Lausunto Kårbölen ranta-asemakaavan luonnoksesta

Transkriptio

1 Lausunto UUDELY/5323/ Julkinen Sten Öhman Maanmittari Öhman Sunnantie Hanko sten.ohman@netsten.fi Tiedoksi: raasepori@raasepori.fi Lausuntopyyntönne Lausunto Kårbölen ranta-asemakaavan luonnoksesta Maanmittari Öhman pyytää Uudenmaan ELY-keskuksen lausuntoa Kårbölen ranta-asemakaavan luonnoksesta. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty Ranta-asemakaavan tavoitteena on maankäyttö- ja rakennuslain säännösten mukaisesti osoittaa alueelle vapaa-ajan tontteja. Kårbölen tilakeskus ja siihen yhteyteen on tarkoitus osoittaa 2 tonttia pysyvään asumiseen. Kaava-alue koostuu kuudesta eri osa-alueesta. Kaksi pohjoisosassa hajallaan olevaa pikkualuetta on liitetty kaavaan sen takia, että ne kuuluvat kaavan kiinteistöihin ja ne osoitetaan kaavaan metsätalousalueina ilman rakennusoikeutta. Pohjoisin osa-alue kuuluu kaava-alueeseen, koska sille on tarkoitus maanomistajien välisellä sopimuksella siirtää eri emäkiinteistöstä yksi rakennusoikeus. Muut osaalueet sijoittuvat eri vesistöjen rannoille, ja niiden välinen etäisyys on enimmillään noin 3 km. Kaava-alueelle on osoitettu yhteensä 11 lomarakennuspaikkaa (RA) ja kaksi pysyvän asutuksen rakennuspaikkaa (AO). RA-rakennuspaikkojen enimmäisrakennusoikeus on 280 k-m 2, josta loma-asuntoon voi käyttää enintään 140 k-m 2, vierasmajaan 40 k-m 2 ja saunarakennukseen 30 k- m 2. Talousrakennuksiin voi käyttää enintään 100 k-m 2. AO-rakennuspaikkojen enimmäisrakennusoikeus on 280 k-m 2, josta asuinrakennukseen voi käyttää enintään 250 k-m 2, saunarakennukseen 30 k-m 2. Talousrakennuksiin voi käyttää enintään 80 k-m 2. Uudisrakentaminen on sopeutettava maisemaan ja kulttuuriympäristöön niin, että maisemakuvan kannalta arvokas luonne säilyy. Kårbölen tilakeskus on osoitettu maatilojen talouskeskusten korttelialueeksi, jossa kulttuuriympäristö säilytetään (AM/s). Alueella UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero Opastinsilta 12 B 5 krs Helsinki PL Helsinki

2 2 Uudenmaan ELY-keskuksen lausunto sijaitsee kulttuurihistoriallisesti arvokas päärakennus, joka osoitetaan suojelumerkinnällä (sr). AM/s-kortteliin saa rakentaa yhden 350 k-m 2 :n suuruisen asuinrakennuksen sekä maatilaa palvelevia talousrakennuksia rakennusjärjestyksen mukaisesti. Oleville talousrakennuksille osoitetaan rakennusalat (ta) ja rannassa olevalle saunalle rakennusala (sa/30). Rakennusten tulee suuruudeltaan, muodoltaan ja materiaaleiltaan muodostaa olemassa olevien rakennusten kanssa yhtenäinen kokonaisuus. Kårbölen tilakeskuksen ympärillä olevat peltoalueet osoitetaan maisemallisesti arvokkaiksi peltoalueiksi (MA). Kaava-alueen kaikki muut ranta-alueet sekä Vaktkojberget on merkitty metsätalousalueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY), koska rannoilla on lähtökohtaisesti erityisiä ympäristöarvoja maiseman kannalta arvioituna. Vaktkojberget on arvokas kallioalue. Muu osa kaava-alueesta osoitetaan metsätalousalueeksi (M). Långträsketin ja Revbackavikenin rannoilla, Kivitokbergenin alueella ja tilakeskuksen alueella olevat kohteet merkitään luontoselvityksen perusteella kuviot 4, osa kuviosta 11, kuvio 27 ja kuvio 28 arvokkaiksi luontoalueiksi, jossa esiintyy luonnontilassa säilytettävää kasvustoa (s). Kaavaselostuksen mukaan uudet rakennuspaikat on pääasiassa sijoitettu tilakeskuksen aiemman loma-asutuksen yhteyteen. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ELY-keskus toteaa, että uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan Selostuksen kohtaa 7.2 tulee tältä osin päivittää. Kaavatilanne Voimassa olevassa maakuntakaavassa ranta-asemakaavan tarkoittama alue sijoittuu ns. valkoiselle alueelle, eikä sille ole esitetty varsinaisia aluevarauksia. Valkoisia alueita koskevan kehittämissuosituksen mukaan tulee yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa selvittää ja ottaa huomioon maa- ja metsätaloudellisesti, ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät pelto-, metsä- ja muut luontoalueet sekä välttää niiden tarpeetonta pirstomista. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee myös selvittää ja ottaa huomioon maisema- ja kulttuurihistorialliset arvot. Kaava-alue sijoittuu maakuntakaavan mantereen rantavyöhykkeelle vz1. Suunnittelumääräyksen mukaan on alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa otettava huomioon kulttuuri- ja luonnonmaiseman arvojen sekä arvokkaiden luonto-olosuhteiden säilyminen, ympäristön tilan parantaminen ja vesiensuojelun

3 3 edistäminen sekä virkistystarpeet. Lisäksi on selvitettävä ja otettava huomioon tärkeät lintualueet. Osaa kaava-aluetta koskee maakuntakaavassa osoitettu merkintä arvokas harjualue tai muu geologinen muodostuma. Merkinnällä osoitetut geologiset muodostumat sisältävät merkittäviä maisemallisia ja luonnontieteellisiä arvoja. Tässä tapauksessa merkinnällä on osoitettu valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat kalliomaisema-alueet. Suunnittelumääräyksen mukaan alueidenkäyttö on suunniteltava niin, ettei aiheuteta maa-aineslaissa tarkoitettua kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista tai laajalle ulottuvia vahingollisia ominaisuuksia luontosuhteissa. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on arvioitava ja sovitettava yhteen maakuntakaavassa osoitetun käyttötarkoituksen mukainen maankäyttö ja geologiset arvot. Koska alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, maakuntakaava ohjaa ranta-asemakaavan laatimista. Revbackavikenin länsirannalla, Kårbölen tilakeskuksen vastapäätä, sijaitsee hyväksytty Grönkullan ranta-asemakaava-alue, ja noin 900 m kaava-alueen luoteispuolella sijaitsee hyväksytty Korsuddin ranta-asemakaava-alue. Mitoitus Kaava-alue koskee yhteensä neljää kantakiinteistöä (Bäckviken 1:3, Gullböle 1:6, Björkkulla 1:19 ja Kårböle 1:122), ja kattaa näistä kiinteistöjen Gläntan 1:94, Gullböle 1:68, Kårböle I 1:70 sekä Utterdal 1:5 ja Kårböle 1:53 kaikki ranta-alueet (mantereella n. 200 m leveä vyöhyke). Kiinteistö Västerskogen 1:84 kuuluu kokonaisuudessaan kaava-alueeseen. Kaavaselostuksen perusteella kaavan mitoituksena on järvien osalta käytetty 4 ro/rkm ja merenrannan osalta 5 ro/rkm. Selostuksessa on kuitenkin esitetty poikkeuksellisesti kantakiinteistötarkastelu, eikä kaavoitusmenettelyssä yleisesti käytettyä emäkiinteistötarkastelua. Kantakiinteistöinä on tarkastelussa pidetty kaava-alueeseen kuuluvat kiinteistöt, ja tarkasteluajankohta on ollut kunkin kiinteistön muodostumisajankohta. Näin ollen tarkasteluun on sisällytetty näiden lisäksi vain samanaikaisesti muodostetut kiinteistöt sekä näistä edelleen muodostetut kiinteistöt. Kaavaselostuksessa ilmoitetaan kuitenkin emäkiinteistön (vaikka kaavaaluetta koskee neljää eri emäkiinteistöä) teoreettisen rantaviivan pituudeksi 5,8 km, ja edellä mainittujen mitoituslukujen perusteella on laskettu emäkiinteistön kokonaisrakennusoikeudeksi 25,7 rakennuspaikkaa. Kiinteistölle Gläntan 1:94 ei ole laskettu mitoittavaa rantaviivaa, eikä sen emäkiinteistön rakennusoikeuksia ole tarkasteltu

4 4 lainkaan. Edelleen esitetään kaavaselostuksessa, että kaava-aluetta rasittaa yhteensä 14 käytettyä (lohkottua) rakennusoikeutta, joiden yhteenlaskettu rantaviiva on 2,6 km. Selostuksessa esitetään lisäksi kartalla mm. lohkokiinteistöt, joiden rantaviivalla ei ole vaikutusta kaavaalueen käytettyyn rakennusoikeuteen. Kaava-alueeseen kuuluu 3,2 km ja edellä mainitun perusteella kaava-alueen rakennusoikeudeksi jää 11,7 rakennuspaikkaa (25,7 14 = 11,7). ELY-keskus toteaa, että edellä mainittu tarkastelu käsittää kuitenkin vain selostuksen mukaisen kantakiinteistötarkastelun perusteella tehdyt laskelmat, eikä sen ulkopuolelle jääviä emäkiinteistöjen osuuksia rantaviivasta. ELY-keskus toteaa, että esitetty tarkastelu poikkeaa Raaseporissa ja koko Uudenmaan alueella maanomistajien tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi yleisesti käytössä olevasta emäkiinteistö- ja muunnetun rantaviivan menetelmästä. ELY-keskus katsoo, että maanomistajien tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi, tulee rakentamismahdollisuuksien tarkastelun lähtökohdaksi ottaa nyt kyseessä olevat emäkiinteistöt kokonaisuudessaan siten, että emäkiinteistöjen muunnettu (mitoittava) rantaviiva määritetään kokonaisuudessaan, myös kaava-alueen ulkopuolelta. Määrittelyssä tulee ottaa huomioon myös nk. läheisyystekijät vesistöjen kapeuden vuoksi, mm. Revbackaviken, Långträsket ja Oxelviken, kuten Raaseporin kaavoitusviranomaiset aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa edellyttivät. Toisin kuin kaavaluonnoksen mitoitustarkastelussa on tehty, käytetyksi rakennusoikeudeksi on laskettava kaikki, myös ranta-asemakaavaalueen ulkopuolelle jäävät kyseessä olevien emäkiinteistöjen olemassa olevat rakennuspaikat. ELY-keskus katsoo, että vasta kuin kaikkien emäkiinteistöjen rantaviivan nykyinen mitoitus (rp/muunnettu rantaviivakilometri) on kokonaisuudessaan tiedossa, voidaan arvioida, kuinka paljon kyseisten emäkiinteistöjen rannoille on vielä laskennallisesti mahdollista osoittaa uusia rakennuspaikkoja, huomioiden myös läheisyystekijät. Nyt tätä tietoa ei ole käytettävissä. Soveltuvaa mitoitusta ratkaistaessa tulee myös muistaa, että Raaseporin kaupunki päättää alueellaan käytettävistä mitoitusperusteista 1. Mahdollisten laskennallisten rakennuspaikkojen sijoittamisessa kaava-alueelle tulee varmistaa, että ranta-alueelle jää riittävästi yhtenäisiä rakentamattomia alueita. Riittävyyttä harkittaessa on otettava huomioon muun ohessa rantaluonto ja virkistyskäyttö 2. Lisäksi rakennuspaikkojen sijoituksessa tulee häiritsevyystekijöiden poistamiseksi huomioida läheisyystekijät ja varmistaa, etteivät ne vaikeuta rakentamismahdollisuuksia muiden emäkiinteistöjen alueilla. 1 Mukaan lukien muunnetun rantaviivan mittaamismenetelmä ja vesistöjen sietokyky. 2 Virkistyskäytöllä tarkoitetaan myös alueiden käyttöä tavanomaiseen virkistykseen (HE 101/1998 vp, 73 ).

5 5 Lähistöllä on myös muita emäkiinteistöjä, ja myös kaava-aluetta koskevien emäkiinteistöjen alueella on kiinteistöjä, joiden rakentamismahdollisuudet ovat tutkimatta. Tällaisissa tilanteissa maanomistajien tasapuolisen kohtelun lisäksi tulee arvioida erityisesti MRL 73 :ssä määrätyn rakentamisesta vapaan ranta-alueen turvaaminen kaava-aluetta laajemmalta alueelta. Mikäli kaava-alueelle on edellä kuvattujen tarkastelujen perusteella mahdollista osoittaa uusia rakennuspaikkoja, voidaan hanketta käsitellä maanomistusyksikkönä, siltä osin, kun kaava-alueen kiinteistöt ovat saman maanomistajan omistuksessa. Edellä mainittuun viitaten ELY-keskus katsoo, että kaavaluonnoksessa esitetty mitoitus ja kaavaratkaisu eivät täytä maanomistajan tasapuolisen kohtelun vaatimusta eivätkä täytä MRL 73 :ssä rantaasemakaavassa säädettyjä sisältövaatimuksia. ELY-keskus toteaa, että kaavassa ei ole arvioitu, jääkö nyt kyseessä olevien emäkiinteistöjen alueilla riittävästi yhtenäistä rakentamisesta vapaata rantaa ja voidaanko esitetty rakentamistehokkuus sallia myös muille maanomistajille (emäkiinteistöille) siten, että MRL 73 :ssä tarkoitettu rakentamisesta vapaan ranta-alueen vaatimus täyttyy. Kiinteistö Gläntan 1:94 ja kaava-alueen tarkoituksenmukainen kokonaisuus Kiinteistö Gläntan 1:94 sijaitsee erillään muusta varsinaisesta kaavaalueesta, mutta se on sisällytetty kaava-alueeseen suunnitellun rakennusoikeussiirron vuoksi. Tämän emäkiinteistön rakentamismahdollisuuksia ei ole kaava-aineistossa tarkasteltu, eikä rakennusoikeuden siirrolle ole esitetty syytä tai maankäytöllisiä perusteita. 3 ELY-keskus katsoo, että kaavan yhteydessä tulee myös tarkastella kiinteistön 1:94 emäkiinteistön alueella olevien kiinteistöjen rakentamistilannetta ja mahdollisuuksia, ja tarvittaessa tulee kaavaalue laajentaa kattamaan myös näitä kiinteistöjä siten, että 3 Kyseisen emäkiinteistön alueella olevalle kiinteistölle 1:97 on vuonna 2007 myönnetty suunnittelutarveratkaisu vapaa-ajan rakennukselle ja kyseinen rakennus on myös rakennettu. Kiinteistöille 1:94 ja 1:99 on annettu kielteiset poikkeamispäätökset vuonna Helsingin hallinto-oikeus kumosi vuonna 2013 kiinteistölle 1:96 vuonna 2012 myönnetyn suunnittelutarveratkaisun lomaasunnolle, koska kiinteistö sijaitsi MRL 72 :n mukaisella ranta-alueella, eikä kaupungilla ollut toimivaltaa käsitellä hakemusta. Karttatarkastelun perusteella näyttää kuitenkin siltä, että kiinteistöllä sijaitsee rakennus

6 6 maanomistajien tasapuolisen kohtelun vaatimus ja MRL 73 :ssä mainitut seikat otetaan huomioon. Kaava-aineistosta ei käy ilmi, miksi kaava-alueeseen on otettu mukaan osia kiinteistön 1:53 pohjoisemmasta palstasta ja osoitettu ne M- ja MYalueiksi. ELY-keskus katsoo, että niiden mukaan ottaminen ei perustele kiinteistölle 1:94 osoitettua maankäyttöä, eikä tuo lisäarvoa kaavaalueen tarkoituksenmukaiselle rajaamiselle. ELY-keskus toteaa, että mm. kaava-alueen eheyden lisäksi, tulee arvioidessaan kaava-alueen tarkoituksenmukaista kokonaisuutta myös varmistaa, että rakennusoikeuden siirrolla toisen vesistön rannalta toisen rannalle ei vaaranneta sen vesistön rannalla olevien maanomistajien (kiinteistöjen ja muiden emäkiinteistöjen) rakentamismahdollisuuksia. Koska alueella ei ole voimassa sellaista yleiskaavaa, missä rakentamismahdollisuudet olisi tutkittu MRL 72 :ssä tarkoitetulla tavalla, ELY-keskus katsoo, että vaikutuksia tulee tarkastella kaava-aluetta laajemmalta alueelta. Korkein hallinto-oikeus on oikeuskäytännössä ottanut kantaa kaavaalueen tarkoituksenmukaiseen kokonaisuuteen päätöksissään. (esim. vuosikirjapäätös KHO:2003:88, muu päätös 2173/2015, muu päätös 3695/2016 ja vuosikirjapäätös KHO:2017:64). Vesihuolto Maakuntakaavan suunnittelumääräyksen mukaan on yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa vz1-vyöhykkeellä otettava huomioon mm. ympäristön tilan parantaminen ja vesiensuojelun edistäminen. Kaava-aineistossa vesihuoltoa ei ole käsitelty lainkaan. ELY-keskus toteaa, että ympärivuotisella asutuksella on teknisesti erilaiset vaatimukset kuin vapaa-ajan asutuksella. Koska A- ja AM-alueet on tarkoitettu pysyvälle asumiselle, ELY-keskus katsoo, että kaavassa tulee esittää miten tekninen ja vesihuolto (talousveden saanti ja jätevesien käsittely) on järjestetty/tarkoitus järjestää. ELY-keskus toteaa, että Uudellamaalla ja myös Raaseporissa on yleisesti sovellettu loma-asunnoille ranta-asema- ja rantayleiskaavoissa vesikäymäläkieltoa, ellei kiinteistö ole liitettävissä sellaiseen toimivaan vesihuoltoverkostoon, joka on vesihuoltolain mukaisen kunnan kehittämissuunnitelman mukainen. Vaihtoehtoisesti, maaperästä ja rakennuspaikan koosta riippuen, jätevedet tulisi voida käsitellä kestävällä tavalla rakennuspaikalla. Kestävän kehityksen periaatteen mukaan kestäväksi ratkaisuksi ei lueta jätevesien johtaminen tyhjennettävään umpisäiliöön. Kaavojen kaavamääräyksiin on yleisesti kirjattu: Jätevedet tulee käsitellä voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti ja kunnan

7 7 ympäristöviranomaisen vahvistamalla tavalla. Loma-asumiseen tarkoitettu kiinteistö voidaan varustaa vesikäymälällä vain, mikäli se liitetään alueella toimivan vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriverkostoon. Verkosto, johon kiinteistö liittyy, tulee olla kunnan vesihuollon kehittämissuunnittelun mukainen. Harmaat jätevedet tulee käsitellä tulvariskikorkeuden kannalta riittävän kaukana rantaviivasta. Kiinteistöillä tulee olla saatavilla riittävästi hyvänlaatuista talousvettä. Tulvariski Kaavakartalla on kuvattu raja, jonka rannan puolelle ei tule sijoittaa rakennuksia. Alin suositeltava rakentamiskorkeus, jonka alapuolelle ei tule sijoittaa kastuessaan vaurioituvia tai vahinkoa aiheuttavia rakenteita tai toimintoja, on Kårbölen kaava-alueen merenrannikolla ilman aaltoiluvaraa N ,50 metriä. Tähän tulee lisätä rakennuspaikkakohtaisesti harkittava aaltoiluvara. Aaltoiluvaran suuruus määräytyy mm. avoimen ulapan pituuden sekä rannan kaltevuuden ja suunnan perusteella. Kaava-alueeseen kuuluvan Långträsketin rantaalueella suosituskorkeus määritetään erikseen. ELY-keskus toteaa, että alin suositeltava rakentamiskorkeus on kortteleissa 3 ja 8 N ,80 metriä, korttelissa 7 N ,20 metriä sekä kortteleissa 4-6 N ,50 metriä. Korttelien 1 ja 2 rakennuspaikat sijaitsevat riittävän korkealla tasolla, jolloin suosituskorkeuden määrittäminen näille ei ole tarpeen. Suosituskorkeus koskee kaikkea uutta rakentamista ja siihen rinnastettavaa toimintaa, mukaan lukien yhdyskuntatekniikan (energianjakelu, vesihuolto) haavoittuvat rakenteet. Suosituskorkeus määritelmineen tulee täsmentää kaavaselostukseen ja kaavamääräysten yleiseen osioon. Korkeustaso tulee ilmoittaa N2000 korkeusjärjestelmässä, eikä sitä tule sitoa vuosittain vaihtuvaan keskivedenkorkeuteen. Luonnon-, vesien ja maisemansuojelu Maakuntakaavan suunnittelumääräyksen mukaan on yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa vz1-vyöhykkeellä muun ohella selvitettävä ja otettava huomioon tärkeät lintualueet. ELY-keskus toteaa, että linnustoselvityksen ajankohta on useimpien lajien osalta (esim. vesi- ja rantalinnut) liian myöhäinen ja perustuu lähinnä yhteen laskentakertaan. Luotettava selvitys vaatii vähintään 2-3 pesimäkauden eri ajankohtiin ajoitettua laskentaa. Laskentamenetelmänä mainittu kartoituslaskenta on linjalaskentaa sopivampi menetelmä, mutta ei tuota yhdellä laskentakerralla luotettavaa ja riittävän kattavaa tietoa lajistosta. ELY-keskus katsoo, että linnuston selvittäminen pitäisi siis tehdä maa-alueilla

8 8 kartoituslaskentana (ehdoton minimi on 2-3 toistoa) sekä vesi- ja rantaalueilla piste- ja kiertolaskentamenetelmiä yhdistämällä (kaksi hyvin ajoitettua laskentaa yleensä riittää). Kuviointi ja siihen liittyvät kuvaukset antavat melko hyvän yleiskuvan kasvistosta ja kasvillisuudesta. Uhanalaisten luontotyyppien esiintymistä ei kuitenkaan ole tarkasteltu, ja selvitystä on siltä osin täydennettävä. Selvityksessä luetellaan, että mm. luontodirektiivin liitteen IVa lajien esiintyminen on huomioitu, mutta tämä ei käy ilmi tulosten tarkastelussa. Lisäksi selvitysten maastokäyntien ajankohta ei sovellu esim. viitasammakon tai liito-oravan esiintymisen luotettavalle selvittämiselle. Alueella voi luontoselvitysten perusteella olla sopivia elinympäristöjä myös ko. liitteen sudenkorennoille tai lepakoille. Selvitystä tulee tältä osin täydentää. ELY-keskus toteaa, että Vaktkojberget ja Kivitokbergen sisältyvät valtakunnallisesti arvokkaaseen kallioaluemuodostumaan Vallsbergen- Kivitokbergen KA (Alueelliset ympäristöjulkaisut 350, Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Uudellamaalla). Kyseinen kallioaluemuodostuma on myös osoitettu voimassa olevassa maakuntakaavassa arvokkaaksi geologiseksi muodostumaksi. ELY-keskus katsoo, että kyseinen alue tulee merkitä rantaasemakaavakarttaan merkinnällä ge. Kyseisen merkinnän kaavamääräyksenä on yleisesti käytetty sekä yleis- että asemakaavoissa (myös ranta-asemakaavat) Arvokas harjualue tai muu geologinen muodostuma. Alueella on maa-ainesten otto kielletty, mikäli siitä aiheutuu kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista taikka huomattavia tai laajalle ulottuvia muutoksia luonnonolosuhteissa maa-aineslaissa 3 tarkoitetulla tavalla. Alueella on voimassa MRL 128 :n mukainen toimenpiderajoitus. Alueen hoidossa tulee ottaa huomioon sen ominaispiirteet ja niitä ei saa vaarantaa. Kyseisen kallioaluemuodostuman alueen rajauksen sisäpuolelle ollaan sijoittamassa neljä RA-rakennuspaikkaa, joista kaksi ovat uusia. AOalueen kaksi rakennuspaikkaa sijoittuvat osittain kyseisen rajauksen sisäpuolelle. Kaava-aineistosta ei ilmene rakennuspaikkojen sijoittelun vaikutukset arvokkaalle kallioalueelle. Uudenmaan alueella ei yleensä ole voitu osoittaa kaavoissa uutta rakentamista näille alueilla. ELY-keskus muistuttaa, että ranta-asemakaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa Raaseporin kaupungin edustajat edellyttivät mm., että kaavan vaikutukset kallioalueeseen ja vesistöihin on arvioitava. Lisäksi edellytettiin, että yleiskaavaa varten laadittu luontoinventointi sekä tiedot huomionarvoisista lajiesiintymistä on sisällytettävä selvitysaineistoon, erillinen linnusto- ja lepakkoselvitys on tehtävä ja vedenalainen kasvillisuus on riittävässä laajuudessa selvitettävä. Kaupungin edustajat totesivat lisäksi, että vaikutusten arvioinnit ja selvitykset eivät ole automaattisesti riittävät, mikäli ne

9 9 kohdistuvat vain suunnittelualueelle, vaan ne on tehtävä tarkoituksenmukaisille kokonaisuuksille. Kulttuuriympäristö ja rakennussuojelu Tilakeskus sitä ympäröivine peltoalueineen muodostaa hyvin säilyneen ja laadukkaasti toteutetun kokonaisuuden, jota on syytä vaalia. ELYkeskus katsoo, että tämä on huomioitu ranta-asemakaavassa asianmukaisesti. Myös uudisrakentamista ohjataan kulttuuriympäristö huomioiden. ELY-keskus toteaa, että asemakaavan suojelumääräyksestä ei voi antaa purkamislupaa, minkä vuoksi maininta purkamisen luvanvaraisuudesta (127 ) tulee poistaa sekä määräyksestä että kaavaselostuksesta. Kaavamääräyksestä tulee käydä ilmi, että rakennusta ei saa purkaa. Kaava-aineisto ELY-keskus toteaa, että kaavakarttaan olisi hyvä lisätä mittakaavajana, koska kaava-aineistoa käsitellään nykyisin useimmiten sähköisessä muodossa. Kaavakarttaan tulee merkitä kiinteistötunnukset kiinteistörajojen lisäksi. Kaavamääräyksiä tulee täydentää seuraavasti: - AO-korttelin enimmäisrakennusoikeus - Kortteleiden suurin sallittu kerrosluku - AM/s määräyksen asuinrakennuksen enimmäiskerrosala - MY-alueen kaavamääräys Muuta Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen (230/2017 tullut voimaan ) 128 :n mukaan: maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa (toimenpiderajoitus) ranta-asemakaava-alueella, jos ranta-asemakaavassa niin määrätään. Mikäli se valvonnan kannalta on tarpeen, voi yleisiin määräyksiin lisätä määräys MY- ja s-alueen maisematyöluvanvaraisuudesta. Lausunnon on ratkaissut ylitarkastaja Elina Kuusisto ja esitellyt tarkastaja Mona Sundman. Merkintä sähköisestä hyväksymisestä on asiakirjan lopussa.

10 10 Lausunnon valmisteluun ovat osallistuneet Ilpo Huolman (luonto), Ilkka Juva (vesihuolto) ja Olli Jaakonaho (tulvariski). Tiedoksi Heli Vauhkonen, Uudenmaan liitto Tellervo Saukoniemi, Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo

11 Tämä asiakirja UUDELY/4323/2018 on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument UUDELY/4323/2018 har godkänts elektroniskt Ratkaisija Sundman Mona :44 Kuusisto Elina :47