1. Missä koulussa lapsesi on tai mihin kouluun esikoululaisesi on menossa? Vastaajien määrä: 23

Transkriptio

1 Koulukysely oppilaiden huoltajille 1. Missä koulussa lapsesi on tai mihin kouluun esikoululaisesi on menossa? Vastaajien määrä: 23 1/11

2 2/11

3 N Prosentti Hirvijärvi 0 0 Jurvan yhtenäiskoulu 0 0 Kangas 0 0 Keskikylä 0 0 Kirkonkylä 0 0 Koivisto 0 0 Koskue 0 0 Luopa Luopajärvi 0 0 Mieto 0 0 Metsola 0 0 Paulaharju 0 0 Säntti 0 0 Tuiskula 0 0 3/11

4 2. Kuinka tärkeitä mielestäsi seuraavat asiat ovat esi- ja perusopetusta järjestettäessä? Vastaajien määrä: 23 4/11

5 5/11

6 Laadukas opetus Erilaiset tukitoimet saatavilla omassa koulussa Ajanmukaiset ja monipuoliset opetusvälineet Valinnaisaineiden saatavuus Ryhmäkoko Koulun koko Terve koulurakennus Koulun sijainti Kodin ja koulun välinen yhteistyö Aamu- ja iltapäivätoiminnan saatavuus Yhteisöllisyys Ei lainkaan tärkeää Ei suurta merkitystä Erittäin tärkeää Yhteensä Keskiarvo Mediaani , ,7 91, , ,78 65, , ,35 95, , ,04 86, , ,35 95, ,52 3 8,7 30,43 60, , ,04 86,96 Yhteensä ,89 3 6/11

7 3. Arvioi kouluverkkoratkaisun mahdollisia vaikutuksia lasten koulunkäyntiin ja hyvinvointiin Vastaajien määrä: 23 7/11

8 Suuri Vähäin Ei En Vähäin Suuri Yhtee Keski Medi 8/11

9 Opetusryhmän koko kasvaa Oppilas siirtyy yhdysluokkaop etuksesta vuosiluokkakoh taiseen opetukseen Oppilas saa tarvittaessa erityisopetusta Kouluterveyden hoitaja ja koulukuraattori useammin omalla koululla Uusi koulu sijaitsee kauempana kotoa Oppilas siirtyy koulukuljetukse n piiriin Lapsella on mahdollisuus solmia uusia ystävyyssuhteit a Uusi koulu on nykyistä suurempi Omaan kouluun tulee lisää oppilaita negatiiv inen vaikutu s en negatiiv inen vaikutu s vaikut usta osa a san oa en positiiv inen vaikutu s positiiv inen vaikutu s nsä arvo aani , ,22 26,08 0 4,35 0 4, , ,35 4,35 13,0 4 30,43 47, , ,04 86, , ,35 8,69 8,7 52,17 26, ,7 1 60,87 26,08 4,35 4,35 0 4, ,39 3 8,69 39,13 13,04 8,7 4,35 26, , , ,09 65, , ,04 60,87 8,69 8,7 4,35 4, ,87 4 8,7 13,04 13,04 21,7 4 34,78 8,7 Yhteensä ,82 4 9/11

10 4. Mitä muita vaikutuksia mahdollisella toiseen yksikköön siirtymisellä olisi lasten koulunkäyntiin ja hyvinvointiin? Ovatko vaikutukset positiivisia vai negatiivisia? Vastaajien määrä: 18 Vastaukset Negatiivinen vaikutus siinä kohtaa jos koulukuljetusta ei saa. Nyt jo kolmostie on vaarallinen lasten ylittää, koska kylässä ei ole suojatietä/alikulkua tmv. Ilmajoella kolmostie on määritelty vaaralliseksi ja tien ylitys on turvallisempi kuin Kurikassa. Vaaratilanteita on jo nähty lasten kohdalla, heidän ylittäessä tietä. Montako ruumista halutaan ennenkuin asialle päätetään tehdä jotain? Koulumatkojen pidentyessä ja kyydistysten ajoaikojhen pitkittyessä tulee stressiä pienille ihmisille -> negatiivinen vaikutus. Lisäksi varhaiset aamut tähän lisäksi olisivat todella huono yhdistelmä. Jos toiseen yksikköön lapsi siirtyy yksin, onhan se uusi tilanne kaikille ja vaikuttaa lapseen joko positiivisesti tai negatiivisesti. Riippuen lapsen siirron syistä. Isompi yksikkö = enemmän asioita, joita opettajat eivät näe, kiusaaminen saattaa lisääntyä; toisaalta voi olla enemmän mahdollisuuksia valita opiskeltavia asioita. Enemmän näen merkitystä sillä, että ryhmäkoko ei ole luokassa liian suuri, sillä etenkin alakoululaiset ovat oppimisessa hyvinkin eritahtisia. Erityisopetusta ja -tukea vaativat oppilaat omiin ryhmiinsä, sillä heidän suuri huomion tarpeensa häiritsee muiden oppimista ja varmasti aiheuttaa luokassa levottomuutta eli on haitaksi kaikille. Kouluihin on varmistettava ammattitaitoiset ja motivoituneet opettajat, jotka tai joiden sijoituspaikka ei todellakaan saa vaihtua joka vuosi tai jopa useasti vuodessa; alakoululaiselle pysyvät ihmissuhteet ovat tärkeitä. Koulumatka ei alakoululaisella saa olla liin pitkä. Pitkä aika taksissa tai linja-autossa väsyttää, tekee levottomaksi ja tietysti voi pidentää koulupäivän alakouluikäiselle liian raskaksi. Olen vakuuttunut siitä, että kohtuullisen pieni koulu, luokkakoko ja lyhyet koulumatkat ovat alakouluikäiselle paras ratkaisu. Kaikkea ei voi ajatella euroissa eli jospa kouluasioissa voisi mennä inhimillinen näkökulma edellä? Koulupäivät pitenevät kyyditysten vuoksi, jonka vuoksi lapset väsyvät enemmän. Kokemusta asiasta on, kun lapset olivat vuoden Tuiskulan koulussa remontin vuoksi. Kyytityksissä on omat ongelmansa (odottelu, kännykän käyttö, kiusaaminen, tällä hetkellä sudet). Mielestäni kyytityksessä pitäisi olla koko kaupungin kattavat säännöt. Tiedän kuntia, joissa kännyköitä ei saa käyttää takseissa. Kun lapsi istuu taksissa esim. tunnin päivässä, se on jo puolet päivän maksimiajasta. Mielestäni liian paljon koulun yhteyteen liitettynä! Vanhemmilla ei mitään valtaa puuttua asiaan. Miksei hyödynnettäisi taksiaikoja esim. äänisaduilla? Nykylapset kuulevat aivan liian vähän satuja. Kieli rikastumaan, mielikuvitukselle lisäpontta. Kaupungille satuja, jotka kiertävät autosta toiseen. Ei haittaa, vaikka kuulisi useammankin kerran saman. Meillä ainakin omassa autossa toimivat! Myös erilaisia istumisleikkien pussukoita voisi jakaa takseihin, jolloin arvotaan yksi leikki vuoroon ja leikitään sitä automatka. Mielikuvitusta kehiin, kiitos! Ei pelkkää kännykän räpläämistä! Koulukyyditys ei sinällään ole huono asia jos matka ei ole liian pitkä, mutta jos koulumatkaan menee päivässä 1-2 tuntia matkoineen ja odotustunteineen ei se ole lapsen edun mukaista. "Koulu sijaitsee kauempana kotoa" ; Kuinka kaukana?! Isot yksiköt ja luokkakoot lisäävät lasten 10/11

11 levottumuutta, haittaavat keskittymistä ja oppimista. Kysely ei mielestäni anna riittävää kuvaa vanhempien ajatuksista kun kysymys on ympäripyöreä ja valinnaisena vastausvaihtoehtoina on esim, "suuri positiivinen, vähäinen negatiivinen" ja veikkaanpa että harva lähtee vapaaehtoisilla teksteillä asiaa avaamaan vaikka ajatuksia olisi mielessä monia. Jos koulurakennus on hyväkuntoinen ja siellä on tilaa lapsille luokkahuoneissa niin ettei sisäilman laatu kärsi pahoin, luokkakoko pysyy kohtuullisena ja siellä on helposti pidettävissä opiskelurauha jne. ei ole isoa haittaa jos kouluun tulee lisää oppilaita tai koulu on nykyistä isompi. Jos taas ennestään isoon kouluun ja pieniin tiloihin ollaan laittamassa lisää lapsia ja kuljetellaan niitä pitäjän toiselta laitaa toiselle niin ongelmat lisääntyvät varmasi ja negatiivinen haitta on iso. Miettikää tarkkaan mitä päätätte, ettei mene hölmöläisten peiton jatkamiseksi. Lapsissa on meidän tulevaisuus! Lapset sopeutuvat hyvin muutoksiin, jos ne on oppimisen kannalta tärkeitä ja perusteltuja. Ryhmäkokojen kasvattaminen voi tuoda ongelmia yksilölliseen opettamiseen. Jos tuttu ja turvallinen kouluympäristö muuttuu, kyllä lapsi siihen reagoi. Reagointi on negatiivista. Pitkät koulumatkat Koulu/eskaripäivät kuljetuksineen voivat venyä aivan liian pitkiksi. En näe tässä muuta kuin negatiivista. Lapset muodostavat lujia ystävyyssiteitä jo eskarissa ja alaaste ikäiset ovat liian nuoria käsittelemään näin suuria muutoksia. Positiivisena saa uusi kavereita, en pidä itse pientä koulua kaikissa asioissa hyvänä asiana. Negatiivisia Negatiivisia. Uusi ympäristö voi olla kumpaakin. Riippuu niin lapsesta,onko vetäytyvä,herkkä. Koulukaverit. Koulupäivään käytettävän ajan pidentyminen pidemmän koulukyytiajan myötä väsyttää lasta.se myös stressaa lasta ja koko perhettä, kun jää vähemmän omaa aikaa/läksyjen tekoaikaa ennen harrastuksia. en osaa sanoa Nykyinen koulu lähellä, tilat hyvät. Paikka ja vanhemmat oppilaat tulleet tutuiksi eskariaikana. Koulun aloitukseen siirrolla olisi negatiivinen vaikutus. Aamu- ja iltapäivätoiminnan puuttumisella nykyiseltä koululta on perheen hyvinvointia heikentävä vaikutus. Ainut positiivinen asia olisi siis näiden mahdollinen saaminen. Tutut ympyrät katoaa,opettaja ja luokkakaverit vaihtuvat,nämä asiat saattavat vaikuttaa suurestikin joidenkin oppilaiden elämään.toki jos pystytään pitämään samat luokkakaverit samassa luokassa ja mahdollisesti vanha opekin(jos on hyvä ope)muuttaisi samaan kouluun.ja tehtäisiin lasten sopeuttaminen kouluun hienovaraisesti ja otettaisiin huomioon hyvin niin kaikki voisi sinuakin hyvin. 11/11