Lausunto Bonvikenin ranta-asemakaavaluonnoksesta

Transkriptio

1 Lausunto UUDELY/6672/ Pertti Hartikainen Karttaako Oy Pakkamestarinkatu Helsinki phartikainen@kolumbus.fi Tiedoksi: raasepori@raasepori.fi Lausuntopyyntönne Lausunto Bonvikenin ranta-asemakaavaluonnoksesta Karttaako Oy pyytää Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) lausuntoa Bonvikenin rantaasemakaavaluonnoksesta. Taustaa Helsingin hallinto-oikeus kumosi päätöksellään (15/1061/5) Raaseporin kaupunginvaltuuston päätöksen, jolla valtuusto oli hyväksynyt samaa aluetta koskevan Bonvikenin rantaasemakaavaehdotuksen. Korkein hallinto-oikeus (KHO) pysytti päätöksellään (21/1/16) Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen. KHO katsoi päätöksessään, että Bonvikenin ranta-asemakaavassa ei ollut riittävästi otettu huomioon vesistön ominaispiirteitä eikä kaavan ranta-alueille jäänyt riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta. Kaava oli siten MRL 73 :n 1 momentissa säädettyjen ranta-asemakaavan sisältövaatimusten vastainen. Kyseisessä kaavaehdotuksessa oli osoitettu yhteensä kahdeksan rakennuspaikkaa. Kaavassa oli myös vesikäymälä- ja ruoppauskielto. Ranta-asemakaavan tavoitteet Maanomistaja on käynnistänyt ranta-asemakaavan laatimisen uudelleen ja laadinnassa otetaan huomioon ne epäkohdat, joiden perusteella aiemmin laadittu ranta-asemakaava jäi laillistumatta. Kaava-aineiston mukaan, tavoitteena on osoittaa rantaan kaksi uutta loma-asunnon rakennuspaikkaa olevan rakennuspaikan viereen ja taustamaastoon yksi uusi loma-asunnon rakennuspaikka noin 140 metrin etäisyydelle rannasta. Ranta-asemakaava-alueella olisi näin yhteensä seitsemän rakennuspaikkaa. Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa enintään 100 k-m 2 :n suuruisen lomarakennuksen sekä saunaja talousrakennuksen. Kortteliin 2 RA-1 lisätään rakennusoikeuteen 40 UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero Opastinsilta 12 B 5 krs Helsinki PL Helsinki

2 2 k-m 2 vierasmajaa varten. Vierasmajan voi varustaa tulisijalla ja vesijohdolla. Kaavaselostuksen mukaan mitoituksen perusteet laaditaan siten, että ne ovat sopusoinnussa Raaseporissa noudatetun rantojen kaavoitusperusteiden kanssa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ELY-keskus toteaa, että Valtioneuvosto on hyväksynyt uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet , jotka tulivat voimaan Kaavaluonnoksessa ei VAT:eja ole käsitelty ja kaava-ainestoa tulee siltä osin täydentää. Kaavatilanne Alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, joten rantaasemakaavan laatimista ohjaa Uudenmaan maakuntakaava. Ranta-asemakaava-alue sijoittuu osittain maakuntakaavan luonnonsuojelualueelle, joka myös kuuluu Natura 2000-verkostoon. Alueeseen kohdistuu myös merkintä arvokas harjumaisema tai muu geologinen muodostuma. ELY-keskus toteaa, että selostuksen kohtaa 2.21 tulee täydentää 4 vaihemaakuntakaavan tiedoilla (kaava hyväksytty ). Läntisen saariston vaiheen I osayleiskaava on vireillä ja osayleiskaavatyötä on aloitettu mm. luonto- ja maisemaselvityksillä. Kaavoitusohjelman mukaan kaavoitushanke sijoittuu vuosille Mitoitus ja vapaa rantaviiva Kaavaluonnoksen selostuksessa viitataan mitoituksen osalta Tammisaaren eteläisen ja itäisen saariston rantayleiskaavoissa käytettyihin mitoitusperusteisiin. Esitetään, että näitä perusteita olisi myös viime vuosina sovellettu yleisesti Raaseporin alueella laadituissa ranta-asemakaavoissa. Käyttämällä näitä samoja mitoitusperusteita, voidaan varmistaa eri kaavojen mitoituksen vertailukelpoisuus. Kaava-aineistoon on liitetty ote mitoitusperusteista sekä kartta nyt lausunnolla olevan ranta-asemakaavan muunnetun rantaviivan määrittelystä. ELY-keskus toteaa, että eteläisen ja itäisen saariston osayleiskaavoissa, johtuen kaava-alueiden topografiasta, pirstoutuneisuudesta ja rakentamistilanteesta, ei ole muunnetun rantaviivan määrittelyssä käytetty läheisyystekijöihin perustuvaa periaatetta (ns. Savon malli). Kyseinen menetelmä on yksi eniten käytetyimmistä muuntomenetelmistä, jonka pääperiaatteena on, että kapean vesistön rannalle voidaan sijoittaa vähemmän rakentamista kuin leveän vesistön rannalle, koska lähekkäin sijoittuvat loma-asunnot häiritsevät toisiaan. Ympäristöministeriön ympäristöoppaassa Rantojen maankäytön suunnittelu on tätä periaatetta selostettu tekstein ja kuvin. Esimerkiksi alle 100 metriä leveissä lahdissa ja salmissa rantaviivasta

3 3 lasketaan mukaan vain ¼ ja metriä leveissä lahdissa ja salmissa vastaava kerroin on ½. ELY-keskuksen käsityksen mukaan alueella laadituissa rantaasemakaavoissa ja poikkeamismenettelyssä kyseistä läheisyystekijäperiaatetta on kuitenkin noudatettu yleisesti. ELY-keskus toteaa, että läntisen saariston alue poikkeaa topografian, pirstoutuneisuuden ja rakentamistilanteen osalta selkeästi edellä mainittujen yleiskaavojen alueista. ELY-keskuksen käsityksen mukaan läntisen saariston alueelle ei ole vielä hyväksytty mitoitusperiaatteita ja miltä osin ne mahdollisesti poikkeaisivat aiempien yleiskaavojen mitoitusperusteista. Nyt lausunnolla olevassa ranta-asemakaavassa ei ole huomioitu em. läheisyystekijäperiaatetta. ELY-keskus katsoo, että kaupungin tulee erityisesti harkita, vaarantaako nyt esitetyt mitoitusperusteet tulevan läntisen saariston yleiskaavoituksessa käytettäviä mitoitusperusteita maanomistajien tasapuolisen kohtelun vaatimuksen osalta. Kaupungin tulee erityisesti kiinnittää huomiota rantojen suunnittelussa yleisesti käytettyihin mitoitusperusteisiin vaikuttavaan ns. läheisyystekijäperiaatteeseen. ELY-keskus huomauttaa, että herkemmän vesistön kohdalla on useimmiten tarve käyttää alhaisempaa mitoitusta. Vapaan rantaviivan osalta ELY-keskus viittaa KHO:n päätökseen ja asiassa aiemmin lausumaansa. Niemenkärjessä, jossa sijaitsee korttelit 3 ja 4, ei niemen kapeudesta ja rakennuspaikkojen läheisyydestä johtuen, tosiasiallisesti ole MRL:n tarkoittamaa vapaata rantaviivaa (kaavaselostuksen liite 5). Myöskään kaava-alueen ulkopuolella olevan tilan Strandåker rantaviivaa ei voida kokonaan laskea rakentamattomaksi rantaviivaksi. Tila on muodostettu (emätila) ja se sisältyy Strandåker-Norrgårdin ranta-asemakaavaalueeseen, jossa tilalle on osoitettu yksi (RA2). Luonnon- ja vesiensuojelu ELY-keskus toteaa, että Natura-alueen rajaus on kaavakartassa esitetty virheellisesti, koska Natura-alue on laajempi kuin perustettu luonnonsuojelualue. Natura-alue ulottuu luoteisosassa aina tiehen asti. Tarkat paikkatietoon perustuvat tiedot Natura-alueen rajauksesta on saatavilla ympäristöhallinnon sähköisestä aineistosta. ELY-keskus katsoo, että kaavassa annetut jätevesihuoltoa koskevat määräykset eivät ole riittävät. Kaava-asiakirjoihin sisältyvien selvitysten mukaan Lillsjönin vesistön sietokyky on vuoden 2012 tietojen perusteella alentunut vuodesta 2008 ja sen kuormituskestävyys on korkean ravinnepitoisuuden ja hapettoman pohjan seurauksena huono. Vesistötutkimuksen yhteydessä havaittu vesikasvillisuus on myös merkki ravinteikkaista olosuhteista. Pohjanläheinen vesi on lähes hapetonta ja ravinteita on sitoutunut pohjasedimenttiin. Kuormituksen lisääntyessä pohjan läheiset happivarat hupenevat ja käynnistävät reaktion, missä pohjasedimenttiin sitoutuneet ravinteet entisestään vapautuvat eliöiden ja levien käyttöön,

4 4 jotka vuorostaan kuluttaa lisää happea. Koska veden vaihtuvuutta ei juurikaan tapahdu, tämä osoittaa selvästi, että vesistössä myös tapahtuu ns. sisäistä kuormitusta (eli vesistö rehevöittää itseään). Ulkoisen lisäkuormituksen seurauksena vesistön käyttömahdollisuus virkistykseen mm. samentuneen vedenlaadun ja lisääntyneen leväkasvuston seurauksena vähenee ja pahimmassa tapauksessa käy mahdottomaksi. ELY-keskus toteaa, että ulkoinen kuormitus nopeuttaa entisestään vesistön jo huonoa kuormituskestävyyttä, ja katsoo, että vesistö ei enää kaava-aineistoon liitetyn aineiston perusteella kestä lisäkuormitusta. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen perustelujen mukaan Lillsjön on yhteydessä mereen ainoastaan noin 200 metriä pitkän ja erittäin kapean salmen kautta. Muusta merialueesta lähes erillisenä sen kuormituskestävyyden voidaan arvioida olevan olennaisesti tavanomaisia merenlahtia huonompi. Kaava-asiakirjoihin sisältyvän Länsi-uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry:n Lillsjönin tilaa koskevan selvityksen mukaan vesi pohjan lähellä oli syksyllä 2012 hapetonta ja ravinnepitoisuudet hyvin korkeat. Hallinto-oikeus katsoi, ettei kaavassa ole otettu riittävästi huomioon vesistön ominaispiirteitä ja kaava on siten MRL 73 :n 1 momentissa säädettyjen ranta-asemakaavan sisältövaatimusten vastainen. ELY-keskus toteaa lisäksi, että kaava-aineistoon ei ole liitetty mitään uutta selvitykseen perustuvaa tietoa Lillsjön-vesistön tilasta, vaan kaavaratkaisua on edellisestä kumotusta ratkaisusta muutettu ainoastaan kahden omarantaisen rakennuspaikan vähentämisellä. Yksi näistä rakennuspaikoista on siirretty taustamastoon, noin 140 metrin etäisyydelle rannasta, ja kortteliin 2 RA-1 on mahdollistettu vierasmajan rakentaminen, johon saa sijoittaa tulisijan ja vesijohdon. Tosiasiassa lopputuloksena on edelleen kahdeksan loma-asuntoa, vaikkakin rakennuspaikkoja on edellisestä kaavaversiosta yksi vähemmän, eli seitsemän rakennuspaikkaa. ELY-keskus katsoo, että kaavaasiakirjoista ei edelleenkään käy ilmi, miten vesistön ominaispiirteitä ja siihen liitettyjen selvitysten johtopäätöksiä on huomioitu. Asiakirjoista ei myöskään ole luettavissa, miten nämä ovat konkreettisesti välittyneet kaavaratkaisuun. ELY-keskus pitää tarpeellisena kaavassa asetettua vesikäymälä- ja ruoppauskieltoa. Harmaiden jätevesien käsittelyä ei ole kaavaaineistossa esitetty eikä sen vaikutuksia vesistön tilaan ole arvioitu. Harmaiden jätevesien käsittelylle ei myöskään ole kaavassa annettu määräyksiä, vaan siltä osin viitataan ainoastaan valtioneuvoston asetukseen 209/2011. ELY-keskus toteaa, että em. asetusta on korvattu asetuksella 157/2017, joka on astunut voimaan Asetuksen rakennetta on muutettu ja sen 4 :ssä säädetään ainoastaan ohjeellisesta puhdistustasosta pilaantumiselle herkillä alueilla. ELY-keskus katsoo, että Lillsjönin vesistön tilan ja ominaispiirteiden vuoksi, tulee harmaiden jätevesien käsittely ratkaista kaavassa rakennuspaikkakohtaisesti yksityiskohtaisilla suunnitelmilla ja kaavamääräyksillä. Viittaus lainsäädäntöön ei ELY-keskuksen käsityksen mukaan ole tarpeen, koska lainsäädäntöä tulee aina noudattaa.

5 5 ELY-keskus katsoo, että harmaiden jätevesien käsittelyssä tulee huomioida tulvariskikorkeus jäljempänä esitetyn mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että harmaiden jätevesien käsittelylaitteisto on sijoitettava niin kauas rannasta (käytännössä korkeustasoltaan tulvariskikorkeuden yläpuolella), etteivät jätevedet pääse missään vaiheessa vedenpinnan nousun seurauksena sekoittumaan vesistön veteen. Tulvariski ELY-keskus toteaa, että keskimäärin kerran 250 vuodessa toistuvan vuonna 2100 tapahtuvan tulvan (vuosittainen esiintymistodennäköisyys 0,4%) korkeustaso Raaseporin rannikolla Kuivaston kohdalla on N ,52 metriä. Kyseinen tulvaskenaario toimii perustasona määritettäessä alinta suositeltavaa rakentamiskorkeutta. Tähän korkeustasoon on lisättävä sijaintikohtaisesti määriteltävä aaltoiluvara, jonka suuruus nyt kyseessä olevan ranta-asemakaavan alueella on cm. Alin suositeltava rakentamiskorkeus, jonka alapuolelle ei tule sijoittaa kastuessaan vaurioituvia tai vahinkoa aiheuttavia rakenteita tai toimintoja on Raaseporin rannikolla Kuivaston kohdalla N ,80 metriä, mukaan lukien aaltoiluvara. Suosituskorkeus määritelmineen tulee kirjata kaavamääräyksiin. ELY-keskus muistuttaa, että alin lattiakorkeus ei ole sama kuin alin rakentamiskorkeus. Suositus koskee uudisrakentamista ja siihen verrattavissa olevaa täysimittaista saneerausta. Korkeustaso tulee ottaa huomioon myös yhdyskuntatekniikan, mm. vesihuollon ja energianjakelun laitteiden kohdalla. Suosituskorkeudesta voidaan tinkiä mm. kevytrakenteisten vajojen ja eristämättömien saunojen tapauksissa. Uusien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ( ) mukaan tulee varautua sään ääri-ilmiöihin ja tulviin sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Uusi rakentaminen sijoitetaan tulvavaara-alueiden ulkopuolelle tai tulvariskin hallinta varmistetaan muutoin. ELY-keskus toteaa, että kaava-kartan mukaan korttelin 4 korkeus on olemassa olevan lomarakennuksen ja saunarakennuksen kohdalla noin +2 m, ja maaperä on kalliota. Lomarakennuksen ja saunarakennuksen välinen maasto on korkeudella +1 m. ELY-keskus katsoo, että kyseiselle korttelialueelle ei ole tulvariskikorkeutta huomioon ottaen mahdollista osoittaa uutta rakentamista. Korttelin korkeustasosta johtuen harmaiden jätevesien käsittely ei myöskään ole mahdollista järjestää siten, ettei niiden käsittelystä johdu lisäkuormitusta Lillsjönin vesistöön. Korttelin 3 korkeustaso on itse rakentamiselle riittävällä korkeustasolla, mutta maaperän kallioisuudesta johtuen, voi harmaiden jätevesien käsittelyn järjestäminen olla haasteellista. ELY-keskus katsoo, että harmaiden jätevesien käsittely tulee perustua yksityiskohtaiseen suunnitelmaan, joka on liitettävä kaava-asiakirjoihin. Suunnitelman perusteella tulee voida varmistaa, ettei jätevesien käsittely aiheuta lisäkuormitusta Lillsjönin vesistölle. Maisematyölupa

6 6 Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen (230/2017 tullut voimaan ) 128 :n mukaan: maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa (toimenpiderajoitus) ranta-asemakaava-alueella, jos ranta-asemakaavassa niin määrätään. Niemi, joka on kaavassa osoitettu MY-merkinnällä, on yleiskaavan luonto- ja maisemaselvityksessä (FCG Suunnittelukeskus Oy, ) katsottu arvokkaaksi luonnonmaisemaksi. Mikäli se valvonnan kannalta on tarpeen, voi yleisiin määräyksiin lisätä määräyksen MY-, s-1- ja s-2-alueiden maisematyöluvanvaraisuudesta. Muuta Kaavakartalla korttelissa 2 sijaitsee nimenkärjessä saunarakennus, jolle ei ole kaavassa osoitettu rakennusoikeutta. Kortteliin on suunnittelulle uudelle saunarakennukselle osoitettu rakennusoikeus kauempana rannasta. Kaavamääräyksen mukaan rakennuspaikalla voi olla yksi saunarakennus. ELY-keskus katsoo, että kaavamerkintää ja- määräystä tulee tältä osin selkeyttää esim. osoittamalla kyseinen saunarakennus purettavaksi. Johtopäätökset ELY-keskus katsoo, että Bonvikenin ranta-asemakaavan suurimpia haasteita ovat tulvariskien hallinta ja harmaiden jätevesien tuottama lisäkuormitus Lillsjönin vesistölle, ja näiden kautta rannan mitoitus. Kaavan selvityksissä on selkeästi tuotu esille vesistön tila ja sen perusteella esitetty johtopäätös, ettei vesistölle enää pidä tuottaa lisäkuormitusta. Tähän nähden ELY-keskus katsoo, ettei ranta-alueelle pidä osoittaa uusia rakennuspaikkoja. Mikäli mitoitusperiaatteet sen mahdollistavat, kaavassa voi olla mahdollista sijoittaa uusia rakennuspaikkoja ranta-alueen ulkopuolelle kaavaalueella. Ranta-asemakaavalla voidaan kuitenkin joka tapauksessa tarkastella olemassa olevien rakennuspaikkojen tilannetta. Nykyisessä kaavattomassa tilanteessa kaikki rakentaminen alueella tulee ratkaista MRL:n mukaisessa poikkeamismenettelyssä. Ranta-asemakaavalla voidaan turvata olemassa olevien rakennuspaikkojen kehittäminen. Olemassa olevien rakennuspaikkojen tarkastelussa tulee ottaa erityisesti huomioon tulvariskit ja vesihuolto. Näiden asioiden ratkaiseminen edellyttää kaavamääräysten lisäksi tarkempaa rakennuspaikkakohtaista suunnittelua rakentamisen ja järjestelmien sijoittumisen osalta. Lähtökohtana tässäkin tulee olla, ettei vesistölle aiheudu lisäkuormitusta. ELY-keskus katsoo, että nyt esitetty kaavaratkaisu määräyksineen ei riittävästi ota huomioon vesistön virkistystarpeita, vesiensuojelua, vesihuollon järjestämistä eikä vesistön ominaispiirteitä (MRL 73 :n 1 momentin 2 kohta). Kaava ei perustu sen merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun (MRL 9 ). Nyt esitetyt selvitykset osoittavat, ettei esitetty kaavaratkaisu ole mahdollinen.

7 7 Lausunnon on ratkaissut ylitarkastaja Elina Kuusisto ja esitellyt tarkastaja Mona Sundman. Merkintä sähköisestä hyväksymisestä on asiakirjan lopussa. Lausunnon valmisteluun ovat osallistuneet Kirsi Hellas (luonnonsuojelu), Olli Jaakonaho (tulvariski), Ilkka Juva (vesihuolto) ja Henrik Wager (rakennettu kulttuuriympäristö). Tiedoksi Heli Vauhkonen, Uudenmaan liitto Tellervo Saukoniemi, Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo

8 Tämä asiakirja UUDELY/6672/2014 on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument UUDELY/6672/2014 har godkänts elektroniskt Ratkaisija Kuusisto Elina :37 Esittelijä Sundman Mona :12