohrasta. EU:n interventiojärjestelmä oli käytössä tässä laajuudessaan viimeistä kautta. Ohraa myytiin satokauden 2009/10 aikana interventiovarastoon Suomesta 600 milj.kg, mikä oli kolmanneksi eniten EU:n alueella. Leipävehnän perushinta nousi Tiken tilastojen mukaan alkuvuodesta loppuvuoteen 113 eurosta 189 euroon tonnilta, mallasohran hinta 103 eurosta 175 euroon tonnilta, rukiin 114 eurosta 192 euroon tonnilta, rehuohran 96 eurosta 156 euroon tonnilta, kauran 81 eurosta 165 euroon tonnilta, rehuvehnän 99 eurosta 179 euroon tonnilta ja rypsin 276 eurosta 387 euroon. Viljojen hinnat alkoivat nousta heinäkuun lopulta alkaen. Alkusysäyksen nousulle antoivat Venäjän pitkään kestänyt helle ja kuivuus. Suomessa viljasato jäi 3 mrd kiloon, mikä on vuosikymmenen alhaisin määrä. Vuodesta 2009 viljasato pieneni peräti 30 %, mikä johtui 16 % pienentyneestä vilja-alasta ja kevätviljojen keskimääräistä alemmasta satotasosta. Kylvöille päästiin monin paikoin normaalia myöhemmin toukokuun alun sateiden vuoksi. Myös toukokuun loppupuolen rankat sateet vaikeuttivat kasvuun lähtöä. Heinäkuun helle ja kuivuus verottivat vielä viljakasvustojen satoa. Vaikka öljykasviala kaksinkertaistui vuodesta 2009, kokonaissato ei noussut vastaavasti alhaisen keskisadon vuoksi. MTK-Varsinais-Suomen, -Satakunnan ja -Pirkanmaan yhteinen viljavaliokunta kokoontui kertomusvuoden aikana kaksi kertaa. Valiokunnan puheenjohtajana toimi Ilkka Mattila Porista. Huhtikuun kokouksessa Huittisissa valiokunta keskusteli alkavan satokauden markkinanäkymistä. Markkinatilanteen tasapainottamisesta keskusteltiin vakavasti. Rehuohran hinta oli alle interventiohinnan ja tiloilla oli edelleen varastoissa viljaa. Maailmanmarkkinoilla viljan hinta oli alhaalla eikä näköpiirissä ollut viljelijän kannalta parempaa tilannetta. Valiokunta antoi kannanoton tiedotusvälineille. Kannanotossa toivottiin bioetanolin valmistuksen aloittamista viljasta Suomessa pian, öljykasvien alan lisäämismahdollisuutta sekä luonnonhoitopellon, viherlannoitusnurmen, kesannon tai erityisympäristötukisopimusten ottamista viljelysuunnitelmiin. Elokuun kokouksessa Raisiossa valiokunta käsitteli jälleen viljamarkkinatilannetta. Maailman viljavarastot riittivät elokuun alussa kolmeksi kuukaudeksi. Korjuu pohjoisella pallonpuoliskolla oli käynnissä. EU:n alueen sadon arvioitiin laskevan hieman edellisestä vuodesta. Suomeen ennustettiin jo alituotantotilannetta ohrasta. Valiokunta ehdotti, että vehnän hinta sidotaan Matif-pörssin hinnoitteluun. VYR:n sivustolle toivottiin reaaliaikaista tietoa esim. naapurimaiden hinnoista. Valiokunta antoi tiedotteen, missä kehotetaan seuraamaan viljojen hintoja ennen myyntipäätöstä. Suomen avaushinnat olivat valiokunnan mielestä liian alhaiset verrattuna muualla Itämeren alueella vallitsevaan hintatasoon. Tuottajaliittojen viljavaliokunnat kokoontuivat yhteiseen kokoukseen MTK:n viljavaliokunnan kanssa Helsingissä. Tilaisuudessa keskusteltiin EU:n tulevasta maatalouspolitiikan uudistuksesta, viljamarkkinatilanteesta, Suomen viljastrategiasta, sopimuskulttuurista, maatalouden tuottaja- ja toimialaorganisaatioista sekä viljakaupan tarkkailutoiminnasta. MTK-Varsinais-Suomi järjesti yhdessä Tarmokas-hankkeen ja MTK:n järjestökoulutuksen kanssa viljamarkkinaseminaarin marraskuussa Paimiossa. Päivän aikana perehdyttiin viljamarkkinoiden toimintaan sekä miten markkinoita voi seurata. Viljakaupan tarkkailutoimintaa jatkettiin. Varsinais-Suomessa on nimettynä kuusi viljakaupan tarkkailijaa eri puolilta maakuntaa. Tarkkailijat toimivat viljelijöiden tukena, jos viljakaupassa esiintyy epäselvyyksiä. Varsinais-Suomen Kylvösiemenyhdistys ry:n hallitus on toiminut myös liiton kylvösiemenvaliokuntana. Yhdistyksen hallitukseen kuuluu kuusi jäsentä. Hallitus kokoontui kertomusvuonna kaksi kertaa. Valiokunta keskusteli siemenviljelyn sopimustuotannon ehdoista, siemenraakaerien hinnoittelusta sekä markkinatilanteesta. Siemenviljelijäin yhdistys järjesti vuosikokouksen yhteydessä maaliskuussa esitelmätilaisuuden viljakaupan näkymistä ja vaihtoehdoista. Kesäretki suuntautui Loimaan Seudulle ja Satakuntaan.

22 22 Keskittämällä hyödyt enemmän! Keskittämällä maatilan pankki- ja vakuutusasiat saat markkinoiden parhaat asiakkuusedut.* Lisäksi MTK:n jäsenille reilu alennus vakuutuksista. Tervetuloa Tapiolan asiakkaaksi! Täyden palvelun Tapiola Kaikki vakuutukset Maatilan pankkipalvelut Säästäminen ja sijoittaminen Varainhoito * Finanssialan asiakkuusetu- ja uskollisuusranking/ Kanta-asiakasbarometri 10/2010 Palveluntarjoajat: Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola, Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola. Tapiola Pankki Oy, Tapiola Varainhoito Oy

23 23 SOKERIJUURIKAS Sokerijuurikkaan viljelyala Suomessa oli hehtaaria, josta Varsinais-Suomen osuus oli hehtaaria, eli 45,9 % kokonaisviljelyalasta. Juurikkaan kokonaissato oli tonnia ja keskisato kg/ha. Keskisokeri oli 16,87 % ja puhtaus 90,6 %. Kasvukauden olosuhteet olivat vaihtelevat. Keskimääräisesti olosuhteita kuvasivat suhteellisen aikainen kylvöaika, toukokuun sateisuus ja kuuma ja kuiva kesä, jota seurasi suhteellisen normaali korjuuaika. Perniön ja Muurlan seudulle sattui poikkeuksellisen kova ukkossade toukokuun viimeisellä viikolla. Näiden sateiden seurauksena kylvettyjä peltoja jäi veden alle useita tuhansia hehtaareita. Alueella oli sokerijuurikasta lähes 400 hehtaaria. Sateiden tuhot olivat merkittävät, ja maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila vieraili MTK- Varsinais-Suomen ja MTK-Perniön vieraana tutustuen vahinkoihin. Viljelijöiden saama perushinta juurikkaalta oli 26,29 /tn, jonka lisäksi tuottajahintaan tulee joitakin laatu- yms. lisiä. Tästä juurikkaan hinnasta seuraa EU:ssa sokerin hallinnollinen hinta, joka on 404 /sokeritonni. Vuoden 2010 loppupuolella sokerin maailmanmarkkinahinta oli parhaillaan lähes 600 euroa/tonni, eli noin 50% korkeampi kuin EU: n sisämarkkinahinta. Tästä hintasuhteesta ei toistaiseksi ole suomalaisille sokerijuurikkaanviljelijöille maksettu mitään. Mm. Saksassa viljelijäomisteinen sokeriteollisuus tulee maksamaan omistuksen kautta osinkoina merkittävän osan hyvästä tuloksesta viljelijöilleen. Sokerijuurikkaan neuvottelukunta toimi yhdeksättä toimintavuottaan. Neuvottelukunta toimii viljelijöiden ja Sucroksen välisenä yhdyselimenä sekä vastaa alueensa tuottajaliittojen sokeriasioiden edunvalvonnasta tuottajaliittojen alaisuudessa. Tämän takia kokouksissa on oma osionsa neuvottelukunnan ja MTK:n sokerivaliokunnan kesken. Neuvottelukunta vastaa sokerijuurikkaan vastaanoton tehdas- ja kuljetustarkkailusta. Neuvottelukunta kokoontui kertomusvuoden aikana kaksi kertaa. markkinointisuunnitelma radiomainontaa varten. Varhaisperunan radiomainonta toteutettiin yhteistyössä Kotimaiset Kasvikset ry:n kanssa. Mainontaan jouduttiin kuitenkin keräämään lisävaroja tuottajayhdistyksiltä ja pakkaamoilta. Varhaisperunan istutukset alkoivat voimakkaammin huhtikuun puolivälissä. Kasvuolosuhteet olivat otolliset varhaisperunalle koko kasvukauden ajan. Varhaisperunan hinta oli huono koko satokauden. Huono hinta johtui monen eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Syitä oli mm. viljelyalan kasvu, runsas sato, ruotsalainen peruna samaan aikaan markkinoilla. Kesäkuun alusta lähtien MTK-Varsinais-Suomi päivitti viljelijöille tarkoitettua tiedotepalvelua, jossa ilmoitettiin toteutunut hinta ja mahdollisesti muita toteutuneita markkinauutisia. Varhaisperunatoimikunta piti satokauden päätöspalaverin Kokouksen jälkeen käytiin tutustumassa ravunkasvatukseen. VARHAISPERUNA Varhaisperunatoimikunta kokoontui vuoden aikana 3 kertaa. Lisäksi pidettiin 11 puhelinkokousta. Varhaisperunanviljelijöiden perinteinen seminaariristeily järjestettiin Seminaariin osallistui 60 henkilöä. Viljelijöille teetettiin istutuskartoitus, jonka avulla arvioidaan tulevan satokauden kehitystä. Istutuskartoituksen tulosten perusteella laadittiin

24 24 LYPSYKARJATALOUS Euroopan maitomarkkinat elpyivät vuoden 2009 hintojen laskun jälkeen vuoden 2010 aikana. Suomessa hintojen lasku oli vähäisempää kuin muualla Euroopassa. Tämän takia hintojen nousu vuoden 2010 aikana oli meillä huomattavasti vähäisempää kuin muualla. Maidon keskihinta Länsi-Maidon alueella oli 40,5 snt/litra, kun vertailukelpoinen hinta vuonna 2009 oli 35,6 snt/l. Maitotilojen Varsinais-Suomessa oli 274 kpl. Tuottajamäärä väheni 6,8% (2009 8,7%), eli rakennekehitys jatkui voimakkaana. Tuotettu maitomäärä oli 65,0 miljoonaa litraa (-0,1%), jatkavat tilat lisäsivät siten tuotantoaan käytännössä poistuman verran. Tilakohtainen maitomäärä oli litraa, jossa kasvua oli 7,7 %. Keskilehmäluku oli 29,7 lehmää. Valtakunnalliset keskiarvot olivat litraa ja 26,3 lehmää. Varsinais-Suomen maidontuotannon tilarakenne on siten maan keskiarvoa parempi, minkä voi katsoa antavan myös positiivisen lähtökohdan tuotannon kehittämiselle. Maidontuotannon edunvalvonta tapahtuu Pirkanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen yhteisvaliokunnassa. Kertomusvuoden aikana valiokunta kokoontui kaksi kertaa. Kokoukset pidettiin yhteiskokouksina Etelä-Suomen liittojen maitovaliokunnan kanssa. Kokouksissa käsiteltiin mm markkinatilannetta, EU:n maitopolitiikkaa, kansallisia tukia, ympäristö- ja rakennuslupa-asioita. Valiokunnan sihteerinä toimi toiminnanjohtaja Markku Pärssinen Satakunnasta. LIHATALOUS Eteläisten liittojen lihavaliokunta kokoontui kaksi kertaa kertomusvuoden aikana. Varsinais-Suomesta valiokuntaan kuuluivat Tiina Varho-Lankinen Oripäästä ja Kalle Vähä-Piikkiö Ruskolta, Tapio Rintala Pöytyältä. MTK:n johtokunnan edustajana valiokunnassa oli Jaakko Halkilahti. Valiokunnan puheenjohtajan toimi Antero Kaappa Kankaanpäästä. Valiokunta käsitteli kokouksissaan Suomen alhaista hintatasoa ja lihasektorin ajankohtaisia asioita. Eteläisten tuottajaliittojen lihavaliokunnan sihteerinä toimi aluepäällikkö Ville Kalluinen, MTK-Varsinais- Suomesta. MTK:n järjestämässä lihaedunvalvonnan kehittämisseminaarissa mietittiin lihatalouden edunvalvonnan kehittämistoimenpiteitä. Lihan tuotantokustannukset ovat nousseet rajusti kertomusvuoden aikana. Eteläisten liittojen lihavaliokunta vaatii, että lihan tuottajahintaan on saatava pikaisesti korotus, jotta rajusti nousseita tuotanto-

25 25 Vuoden aikana tuottajaliitossa toimittiin reippaasti luomun puolesta. Alkuvuodesta valmistunut Tartu Luomuun julkaisu jaettiin 5.3. varsinaissuomalaisille Maaseudun Tulevaisuuden tilaajille. Huhtikuussa järjestettiin Paimiossa Luomuviljelijäpäivä (15.4.). Tilaisuudessa Mikko Rahtola alusti MMM:n Luomutietoverkkohankkeesta, jossa on selvitetty luomutuotannon tilannetta ja esitetty parannusehdotuksia. Hankeraportti kävi laajan kommenttikierroksen, joka päättyi syyskuussa MMM:n isännöimään Luomukeskustelutilaisuuteen Helsingissä. Luomuviljelijäpäivässä Johanna Mattila koulutusja kehittämiskeskus Brahean (ent. Turun Yliopiston täydennyskoulutuskeskus) Lounafood-hankkeesta kertoi, että Turun ravintolat ovat ottaneet luomun mukavasti vastaan. Ohjelmassa oli myös muita kiinnostavia alustuksia ja kahvit Livonsaaren luomuleipomon pullan kera. Luomusta kiinnostuneita tuottajia oli paikalla 17. Kesäkuussa liitto käynnisti esiselvityksen laaja-alaisesta luomutuotannon edistämisestä, ELLUhankkeen. Hankkeessa selvitettiin miten toteuttaa alueidenvälistä alkutuotannon luomuhanketta, mitkä ovat luomun alueelliset resurssit, mahdollisuudet ja edellytykset, sekä mikä on teollisuuden kiinnostus luomuun. Elokuussa tehtiin tuottajille kysely heidän luomukustannuksia saadaan kompensoitua. Esimerkiksi sianlihan kuluttajahinnasta tuottajan osuus on 12 prosenttia. Tästä osuudesta tuottaja maksaa kaikki tuotantokustannukset. Jäljelle ei juurikaan jää tuottajalle palkkaa omasta työstä eikä tuottoa sijoitetulle pääomalle. MTK:n eteläisten liittojen lihavaliokunta vaatii kaikilta elintarvikeketjun toimijoilta toimenpiteitä, jotta lihan hinta jakautuisi tasaisemmin koko elintarvikeketjussa. Lihan hintaa pitää korottaa siten, että tulevat hinnankorotukset siirretään lihan tuottajahintaan kaupan ja lihaa jalostavan teollisuuden osuuksien pysyessä ennallaan. Lisäongelmia tuottajille aiheutti Maaseutuviraston antama valvonta-asetuksen muutokset. Kertomusvuoden alussa MTK-Varsinais-Suomi järjesti aktivistien kohteiksi joutuneille sikatiloille keskustelutilaisuuden, jossa neuvottiin, miten tuottajan on toimittava tilanteessa. Tehdyt rikosilmoitukset johtivat syytteisiin. LUOMUTUOTANTO LUOMU TUOTTAJALIITOSSA Tuottajaliitto luomutuottajien tukena kiinnostuksestaan. Kysely toteutettiin lähettämällä vastuujäsenille sähköpostitse linkki nettikyselyyn, joka oli avoinna viikon verran kiireisenä puintiaikana. Vastauksia saatiin 243. Lähes neljännes vastaajista oli kiinnostunut luomusta tuotantomuotona. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tilastojen mukaan on Varsinais-Suomen sekä tuottajista että peltopintaalasta luomuvalvonnan piirissä nykykyisin viitisen prosenttia. Luomutuotannon kiinnostavuus kulminoitui kyselyssä kannattavuuteen, parempaan omavaraisuuteen ja lannan hyödyntämiseen. Luomun kiinnostavuutta eniten vähentävä asia oli kyselyn tulosten mukaan luomuviljeltyjen peltojen rikoittuminen. Tärkeä markkinoihin liittyvä havainto oli, että myynnin sujuvuudessa esiintyy paljon vaihtelua. Lisäksi myynnin sujuvuuteen tyytyväiset tuottajat saattoivat olla tyytymättömiä saamiinsa tilityshintoihin. Luomupossupäivä pidettiin Loimaan Sarkamuseolla marraskuun alussa (4.11). Paikalla oli MTT:n tutkija Kirsi Partanen puhumassa luomusian ruokinnasta, ja käytännön kokemuksia kuultiin tuottaja Kari Nymanilta. Arto Jokinen Pajuniemi Oy:stä kannusti luomulihan tuottamiseen. Rakennusmestari Seppo Jokiniemi Farmasta kommentoi taloudellisen rakentamisen puolesta. Paikalla oli 24 luomupossufania. Lokakuussa tuottajaliitto haki MMM:ltä tukea luomutuotannon ja markkinoinnin kehittämiseen. Tarkoituksena oli toteuttaa vuoden 2011 aikana neljä uutta numeroa Tartu Luomuun -lehdestä. Lehden avulla olisi markkinoitu luomua myös tavanomaisille viljelijöille markkinavetoisena tuotantotapavaihtoehtona. Lehdelle suunniteltiin valtakunnallista jakelua. Joulun alla ministeriöstä saatiin ikävä ilmoitus, ettei luomuhankkeille ollut päätetty myöntää lainkaan tukea kyseisessä haussa. ELLU-hanke päättyi vuoden lopussa. Vuoden aikana saatujen positiivisten kokemusten perusteella päätettiin hakea ELY-keskukselta tukea luomuelinkeinon kehittämiseen vuosille LUOMU VARSINAIS-SUOMESSA Luomumaatilojen lukumäärä oli 306, mikä edusti 4,5 prosenttia koko maan tiloista. Luomutuotannossa oli kaikkiaan ha, josta siirtymävaiheessa 1846 ha. Varsinaissuomalaisen luomutilan keskikoko oli 48,6 ha. LUOMU SUOMESSA Luomumaatiloja oli 3939 kpl, mikä edusti 6,1 prosenttia valtakunnan maatiloista. Luomutuotannossa oli kaikkiaan ha, josta siirtymävaiheessa ha. Suomalaisen luomutilan keskikoko oli 43,4 ha. Lähde: Evira