Aikaa julkiseen kuulemiseen vastaamiseen on asti.

Transkriptio

1 Työ ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM TMO LaineNordström Paula(TEM) Asia Komission julkinen kuuleminen, EU:n teollis ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanoa koskeva lainsäädäntökehys Kokous U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Komissio on aloittanut julkisen kuulemisen EU:n teollis ja tekijänoikeuksien (intellectual property rights, IPR) täytäntöönpanoa koskevan lainsäädäntökehyksen arvioinnista ja modernisoinnista. Kyse on EU:n komission tekijänoikeuslainsäädännön modernisointiin tähtääviin toimenpiteisiin liittyvä kuuleminen, jota ohjaa vahvasti mm. komission viime vuonna julkaisema digitaalisia sisämarkkinoita koskeva strategia ja EU:n sisämarkkinastrategia. Julkisessa kuulemisessa komissio hakee kaikkien asiasta kiinnostuneiden tahojen näkemyksiä siitä, toimiiko teollis ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanoa koskeva lainsäädäntökehys (mukaan lukien teollis ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta annettu direktiivi 2004/48/EY, jatkossa täytäntöönpanodirektiivi) yhä toivotusti. Kuulemisessa on viisi erillistä kyselyä eri tahoille 1) oikeudenhaltijat, 2) oikeuslaitos ja lakimieskunta, 3) välittäjät, 4) jäsenmaat ja viranomaiset sekä 5) kansalaiset, kuluttajat ja yhteiskunta). Aikaa julkiseen kuulemiseen vastaamiseen on asti. Suomi on viimeksi muodostanut kantansa teollis ja tekijänoikeuden täytäntöönpanokysymyksiin muun muassa EU:n sisämarkkinastrategian käsittelyn yhteydessä joulukuussa 2015 (E 78/2015) sekä komission digitaalisia sisämarkkinoita koskevan strategian yhteydessä kesäkuussa 2015 (E 21/2015). Nämä kannat ovat pääasiassa edelleen relevantteja. Alla täsmennetään Suomen kantoja aikaisemmista tarpeellisin osin. Suomi suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio selvittää teollis ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanokehyksen toimivuutta. Teollis ja tekijänoikeuksia intensiivisesti hyödyntävät alat ovat olennainen osa EU:n taloutta, ja investointeja niiden kehittämiseksi tulee suojella. Innovoinnin ja luovuuden edistämiseksi on tärkeää, että

2 2(8) oikeudenhaltijoiden ja viranomaisten käytettävissä on toimivia oikeussuojakeinoja ja muita toimia teollis ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamiseksi niin sisämarkkinoilla kuin EU:n ulkopuolellakin. Komissio lähestyy täytäntöönpanokysymyksiä kuulemisessa horisontaalisesti eli siten, että kuuleminen koskee kaikkia teollis ja tekijänoikeuksia. Suomi tukee tällaista lähestymistapaa ja pitää tärkeänä sitä, että aineettomia oikeuksia koskevien järjestelmien kokonaisuutta tarkastellaan laajaalaisesti. Suomi katsoo, että aineettomat oikeudet muodostavat kokonaisuuden, jota koskevaa uudistustyötä on tärkeää valmistella ja toteuttaa koordinoidusti. Yritysten liiketoiminnassa aineettomat oikeudet muodostavat kokonaisuuden. Kuulemisessa pyritään selvittämään, onko EU:n lainsäädäntökehystä ja erityisesti täytäntöönpanodirektiiviä tarvetta uudistaa. Kuulemisen tulokset voivat siis johtaa ehdotukseen täytäntöönpanodirektiivin uudistamisesta. Suomi ei pidä direktiivin uudistamista tällä hetkellä tarpeellisena, sillä se luo jo nykyisessä muodossaan asianmukaiset puitteet teollis ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamiselle. Komission tulisi sen sijaan ennen kaikkea varmistaa, että direktiivin teollis ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanoa tehostavat määräykset, ja etenkin direktiivin edellyttämät välittäjiä koskevat määräykset, ovat tosiasiallisesti oikeudenhaltijoiden käytettävissä kaikissa jäsenvaltioissa. Kuulemisessa keskitytään teollis ja tekijänoikeuksien siviilioikeudelliseen täytäntöönpanoon. Myöskään täytäntöönpanodirektiivi ei koske teollis ja tekijänoikeuksien rikosoikeudellista vaan ainoastaan siviilioikeudellista täytäntöönpanoa. Suomi kannattaa teollis ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanon kehittämistä jatkossakin siviilioikeuden alalla, siten että rikosoikeuden alaan liittyvät kysymykset jätetään kansallisen sääntelyn varaan. Suomi pitää tärkeänä keskittyä teollis ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanokysymyksissä kaupallisessa laajuudessa tapahtuvaan loukkaustoimintaan. On järkevää tutkia edelleen lähestymistapaa, jonka tarkoituksena on katkaista kaupallisessa laajuudessa tapahtuvaan loukkaustoimintaan kannustavat tulovirrat. On kuitenkin huomattava, että kaupallisen tarkoituksen täyttyminen ratkaistaan aina kussakin loukkaustapauksessa erikseen. Suomi pitää erityisen tärkeänä mahdollisuutta puuttua tuoteväärennöksiin, erityisesti lääkeväärennöksiin. Internetin toimintaympäristö on haasteellinen erityisesti tekijänoikeuden näkökulmasta. Korkeatasoinen teollis ja tekijänoikeudellinen suoja edellyttää, että oikeudenhaltijoilla on käytössään tehokkaita täytäntöönpanomenettelyjä erityisesti internetissä. Välittäjien vastuuvapautta koskevat määräykset Euroopan parlamentin ja neuvoston tietoyhteiskunnan palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista annetussa direktiivissä ("Sähkökauppadirektiivi") (2000/31/EY) ovat erillisen arvioinnin kohteena komissiossa, samoin ns. verkkoalustoja koskevat kysymykset, ja ne vaikuttavat olennaisesti myös teollis ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanoa koskeviin ratkaisuihin. Tämän vuoksi nämä asiat tulisi sovittaa keskeisiltä osiltaan yhteen ja tehdä samassa aikataulussa. Internetissä tapahtuviin loukkauksiin puututtaessa on tärkeää huolehtia laillisen kaupankäynnin edellytyksistä sekä yksilöiden ja muiden toimijoiden perusoikeuksien toteutumisesta. Piratismin torjumiseksi tulisi aina pyrkiä löytämään ratkaisuja, jotka edistävät lisensiointia ja mahdollistavat nykyistä paremmin laillisten palvelujen tarjoamisen kuluttajille.

3 3(8) Suomi pitää tärkeänä, että pkyritysten on mahdollista tehokkaasti varmistaa teollis ja tekijänoikeuksiensa noudattaminen. Se, että oikeuskeinot ovat tosiasiallisesti pkyritysten käytettävissä, on varmistettava kansallisesti. Suomessa käytettävissä on erikoistunut IPRtuomioistuin, joka osaltaan vastaa pkyritysten tarpeisiin. Teollis ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanojärjestelmän arvioimisessa ja uudistamisessa tulisi kuitenkin edelleen kehittää muita keinoja, joilla yritysten ja oikeudenhaltijoiden valmiuksia hyödyntää immateriaalioikeudellista pääomaansa parannetaan. Sen sijaan Suomi suhtautuu torjuvasti ajatukseen harmonisoida pistemäisesti vahingonkorvausten ja oikeudenkäyntikulujen laskemista ja jakamista koskevia säännöksiä teollis ja tekijänoikeuksien loukkaustapauksissa. Suotavana ei pidetä sitä, että kansallinen oikeudenkäyntikulusääntely ja vahingonkorvauskäytäntö pirstaloituu. Jäsenvaltioiden tuomioistuinjärjestelmää ja oikeudenkäyntimenettelyä koskevaa lainsäädäntöä ei muutenkaan tule harmonisoida aineellisen lainsäädännön kehittämisen perusteella. Oikeudenkäyntiä koskevat seikat liittyvät oikeudelliseen yhteistyöhön yksityisoikeuden alalla, joten asiaan liittyy myös EU:n toimivaltaa koskevia kysymyksiä. Koska teollis ja tekijänoikeuksien loukkaukset eivät tunne maantieteellisiä rajoja, tuomioistuinten, poliisin, tullin ja muiden viranomaisten välistä rajat ylittävää yhteistyötä olisi helpotettava teollis ja tekijänoikeuksien loukkausten tutkinnan helpottamiseksi. Tällöin toimenpiteitä voitaisiin helpommin kohdistaa loukkausten lähteelle. Suomi vastaa komission julkiseen kuulemiseen yleisesti edellä olevien linjausten mukaisesti sen sijaan, että se käyttäisi vastaamiseen Jäsenvaltiot ja muut viranomaiset lomaketta. Pääasiallinen sisältö Komission antamassa tiedonannossa Euroopan digitaalisesta sisämarkkinastrategiasta komissio sitoutui toteuttamaan kohdistettuja toimenpiteitä rajat ylittävän digitaalisen talouden edistämiseksi sekä turvallisen verkkoympäristön takaamiseksi taloudellisille toimijoille ja kuluttajille. Näiden toimenpiteiden joukossa on teollis ja tekijänoikeuden täytäntöönpanon modernisoiminen keskittyen kaupallisessa laajuudessa tapahtuvaan toimintaan (nk. follow the money lähestymistapa) ja sen rajat ylittävä soveltaminen. EU:n annetussa sisämarkkinastrategiassa toistetaan nämä tavoitteet samalla korostaen komission horisontaalista lähestymistä IPRtäytäntöönpanoon ja tarvetta vahvistaa kaikkien teollis ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanoa. Komissio antoi heinäkuussa 2014 toimintasuunnitelman teollis ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanosta (COM(2014)0392 final). Toimintasuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet tasoittavat tietä follow the money lähestymistavalle keskittyen kaupallisessa laajuudessa tapahtuvaan toimintaan. Toimintasuunnitelmassa esitettiin useita toimenpiteitä teollis ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanon parantamiseksi. Siinä ei kuitenkaan otettu puheeksi kysymystä siitä, ovatko EU:n täytäntöönpanokysymyksiä koskeva lainsäädäntökehikko ja erityisesti täytäntöönpanodirektiivi edelleen tarkoituksenmukaisia. Vastauksessaan toimintasuunnitelmaan neuvosto toi esiin useita relevantteja teollis ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanokysymyksiä, joita ei ollut käsitelty toimintasuunnitelmassa (esim. välittäjien rooli teollis ja tekijänoikeuksien loukkausten

4 4(8) torjumisessa) ja kehotti komissiota harkitsemaan kaikkia vaihtoehtoja asioihin tarttumiseksi. Euroopan parlamentti taas osaltaan kehotti komissiota tekemään yksityiskohtaisen arvion nykyisen lainsäädäntökehyksen toimivuudesta verkkoympäristössä ja tekemään tarpeelliset ehdotukset EU:n lainsäädäntökehyksen sovittamiseksi internetympäristöön. Edellä esitettyä taustaa vasten komissio katsoo, että on tullut ajankohtaiseksi arvioida täytäntöönpanodirektiivin säännösten toimivuutta. Julkisen kuulemisen tarkoituksena on avustaa sen arvioimisessa, miten täytäntöönpanodirektiivi toimii verkkoympäristössä. Direktiivi tuli saattaa kansallisesti voimaan viimeistään Suomi saattoi direktiivin voimaan Komissio tarvitsee tietoja, jotta voitaisiin tunnistaa mahdolliset muutostarpeet keskittyen kaupallisessa laajuudessa tapahtuviin loukkauksiin (follow the money lähestymistapa) sekä tehostaa rajat ylittävää soveltamista perusoikeuksia kunnioittaen. Komissio tuli aiempien kuulemisten 1 perusteella siihen lopputulokseen, että useat direktiivin keskeiset säännökset kuten tiedonsaantioikeus, kieltotuomioiden soveltaminen tai vahingonkorvausten laskeminen eivät välttämättä toimi asianmukaisesti tai niiden perusteella ei saa toivottuja tuloksia, etenkään verkkoympäristössä tai rajat ylittävissä tapauksissa. Nykyisen direktiivin arvioimisen lisäksi kuulemisessa käsitellään useita seikkoja, joita nykyinen direktiivi ei koske, mutta joista voidaan antaa tulevaisuudessa aloitteita teollis ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanon modernisoimiseksi. Tällaisia seikkoja ovat muun muassa välittäjien rooli teollis ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanossa ja tuomioistuinten erikoistuminen. Kuulemisessa on viisi erillistä lomaketta eri tahoille, joita ovat 1) oikeudenhaltijat, 2) oikeuslaitos ja lakimieskunta, 3) välittäjät, 4) jäsenmaat ja viranomaiset sekä 5) kansalaiset, kuluttajat ja yhteiskunta. Alla on kuvattu, millaisia kysymyksiä kussakin lomakkeessa pääpiirteissään esitetään. Taustatietoina pyydetään kaikkien ryhmien yleisarviota oikeudenloukkausten ilmenemisestä ja niiden vaikutuksesta. Oikeudenhaltijoille suunnatulla kyselylomakkeella pyydetään laajasti teollis ja tekijänoikeuksien, kuten patenttien, tavaramerkkien ja tekijänoikeuksien haltijoiden sekä heidän luovuttamiensa käyttöoikeuksien haltijoiden näkemyksiä esitettyihin kysymyksiin. Direktiivi, jota kysely koskee, kattaa varsinaisten oikeudenhaltijoiden lisäksi ne, jotka ovat valtuutuksen perusteella oikeutettuja edustamaan oikeudenhaltijoita, kuten yhteishallinnointijärjestöt ja muut järjestöt. Kyselylomakkeen pääpaino kohdistuu täytäntöönpanodirektiivin avainsäännösten toimivuuteen yleisesti. Komissio haluaa erityisesti tietoa siitä, sovelletaanko direktiiviä samalla tavalla EU:n eri jäsenvaltioissa. Kyselyn kysymykset painottuvat erityisesti todisteluun ja sen varmistamiseen sekä tiedonantooikeuden toteutumiseen. Lisäksi väliaikaisten toimenpiteiden ja turvaamistoimien sekä kieltotuomioiden (estomääräykset) osalta esitetään tarkentavia kysymyksiä mm. siitä, pitäisikö määräysten kohteena myös olevat välittäjät ( ne, joiden palveluja kolmas osapuoli käyttää tekijänoikeuden loukkaamiseen ) määritellä tarkemmin ja pitääkö täsmentää, ettei määräysten edellytyksenä ole vastuu tekijänoikeuden loukkaamisesta. Lisäksi halutaan tietää tuomioiden julkaisemista koskevista kokemuksista. Direktiivin ulkopuolella olevien kysymysten osalta tiedustellaan näkemyksiä välittäjäportaan vahvemmasta roolista teollis ja tekijänoikeuden loukkausten torjumisessa sekä mahdollisen yhteistyön vaikutuksista 1 ja

5 5(8) perusoikeuksien toteutumiseen. Lopuksi kysytään kokemuksia erityistuomioistuimista sekä muista kehittämistarpeista, joita ei ole erikseen mainittu. Oikeuslaitokselle ja lakimieskunnalle suunnatussa kyselylomakkeessa painopiste on säännösten prosessuaalisessa toimivuudessa. Kysymyksissä kysytään säännösten perusteella annettujen määräysten (todistelu, tiedonsaanti jne.) antamisen edellytysten selkeydestä, määräysten tehokkuudesta ja erityisesti toimivuudesta rajat ylittävissä tilanteissa. Tiedonsaannin osalta kysytään, onko hakemusten käsittelyssä ollut ongelmia yksityiselämän suojan tai tietosuojan kannalta. Lisäksi tiedustellaan, onko kansallisessa lainsäädännössä määritelty direktiivissä olevaa kaupallista laajuutta. Lopuksi esitetään kysymyksiä oikeudenkäyntimenettelyistä erityisesti vahingonkorvausten ja oikeudenkäyntikulujen korvaamisen kannalta. Tältä osin tiedustellaan muun ohella, onko oikeudenhaltijan mahdollista vaatia vahingonkorvausta taholta, joka aktiivisesti ja tietoisesti avustaa teollis tai tekijänoikeuden loukkaamisessa. Väliaikaisten toimenpiteiden ja turvaamistoimien sekä kieltotuomioiden (estomääräykset) osalta selvitetään, ovatko määräykset mahdollisia ja mikä on niiden sisältö (esto, stay down, filtering, deindeksointi jne), sekä onko määräyksillä ns. täsmällisyysvaatimusta. Lisäksi kysytään, edellyttävätkö toimet varsinaisen loukkaajan identifiointia tai välittäjän aktiivisuutta (vastuuta) loukkauksesta ja kattaako määräys myös tulevien loukkausten estämisen. Oikeuslaitokselta pyydetään näkemyksiä myös erityistuomioistuimien hyödyistä teollis ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanossa. Välittäjille suunnatussa kyselylomakkeessa kysytään erityisesti havainnoista liittyen tiedonsaantimääräyksen täyttämiseen ja mahdollisiin vaikutuksiin yksityiselämään tai tiedonsuojaan. Komissio haluaa myös tietää, sovelletaanko direktiivin määräyksiä samalla tavalla eri jäsenvaltioissa. Kyselyllä komissio kerää myös tietoa siitä, onko välittäjä ollut tekijänoikeuden loukkausta koskevien oikeustoimien kohteena ja onko tällöin aiheutuneita kuluja korvattu. Lisäksi kysytään sitä, onko välittäjä joutunut vahingonkorvausvelvolliseksi loukkauksen helpottamisesta ja onko se ollut esto, stay down, filtering tms. määräyksen kohteena. Erikseen kysytään mielipidettä ns. huolellisuusvelvoitteen (duty of care) säätämisestä välittäjille keinona vähentää tai estää teollis ja tekijänoikeuden loukkauksia. Komissio haluaa myös tietää, millä tavoin välittäjät voisivat estää myös tulevia loukkauksia ilman, että rikotaan sähkökauppadirektiivissä olevaa ns. monitorointikieltoa. Lisäksi halutaan tietää välittäjien näkemys toimenpiteiden suhteellisuusvaatimuksen täyttymisestä. Direktiivin ulkopuolella olevien asioiden osalta komissio haluaa tietää, mitkä ovat suurimmat haasteet vapaaehtoisten toimenpiteiden tiellä. Voiko toimenpiteillä olla kielteistä vaikutusta perusoikeuksiin? Komission kysely on aiemmista komission julkisista kuulemisista poiketen kohdistettu myös jäsenvaltioille (Jäsenvaltiot ja viranomaiset), eikä ainoastaan sidosryhmille. Komissio haluaa kerätä jäsenvaltioiden käsityksiä direktiivin toimivuudesta ja uudistamistarpeista. Tältä osin tiedustellaan mm. määritelläänkö laissa kaupallisessa laajuudessa tehtyjä oikeudenloukkauksia. Lisäksi halutaan tietoja välittäjiä koskevien määräysten määrästä ja hakemusprosessista. Edelleen halutaan tietää, onko jäsenvaltiossa ns. notice and takedown käytäntö ja onko mahdollista saada määräys välittäjää vastaan, joka ei ole syyllinen oikeudenloukkaukseen. Kyselyssä tiedustellaan myös, voitaisiinko välittäjiä velvoittaa estämään myös tulevia oikeudenloukkauksia. Jäsenvaltioilta kysytään yleisesti ottaen samoja kysymyksiä kuin muiltakin ryhmiltä. Kansalaisille, kuluttajille ja yhteiskunnalle suunnatussa kyselylomakkeessa selvitetään erityisesti, onko jäsenvaltiossa käytetty tuomioistuimen ulkopuolisia notice and take down menettelyjä koskien yksittäisiä kuluttajia, ja onko kansalaisilla ollut mahdollisuus

6 6(8) saattaa asia viranomaisen tai tuomioistuimen ratkaistavaksi. Komissio haluaa lisäksi arvioita toimenpiteiden vaikutuksesta perusoikeuksien toteutumiseen ja ns. suhteellisuustestiin. Kuluttajien näkemyksiä kysytään myös liittyen mm. operaattoreiden käyttöehtoihin. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Kuulemistilaisuus opetus ja kulttuuriministeriössä Sisämarkkinajaosto (EU8), kirjallinen menettely Teollisoikeudellinen työryhmä, kirjallinen menettely Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Julkinen kuuleminen on osa Digitaaliseen sisämarkkinastrategiaan (COM (2015) 192 final) sekä sisämarkkinastrategiaan (COM (2015) 550 final) liittyviä toimenpiteitä. Asiakirjat Eri tahojen kuulemislomakkeet löytyvät internetistä osoitteesta: Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORItunnus TEM/ Paula LaineNordström, , OKM/ Anna Vuopala, , OM/ Maarit Leppänen, , OM/ Sampo Brander, ,

7 7(8) Liitteet Viite

8 8(8) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi tekijänoikeus, teollisoikeus, siviiliprosessioikeus OKM, OM, TEM EUE, LVM, TULLI, UM, VNK, VTV