1. Missä koulussa lapsesi on tai mihin kouluun esikoululaisesi on menossa? Vastaajien määrä: 546

Transkriptio

1 Koulukysely oppilaiden huoltajille 1. Missä koulussa lapsesi on tai mihin kouluun esikoululaisesi on menossa? Vastaajien määrä: 546 1/31

2 2/31

3 N Prosentti Hirvijärvi 23 4,21% Jurvan yhtenäiskoulu 56 10,26% Kangas 41 7,51% Keskikylä 22 4,03% Kirkonkylä 88 16,12% Koivisto 22 4,03% Koskue 26 4,76% Luopa 23 4,21% Luopajärvi 33 6,04% Mieto 44 8,06% Metsola 22 4,03% Paulaharju 95 17,4% Säntti 25 4,58% Tuiskula 26 4,76% 3/31

4 2. Kuinka tärkeitä mielestäsi seuraavat asiat ovat esi- ja perusopetusta järjestettäessä? Vastaajien määrä: 546 4/31

5 5/31

6 Laadukas opetus Erilaiset tukitoimet saatavilla omassa koulussa Ajanmukaiset ja monipuoliset opetusvälineet Valinnaisaineiden saatavuus Ryhmäkoko Koulun koko Terve koulurakennus Koulun sijainti Kodin ja koulun välinen yhteistyö Aamu- ja iltapäivätoiminnan saatavuus Yhteisöllisyys Ei lainkaan tärkeää Ei suurta merkitystä Erittäin tärkeää Yhteensä Keskiarvo Mediaani ,99 3 0% 0,92% 99,08% ,86 3 0,55% 13,21% 86,24% ,79 3 0,37% 20,07% 79,56% ,38 2 4,07% 54,16% 41,77% ,92 3 0,18% 7,52% 92,3% ,5 3 3,85% 41,84% 54,31% ,99 3 0% 1,1% 98,9% ,78 3 0,92% 19,85% 79,23% ,94 3 0,18% 5,33% 94,49% , ,15% 40,63% 45,22% ,76 3 0,92% 21,69% 77,39% Yhteensä ,75 3 6/31

7 3. Arvioi kouluverkkoratkaisun mahdollisia vaikutuksia lasten koulunkäyntiin ja hyvinvointiin Vastaajien määrä: 547 7/31

8 Suuri Vähäin Ei En Vähäin Suuri Yhtee Keski Medi 8/31

9 Opetusryhmän koko kasvaa Oppilas siirtyy yhdysluokkaop etuksesta vuosiluokkakoh taiseen opetukseen Oppilas saa tarvittaessa erityisopetusta Kouluterveyden hoitaja ja koulukuraattori useammin omalla koululla Uusi koulu sijaitsee kauempana kotoa Oppilas siirtyy koulukuljetukse n piiriin Lapsella on mahdollisuus solmia uusia ystävyyssuhteit a Uusi koulu on nykyistä suurempi Omaan kouluun tulee lisää oppilaita negatiiv inen vaikutu s en negatiiv inen vaikutu s vaikut usta osa a san oa en positiiv inen vaikutu s positiiv inen vaikutu s nsä arvo aani , ,89% 22,71% 0,37% 2,75 % 0,73% 0,55% ,17 4 1,84% 8,84% 20,08 % 28,9 1% 20,81% 19,52% ,69 6 0,37% 0% 3,11% 2,74 % 14,08% 79,71% ,91 5 0,18% 0,55% 18,2% 6,25 % 38,79% 36,03% , ,16% 28,02% 5,86% 4,58 % 2,01% 0,37% ,8 3 19,45% 28,99% 24,4% 13,2 1% 7,16% 6,79% ,23 6 0,37% 0,37% 9,71% 5,68 % 32,97% 50,91% ,3 2 31,14% 36,45% 12,82 % 11,3 5% 6,96% 1,28% ,5 4 7,51% 23,99% 17,77 % 21,0 6% 21,25% 8,42% Yhteensä ,51 3 9/31

10 4. Mitä muita vaikutuksia mahdollisella toiseen yksikköön siirtymisellä olisi lasten koulunkäyntiin ja hyvinvointiin? Ovatko vaikutukset positiivisia vai negatiivisia? Vastaajien määrä: 254 Vastaukset "Sopivan kokoinen" koulu taitaa olla paras ratkaisu lasten kannalta eli ei liian suuri muttei liian pienikään. Opetus säilyy laadukkaana kun opettajia on enemmän kuin 1-2/koulu ja kaveria pohjaa on enemmän kun luokassa on oppilasta. Yli 20 oppilaan luokat on liian isoja, sekä lapsen keskittymisen että opetustason säilymisen kannalta. Pitkät kuljetusmatkat pidentävät koulupäivää turhaan. Voin vain puhua Luopajärven koulun puolesta. Luopajärvi on kasvavaa aluetta joka palvelee myös Seinäjoen suuntaan kulkevaa työliikennettä. Suuremmissa yksiköissä lasten on mahdollista tavata kouluajalla myös harrastuskavereita eri puolilta paikkakuntaa ja tämä on tietysti positiivinen asia, kunhan vain luokkakoot eivät kasva liian suuriksi. Oma luokka on kuitenkin sen tärkein yksikkö ja siellä pitää lapsen saada tulla kuulluksi ja nähdyksi ja keskittymään omaan kasvamiseen/oppimiseen ilman jatkuvaa hälinää tms. Negatiivinen vaikutus siinä kohtaa jos koulukuljetusta ei saa. Nyt jo kolmostie on vaarallinen lasten ylittää, koska kylässä ei ole suojatietä/alikulkua tmv. Ilmajoella kolmostie on määritelty vaaralliseksi ja tien ylitys on turvallisempi kuin Kurikassa. Vaaratilanteita on jo nähty lasten kohdalla, heidän ylittäessä tietä. Montako ruumista halutaan ennenkuin asialle päätetään tehdä jotain? Koulumatkojen pidentyessä ja kyydistysten ajoaikojhen pitkittyessä tulee stressiä pienille ihmisille -> negatiivinen vaikutus. Lisäksi varhaiset aamut tähän lisäksi olisivat todella huono yhdistelmä. Jos toiseen yksikköön lapsi siirtyy yksin, onhan se uusi tilanne kaikille ja vaikuttaa lapseen joko positiivisesti tai negatiivisesti. Riippuen lapsen siirron syistä. Isompi yksikkö = enemmän asioita, joita opettajat eivät näe, kiusaaminen saattaa lisääntyä; toisaalta voi olla enemmän mahdollisuuksia valita opiskeltavia asioita. Enemmän näen merkitystä sillä, että ryhmäkoko ei ole luokassa liian suuri, sillä etenkin alakoululaiset ovat oppimisessa hyvinkin eritahtisia. Erityisopetusta ja -tukea vaativat oppilaat omiin ryhmiinsä, sillä heidän suuri huomion tarpeensa häiritsee muiden oppimista ja varmasti aiheuttaa luokassa levottomuutta eli on haitaksi kaikille. Kouluihin on varmistettava ammattitaitoiset ja motivoituneet opettajat, jotka tai joiden sijoituspaikka ei todellakaan saa vaihtua joka vuosi tai jopa useasti vuodessa; alakoululaiselle pysyvät ihmissuhteet ovat tärkeitä. Koulumatka ei alakoululaisella saa olla liin pitkä. Pitkä aika taksissa tai linja-autossa väsyttää, tekee levottomaksi ja tietysti voi pidentää koulupäivän alakouluikäiselle liian raskaksi. Olen vakuuttunut siitä, että kohtuullisen pieni koulu, luokkakoko ja lyhyet koulumatkat ovat alakouluikäiselle paras ratkaisu. Kaikkea ei voi ajatella euroissa eli jospa kouluasioissa voisi mennä inhimillinen näkökulma edellä? Koulupäivät pitenevät kyyditysten vuoksi, jonka vuoksi lapset väsyvät enemmän. Kokemusta asiasta on, kun lapset olivat vuoden Tuiskulan koulussa remontin vuoksi. Kyytityksissä on omat ongelmansa (odottelu, kännykän käyttö, kiusaaminen, tällä hetkellä sudet). Mielestäni kyytityksessä pitäisi olla koko kaupungin kattavat säännöt. Tiedän kuntia, joissa kännyköitä ei saa 10/31

11 käyttää takseissa. Kun lapsi istuu taksissa esim. tunnin päivässä, se on jo puolet päivän maksimiajasta. Mielestäni liian paljon koulun yhteyteen liitettynä! Vanhemmilla ei mitään valtaa puuttua asiaan. Miksei hyödynnettäisi taksiaikoja esim. äänisaduilla? Nykylapset kuulevat aivan liian vähän satuja. Kieli rikastumaan, mielikuvitukselle lisäpontta. Kaupungille satuja, jotka kiertävät autosta toiseen. Ei haittaa, vaikka kuulisi useammankin kerran saman. Meillä ainakin omassa autossa toimivat! Myös erilaisia istumisleikkien pussukoita voisi jakaa takseihin, jolloin arvotaan yksi leikki vuoroon ja leikitään sitä automatka. Mielikuvitusta kehiin, kiitos! Ei pelkkää kännykän räpläämistä! Koulumatkat pitenisivät ja koulupäivä sitä myöden. Isompaan kouluun ja sen pelisääntöihin oppiminen vie pitkän aikaa. Isompaan kouluun siirtyessä tulee helposti syrjäytymistä pienestä koulusta siirryttäessä. Luokkakoot suurenevat jos kouluja yhdistetään, mikä lisää oppimisvaikeuksia ja käyttäytymishäiriöitä. Vaikutukset ovat negatiivisia. Vaikutukset ovat aina negatiivisia, jos lasten elinympäristö muuttuu. Koulumatkat ja sitä myöden koulupäivät pitenevät. Uudet oppilaat ja opettajat, uudet tavat koulussa, tuovat väistämättä stressiä pienille koululaisille. Aikuisten on helppo ajatella lasten maailma lukuina ja numeroina, mutta koululaisten vanhempana muutokset koulun arjessa ovat aina negatiivisia. Opettajan vaihtuminen kesken lukuvuotta tai montakertaa ala-asteen aikana tuo aina omat haasteensa lapsen arkeen ja monesti lapsen stressaantuminen jatkuvista muutoksista ajatellaan "häiriökäyttätymisenä" eikä huomata ympäristön vaikutusta lapseen/lapsiin. Kurikan kaupungissa voitaisiin panostaa lapsiperheisiin ja toteuttaa tasa-arvoista APIP-toimintaa kaikilla kouluilla joissa on riittävästi osallistujia (vertaa kirkonkylän lasten määrää Luopajärven lasten kokonaismäärään ja siitä lasketaan sitten miten meni tasa-arvon laita tässä päätöksessä. Ei voida olettaa että pienemmällä oppilasmäärällä päästään samoihin hakutuloksiin kuin isommalla oppilasmäärällä ja siihen ei tarvita pitkää matikkaa sen päätelläkseen). Muuttotappiota jos haluataan kääntää oikeaan suuntaan panostetaan siihen että lapsiperheille on hyvät ja sujuvat palvelut. Kouluverkko pysyy suhteellisen samana ja panostetaan kasvaviin kyliin ja kouluihin. Magneetin rahat voisi siirtää suoraan lasten ja nuorten hyväksi jolloin kaupunki saisi varmasti paljon enemmän hyvää aikaa kuin Ostosparatiisiin panostamalla joka on jo valmiiksi tuhoon tuomittu. Jos Luopajärven koulu lopetettaisiin, vaikuttaisi se hyvin negatiivisesti lapsen koulunkäyntiin ja mahdollisesti vaikuttaisi meidän koko perheen muuttoon pois Luopajärveltä. Koulumatka muuttuisi niin pitkäksi, että se voisi olla mahdotonta järjestää siten, ettei se vaikuttaisi negatiivisesti lapseen. Koulukyyditys ei sinällään ole huono asia jos matka ei ole liian pitkä, mutta jos koulumatkaan menee päivässä 1-2 tuntia matkoineen ja odotustunteineen ei se ole lapsen edun mukaista. "Koulu sijaitsee kauempana kotoa" ; Kuinka kaukana?! Isot yksiköt ja luokkakoot lisäävät lasten levottumuutta, haittaavat keskittymistä ja oppimista. Kysely ei mielestäni anna riittävää kuvaa vanhempien ajatuksista kun kysymys on ympäripyöreä ja valinnaisena vastausvaihtoehtoina on esim, "suuri positiivinen, vähäinen negatiivinen" ja veikkaanpa että harva lähtee vapaaehtoisilla teksteillä asiaa avaamaan vaikka ajatuksia olisi mielessä monia. Jos koulurakennus on hyväkuntoinen ja siellä on tilaa lapsille luokkahuoneissa niin ettei sisäilman laatu kärsi pahoin, luokkakoko pysyy kohtuullisena ja siellä on helposti pidettävissä opiskelurauha jne. ei ole isoa haittaa jos kouluun tulee lisää oppilaita tai koulu on nykyistä isompi. Jos taas ennestään isoon kouluun ja pieniin tiloihin ollaan laittamassa lisää lapsia ja kuljetellaan niitä pitäjän toiselta laitaa toiselle niin ongelmat lisääntyvät varmasi ja negatiivinen haitta on iso. Miettikää tarkkaan mitä päätätte, ettei mene hölmöläisten peiton jatkamiseksi. Lapsissa on meidän tulevaisuus! Lapset sopeutuvat hyvin muutoksiin, jos ne on oppimisen kannalta tärkeitä ja perusteltuja. Ryhmäkokojen kasvattaminen voi tuoda ongelmia yksilölliseen opettamiseen. Tuttu ympäristö ja opettajat vaihtuisivat, luokkajako menisi uusiksi, kaverit eivät välttämättä pääsisi samaan luokkaan, nämä olisivat negatiivisia vaikutuksia. Tärkeintä on mielestäni koulun ilmapiiri ja toimintakulttuuri, opettajien ammattitaito, riittävä tuki oppilaalle ja se, että oppilaat nähdään yksilöinä ryhmän mukana. Paljon on kiinni siitä, millaisella 11/31

12 asenteella aikuiset lapsia ja nuoria ohjaavat ja kohtaavat. Tärkeää olisi huolehtia myös opettajien hyvinvoinnista, jaksamisesta ja kouluttamisesta, että heillä olisi voimavaroja kohdata myös työnsä mukanaan tuomat haasteet. Lähikouluun tapahtuvalla omatoimisella siirtymisellä/liikkumisella on positiivinen vaikutus oppilaan itsenäistymiseen ja hallinnantunteen kehittymiseen. - Mielestäni isompaan kouluun siirtämisellä olisi suuri negatiivinen vaikutus ainakin lapseeni. Herkkänä suurempi koulu toisi vielä enempi kestettävää ja koulunkäynti voisi kärsiä huomattavasti ympäristön tuoman suuremman kuormituksen vuoksi. Pienessä koulussa kaikki tuntee toisensa ja isommat auttaa pienempiä mikä isoissa kouluissa on harvinaista. Yhteisöllisyys on pienissä kouluissa vahva ja jota tulisi pitää suuressa arvossa koulumaailmassa. Pääsääntöisesti koulupäivän pituus kasvaa joka vaikuttaa negatiivisest yleiseen jaksamiseen ja vähentää huomattavasti mahdollisuutta jaksaa harrastuksissa vapaa-ajalla. Myös keskittymiskyky heikentyy, kun päivät venyvät ja energiataso kärsii. Uuteen kouluun siirtymisen vaikutus ainakin aluksi negatiivinen: - vanhojen kavereiden menetys - yksinäisyys/turvaton olo - uudessa koulussa eri rutiinit - koulukiusatuksi tulemisen riski kasvaa Koulupäivän pituus pitenisi joka vaikuttaisi jaksamiseen negatiivisesti. Pienen koulun yhteisöllisyys eri ikäryhmien välillä vähenisi joka myös negatiivista. Koulumatkat pidentyisi pienellä lapsella liikaa. Aamuiset lähdöt aikaistuvat ja iltapäivät pitenevät. Aikaa palautumiseen läksyjen teon jälkeen ei jää riittävästi kun kouluautossa istuminen vie aikaa molemmista päistä päivää. Yläkouluun mentäessä joutuu joka tapauksessa kouluautossa istumaan, jolloin lapsi on jo isompi. Alakoululaiselle ylipitkät päivät eivät vielä sovi. Liian suuressa ryhmässä jää yksilötarpeet huomioimatta. Oman kylän koulu luo yhteishenkeä lasten ja vanhempien välille sekä mahdollistaa vapaa-ajalla harrastuspaikan sekä tapaamispaikan kaverien kanssa. Hassu kysely. Selkeästi laadittu niin että vain muutama iso koulu kuntaan" on se oikea suuntaus. Ja pyydän saada huomauttaa että omat lapseni käyvät kaupungin suurimpia kouluja Paulaharju ja Kurikan yhteiskoulu. Eli omien lasteni pikkukoulua en puolusta. Pienissä kyläkouluissa yhteisöllisyys, koko kylä kasvattaa -asenne, kaikki tuntee kaikki- tilanne ja pienen oppilasmassan helpompi liikuteltavuus monimuoto-opetuksen mahdollisuuksissa on arvokas asia. Koulupäivä pitenisi entisestään, vapaa-aika lyhenee entisestään. Harrastuspaikat siirtyisi kauemmas. Koulupäivät pakkaa pidentyä kuljetuksiin siirryttäessä. Isoissa yksiköissä opetuksen apuvälineet ja valinnaisaine tarjonta toisinaan parempia kuin kyläkouluissa. Kyläkoulun ruoka näkee maailmaa enemmän kuin oppilaat, sekin päässyt kuljetuksen piiriin. Ystävällisempi koulun ja luokan ilmapiiri. Uusi alku. Toiseen yksikköön siirtyminen sujuu kaikkein parhaiten niin, että lapsen vanhemmille annetaan oikea mahdollisuus valita, mihin kouluun lapsensa siirtyvät eikä tätä oikeutta kontrolloida esim. koulululjetuksien järjestämisellä vain ja ainoastaan yhteen vaihtoehtoon. Jokaisella perheellä tulee olla oikeus valita itse oma uusi lähikoulunsa. Toivottavasti muiden koulujen remontit saadaan edes alkuun ja vauhtiin ennen kuin toisia kouluja suljetaan. Herkille lapsille se voi olla todella stressaavaa ja totuttelemista vaativaa sekä aikaa vievää. Eli 12/31

13 pääsasiassa negatiivinen vaikutus.herkkä ja ujo lapsi ei tule myöskään isossa koulussa yksilöllisesti huomioiduksi niin hyvin kuin pienemmässä omakohtaisen kokemukseni mukaan. Isot luokkakoot taasen eivät ole eduksi kenellekkään. Ystävyyssuhteet voivat muuttua ja kaikkien ei ole aina mutkatonta solmia uusia ystävyyssuhteita. Samoin opettajan vaihtuminen vaikuttaa jonkin aikaa. Toivon todella että omat lapseni saisivat käydä alakiulunsa omassa kyläkoukussa lähi koulu on kouluun kulkemisen kannalta helpoin Tärkeä että koulukaverit asuvat "lähellä" ja heidän kanssa on mahdollisuus olla tekemisissä koulun ulkopuolisenakin aikana kävellen tai pyörällä kulkien. Pieni koulu ja pienet ryhmäkoot ovat erittäin positiivinen asia!! Oppilaiden keskittyminen tunnilla onnistuu paremmin ja opettajat ehtivät huomioida jokaisen oppilaan. Pienessä koulussa vanhempien ja koulun välinen yhteistyö on todella sujuvaa. Turhaa stressiä joka varmasti vaikuttaa negatiivisesti, koulumatkat pitenevät, jää vähemmän lepoaikaa Erittäin negatiivisiä vaikutuksia. Toivon että koulu säilyy pitkään omalla kylällä. Jos koulu jostain syystä muuttuu kauemmaksi se olisi katastrofi... Meillä se käytännössä tarkoittaisi koulukrskukseen siirtymistä. Sisäliikuntamahdollisuudet olisivat paremmat. Ja ehkä musiikin tunnit monipuolisemmat. Negatiivisena asiana näkisin siirtymisen kirkonkylän massaan. Kyläkouluissa on kuitenkin aina se jokin oma juttunsa. Stressi uusista ympyröistä ja uusista opettajista. Pelko ettei löydä kavereita. Yksinjäämisen pelko. Toivon todella, että luokkakoot varsinkin alkuopetuksessa pysyvät maltillisina. Pikkukoulujen lopettaminen merkitsee paljon kyläyhteisölle. Pienten koulujen säilyttämiselle on puolensa, vaikka se ei varsin meitä kosketa. Pitkä koulumatka (kyyditys) vähentää arkiaktiivisuutta (ei pääse pyörällä kouluun). Isot luokkakoot haasteellisia. Pienessä koulussa koko koulu on yhteisö, isot ottavat pienet mukaan välitunnin jalkkispeleihin ja leikkeihin jne, kun taas isossa koulussa ei tällaista isojen ja pienten ystävyyttä yhtä luonnollisesti tule. Vanhoissa koulurakennuksessa usein parempi sisäilma kuin uudemmissa. Kyläkoulut ylläpitävät kylien elinvoimaisuutta. Koko henkilöstö tuntee kaikki oppilaat hyvin ja lapsella on turvallinen tunne. Olemme erittäin tyytyväisiä kyläkouluumme. Ajattelen, että isoon yksikköön siirtyminen tuo enemmän turvattomuutta ja meteliä, hässäkkää, josta lapsi kuormittuu herkemmin. Yläasteella on kyllä aikaa viettää isossa koulussa sitten.. Mitä kauemmas koulu karkaa lasten luota, sitä pidemmäksi muuttuvat lasten koulupäivät. Vaikka muutos päivätasolla ei olisi kuin puoli tuntia, viikko-, kuukausi- ja vuositasolla puhutaan merkittävästä lisäyksestä. Esim. koulukuljetuksessa kuluva aika on on poissa lapsen läksyjen tekemisajasta sekä vapaa-ajasta, ja saattaa hankaloittaa myös lapsen pääsemistä harrastuksiinsa. Vaikka iso kouluyksikkö on lukujen valossa kustannustehokkaampi, niin varsinkin alakouluikäisille pienemmät ympyrät ovat kasvun ja kehittymisen kannalta rauhallisemmat. Lapselle pysyvyys on paras perusta ja he rakastavat rutiineja sekä pysyvyyttä. Jos tätä pysyvyyttä horjutetaan, niin se saattaa aiheuttaa kovasti stressiä perheille ja erityisesti koululaisille ennen ja jälkeen. Nykyisen opettajat ja lapset tuntevat jo toisensa kohtuullisen hyvin. Aikaa ja sitä kautta hyödyllistä mahdollisuutta tukeen tai puuttumiseen lykkää se, että uusien aikuisten pitää taas opetella uudet oppilaat (miksei myös toisinkin päin... Ja suurempaan massaan on aina helpompaa kadota ja piiloutua, ja näin ollen tuen saanti ja ylipäätään tuen tarpeen huomaaminen on hankalampaa. Kasvatusalan ammattilaisena nämä ovat omia havaintojai, eivät vain tuulesta temmattuja ajatuksia. 13/31

14 Koulumatka kestäisi kauemmin ja lapsi olisi väsyneempi iltaisin. Harrastukset kärsisivät väsymyksen ja koulupäivien pitenemisen takia. Pitäisi herätä lapsen aikaisin ja olisi myöhemmin kotona. Pienelle eka ja toki luokkalaiselle päivä liian raskas Pakollinen hyötyliikunta koulumatkalla jää pois kuljetusten myötä, koulupäivä pitenee. Lapsesta riippuu miten hyvin sopeutuu, ujolle uusi ympäristö ja suuret väkijoukot ovat haastavia ja voi lisäävät yksinäisyyttä/syrjäytymistä. Parhaassa tapauksessa ennestään yksinäinen voi kyllä myös löytää edes sen yhden kaverin. Omalla kohdallani olen kokenut useammankin pakollisen siirron isompaan kouluun ja kyllä sitä siirtoa tuli joka kesä pelättyä ja itkettyä etukäteen. Kaikkeen tottui, mutta henkisesti rankkaa aikaa ne siirtymät oli. Toivottavasti siirtyvien oppilaiden sopeutumisen helpottamiseen löytyy resursseja! Pienemmästä yhteisöstä siirtyminen Kurikan suurimpaan kouluun on varmasti kulttuurishokki. Suosittelisinko siirtymään? En todellakaan. Ison koulun oppilas on joutunut tekemään ison koulun oppilaan selviytymisstrategian omaan kouluyhteisöönsä. Isossa koulussa ei ole tarpeeksi aikuisia ottamaan huomioon jokainen oppilas. Monet säännöt ovat tiedettyjä, mutta eipä niiden valvomista kukaan ehdi tekemään. Välituntivalvonta on Paulaharjun isolla pihalla (n.200 oppilasta) yhden opettajan harteilla eli viidakonlait, se varmaan kuvastaa lasteni välituntiarkea. Luokkaryhmien koossa pitäisi huomioida, millaisia oppilaita luokassa jo on ja millaisia on siirtymässä. Toiset tarvitsevat enemmän apua, jolloin osa jää oman onnensa nojaan. Tärkeää ei saakaan olla, montako oppilasta luokkaan sopii, vaan se, että luokassa jokainen saa tarvitsemaansa tukea ja opetusta koulutyöhönsä. Pieni koulu on paras ala-aste ikäiselle lapselle! myös ylä-asteitten koko saa pysyä samana kuin nykyisin ja koulut samoilla paikoilla! Pienessä koulussa opettajat ja oppilaat tuntevat hyvin toisensa ja oppilaiden perheet. Kaikki asiat huomioidaan paremmin pienessä koulussa, ja pienissä luokissa. Kiusaamiseen puututaan paremmin ja oppilas saa tukea opetukseen tarvittaessa. Lapsilla on turvallinen ja hyvä olla tutussa oman kylän koulussa jossa kaikki ovat kuin yhtä suurta perhettä! Ongelmat lisääntyy tuplaten koulujen/luokkien kokoja suurentamalla ja koulumatkoja pidentämällä! Lapsia ei isoissa kouluissa/luokissa enää keriitä huomioida tarpeeksi, lapset syrjäytyy, kiusaaminen lisääntyy ym. jos koulu on kaukana kotoa harrastukset jää pois kun koulumatkoihin menee aikaa ja lapset ovat väsyneitä pitkistä koulupäivistä! Kouluverkko saa pysyä samana kun tähänkin asti muutokset ei tarpeellisia näin on hyvä! Eiväthän vaikutukset ole koskaan olleet positiivisia, koulumatkat tulevat vielä pitkän koulupäivän päälle. Tottakai se lyhentää vapaa-aikaa ja sitä kautta jaksamista. Läksytkin pitäisi vielä kaiken päälle tehdä. Negatiivinen vaikutus Pienet luokkakoot tärkeitä. Riittävä määrä opettajia. Ryhmätunti mahdollisuus. Silloin turvallinen ja huolehtiva ilmapiiri. Muussa tapauksessa turvaton olo ja oppiminen haasteellista. Jos tuttu ja turvallinen kouluympäristö muuttuu, kyllä lapsi siihen reagoi. Reagointi on negatiivista. Oma lapseni kokee muutokset stressaavina ja sopeutuu hitaasti uusiin tilanteisiin. Eli koen tälläiset muutokset negatiivisiksi. Toivoin aina että lapseni saisi käydä pientä kyläkoulua kuten minäkin. Kuitenkin liian pienessä koulussa on miinuksensa kun jää helposti kaverijoukosta ulos eikä muitakaan ole tarjolla. Henkilökunnalla kuitenkin läheisempi suhde oppilaisiin mikä positiivista. Puolensa kummassakin. Koulupäivän pituus voi kasvaa, se on huono. Harrastuksia ja sitä kautta kavereita myös koulun ulkopuolelta; koulun vaihto käy helpommin. Suuret muutokset vaikuttavat paljon lapsen elämään. Ulkopuoliseksi jääminen, kuinka käy kaverisuhteiden vai kenties tuleeko sosiaalisemmaksi ja tuleekin uusia ystäviä? Vaikeita asioita ja vaikea arvioida. Lyheneekö lapsuus entisestään, kun 14/31

15 ryhmäpaine isompi jättää leikit sivuun ja enemmän hengailla? Itse kokevat ajatukset vaihdosta erittäin negatiiviseksi ja vanhempana myös, taustalla omassa lapsuudessa koulun vaihto. Esim.ala asteelta,yläasteelle siirtymisessä on tärkeää että saa edelleen valita muutama kaveri jonka toivoo samaan luokkaan.helpompi aloittaa uusi elämän vaihe. Siirtyminen mielestäni toiseen yksikköön aina haasteellinen.mutta jos on jonkin asteista ns.haastetta olevassa yksikössä esim.kiusaamista niin silloin ehkä hyviäkin puolia siirtymisessä voisi olla. Isommassa koulussa on enemmän mahdollisuuksia monipuoliseen opetukseen ja tukeen. Kavereita on todennäköisesti enemmän. Yhteisöllisyys on pienessä koulussa yleensä suuri, mutta sen saavuttaminen on täysin mahdollista isossakin koulussa, joskin se vaatii hieman enemmän työtä. Mitä suurempi koulu, sitä enemmän tulee ongelmia oppilaiden henkisen hyvinvointiin. Nytkin jo on oppilailla paljon henkisiä ongelmia Eihän se haittaa jos kouluun tulee lisää oppilaita, mutta jos se samalla tarkoittaa ryhmäkokojen kasvamista. Kangas ainakin pullistelee oppilaista. Varsinkin kun ilmastoinninkin annetaan olla kuukausi tolkullista pois päältä. Pakkohan se ilmastointi on hoitaa jossain vaiheessa kuntoon, miksi ei saman tien? Miksi lasten täytyy saada oireet ja pysyvänkin ja kukaan vastuunkantajista ei välitä yhtään mitään. Olishan se jäätävä jos jurvan koululaiset siirtyiskin kurikkaan Negatiivisia Lapset ovat yksilöitä ja samat vaikutukset voivat joillain olla positiivisia ja joillain negatiivisia. Yleisesti ajattelen kuitenkin että liian isot ryhmäkoot ovat huono asia oli kyse minkä ikäisestä oppilaasta tahansa. Toisaalta riittävä määrä oman ikäistä väkeä lisää mahdollisuuksia sekä opetukseen että kaverisuhteisiin. Kolikolla on aina kaksi puolta, muutokset tulisi tehdä harkiten. Liian äkilliset tai huonosti toteutetut muutokset lisäävät lasten stressiä. Koulupäivät pitkittyy ja väsymys lisääntyy jos kouluja yhdistetään kaemmas kotoa. Pienissä kouluissa ja luokissa myös lisätukea tarvitsevat tuntevat olevansa muiden tasoisia eivätkä joudu erityiskoululaisten asemaan. Vaikutukset ennustanut olevan negatiivisia. Kyläkouluja pitäisi säilyttää vaihtoehtona niille vanhemmille, jotka haluavat valita pienemmän koulun. Edellyttäen, että koulu on terve. Pelkästään isot yksiköt ovat huono asia. Suurempien massojen hallinta koulussa ei tule olemaan yhtään sen helpompaa kuin nykyiselläänkään, ellette ole perustamassa sotilasakatemiaan rinnastettavaa järjestelmää näiden nykyisten pehmeiden arvojen tilalle. (Sinällään houkutteleva vaihtoehto.) Koulumatkan piteneminen ei sisällä positiivista aspektia miltään kantilta katsottuna. Varsinkaan kun emäpitäjään suuntautuva matka on ollut pitkään moitittua extreme urheilua ja työssäkäyvien jatkuva murheenkryyni. Pidemmät koulukuljetukset eivät ole lasten etu.? Pieni koulu ja pieni luokka ovat olleet ylivilkkaalle lapselle pelastus ensimmäisenä kouluvuotena. Iso luokka lisää levottomuutta ja keskittymisen vaikeutta ja lisää tukitoimien tarvetta. Nyt oppilas on pärjännyt normaalilla tuella pienessä ryhmässä. Pieni koulu on yhteisöllinen, kaikki tuntevat toisensa ja leikitään yhdessä iästä rippumatta. Vanhempainyhdistys toimii erittäin aktiivisesti yhteistyössä koulun kanssa järjestäen ja mahdollistaen monia tapahtuma lisäten omalta osalt tiivistä yhteisöllisyyttä ja "koko kylä kasvattaa" -henkeä. Negatiivisiä!! kiusaaminen lisääntyy. päivät pitenee. koulukuljetukset takkuaa. turvallisuuden tunne katoaa. pelkästään huonoja vaikutuksia. 15/31

16 Vaikutuksrt ovat positiivisia, jos ryhmäkoot ovat sopivia ja erityislapset saavat tarvitsemaansa tukea luokkaan ym. Jos tukea ei saa, niin opettajan aika menee parin oppilaan kanssa ja muut jäävät vaille oikeuttaan opetukseen. Nekatiivisia Jos ryhmäkoot pysyvät sopivina (alle 20 oppilasta), käytössä on avustajia, koulukuljetus kestää maksimissaan 30 minuuttia/suunta, koulurakennus on terve ja opettajat ammattitaitoisia ja opetus nykyaikaista, toiseen yksikköön siirtymisellä ei ole negatiivisia vaikutuksia. Vaikutukset voivat olla jopa positiivisia. Jos ryhmäkoot kasvavat, koulurakennus ei ole terve, avustajia ei ole saatavilla tunneille, koulukuljetukset kestävät yli 30 minuuttia/suunta ja opettajat ovat äärirajoilla, toiseen yksikköön siirtymisellä on vain negatiivisia vaikutuksia. Koulupäivä pitenee pidentyvät koulukuljetuksen vuoksi, lapset joutuvat istumaan pidempään kyydityksessä ja siellä kiusaaminen lisääntyy Koulumatkan keston piteneminen, ja vaikutus negatiivinen. Jo nyt 8km matkaan menee joskus n.45min kun kyytejä yhdistelty ja kierretään aivan toisella suunnalla. Koulupäivän pituus kasvaa, kun lapsi kuljetetaan matkojen päähän kouluun. Isoissa kouluissa on ison koulun ongelmat. JOssain vaiheessa isossakin koulussa tulevat seinät vastaan. Sittenkö rakennetaan lisää seiniä ja tiloja? Toivomme, että kouluverkkoselvityksen yhteydessä lasketaan, mitä maksaa kun lapsi kyyditään toiseen kouluun. Sekin on otettava huomioon, kun oppilaskohtaisia kustannuksia lasketaan. Erittäin negatiivista jos luokkakokoa kasvatetaan. Nyt ollaan jo ihan ääripäässä, hitaammin oppivat jäävät vielä enemmän jälkeen ja opettajalla ei riitä aika opettamaan yksilöä. Koulujen homeongelmiin tulee puuttua ennenkuin lapset sairastuvat loppuiäkseen vasta kouluikäisinä. Myös henkilökunnan kannalta erityisen tärkeää. Raha ei saa ratkaista näin tärkeää asiaa kuin ihmisten terveys. Erityisopetusta tulisi ehdottomasti lisätä oppilailla joilla on sille tarvetta. Parasta olisi jos lapsi pystyisi itse kulkemaan lähikoulussa ilman kuljetuksia. Siinä esimerkiksi luonnollista liikkumista tulee enemmän ja vastuullisuutta liikenteessä kulkemiseen. Koiviston koulu on kylän sydän. Täällä ei ole lastenhoitoa, eikä muita palveluita. Koiviston koulu on paras paikka lapselle oppia asioita omalla tavallaan. Erityislapset on osattu huomioida todella hyvin. Kodin ja koulun välinen yhteistyö toimii. Lähikoulu on paras ratkaisu, lapset saavat koulumatkalla liikuntaa, ei tarvitse istua passivoituna autossa. Itse Paulaharjun koulussa työskennelleenä en ikinä haluaisi lapsiani vastaavanlaiseen kouluun! Negatiivisia. Jatkuvuus ja tuttu koulu on tärkeä asia. Peruskouluiässä korostuu opettajan taito ja aika opettaa jokaista lasta ryhmässä yksilönä, ja tämä vaikeutuu, jos ryhmäkoko kasvaa. En näkisi asiaa hyvänä. Pieni kyläkoulu ehdottomasti parempi vaihtoehto kuin iso ja täynnä hälinää oleva iso koulu. Isot luokkakoot lisäisi entisestään rauhattomuutta tunnilla jne. Lapselle olisi stressaavaa siirtyä pienestä ja rauhallisesta koulusta isoon ja rauhattomaan kouluun. En näkisi asiassa mitään hyvää! Liian suuressa opetus ei ole yhtä hyvää koska yhdelle oppilaalle suotu aika pienenee Koulujen lakkauttamusella on suuria negatiivisia vaikutuksia. Suuria säästöjäkään tuskin saadaan. Ongelmia työrauhan kanssa tulee todennäköisesti lisää suurissa yksiköissä, kun oppilas ja perhe eivät ole enää niin tuttuja toisilleen. Pieni koululainen tarvitsee turvallisen ja rauhallisen kouluympäristön. Pieni kyläkoulu on joustava ja lasten erityistarpeet pystytään ottamaan huomioon luonnollisesti. Opetuksen tasosta ja lasten sosiaalisista taidoista pienessä kyläkoulussa 16/31

17 on erittäin hyviä kokemuksia. Vaarana koulujen lakkauttamisessa on myös taloudeliset kulut. Sisäilmaongelmia tulee suurella todennäköisyydellä vastaan jäljelle jäävissä kouluissa, kunhan niitä riittävästi tutkitaan. Koulukuljetus on usein pitkä, raskas ja turvaton lisä lapsen koulupäivään. Mikäli koulukaverit asuvat entistä kauempana, ei ole hyvä asia. Kun koulukaverit asuvat lähellä, on helpompi ystävystyä myös koulun ulkopuolella. Tämä on tärkeä seikka pohtia. Varmasti sekä hyviä että huonoja puolia. Toisilla saattaa olla vaikeuksia sopeutua uuteen ympäristöön, toiset taas voivat kokea hyvänä asiana, saavat mahdollisesti uusis ystäviä ym. Vaikutukset olisivat erittäin negatiiviset. Oma lapseni on erittäin herkkä. Isot muutokset olisivat haitaksi. Säntissä on loistava ilmapiiri ja yhteishenki koko koulun kesken. Parempaa paikkaa omalle lapselle en voisi edes toivoa. Opetus pienessä koulussa on ihan eri luokkaa kuin isommissa, koska ryhmäkoko on pienempi. Lisäksi allergikkona arvostan tervettä koulurakennusta. Toivon että päätös koulun jatkosta ei perustu pelkkään rahakirstuun. Tiedän myös, että nämä tutkimukset saadaan käännettyä siihen suuntaan mihin lukija sen haluaa kääntää. Esim erityisopetus: Säntissä sitä on saanut kautta aikojen. Mutta jos vastaan, että sen saaminen tarvittaessa on erittäin tärkeä niin tulkitaanko se siten, että sitä täytyisi olla saatavilla ihan koko ajan vai esimerkiksi kerran kaksi viikossa. Olisi kiva saada antaa lisäselvitystä omiin vastauksiin ettei niitä voida tulkita väärin. Meillä ei tarvita tukiopetusta joka päivä. Vielä ei ole tarvittu kertaakaan. Mutta saattaa sekin päivä koittaa kun sitä tarvitaan, mutta tarvitaanko enempää kuin mitä Säntti pystyy antamaan? En usko. Säntissä ei ole ollut sisäilmaongelmia, mitäpä jos muista kouluista siirtyisikin oppilaita terveisiin kouluihin mikäli lapsella havaitaan siitä johtuvia oireita?! Tuntuu että koko ajan vain etsitään syitä miksi pienet koulut pitäisi sulkea. Onko se tosiaankin jonkun etu että koulut pursuaa oppilaita?! Koulumatkapyöräily on hyvin tärkeää lasteni kunnon rakentamisessa ja ylläpidossa. Olemme rakentaneet tuvan sillä ajatuksella, että kivaan, järkevän kokoiseen Miedon kouluun on mukava kilometrin pyörämatka. Mielestäni ihanneluokkakoko on oppilasta. Miedossa on yksi 28 oppilaan luokka, joka on ilman muuta turhan iso eikä saisi kasvaa. Toisaalta pikkukouluissa yhtä ikäryhmää voi olla se 3 oppilasta, joka taas on aivan liian vähän hyvin toimivan luokan kooksi. Ei siis ole lainkaan yksiselitteisen negatiivista tai positiivista, että koulu tai luokka kasvaa! Se riippuu täysin siitä, minkä kokoinen luokka on alunpitäen. Nämä asiat ovat vähän moniulotteisempia kuin mihin pystyy vastaamaan vain pelkällä rastiruutuun menetelmällä. Ja joissain kohdissa vastaus riippuu tapauksesta. Itselläni 2 koululaista ja eskarilainen ja vastaus ei ollut sama riippuen siitä kenen kohdalle tapausta ajatteli. Jos koulurakennus aiheuttaa sairastumisia niin vaihtaminen varmasti terveeseen rakennukseen parantaa hyvinvointia ja sitä myöten helpottaa koulunkäyntiä. Kenenkään ei saa menettää jo lapsena terveyttään huonojen rakennusten vuoksi! Jos koulu on kovin kaukana, myös suuri osa luokkakavereista asuu kauempana ja esim. harrastusmahdollisuudet omalla kylällä saattavat vähentyä. Koulumatkojen pituus (kuljetusaika) saattaa nousta kovin suureksi. Negatiivisia. Negatiivisia vaikutuksia jos siirtyisi suurempaan kouluun.tuntematon ympäristö. Toisi pienille lapsille suurta hämmennystä Niillä resursseilla joilla ylläpidetään pieniä alle 40 oppilaan kouluja voidaan panostaa huomattavasti laajemman oppilasmäärän koulunkäyntiin ja opetukseen. Pienet koulut ei oo yhtää sen huonompia ku isotkaa koulut, pienestä koulusta isoon kouluun voi olla lapselle shokki, uutena tulevat linja-auto kyyditykset. Osa lapsista sopeutuu, toisilla voi sopeutumiseen mennä pidempikin aika. Sellaiset jotka ovat alun alkain tottuneet isoon kouluun ei ole ongelmia. Omia lapsiani esimerkkinä pitäen, toinen sopeutuu helposti kaikkeen, toinen ei meniaa sopeutua mihinkään vaan tarvitsee huomattavasti enemmän aikaa sopeutumiseen jos 17/31

18 sopeutuu ollenkaan. Toinen lapseni kirkonkylällä jossa saa hyvää erityisopetusta tarvittaessa toinen pienessä koulussa, jossa yhteisöllisyys ja soisiaaliset taidot ovat parempia kuin isossa koulussa. Isossa koulussa kaikki hukkuu isoon massaan ja pienet oppilasryhmät toimivat keskenään. Kaikki menevät omaa rataa. Pitkät koulukuljetusmatkat rasittavat koululaisia. Pienessä koulussa suvitsevaisuus ja sosiaaliset, yhteisölliset taidot parempia. Toiseen yksikköön siirtäminen monesti tarkoittaa koulumatkan pidentämistä, luokkakokojen ja oppilasmäärien suurentumista, erityisen tuen vähentymistä ja lasten syrjäytymistä liian isossa massassa. Vaikutukset olisivat siis negatiivisia Luokkakokojen suureneminen suurin negatiivinen vaikutus. Negatiivisia. Pitkät koulumatkat Koulupäivät pitenee, jos siirtyy kauemmas. Kaikki harrastaminen vaikeutuu. Negatiivinen vaikutus. Alakoululaisten kuuluu käydä Jurvassa koulua, vaikka Kurikkaan kuulummekin, sehän on kaikkien eduksi. Lukio on ehkä pieni, muttä menestyksekäs ja toimiva, ei nyt aleta tyhjäämään Jurvaa kuntalaisista! Se on vissiin tän maailman malli sellainen että kaikki pitää olla suurta ja kaikki pitää mahtua massaan muuten tipahtaa sairaan maailman tahdista. Pieni kyläkoulu ei aina ole oppilaalle paras vaihtoehto, myös iso koulu voi olla lapselle mahdollisuus, ei uhka. Kokemusta on oman lapsen kohdalta. Saavutetaan laadukkaampi opetus, kun koulussa on eri aineisiin erikoistuneita ja harjaantuneita opettajia, joiden kesken esim. taito- ja taideaineita voidaan jakaa. On parempi, että luokassa opetetaan yhtä ja samaa asiaa kerralla kaikille, kuin että oppilaat opiskelevat matikassa eri vuosikursseja. Loppupontena: Jurvan kokemukset kaikkien koulujen yhdistämisestä ovat olleet koulunpidon kannalta lähes poikkeuksetta myönteiset. Koululiitoksia pelätään suotta! Kylän elämä ei suinkaan lopu koulun loppumiseen! Muutos on tietenkin aina suuri asia. Koulu/eskaripäivät kuljetuksineen voivat venyä aivan liian pitkiksi. Vaikutukset olisivat ainoastaan Negatiivisiä, koska kuolupäivät matkoineen pidentyisivät. Ja kun koulupäivät pidentyvät, se tuottaa myös ongelmia läksyjen teon jaksamiseen koulun jälkeen, varsinkin erityislapsilla joilla on keskittymis-ja tarkkaavaisuus ongelmia...koska tällainen lapsi ei jaksa enää keskittyä kovin hyvin läksyihin mitä myöhemmälle menee koulusta tulo kotiin. Jos jurvan koulusta alettaisiin oppilaat kuljettamaan Kurikan keskustaan, niin kyllä silloin joillakin oppilailla koulumatkoihin kuluvat ajat autonpenkillä istuen olisivat jo kohtuuttoman pitkiä aikoja, ei ainakaan järkevää oppilaiden kannalta. Nykyisessä koulussa Opetuksen taso on erittäin hyvää. Lapsen koulunkäyntiin liittyvä päivittäinen kokonaisaika kasvaa liian suureksi, jos koulumatka-aika kasvaa. Tälläkin hetkellä koululaisia, joiden koulukyydissä istumisen aika on IHAN kohtuuton. Lapsemme on siirtynyt isompaan kouluun kolme vuotta sitten. Kaikki on kuitenkin mennyt tosi hyvin,toki koulumatka ja koulutaksissa oleva aika on kasvanut,mutta oppilas on ollut tyytyväinen. Koulumatkojen kesto on nytkin jo pitkä, mahdollinen muutos lisäisi koulumatkaa (negatiivista) Yhteisöllisyys luokkatasosta riippumatta nykykoulussa hyvä, luokkakavereita isossa koulussa olisi enemmän mutta yhteisöllisyyttä vähemmän. Koulumatka pitenisi entisestään, ja lapset istuisivat pidempään kuljetuksessa ja altistuisivat isompien oppilaiden puheille: neg. Liikunta yms välineiden kuljettaminen on hankalaa pienille linja- 18/31

19 autossa. Kaverit asuisivat kauempana, ja illallakin lasta pitäisi kuskata mahd kavereiden luokse. Omaehtoinen liikunta vähenisi. Omat lapset eivät käy ns lähikoulussa enkä näe sitä huonona vaihtoehtona. Positiivista on se että lapset saavat tarvitsemansa tukitoimet ja parhaan mahdollisen opetuksen sekä paljon ystäviä. Pienempi yksikkö yhteisöllisempi ja turvallisempi. Suuressa yksikössä jää helpommin jalkoihin ja kiusaaminen lisääntyy. Koulumatkojen ei soisi venyvän liian pitkiksi. Näkisin, kokonaisuutena, että negatiivisia vaikutuksia tulee enemmän (esim. pidemmät matkat, turvattomuus). Lasten asioissa ei pitäisi ainakaan säästösyistä harkita oppilaiden keskittämistä saman katon alle. Ainahan muutokset vaikuttavat, toisiin enemmän ja toisiin vähemmän. Koulumatkoihin käytetttävä aika pidentää koulupäivää negatiivisesti. Isomman yksikön negatiivinen vaikutus oppimiseen/yksilöön. Pienen yksikön oppilas-henkilökunta kontaktit. Ei kaikki vanha ole huonoksi. Jos kirkolle tulee lisää oppilaita ryhmäkoot kasvaa > taudit leviää > yhteisöllisyys häviää, taksiliikenne kasvaa lisää ja nyt jo vaarallinen jumbopysäkki ruuhkautuu, luonnollinen kouluunkulkemis liikunta vähenee negatiivinen vaikutus jos koulumatkat ja koulupäivät pitenevät. Pienehköt koulut, joissa opettajat tuntevat oppilaat ja pystyvät huomioimaan oppilaiden hyvinvoinnin ja antamaan tarvittaessa lisähaastetta/-tukea, on mielestäni aina paras ratkaisu. Myös opettajien pätevyys esim.aineopetuksessa on myös ensi arvoisen tärkeää mitä vanhemmista ikäluokista on kyse. negatiivisiä. kaverisuhteet kärsii. Koulupiiri on tällä hetkellä niin laaja ja ystävät saattavat asua kaukana toisistaan ja koulun lakkautettua lapsen paras ystävä menisi todennäköisesti eri kouluun. Harmittaa eniten se lapsen puolesta. Säntin koulu on Kurikan ainoita terveitä kouluja, sääli jos se mennään lakkauttamaan. Uudessa koulussa tosin olisi mahdollista saada enemmän ystäviä. Jos lakkautus päätetään tehdä, toivoisin siihen selkeän päivämäärän kaikkien näkyville hyvissä ajoin ja tämä ikuinen jossittelu loppuisi. Meillä on odottamassa 5v lapsi myös, tietäisi minne kouluun hän pääsee hyvissä ajoin. Ja vähäinen positiivinen asia on koulumatkan pidennettyä se, että lapsi saa myös 5-6 luokalla kuljetuksen eikä tarvitse susien pelossa polkea pyörällä 4,7km/sivu eli lähes 10km päivä. Kukapa töissäkäyvä sen tekee? koulukaverit jos jäisi vanhaan kouluun Koulupäivä pitenisi ja koulumatka pitenisi, joten suuri negatiivinen vaikutus, koska se lisäisi lapsen väsymystä ja vähentäisi perheen yhteistä aikaa sekä lisäisi kyydin odotustunteja. Vanhempien huoli koulumatkan kulkemisesta kasvaisi. Kun Luovan koululaiset oli Tuiskulas, sillä oli ainakin positiivisia vaikutuksia, ja ystävyyssuhteita syntyi, joten varmaan sama jatkuisi Jos koulupäivät pitenevät koulumatkan pidentyessä siirryttäessä toiseen yksikköön on vaikutus negatiivinen. Negatiivisia. Kyläkouluja pitäisi mahdollisuuksien mukaan pyrkiä säilyttämään. Niissä on niin paljon hyötyjä verrattuna isoihin keskitettyihin alakouluihin. Keskustan isoissa kouluissa on omat hyvät jutut, mutta kyläkoulujen ja isojen koulujen yhdistäminen poistaa niiden vahvuudet molemmista, kun ryhmäkoot ja levottomuus pienten lasten ryhmissä kasvaa ja kuljetukset pidentää pienten lasten päivää kohtuuttomasti sekä vaarantaa koulumatkan turvallisuuden. En näe tässä muuta kuin negatiivista. Lapset muodostavat lujia ystävyyssiteitä jo eskarissa ja alaaste ikäiset ovat liian nuoria käsittelemään näin suuria muutoksia. Negatiivisia. Itse työskentelen lasten parissa toistakymmentä vuotta ja nähnyt muutokset jotka koskettavat lapsiperheitä, päiväkotia ja kouluja.... ja jossain vaiheessa tulee stoppi vastaan. 19/31

20 Yhteisöllisyys katoaa yhä enemmän ja lapset jotka pärjäävät koulussa hyvin, pärjää muutoksien kanssa, mutta lapset joilla haasteita tai oman itsetunnon kanssa heikkouksia, tulevat kohtaamaan suurempia ongelmia ja tämä tulee maksamaan yhteiskunnalle tulevaisuudessa paljon. Lapsi on neuvolasta asti pyörinyt samojen ihmisten kanssa, tullut tutuksi yhteisölle, luottamus ja yhteistyö perheiden kanssa luotu ja tätä kautta yhteyden otot helpompaa ja lasten kannalta paljon luonnollisempaa.. Itse työskentelen suuressa päiväkodissa Vaasassa ja aikaisemmin pienimmissä yksiköissä. Suurissa katoaa heikolle pohjalle yhteistyö perheiden ja yhteistyöverkostojen kanssa. Tätä kautta lapset, jotka pärjäävät jo nyt hyvin, pärjäävät myös ilman vahvaa tukiverkostoa, kun taas haasteellisemmat lapset, heidän haasteet kasvaa ja perheet ovat tosi etäiset. Suuret yksiköt ja pitkät välimatkat eivät ole kenenkään etu ja sen vaikutukset ovat todella negatiivisia, jotka tulevat maksamaan yhteiskunnalle tulevaisuudessa maltaita ja tätä virhettä ei saada rahalla maksettua. Pienessä koulussa ja ryhmässä on aina oma tunnelmansa ja yhteisöllisyytensä! Liian isoissa ryhmissä opettaja ei ehdi perehtyä kunnolla yhden oppilaan opiskeluun! Negatiivisia: - Isommassa yksikössä oppilaan yksilöllinen opetus ja/tai oppimisen havainnointi on vaikeampaa. - Kaverisuhteita ei muodostu yli luokkarajojen kuten pienessä yksikössä, jossa kaikki tuntevat toisensa ja ovat mahdollisia kavereita. Myös vanhemmat tuntevat toisensa. - Ihmis/kaverisuhteet ja luottamuksen rakentaminen on aloitettava alusta, koska luokka hajoaa moneen eri kouluun ja kaikki opettajat vaihtuvat. Positiivisia: - Pääsy koulukuljetukseen, ei tarvitse kävellä/pyöräillä. Tiedon kulku voisi muuttua, lapsen tunteminen ja hänen tarvitsemat tukitoimet saattaa jäädä huomioimatta. Pienemmät koulut antavat lapselle rauhaa keskittyä paremmin. Isommassa ryhmässä oppii tulemaan toimeen monenlaisten ihmisten kanssa. Pienessä koulussa ei pysty pelaamaan joukkuepelejä. Aamu ja iltapäivähoito koulun lähellä on tärkeää. Pitkät koulumatkat ja siitä johtuen pitkät päivät ei voi tehdä missään määrin hyvää lapselle! Negatiivisia. Koulukiusaamisen pelko lisääntyy. Oma pieni koulu on hyvä. Jos lasten koulumatkat pidentyy huomattavasti ja matkoihin menee vaikka tunti pari koulun lisäksi, ei kuulosta hyvältä. Pitkät kuljetusmatkat ovat rasittavia, kun voi olla että kierretään kylää pitkin ja poikin ennenkuin on kotona. Ajattelisi että tuleeko säästöjä paljonkaan jos rahaa menee koulukuljetusten järjestämiseen aina vain enemmän. Olisihan se järkevää jos lapsen koulu sijaitsisi sellaisen matkan päässä, minne omin keinoin pääsee pyörällä tai kävellen kuin passivoivalla koulukyydillä. Pienemmissä kouluissa yhteisöllisyys on aivan eriluokkaa kuin suuremmissa kouluissa, mikä ei ole lasten kannalta nykypäivänä ollenkaan huono asia. Ongelmiin helpompi puuttua. Kannattaa todella olla realistinen siinä jos alakouluja halutaan vähentää, että onko säästöt todella niin suuria että se on kannattavaa!! Negatiivisia, koiviston koulusta ei haluta kahta oppilastamme siirtää mihinkään muualle. Pitkät koulumatkat rasittavat pieniä ja pidentävät koulupäivää liian raskaiksi. Varsinkin kun koulutoimiston vaatimukset koulukyytien osalta ovat kohtuuttomia! Pienten lasten käveleminen pimeässä ilman pyörätietä ja katuvaloja autoonnousupaikalle melkein kolme kilometriä? Vaarallista ja pitäisi olla lailla kielletty! Tämä kysely selvästi yrittää oikeuttaa sivukylien koulujen lakkautusta. Negatiivisia! 20/31

21 Yhteiskunnallisesti alueiden elinolosuhteita ollaan ajamassa alas ja panostetaan ainoastaan keskittämiseen. Uskallan väittää että pienemmissä yksiköissä voidaan yksilö ottaa aina paremmin huomioon ja yhteisöllisyys korostuu ja pain vastoin näin syntyy säästöjä jo siinäkin, ettei erityisopetusta tarvita ja syrjäytymisriski pienenee merkittävästi. Tämähän on seikka mikä vaikuttaa läpi koko elämän. Asia tulisi ajatella siinäkin valossa, mitä etuja pienissä yksiköissä on ja millaisia lapsia voisi tukea kasvussa ja koulutyössä siirtämällä heitä pienempiin yksiköihin. Päivä pitenee varsinkin pienimmillä oppilailla jos esim menee näin: kuljetus, aphoito,koulu,iphoito,kuljetus. Väsyvät mikä vaikuttaa moneen asiaan. Turvattomuutta ainakin aluksi, negatiivista siis. Koulukuljetukseen siirtyminen passivoi liikunnallisesti ja aiheuttaa koulupäivän venymistä, negatiista siis nekin. Jos koulun koko olisi tosi pieni, se voi olla huono asia. Kurikassa ei kuitenkaan ole liian pieniä kouluja, ja on syytä jatkaa samalla linjalla, että säilytetään 3- opettajaiset koulut niin kauan kun oppilasmäärät pysyvät riittävinä. Muistammehan sen, että naapurikunnassa Ilmajoella on puoli tusinaa kaksiopettajaista koulua, joten Kurikan ei tässä tilanteessa tarvitse hakea säästöjä alakoulujen sulkemisella. Isompaan yksikköön siirtyminen lisää myös avustajatarvetta, eriyisopetustarvetta ja tukitarvetta. kouluruokailu erilaiseksi + opettajia enemmän+ kaverit+ koulumatkan pituus ja siihen menevä aika? tervekoulu+ Mikäli ryhmäkoot kasvavat aikaa ei opettajilla jää siihen, että lapsiin voitaisiin keskittyä yhtä hyvin kuin pienemmissä ryhmissä. Oppiminen saattaa jäädä tietyiltä osin kodin vastuulle, jollei koulussa ehditä perehtymään jokaisen yksilön ongelmaan erikseen. Lisäksi isompaan ryhmään siirtyminen tuo uusia paineita ujoille lapsille ja tuntikeskittyminen saattaa tästä syystä häiriintyä. Pidemmät koulumatkat väsyttävät lapsia, ja kotona olemiseen ja lepoon jää vähemmän aikaa. Mielestäni vaikutukset enemmän negatiivisia kuin positiivisia. järjetöntä kasvattaa muutamaa koulua isommiksi. koulumatkat kasvaa, päivät on pidempiä ja tulee entistä enempi ongelmia kun ei jakseta kouluun. kyse on kuitenkin lapsista, kaikkea ei saisi ajatella vain rahan näkökulmasta!!! Kuljetusten vuoksi pitenevät koulupäivät ovat pienille raskaita. En usko, että mitkään suuret muutokset noinkin isossa asiassa kuin koulu, olisi oikein hyvästä herkille lapsille, jotka tarvitsevat säännöllisyyttä ja tutun ja turvallisen ympäristön. Positiivisena saa uusi kavereita, en pidä itse pientä koulua kaikissa asioissa hyvänä asiana. Täytyy huolehtia ettei lasten koulupäivät matkoineen ja kuljetusten odotusajat huomioiden veny liian pitkiksi. Omat tutut opettajat mukaan uuteen kouluun lisäävät sopeutumista ja turvallisuuden tunnetta. Yhteisöllisyyden lisääminen, kodin ja koulun yhteistyö auttavat siirtymävaiheessa. Opettajien pysyvyys luokka-asteelta toiselle taattava. Opettajien mahdollisuus erikoistua oppiaineiden opetuksessa ja näin isomman koulun oppilaat saavat tiettyyn aineeseen laadukkaampaa opetusta. Materiaaleja helpompi hankkia isompaan kouluun ja hyödyntää isommalle oppilasmäärälle vuorotellen. enimmäkseen negatiivisia, koska koulun vaihtaminen on lapselle stressin aihe ja tukea tulisi olla saatavilla tällaisessa tilanteessa. Onko siihen resursseja? Mielestäni kyselyn kysymykset olivat osin johdattelevia (lapsella on mahdollisuus solmia uusia ystävyyssuhteita), eikä hyvää vastausvaihtoehtoa ollut saatavilla (2. osio) Vain negatiivisia, pienten lasten oppimisen kannalta on parempi olla pienessä koulussa, jossa opettaja ehtii keskittyä jokaiseen oppilaaseen. Pienessä koulussa koko koulun ryhmähenki on parempi kuin isojen koulujen koska pienten koulujen oppilaat ovat kuin yhtä perhettä. Isossa 21/31

22 koulussa luokkakoot ihan liian isoja jonka takia lapset tulevat tarvitsemaan enemmän tukitoimenpiteitä. Isossa paikassa lapset ovat turvattomanpia. Ehdottomasti kannatan pieniä kyläkouluja, yläasteella ehtii kyllä tottua isompiin luokkakokoihin kun oppiminen on lähtenyt käyntiin. Jos koulu siirtyy kauemmaksi joutuu kulkemaan koulukuljetuksella ja näin ollen koulupäivät pidentyvät. Eikö tarkoitus ole ajatella lapsia ja heidän parastaan eikä mitään tilastoja. Lasten hyvinvoinnin ja edun mukaista on antaa kouluverkon olla niin kuin se nytkin on. Negatiiviset vaikutukset Jos joutuu kuljetukseen niin päivittäinen lapsen liikkuminen vähenee, hyvän pituiset koulumatkat tuo mukavaa liikkumista arkeen. Ei pääse kavereiden luo koulusta kuljetuksen takia Olisi hyvä huomioida ns. siirtyvien oppilaiden osalta kuljetustarve muutenkin kuin vain matkan pituuden vuoksi eli kuljetuksissa säästäminen ei tässä kohtaa pitäisi olla ykkösprioriteetti!!! Itse pohdin asiaa siltä kantilta, että tulevan eskarilaisen ja sen myötä koululaisen matka nykyiseen "lähikouluun" on lähes sama kuin mahdolliseen "uuteen lähikouluun", mutta matka on äärettömän paljon vaarallisempi mahdolliseen "uuteen lähikouluun". Nykyiseen "lähikouluun" voisin ajatella lapseni kulkevan itse, mutta mikäli koulu lakkautetaan, niin matkasta tulee todella vaarallinen. Kuljetus on siinä tapauksessa edellytys asua tässä kunnassa - Vaikka matka jääkin muutamasta sadasta metristä vajaaksi, jotta teidän 3 km ehto täyttyy. Meille se on ratkaiseva tekijä - Ollakko kurikkalaisia myös jatkossa vai ei? Koulupäivä saattaisi pidentyä kohtuuttomasti, mahdollisia kuljetusongelmia, ryhmäkoko voisi kasvaa, jolloin opetustapahtuman kokonaislaatu tdn. heikkenesi, ryhmissä/luokissa saattaisi esiintyä entistä enemmän levottomuutta, nykyisinkin opettajaresurssit välillä riittämättömät: tulisiko tähän ratkaisua? Jos koulupäivät pitenevät kuljetusten vuoksi, on se negatiivista. Tärkeää on ala-asteikäisillä tuttujen ihmissuhteiden pysyvyys, oliva ne sitten lapsia tai aikuisia. Jos nyt kauemmas koulu siirtyy luulis enemmänki koulujakäyneen hoksaavan että pienten lasten päivät pitenee. Rahat menee taxikyyteihin. Enemmän tulis säästöä ku koulu edes alkaisi kaikilla klo 9.00 eikä niin ku nyt että jokapäivä eri aikaan. Koulukyyditys on erittäin negatiivinen asia. Huono olo, kun pitää istua tunti taksissa metsäteillä. Vie ison osan lapsen ajasta ja on erittäin raskasta. Pieni kyläkoulu on minusta paras koulu ala-asteikäiselle. Lähistön koulut ovat jo nyt täynnä, suuria ja sisäilmaongelmaisia. Koulumatka pidentyisi selkeästi koulukuljetuksen takia ja oppilaan oma arkiliikunta (kouluun pyöräily) jäisi pois. En keksi YHTÄKÄÄN hyvää asiaa pienten kyläkoulujen lopettamisesta. Koulumatkojen pidentymisellä on lähtökohtaisesti vain negatiivisia vaikutuksia lasten hyvinvointiin ja jaksamiseen. Keskisasteen opinnoissa, jotka ovat "valinnaisia", yksiköiden yhdistämisellä on myös toisenlaisia vaikutuksia: esim. Jalasjärveltä ei luontainen asiointi suunta todennäköisesti koskaan tule olemaan kanta-kurikan suuntaan. Oman keskustan lukion loppuminen ohjaisi ison osan lukiolaisista Seinäjoelle tai jopa johonkin isompaan lukioon kauemmas. Tässä kohtaa osa lukiolaisten vanhemmista päätyy myös paikkakunnan vaihtoon. Päivittäinen liikuntamäärä vähenee, kun koulumatkat kuljetaan kyydillä. Koulu on kylän sydän, olemme järjestäneet yhteisiä juhlia, jossa koululta ohjelmaa. Tämä rikkaus poistuu. Kylä ehkä hiljenee. Riippuen tilanteesta, miksi siirto tehdään. Nykyiset olosuhteet ja koulussa viihtyminen ovat niin hyviä, ettei parempaa voi kuvitella. Niinpä kaikki muutokset hyvin sujuvaan arkeen ovat negatiivisia ja stressiä lisääviä. Lapsen arjessa kun 22/31