ASEMAKAAVAN SELOSTUS TYÖNUMERO: E UURAISTEN KUNTA HIRVASKANKAAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS JA MUUTOS , TARK

Transkriptio

1 TYÖNUMERO: E UURAISTEN KUNTA HIRVASKANKAAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS JA MUUTOS SWECO YMPÄRISTÖ OY TAMPERE Sweco

2 Muutosluettelo FIJOKI FIPASV FIKIRV HYVÄKSYTTY FIDNAG FITRYS FIKIRV EHDOTUS TRYS TRYS MKIR LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sweco Ympäristö Oy

3 Sisältö 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan tarkoitus TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö ja maisema Rakennettu ympäristö Muinaisjäännökset Ympäristön häiriötekijät Maanomistus Suunnittelutilanne ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavan tavoitteet ja eteneminen Suunnitteluvaiheen käsittely ja päätökset ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Aluevaraukset KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset ihmisten elinympäristöön Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset luontoon ja maisemaan Vaikutukset Kylmähaudan lähteeseen, Natura- alueeseen sekä pohjaveteen ASEMAKAAVAN TOTEUTUS S w e co Y m p ä r is t ö O y PL 88, Helsinki Mäkelininkatu 17 A, Oulu PL 453, Tampere PL 669, Turku w ww. s we c o. fi etunimi.sukunimi@sweco.fi puh Y-tunnus

4 repo001.docx Liitteet: Liite 1) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 2) Havainnepiirustus 3) Tilastolomake 4) Vastineluettelo 5) Meluselvitys, Sweco Ympäristö Oy, (31) KM u:\133_kaavoitus\asiakkaat_käynnissä\uurainen\e26192_hirvaskangas\d_suunnitelmat\hyväksyntään\tekstit\hirvaskangas_ak_selostus_hyvaksyntaan.docx

5 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan selostus koskee päivättyä ja tarkistettua asemakaavakarttaa. Asemakaavan laajennus koskee: tiloja 892:402:1:95, 892:402:1:138, 892:402:1:248, 892:402:1:249, ja 892:402:1:507, 892:402:1:512 sekä tiealuetta. Asemakaavan muutos koskee: Korttelin 15 tontteja 1-3 ja 7 sekä korttelin 16 tontteja 6-8 sekä lähivirkistysaluetta. Asemakaavan laajennuksella ja muutoksella muodostuvat korttelin 15 tontti 8, korttelit ja lähivirkistysalueet, muinaismuistoalue, luonnonsuojelualue, suojaviheralue, yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten alue sekä katu- ja tiealueita. Uuraisten kunnanvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan päivänä kuuta Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijoittuu Uuraisten kunnan koillisosaan, Hirvaskankaan alueelle, rajoittuen Äänekosken kaupungin rajaan. Uuraisten keskustaan on matka noin 15 kilometriä ja Jyväskylään 32 kilometriä. Kaavoitettava alue sijaitsee Valtatie 4 länsipuolella, Uuraistentien molemmin puolin. Kaava-alueen alueen pinta-ala on 33,49 hehtaaria. Alue on osittain kunnan ja osittain yksityisessä omistuksessa. Kaava-alueen rajausta on tarkistettu luonnosvaiheen nähtävilläolon jälkeen laajentamalla kaava-aluetta korttelin 15 tontille 7. Ehdotusvaiheen nähtävilläolon jälkeen kaavan rajausta muutettiin rajaamalla kaava VT4:n nykyiseen lunastusalueeseen. Suunnittelualueen sijainti ja rajaus. 1 (27)

6 1.3 Kaavan tarkoitus Uuraisten kunnanhallitus on tehnyt päätöksen Hirvaskankaan asemakaavan laajentamisen käynnistämisestä ( 184). Asemakaavan tarkoituksena on mahdollistaa alueelle työpaikka- ja liikerakentamista. Kaavatyön ohessa tarkastellaan Uuraistentien liikennejärjestelyjä. 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavoituspäätös KH ( 184) Kaavan vireilletulosta on kuulutettu Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, valmisteluaineisto ja kaavaluonnos nähtävillä Kaavaehdotus nähtävillä Hyväksyminen: Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan Asemakaava Nyt laadittavan asemakaavan laajennuksen ja muutoksen tavoitteena on mahdollistaa työpaikka- ja liikerakentamista valtatie 4:n läheisyyteen. Kaavatyön yhteydessä tutkitaan Uuraistentien liikennejärjestelyjä. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 33,49 hehtaaria, josta korttelialuetta on 9,71 ha. Asemakaavan muutos koskee 2,22 ha:n alaa Tervatehtaantien eteläpuolisten asuinkorttelien alueella. Kaavalla osoitettu rakennusoikeus on k-m², kokonaistehokkuuden ollessa e=0,10. Alueen suurin sallittu kerrosluku on III. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan laajennus ja muutos tulee voimaan, kun lainvoimainen hyväksymispäätös kuulutetaan. Toteuttaminen voidaan aloittaa tämän jälkeen. 2 (27)

7 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Alueen yleiskuvaus Kaava-alue sijaitsee Uuraisten kunnan koillisosassa. Kaava-alue rajautuu Äänekosken kaupungin rajaan itä- ja eteläosistaan. Lännestä kaava-alue rajautuu Hirvaskankaan asemakaavaan. Kaava-alueella sijaitsee Kylmähaudan muinaisjäännös sekä Kylmähaudan ja Karvalin luonnonsuojelualueet, josta osa on NATURA kohdetta. Kaava-alueen vieressä, Uuraistentien varressa on käytöstä poistuva maa-aineisten ottoalue. 3.2 Luonnonympäristö ja maisema Suunnittelualue on pääosin rakentumatonta metsätalousmaata. Luontokohteista merkittävin on Kylmähaudan lähteikkö, joka on osoitettu myös Natura2000-kohteeksi (Hitonhaudan- Kylmähaudan- Hirvasjoen Natura 2000). Kylmähaudan Natura-kohde sisältyy Kylmähaudan, Karvalin ja Rentolan luonnonsuojelualueisiin. Kylmähaudan ja Karvalin luonnonsuojelualueet sijaitsevat kaava-alueella ja Rentolan luonnonsuojelualue Äänekosken puolella. Kylmähauta on Keski-Suomessa hyvin harvinainen rinne- ja lähteikkösuo (Fennoskandian lähteet ja lähdesuot). Lähteikön ja sen reunasta jyrkkänä nousevan rinteen rajassa on tihkupintoja ja rautapitoisia avolähteitä. Rinteillä kasvaa vanhempia haapoja ja kuusikkoa. Natura tarvearvioinnissa todetaan: Luontotyyppiin kuuluvat avolähteet, tihkupinnat, lähdenorot ja -purot, mukaan lukien niitä ympäröivä vallitsevasti lähteisyyttä ilmentävä kasvillisuus, sekä näiden muodostamat erilaiset yhdistelmät ravinteisia huurresammallähteitä lukuun ottamatta. Kylmäpuron meso-eutrofinen lähteikkö on supan pohjalla, missä on myös lähteistä ruohoja heinäkorpea ja hieman lehtokorpea. Lähteet muodostavat supan pohjalle lukuisia puroja, jotka yhtyvät yhteen pääuomaan. Luontotyypin edustavuus on erinomainen. Kylmäpuron lähteikön pohjakerrosta luonnehtivat mm. purosuikerosammal, lettohiirensammal, hetehiirensammal, luhtakuirisammal, otaluhtasammal, isolehväsammal, lettolehväsammal ja taskulapasammal. Kylmäpuron lähteikön pääuoman varressa kasvaa niukasti putkilokasveja. Yleisiä lajeja ovat mesiangervo, ojakellukka, leskenlehti ja rönsyleinikki. Lähdepurojen varressa ja kivillä kasvavat mm. hetealvesammal, purolähdesammal ja purolaakasammal. Myös harsosammal kasvaa lähdepuron varressa. Lähteikön lähistöllä on harsosammaleen ja maksasammaliin kuuluvan vakoruutusammaleen kasvupaikat. Lisäksi kohteelta on tiedossa useita uhanalaisia ja silmälläpidettäviä lajeja: Erittäin uhanalainen (EN) purolaakasammal kasvaa lähdepuron varressa ja kivillä. Purolaakasammalta on lähdepuron yläosassa aivan puron varrella noin 40 metrin matkalla. 3 (27)

8 Vaarantunut (VU) harsosammal, jota kasvaa lähdepuron varressa. Harsosammal viihtyy kosteilla, varjoisilla, läheisillä tai tihkuisilla runsasruohoisilla kasvupaikoilla. Vaarantunut (VU) maksasammaliin kuuluva vakoruutusammal, joka on erityisesti erityisen herkkä kasvuympäristön kuivumiselle. Ruutusammalta tavataan varjoisilta kosteilta (kalkki-) kallioseinämiltä sekä kostealta kalkkipitoiselta maalta puronvarsista ja lähteiköistä. Vaarantunut (VU) pyörörutavesiäinen, joka on lähteisiin erikoistunut vesihyönteislaji. Vaarantunut (VU) lähdeperhossääski, joka on vaatelias lähdelaji. Lajia tavataan eteläisessä Suomessa vain suurilta harjualueiden lähteiköiltä. Laji on mainittu luonnonsuojeluasetuksen liitteessä 4. Vaarantunut (VU) hakamaatuhkelo, joka viihtyy hakamailla ja kuusikoissa. Laji on löydetty lehtotähtimön ja saniaisten luonnehtimasta korvesta. Silmälläpidettäviä (NT) lajeja ovat lepikkolaakasammal, tuoksumatara, kaislasara, kantoraippasammal ja korpinurmikka. Lepikkolaakasammal kasvaa lahonneiden kantojen tyvillä. Kantoraippasammalta on lähteikön ympäristön lahopuilla. Korpinurmikan kasvupaikat ovat lähdehetteiköllä ja lähdepuron varrella. Muita huomionarvoisia lajeja ovat herttakaksikko, soikkokaksikko ja pohjanruttojuuri. Lähteikkö ei kuitenkaan ole luonnontilainen, sillä sinne on rakennettu vedenottoon tarkoitettuja kaivoja ja purkupuroa on muokattu mm. valtatien rakentamisen yhteydessä. Kaava-alueelta on tutkittu ja havaittu liito-oravia Uuraisten Hirvaskankaan osayleiskaavan ja rantayleiskaava-alueen liito-oravaselvityksessä vuonna 2006 (Risto Sulkava). Vuoden 2015 Liito-oravakartoituksessa (Mia Rahinantti) alueella havaittiin edelleen jälkiä liito-oravasta, mutta aiempaa vähempänä. Viimeisemmässä kartoituksessa liito-oravahavainnot kaava-alueella sijoittuvat NATURA alueelle. Liito-oravakartoituksessa todetaan seuraavaa: Kylmähaudan alue on eristynyt voimakkaasti muusta ympäristöstä. Sen ainutlaatuinen elinympäristö on ihanteellinen liito oravalle, mistä kertoo siellä edelleen olevat papanaesiintymät. Kuitenkin elinkelpoisen kannan ylläpitäminen näyttäisi olevan erittäin haastavaa, ellei täysin mahdotonta. Liito-orava naaralle alueen koko riittäisi reviiriksi, mutta koiraalle ei ole riittävää reviirialuetta, joka olisi soveltuva elinolosuhdevaatimuksiltaan. Täten lisääntymiseen on huonot edellytykset. Kylmähaudan pohjoisosan alue, jolle asemakaavan laajennusta on suunniteltu, ei tällä hetkellä heikennä tai vaaranna liito -oravan elinmahdollisuuksia. Pohjoisosa, jolle asemakaavan runkosuunnitelma on tehty, on tällä hetkellä osin avohakkuualuetta ja osin tasaikäistä ja tasalajista nuorta kasvatusmännikköä. Jatkosuunnittelussa on otettava huomioon liito- 4 (27)

9 oravien siirtymäyhteyksien säilyminen ja niiden tarkoituksen mukainen luominen elinolosuhteiltaan soveliaille alueille (Liito-oravakartoitus, Miia Rahinantti, 2015) Pohjavesi Alue kuuluu osittain Hirvaskankaan tärkeäksi luokiteltuun pohjavesialueeseen (luokka 1). 3.3 Rakennettu ympäristö Kaava-alueella sijaitsee kaksi omakotitaloa. Lähiympäristön rakennuskanta muodostuu pääosin uudehkoista asuinrakennuksista sekä kaupan rakennuksista. Kaupalliset palvelut sijoittuvat pääosin Äänekosken puolelle eritasoliittymän ympärille. Kaava-alueen läheisyydessä, valtatien itäpuolella sijaitsee Koivistonkylän maakunnallisesti arvokas maisemaalue. Hirvaskankaan alue on vanha risteyspaikka, sillä niin sanottu Kuninkaantie on kulkenut lähellä Valtatie 4:än linjausta. Hirvaskankaan alue on toiminut pohjois-etelä ja itä-länsisuuntaisen liikenteen risteyspaikkana ainakin luvulta asti. Alue on osoitettu maakuntakaavan tarkistuksessa kulttuuriympäristön vetovoima-alueeksi. Kaava-alueen rakennuskantaa on vähän ja se on hajanaisesti syntynyttä. 3.4 Muinaisjäännökset Kaava-alueella sijaitsee Kylmähaudan historiallinen hiilimiilu (kohde muinaisjäännösrekisteri). 3.5 Ympäristön häiriötekijät Osa kaava-alueesta kuuluu Valtatie 4:n melualueeseen. Valtatien liikenne vaikuttaa myös ilmanlaatuun. Kaava-alueen vieressä sijaitsee entinen soranottokuoppa. 3.6 Maanomistus Kaavoitettava alue on osittain kunnan ja osittain yksityisessä omistuksessa. 5 (27)

10 3.7 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset ja seudulliset suunnitelmat Valtakunnalliset tavoitteet (VAT) Kaava-aluetta koskevat valtioneuvoston voimaan tulleen periaatepäätöksen mukaiset valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Tarkistetut tavoitteet ovat tulleet voimaan Uuraisten Hirvaskankaan alueella korostuvat valtakunnallisten tavoitteiden seuraavat kohdat: toimiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Valtioneuvoston päätöksessä tavoitteet on jaettu yleis- ja erityistavoitteisiin niiden alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua ohjaavien vaikutusten perusteella. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa Kaava-alue kuuluu valtatie 4: n sekä Kylmähaudan Natura-alueen vaikutuspiiriin. Alue sijoittuu pääosin pohjavesialueelle. Maakuntakaavan tarkistus Keski-Suomen maakuntahallitus käynnisti Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen. Tarkistus koskee Keski-Suomen maakuntakaavaa, 1., 2., 3. ja 4. vaihemaakuntakaavaa sekä Pirkanmaan 1. maakuntakaavaa Jämsän Länkipohjan osalta. Kaavoitusprosessin yhteydessä arvioidaan voimassa olevia kaavoja. Tarkistus koskee kaikkia maakuntakaavan teemoja: asutusrakennetta, liikennettä, teknistä huoltoa, luonnonvaroja, erityistoimintoja, kulttuuriympäristöä, luonnonsuojelua ja virkistystä. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt maakuntakaavan tarkistuksen Keski-Suomen maakuntahallitus päätti kokouksessaan ( 6) maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n mukaisesti määrätä Keski-Suomen maakuntavaltuuston ( 40) hyväksymän Keski-Suomen tarkistetun maakuntakaavan tulemaan voimaan. Voimaan tullessaan Keski-Suomen tarkistettu maakuntakaava kumoaa Keski-Suomen maakuntakaavan, 1., 2., 3., ja 4. vaihemaakuntakaavat sekä Jämsän Länkipohjan osalta Pirkanmaan 1. maakuntakaavan. 6 (27)

11 Ote Keski-Suomen maakuntakaavojen tarkistus ( ) Maakuntakaavan tarkistus osoittaa nyt laadittavan asemakaavan alueelle tai sen välittömään läheisyyteen monipuolisen työpaikka-alueen (vaaleanpunainen-harmaa), valtatien kehittämisakselin (paksu vihreänruskea katkoviiva), kulttuuriympäristön vetovoima-alueen (raidoitus), NATURA alueen (Hitonhauta- Kylmähauta-Hirvasjoki; harmaa neliö), uuden moottoritien (punainen viiva), seututien, maakunnallisesti tärkeän pohjavesialueen (harmaa pistekatkoviiva), luonnonsuojelualueen (sl), biotalouteen tukeutuvan alueen (kellertävä taustaväri) sekä vähittäiskaupan suuryksikön (oranssi km). Suunnittelumääräykset Monipuolinen työpaikka-alue: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee erityistä huomiota kiinnittää liikenteellisten olosuhteiden järjestämiseen. Alueiden käytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisesti merkittävien liikenneverkkojen toimivuuden turvaamiseksi tarvittavat rinnakkaistie- ja eritasojärjestelyt ja turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Hirvaskangasta koskeva aluekohtainen suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee huomioida liikenteen tarvitsemat palvelut. Alueelle ei tule sijoittaa vaarallisia kemikaaleja valmistavaa tai varastoivaa laitosta. Valtatien 4 kehittämisakseli: Alueidenkäytön suunnittelussa on kehittämisakselilla varauduttava tavoitetilaan, joka mahdollistaa valtatien kehittämisen TEN Tydinliikenneverkon vaatimusten mukaisena. Sillä tulee kiinnittää huomiota pitkämatkaisen liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen sekä liikenteen ja matkailun palveluihin ja yritystoiminnan edistämiseen. Tien kehittämisen tulee perustua matkojen ja kuljetusten käyttäjälähtöiseen palvelutasoajatteluun. Kehittämisakseli on myös joukkoliikenteen laatukäytävä, jonka liityntäyhteyksiä ja -pysäköintiä tulee kehittää. Moottori- tai moottoriliikennetie, uusi Tien ja eritasoliittymien sijainti sekä muun tieverkon järjestelyt täsmentyvät tien suunnittelun yhteydessä. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon liikennemelun leviämisen estäminen, pohjavesien suojaustarve sekä Hitonhauta-Kylmähauta-Hirvasjoki nimiseen Natura 2000 alueeseen mahdollisesti kohdistuvat merkittävästi heikentävät vaikutukset. 7 (27)

12 Kulttuuriympäristön vetovoima-alue Alueen kehittämisessä tulee hyödyntää kulttuuriympäristön monimuotoisuutta. Alueidenkäytön suunnittelulla edistetään kulttuuriympäristöjen kestävää käyttöä ja hoitoa. Alueilla metsien hoito ja käyttö perustuu voimassa olevaan metsälainsäädäntöön. Maakunnallinen tärkeä pohjavesialue Pohjavesialueille ei tule sijoittaa pohjaveden pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavia laitoksia ja toimintoja eikä maa-ainesten ottoa. Biotalouteen tukeutuva alue Alueen suunnittelussa varmistetaan maa- ja metsätalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen toiminta- ja kehittämisedellytykset sekä turvataan hyvien ja yhtenäisten metsä- ja peltoalueiden säilyminen maaseutuelinkeinojen käytössä. Luonnonsuojelualue Alueella ei saa ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. Suojelumääräys on voimassa, kunnes suojelualue varsinaisesti perustetaan. Vähittäiskaupan suuryksikkö Vähittäiskaupan suuryksikkö tulee sijoittaa taajamaan tai sen välittömään läheisyyteen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa alueelle voidaan osoittaa sellaista merkitykseltään seudullista vähittäiskauppaa, joka kaupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös keskusta-alueiden ulkopuolelle kuten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppaa. Alueiden käytön suunnittelussa on turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Vähittäiskaupan yhteenlasketut enimmäiskerrosalat: Äänekoski Hirvaskangas k- m 2. 8 (27)

13 3.7.2 Kunnalliset ja muut alueelliset suunnitelmat Yleiskaava Alueelle on laadittu Hirvaskankaan oikeusvaikutteinen osayleiskaava, joka on hyväksytty kunnanhallituksessa Kaava-alueelle on osoitettu työpaikka-alueet TP ja TP-1, maa- ja metsätalousvaltainen alue M, pientalovaltainen alue AP, pientalovaltainen alue, jolla pienimuotoinen verstastoiminta on sallittua (AP-1) ja maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityisiä ympäristöarvoja MY. AP-1- alueelle on osoitettu uusi rakennuspaikka. Alueen eteläosaan on osoitettu luonnonsuojelualue SL, muinaismuisto sm-14. Alueella sijaitsee osittain myös NATURA 2000-kohde. Liito-oravista kertova Luo- alue on osoitettu Valtatie 4:n viereiselle TP alueelle. Alueella on meluraja 55 db. Suurin osa nyt laadittavan asemakaavan laajennuksen ja muutoksen kaava-alueesta on osoitettu yleiskaavassa työpaikka-alueeksi (TP ja TP-1). Kulku alueelle on osoitettu Uuraistentien kautta. Ote Hirvaskankaan osayleiskaavasta (Uuraistentie-VT4). Asemakaavoitettava alue on rajattu keltaisella katkoviivalla. 9 (27)

14 Asemakaava Nyt laadittavan asemakaavan alue on pääosin kaavoittamaton. Alueen luoteisosassa on voimassa Hirvaskankaan asemakaava, joka on tullut voimaan Voimassa olevassa asemakaavassa on kaava-alueelle osoitettu lähivirkistysalue (VL) sekä erillispientalojen korttelialuetta (AO-3) ja asuinpientalojen korttelialue (AP-2). Erillispientalojen korttelialuetta (AO-3) koskee määräys: Rakennusoikeuden määrä on osoitettu tehokkuuslukuna, siten että tonttikohtainen kerrosalan enimmäismäärä saa olla enintään 500m2. Kortteleissa on voimassa MRL 58.5 :n mukainen toteuttamisen ajoittamista koskeva rakennuskielto. Kielto koskee uuden rakennuksen rakentamista enintään kolmen vuoden ajaksi. Kunta saa erityisestä syystä pidentää kieltoaikaa enintään kolme vuotta kerrallaan. Asuinpientalojen korttelialuetta (AP-2) koskee määräys: Alueelle voidaan sijoittaa ympäristöhäiriötä tuottamattomia työtiloja enintään 50 % sallitusta kerrosalasta. Toiminta ei saa aiheuttaa häiritsevää melua, tärinää, ilman pilaantumista, maaperän saastumista tai muuta häiriötä. Voimassa olevassa asemakaavassa on nyt suunniteltavan kaava-alueen viereen osoitettu erillispientalojen korttelialuetta (AO-3 ja AP-2) sekä yleisten rakennusten korttelialuetta (Y). Ote Hirvaskankaan asemakaavasta, johon nyt laadittava kaava-alue rajautuu. Nyt laadittavan asemakaavan rajaus on osoitettu punaisella viivalla. 10 (27)

15 Äänekosken puolella eritasoliittymän varteen alueita on kaavoitettu lähinnä kaupalle, teollisuudelle sekä Hirvimäen osalta asumiselle. Rakennusjärjestys Uuraisten kunnan rakennusjärjestys on astunut voimaan Rakennuskielto Maakuntakaavassa osoitetuilla muinaisjäännös-, SL-, ja moottoritiealueilla on voimassa ehdollinen rakentamisrajoitus (MRL 33). Suojelupäätökset Kaava-alueella sijaitsee maakuntakaavassa osoitetut luonnonsuojelualue, NATURA 2000-kohde, Kylmänhaudan muinaisjäännös sekä Karvalin ja Kylmähaudan luonnonsuojelualueet. Yleiskaavassa on osoitettu MY-alue sekä luo- kohde, jonka luonnonarvot tulee tarkemmin selvittää ja ottaa huomioon alueen käytön tarkemmassa suunnittelussa. Liitooravat on osoitettu luo- merkinnällä. MY- merkintä sisältää määräyksen: Alueen metsänkäsittelyssä on noudatettava kulloinkin voimassa olevia metsäluonnon arvokkaita elinympäristöjä koskevia metsänhoitosuosituksia ja Metsä- Tapion ohjeita. Maisemaa olennaisesti muuttavat metsänkäsittelytoimet on kielletty. Alueella sallitaan rakentaminen vain maa- ja metsätaloutta varten. Alueen mahdollinen rakennusoikeus on tilakohtaisesti siirretty rakentamisen sallivalle alueelle. Pohjakartta Pohjakarttana käytettään vektorimuotoista karttaa. Karttaa pidetään ajan tasalla kunnan toimesta. Pohjakartan kiinteistöraja-aineistoa on tarkistettu Maanmittauslaitoksen kiinteistörekisterin perusteella. Alueelle laaditut muut suunnitelmat, selvitykset ja inventoinnit: Suunnittelutyössä hyödynnetään laadittuja selvityksiä ja suunnitelmia, kuten Äänekosken kaupunki ja Uuraisten kunta, Hirvaskankaan asemakaavat, NATURAtarvearviointi, FCG Suunnittelu ja tekniikka, Liito- oravakartoitus, Hirvaskankaan asemakaavan laajennus, + yleiskaava-alueen aikaisemmin kartoitetut alueet, Mia Rahinantti, 2015 Hirvaskankaan (VT4/ Uuraistentie) meluselvitys, Sweco Ympäristö, Hirvaskankaan alueen liikenneselvitys, Sweco Ympäristö, Valuma-alueselvitys, Sweco Ympäristö, Lausunto asemakaavan laatimisen yhteydessä tehdyistä selvityksistä ja lisätutkimustarpeista, Sweco Ympäristö, Lausunto Kylmähaudan valuma-alueesta maatutkaluotausten perusteella, Sweco Ympäristö, Asemakaavan vaikutus lähteeseen pinta-alatarkastelujen perusteella, Sweco Ympäristö, Esiselvitys/Projektisuunnitelma Kylmähaudan valuma-alueesta, Sweco Ympäristö, (27)

16 Natura-arvioinnin tarve Kylmähaudan Natura-alueelle, TMI Pohjanmaan luontotieto Terhi Ala-Risku, 2014 Hirvaskankaan osayleiskaavan luonto- ja maisemaselvitys. Turkka Korvenpää, Luonto- ja ympäristötutkimus Envibio Oy, 2003 Hirvaskankaan osayleiskaavan ja rantayleiskaavan muutos. Tarkennettu liito-oravaselvitys Risto Sulkava. Hirvaskankaan muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila, Mikroliitti Oy sekä tarkennus Maakuntakaava-aineistot ja selvitykset Hirvaskankaan kehittämissuunnitelma Valtatien kehittäminen välillä Kirri- Kotakennäs, Destia, Luonnonsuojelulain 65 :n mukainen arvio Hirvaskankaan eritasoliittymän rakentamisen vaikutuksista läheiseen Hitonhauta-Kylmähauta-Hirvasjoki- nimiseen NATURA-alueeseen (FI ) sekä arvio hankkeen vaikutuksista lähistöllä sijaitseviin liito-oravaesiintymiin, Suomen luontotieto, Jyrki ja Satu Oja, 2007 Valtatien meluselvityskartat: Eritasoliittymän kohdalta WSP Oy, Pohjois- ja eteläosalta AIRIX Ympäristö Oy, 2010 ja Hirvaskankaan asemakaavaluonnosta varten laadittu vesihuollon yleissuunnitelma, AIRIX Ympäristö Oy, Vapaa-ajan asukkaiden ja Hirvaskankaan ohi kulkevan liikenteen ostovoima ja sen vaikutus liiketilan lisätilatarpeeseen, Strafica Oy 4. vaihemaakuntakaavan selvitykset mm. Kaupallinen selvitys 2010 ja Kaupallinen palveluverkkoselvitys. Uutta koulua varten on laadittu hankesuunnitelma, alustava huonetilaohjelma ja kustannusarvio, 2011 Hirvaskankaan kaavarunko, AIRIX Ympäristö, Äänekosken kaupunki, Hirvimäen alueen kaava-asiakirjat sekä valtatien itäisen alueen kaava-asiakirjat 12 (27)

17 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Hankkeeseen on ryhdytty kunnan aloitteesta. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Uuraisten kunnanhallitus on tehnyt päätöksen Hirvaskankaan asemakaavan laajentamisen käynnistämisestä ( 184). Uuraisten kunnan puolesta suunnittelua ovat ohjanneet aluearkkitehti Ulla Järvinen, rakennustarkastaja Pekka Minkkinen (maaliskuu 2015 asti) sekä kunnaninsinööri Marko Konola. Kaava laaditaan Sweco Ympäristö Oy Tampereen toimistossa. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat: Kaava-alueen ja näihin rajoittuvien alueiden maanomistajat ja asukkaat sekä lähialueen asukkaat Kaavan vaikutusalueen yritykset, yritysten työntekijät ja käyttäjät Uuraisten kunta: - kunnanvaltuusto - kunnanhallitus - lautakunnat - sivistyspalvelut Keski-Suomen liitto Keski-Suomen ELY keskus Keski-Suomen museo Keski-Suomen aluepelastuslaitos Energia ja teleyhtiöt Yhdistykset ja järjestöt Äänekosken kaupunki Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu osallisille, maanomistajille ja Keski-Suomen ELY- keskukselle Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Tiedottaminen ja kuuleminen Tiedottaminen ja osallistuminen sekä kuuleminen hoidetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Valmisteluaineisto ja kaavaluonnos Valmisteluaineisto ja kaavaluonnos asetettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Luonnosvaiheessa annettiin 7 lausuntoa ja yksi mielipide Luonnosvaiheen nähtävilläoloaikana jätetyistä lausunnoista ja mielipiteistä on laadittu vastineluettelo, joka löytyy ehdotusaineiston yhteydessä liitteestä (27)

18 Kaavaehdotus Ehdotusaineisto ja kaavaehdotus asetettiin nähtäville Nähtävilläoloaikana jätetyistä lausunnoista ja muistutuksista on laadittu vastineluettelo, joka on asemakaavan hyväksymisvaiheessa liitteessä 4. Ehdotusvaiheen nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset on kerrottu kappaleessa Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on toimitettu tiedoksi Keski-Suomen ELY- keskukseen. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Viranomaisilta on pyydetty lausunnot kaavaluonnoksesta ja kaavaehdotuksesta. 4.4 Asemakaavan tavoitteet ja eteneminen Lähtökohtatavoitteet Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa työpaikka- ja liikerakentaminen valtatie 4 läheisyyteen. Uuraistentien liikennejärjestelyjä tutkitaan kaavatyön aikana. Kaavatyö etenee yhteistyössä Äänekosken Hirvimäen asemakaavan kanssa Suhde voimassa olevaan maakuntakaavaan Kaavaehdotus on maakuntakaavan ja sitä täsmentävän oikeusvaikutteisen osayleiskaavan mukainen. Tarkistetutussa maakuntakaavassa alueelle tai sen läheisyyteen on osoitettu muun muassa monipuolinen työpaikka-alue, vähittäiskaupan suuryksikkö sekä valtatie 4:n kehittämisakseli. Maakuntakaava on esitelty tarkemmin kohdassa Suhde voimassa olevaan yleiskaavaan Nyt laadittava asemakaava toteuttaa kaava-alueella voimassa olevan, Uuraisten kunnanhallituksen hyväksymän Hirvaskankaan osayleiskaava ja rantayleiskaavan keskeisiä maankäytöllisiä tavoitteita. Nyt laadittavan asemakaavan kaava-alueen keskeiset osat on osoitettu toimitilarakennusten korttelialueiksi (KTY). Toimitilarakennusta korttelialueiden rajaus on esitetty asemakaavassa huomattavasti suppeampana kuin yleiskaavassa. Toimitilarakennusten korttelialueiden eteläpuolelle on osoitettu osayleiskaavasta poiketen noin 180 metriä leveä, yhtenäinen, rakentamaton, Kylmähaudan luonnonsuojelualuetta puskuroiva, vyöhykemäinen suojaviher-, lähivirkistysalue (EV, VL). Em. aluevaraukset toteuttavat Kylmähaudan suojelutavoitetta. Suojaviheralue jatkuu osayleiskaavasta poiketen yhtenäisenä noin 80 metriä leveänä vyöhykkeenä myös uusien korttelialueiden ja VT4:n liikennealueen välisellä kaava-alueen osalla. Em. aluevaraukset toteuttavat VT4:n liikennealueen kehittämistavoitteita ns. maksimivaihto-ehdon edellyttämällä tavalla. Osayleiskaavassa työpaikka-alueet on ulotettu kiinni VT4:n nykyiseen liikennealueeseen. 14 (27)

19 Tervatehtaantien katualueen eteläpuolelle on osoitettu osayleiskaavan M-merkinnästä poiketen kahden korttelin muodostama, kokonaispinta-alaltaan noin 1 ha:n suuruinen, olemassa olevaa rakennetta luontevasti täydentävä asuinalue (AR, AO), sekä asuinkorttelien eteläpuolinen, yhtenäinen lähivirkistysalue (VL). Em. aluevaraukset toteuttavat toiminnalliselta luonteeltaan ja mitoitukseltaan toisistaan erottuvien korttelialueiden yhteensovittamiseen liittyviä tavoitteita kaava-alueen pohjoisosalla. Osayleiskaavassa työpaikka-alueet on ulotettu kiinni Tervatehtaantien eteläpuolisiin, olemassa oleviin pientalovaltaisiin asuinkortteleihin. Uuraistentien pohjoispuolisten KTY-, AO- ja AR-korttelialueiden liikennöinti on järjestetty osayleiskaavassa esitetystä poiketen kokonaan Tervatehtaantien kautta. Järjestely mahdollistaa em. korttelialueiden liikennöinnin olemassa olevaa verkostoa kehittäen ja Uuraistentien eteläosan liikenneturvallisuuden parantaen. Uuraistentien Äänekosken puoleiselta osalta on tarkoitus poistaa liikenneturvallisuuden kannalta huonona pidetty, kiinteistölle 1:248 johtava liittymä. Osayleiskaavassa VT4:n länsireunaan osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue (luo), jonka puusto on hakattu nyt laadittavassa asemakaavassa osoitettua Kylmähaudan luonnonsuojelualuetta (SL) ja Kylmähaudan pohjoispuolelle sijoittuvan muinaismuistoalueen (SM) metsäsaareketta lukuun ottamatta kokonaan. Tämän vuoksi kaavan laatija ei näe perusteita luo-merkinnän käyttämiselle nyt laadittavan asemakaavan yhteydessä Prosessin aikana syntyneet ja tarkentuneet tavoitteet Alustava luonnos Nyt laadittavan asemakaavatyön aloitusvaiheessa laadittiin alustava luonnos, jossa tutkittiin alueen rakentamisen volyymiä sekä katuyhteyden muodostamista suoraan Uuraistentieltä. Alustavan kaavaluonnoksen pohjalta laadittiin liikenneselvitys (Sweco Ympäristö 2015) sekä Esiselvitys/Projektisuunnitelma Kylmähaudan valuma-alueesta (Sweco Ympäristö, ) ja Natura-arvioinnin tarve Kylmähaudan Natura-alueelle (TMI Pohjanmaan luontotieto Terhi Ala-Risku, 2014). Valmisteluvaiheen aikana todettiin, ettei keskeisten KTY- kortteleiden liikennöintiä voida järjestää kaava-alueen eteläpuolisen Äänekosken alueen kautta eikä kaava-alueeseen sisältyvän Uuraistentien liikennealueen osalta liikenneturvallisuusnäkökulmien ja vaikean topografian vuoksi. Alustavassa luonnoksessa toimitilarakennusten (KTY) korttelialueille on osoitettu yhteensä 8 tonttia, jotka sijoittuvat muinaismuistoalueen välittömään läheisyyteen. KTYkorttelialueita on osoitettu 11,32 ha. Kaava-alueen eteläisin korttelialue on osoitettu yleisten rakennusten korttelialueena (Y). KTY- kortteiden ja Tervatehtaantien asutuksen väliin on osoitettu lähivirkistysaluetta (VL). 15 (27)

20 Ote alustavasta asemakaavaluonnoksesta. Alustavan luonnoksen pohjalta laadittiin Kylmähaudan valuma-alueen esiselvitys (Sweco, 2014), jossa todetaan seuraavaa: Rakentaminen voi samentaa lähdevettä, jos pohjavedenpinta on lähellä rakentamisen tasoa. Suojatäisyys pohjaveden ylimmän pinnan ja maanpinnan välillä täytyisi olla vähintään 3 m., eikä uutta rakentamista ole sijoitettu suojeltavien alueiden välittömään läheisyyteen. 16 (27)

21 Luonnosvaihe Valuma-alueselvitys sekä liikennejärjestelyiden toteuttaminen toimivat lähtökohtina kaavaluonnoksen laadinnassa. Luonnosvaiheessa kaava-alueeseen otettiin Tervatehtaantien toteuttamattomat asuinpientalojen alueet, jolloin katuyhteys pystyttiin järjestämään Tervatehtaantien kautta. KTY- alueet sijoitettiin huomattavasti kauemmaksi NATURA- alueesta. NATURA- alueen ja toimitilarakennusten korttelialueen rajan väliin jätettiin noin 200 metriä. Keski-Suomen ELY- keskuksen pyynnöstä valtatie 4 varren suojaviheralueita laajennettiin niin, että ne ulottuvat vähintään 80 metrin etäisyydelle valtatien keskilinjasta. Nähtävillä ollut kaavaluonnos. 17 (27)

22 Ehdotusvaihe Luonnosvaiheen nähtävilläolon jälkeen kaavakarttaa ja -selostusta tarkennettiin kaavaluonnoksesta saadun palautteen pohjilta. Kaavakarttaan lisättiin ET-alue puistomuuntamoa varten Elenian antaman lausunnon perusteella. KTY- korttelialueiden rajausta ja käyttötarkoitusta tarkistettiin. Muinaismuistoalueen (SM) kaavamääräystä tarkistettiin Keski-Suomen maakuntamuseon antaman lausunnon mukaan. Kaavaselostusta tarkennettiin erityisesti vaikutusten arvioinnin osalta ELY- keskuksen antaman lausunnon perusteella. Kaavan hulevesimääräyksiä sekä hulevesien hallintaan liittyviä periaatteita on tarkistettu ELY- keskuksen lausunnon ja työneuvottelun perusteella. Työneuvotteluun osallistuivat Uuraisten kunnan sekä Keski-Suomen ELY-keskuksen edustajien lisäksi Natura-tarvehankinnan laatija ja Äänekosken kaupungin edustajia. Työneuvottelussa sovittuja periaatteita on noudatettu tämän kaavan lisäksi Äänekosken puoleisessa Hirvimäen asemakaavassa, joka on kaavatyön aikana saanut lainvoiman Kaavaluonnoksen hulevesien hallinta perustui kaava-alueen vettäläpäisemättömiltä, raskaasti liikennöidyiltä pinnoilta tulevien hulevesien johtamiseen öljynerotuskaivojen kautta pois pohjavesialueelta. Kaavaehdotuksessa edellytetään kaikkien kaava-alueelle sijoittuvien KTY- ja ALY-korttelialueiden vettäläpäisemättömiltä pinnoilta (puhtaita kattovesiä lukuunottamatta) tulevien hulevesien esikäsittelyä öljyn- ja hiekanerotuskaivoin ja paikallista imeyttämistä tontilla tai muulla viranomaisen hyväksymällä alueella. Kaava-alueen liikenne- ja pysäköintialueet tulee pinnoittaa ja tontin hulevesisuunnitelma esittää rakennusluvan hakemisen yhteydessä. Kaava-alueen eteläisimpien kortteleiden käyttötarkoitusta muutettiin samaisen työneuvottelun perusteella ALY (asuin-, liike-, toimisto- ja yleisten rakennusten) korttelialueeksi. Kaava-alueeseen lisättiin korttelin 15 tontti 7, jota asemakaavalla laajennetaan. Melumääräystä on tarkistettu ELY- keskuksen lausunnon perusteella. Tämän lisäksi kaavan yleismääräyksiä tarkistettiin. Uuraisten kunnan kaavoitusviranomaisen pyynnöstä ( ) kaavaehdotuksen viimeistelyvaiheessa pientaloalueen laajennusta palvelevan uuden tonttikadun (Karvalinkuja) liittymiskohta Tervalahdentiehen siirrettiin luonnoksen mukaista kohtaa idemmäksi. Uudessa ratkaisussa kadun linjaus muutettiin L-muotoon taittuvaksi ja sen varrelle osoitettiin pelkästään kaksi pientalokorttelia (AR ja AO). 18 (27)

23 Nähtävillä ollut kaavaehdotus. Ehdotusvaiheen jälkeiset tarkistukset Ehdotusvaiheessa kaava-alueelle osoitettiin lähivirkistysalueita. Ne ovat ehdotusvaiheen nähtävilläolon jälkeen muutettu maa-ja metsätalousalueiksi. Samalla ohjeelliset kevyen liikenteen tarpeisiin osoitetut reitit on poistettu kaavakartalta. ELY- keskuksen lausunnon perusteella on tarkistettu korttelin 305 rakennusalan rajausta ja tarkistettu KTY- ja ALYkorttelialueiden määräyksiä ja KTY-alueen rajausta korttelissa 302. Rajauksen muutoksesta on tehty maanomistajan kanssa maankäyttösopimus Kaavan rajausta on muutettu itäreunalta vastaamaan maantien lunastusalueen rajausta. Kiinteistöraja-aineisto on tarkistettu kaava-alueen osalta Maanmittauslaitoksen kiinteistörekisterin perusteella. Maanomistajien aloitteesta ja heidän välisellä sopimuksella Karvalinkujain sijainti on muutettu. Asiasta on sovittu maanomistajien kesken Uuraisilla Kaavaselostusta on tarkistettu vaikutusten arvioinnin sekä maakuntakaavan kuvailun osalta. 4.5 Suunnitteluvaiheen käsittely ja päätökset Luottamuselin Suunnitteluvaihe Pvm Päätös Khall Kaavan laadinta Päätös kaavan laadinnan käynnistämisestä. Khall Kaavaluonnos Päätös valmisteluaineiston nähtävilleasettamisesta. Khall Kaavaehdotus Päätös ehdotuksen nähtävilleasettamisesta Kvalt. Kaava _._.20 Kaavan hyväksyminen 19 (27)

24 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Nyt laadittavalla asemakaavalla sijoitetaan toimitilarakentamista valtatie 4:n läheisyyteen huomioimalla alueen erityispiirteet, Kylmähaudan lähteikkö, luonnonsuojelualueet, muinaisjäännös sekä sijoittuminen pohjavesialueelle. Tervatehtaantiehen rajautuvien kortteleiden 300 ja 301 pientalotonteille kulku osoitetaan uuden tonttikadun (Karvalinkuja) kautta. Toimitilarakennusten korttelit sijoittuvat kaava-alueen keskiosaan Tervalahdentiehen kiinnittyvän U-muotoisen uuden Karvalinkadun varteen Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 33,49 hehtaaria, josta korttelialuetta on 9,71 ha. Kaavalla osoitettu rakennusoikeus on k-m². Alueen suurin sallittu kerrosluku on III. Käyttötarkoitus Kaavamuutos ha Olemassa oleva ha asemakaava Muutos ha AO 1,7141 0,0000 1,7141 AO-3 0,0000 1,6851-1,6851 AP-2 0,7994 0,3505 0,4489 AR 0,7654 0,0000 0,7654 ALY 1,8579 0,0000 1,8579 KTY 4,5777 0,0000 4,5777 VL 0,0000 0,1874-0,1874 M 6,3031 0,0000 6,3031 SM 0,0681 0,0000 0,0681 SL 2,1383 0,0000 2,1383 ET 0,0584 0,0000 0,0584 EV 11,7744 0, ,7744 LT 0,9069 0,0000 0,9069 katu 2,5255 0,0000 2,5255 Aluevaraukset 5.2 Aluevaraukset Korttelialueet AR Rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten alue. Merkinnällä on osoitettu kortteli (27)

25 AO Erillispientalojen korttelialue Merkinnällä on osoitettu korttelit 301 ja 305, joille sijoittuu yhteensä 6 erillispientalotonttia. Luonnonsuojelualueeseen rajoittuva kiinteistö on rakennettu, muuten alue on rakentamaton. AP-2 Asuinpientalojen korttelialue. Alueelle voidaan sijoittaa ympäristöhäiriötä tuottamattomia työtiloja enintään 50 % sallitusta kerrosalasta. Toiminta ei saa aiheuttaa häiritsevää melua, tärinää, ilman pilaantumista, maaperän saastumista tai muuta häiriötä. Merkinnällä on osoitettu korttelin 15 tontti 8. ALY Asuin-, liike-, toimisto- ja yleisten rakennusten korttelialue. Tontin rakennetusta kerrosalasta saa enintään 30%:a rakentaa liiketilaksi. Liiketilat tulee sijoittaa rakennuksen katutasoon. Merkinnällä on osoitettu kortteli 306 ja 307. KTY Toimitilarakennusten korttelialue. Toimitilarakennusten korttelialue. Alueelle saa sijoittaa toimisto- ja liikerakennuksia sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia. Tontin rakennetusta kerrosalasta saa käyttää enintään 49 % tontin pääkäyttötarkoitukseen liittyviä myyntitiloja varten. Alueelle ei saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikköä. Merkinnällä on osoitettu korttelit 302,303 ja Muut alueet M Maa- ja metsätalousalue. Maa- ja metsätalousalueita on osoitettu KTY-kortteleiden väliin jäävälle alueelle, Karvalinkadun eteläpuolelle sekä korttelin 306 länsipuolelle. SM Muinaismuistoalue. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista tai siihen liittyvistä suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen lausunto. Muinaismuistoalueena on osoitettu Kylmähaudan historiallinen hiilimiilu. SL Luonnonsuojelualue. Luonnonsuojelualueena on osoitettu Kylmähaudan Natura-kohteeseen liittyvät Karvalin ja Kylmähaudan luonnonsuojelualueet. ET Yhdyskuntateknistä huoltoa palveleva alue. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten alueena on osoitettu alue puistomuuntamoa varten korttelin 302 viereen. 21 (27)

26 EV Suojaviheralue. Suojaviheralueena on osoitettu Valtatie 4:n ja Uuraistentien läheinen viheralue, jolle kantautuu liikennemelua. Uuraistentien pohjoispuolinen suojaviheralue toimii myös Kylmähaudan lähteikön ja Natura- alueen suoja-alueena Tie- ja katualueet Maantienä on osoitettu Uuraistentie. Uusina katuina osoitetaan Karvalinkatu, Karvalinpolku, Karvalinkuja sekä Kruununtie Muut merkinnät: pv Vedenhankinnalle tärkeä pohjavesialue Alueella ei saa ilman viranomaisen lupaa varastoida tai säilyttää pohjavettä likaavia tai pohjaveden laatuun vaikuttavia aineita. Merkinnällä on osoitettu Hirvaskankaan pohjavesialue. me Melualue. Liikennemelu voi korttelialueella ylittää ohjearvot. Rakennusten ja tontin suunnittelussa on otettava huomioon meluntorjunta siten, ettei valtioneuvoston päätöksen n:o 993/1992 melutason ohjearvo sisällä (35 db) ja ulkona (55dB) ylity. Asuinhuoneistot suositellaan sijoitettavaksi melulta suojatun pihan puolelle. Liikennemelun leviäminen piha-alueella sekä heijastuminen rakennuksista toiseen on pyrittävä estämään rakennusten sijoittelulla ja aitauksin sekä rakentamattomille tontin osille melusuojaksi istutettavilla puilla ja pensailla. Merkinnällä on osoitettu kortteli 305, korttelin 15 tontti 8 ja korttelit 306 ja 307. nat NATURA verkostoon kuuluva tai ehdotettu alue. 22 (27) Merkinnällä on osoitettu Kylmähaudan NATURA kohde Yleismääräykset Rakennusryhmittäin on noudatettava toisiinsa soveltuvia pintamateriaaleja. Jätehuoltotilat tulee sijoittaa aidattuun katokseen (KTY). Rakentamisessa noudatetaan kunnan rakennusjärjestystä. Kortteleita 15, 300 ja 301 rakennettaessa noudatetaan Hirvaskankaan päivättyjä rakennustapaohjeita. Hulevedet Hulevedet tulee imeyttää tontilla tai muulla viranomaisen hyväksymällä alueella. Korttelit 302, 303, 304, 306 ja 307: o Tontin vettäläpäisemättömiltä pinnoilta tulevista hulevesistä, puhtaita kattovesiä lukuun ottamatta, on erotettava öljy ja hiekka. Öljyn- ja hiekanerotusjärjestelmä tulee varustaa näytteenottokaivolla. o Liikenne- ja pysäköintialueet on pinnoitettava Rakentamatta jäävät tontin osat, joita ei käytetä ajoteinä eikä pysäköintiin, on istutettava ja hoidettava tai pidettävä luonnontilaisena.

27 Tontin pihasuunnitelma ja hulevesisuunnitelma on esitettävä rakennusluvan hakemisen yhteydessä. Pohjavesi Korttelialueilla ei saa harjoittaa toimintaa, jolla voi olla haitallista vaikutusta pohjaveden laatuun ja määrään. 6 KAAVAN VAIKUTUKSET 6.1 Vaikutukset ihmisten elinympäristöön Kylmähaudan pohjoispuoli muuttuu rakentamattomasta alueesta toimitilarakennusten korttelialueeksi. Alueen puusto on osittain joko hakattu tai nuorta ja tasaikäistä kasvatusmännikköä, eikä alue valtatieltä aiheutuvan melun vuoksi sovellu virkistyskäyttöön. Kortteleiden rakentaminen tuottaa meluesteen, mikä todennäköisesti vähentää Valtatie 4:ltä aiheutuvaa melua. Osayleiskaavassa osoitetut MY- ja luo- alueet jäävät rakentamattomiksi. Kaavoitettavasta pinta-alalasta n. 60 % on osoitettu rakentamattomina viheralueina (EV-, M-, SL- ja SM- alueet). Työpaikkojen lisääntymisellä voidaan ajatella olevan välillisiä vaikutuksia kuntalaisten hyvinvointiin. Meluselvityksen ennustetilanteessa (2030) valtatiellä 4 meluraja (55 db) ulottuu korkeintaan 230 m päähän tien keskilinjasta. Tulosten perusteella voidaan katsoa, ettei Uuraistentien tai valtatie 4:n ympäristöön leviävä melu vaikuta alueen maankäytön suunnitteluun nykytilanteessa tai ennustetilanteessa korttelin 15 tonttia 8 lukuun ottamatta. 6.2 Vaikutukset liikenteeseen Kaava- alue liittyy olemassa oleviin verkostoihin. Liikenteen määrä tulee jonkin verran lisääntymään alueen rakentumisen myötä. Uudet katuyhteydet on osoitettu asuinalueelle sekä toimitilarakennusten alueille. Toimitilarakennusten korttelialueelle on mahdollista sijoittaa toimisto- ja liikerakennuksia sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia. Mahdollisten myyntitilojen tulee liittyä kortteleiden pääkäyttötarkoitusten mukaiseen toimintaan ja pintaalan määrä on osoitettu suhteessa rakennettuun kerrosalaan. Tarkoituksena ei ole osoittaa aluetta sellaiseen toimintaan, joka olisi rinnastettavissa valtatien itäpuoliseen, Hirvaskankaan palvelukeskukseen. Näin ollen kaavan toteutumisella ei ole todennäköisesti kovin merkittäviä vaikutuksia esimerkiksi Uuraisten tai Äänekosken keskustan kehittymisedellytyksiin tai kaupan asiointivirtoihin. Myös asuin-, liike-, toimisto ja yleisten rakennusten korttelialueelle on mahdollisuus rakentaa liiketilaa. Liiketilojen sijoitus katutasoon vähentää asiointivirtojen häiriötä korttelin muille toiminnoille. 23 (27)

28 Liikenne asumiselle ja toimitilarakennuksille on eriytetty, mikä parantaa liikenneturvallisuutta ja asumisviihtyisyyttä. Toimitilarakennusten korttelialueille vieville kaduille on mitoitettu tilaa myös kevyttä liikennettä varten. Hirvaskankaan uuden kaava-alueen myötä sekä uuden suunnitellun koulun sijoittuessa Uuraistentien eteläpuolelle, tulevat kevyen liikenteen ja ajoneuvoliikenteen määrät kasvamaan alueella. Huomioitava on lisäksi, että suunnittelualueen kohdalla Uuraistentien raskaan liikenteen osuutta kasvattaa Äänekosken uuden biotuotetehtaan puukuljetukset. Lisääntyvä asutus, uuden koulun sijoittuminen Uuraistentien eteläpuolelle ja kasvava raskaan liikenteen määrä synnyttävät tarpeen tehdä muutoksia Tervatehtaantien lisäksi myös Uuraistentielle, esimerkiksi tien ylityspaikkoihin, alueen nopeusrajoitukseen sekä Tervatehtaantien liittymään. Hirvaskankaan asemakaavan laajennuksen ja muutoksen kaikki liikenne johdetaan alueelle Uuraistentien ja Tervatehtaantien liittymän kautta, mikä lisää liittymän kuormitusastetta ja edellyttää itse liittymän sekä Tervatehtaantien parantamista vastaamaan tulevia liikenteellisiä tarpeita. Kuten aiemmin laaditussa liikenneselvityksessä (Sweco 03/2015) on todettu, kiertoliittymä Uuraistentielle ei ole tässä kohteessa suositeltava ratkaisu, koska se vaikeuttaa raskaan liikenteen toimintaedellytyksiä, eikä myöskään ole kevyen liikenteen järjestelyjen kannalta suositeltavin vaihtoehto. Nelihaaraliittymää ei myöskään suositella käytettävän sen heikon liikenneturvallisuuden vuoksi. Uuraistentien/Tervatehtaantien/Sarvilammintien liittymää on jatkossa suositeltavaa kehittää kasvattamalla liittymän nykyistä porrastusta siten, että suora läpiajo Tervatehtaantien ja Sarvi-lammentien väliltä poistuu, jolloin liittymän liikenneturvallisuus paranee. Uuraistentie-Tervatehtaantie liittymän suunnittelussa tulee huomioida raskaan liikenteen toimintaedellytykset. Myös Tervatehtaantie-Karvalinkatu ja Tervatehtaantie-Karvalinpolku liittymien suunnittelussa tulee huomioida raskas liikenne ja riittävät kaarresäteet. Aiemmin laaditussa liikenneselvityksessä (Sweco 03/2015) on todettu lisäksi, että kevyen liikenteen ali- tai ylikulkua ei saada sijoitettua Uuraistentielle suurten korkeuserojen vuoksi. Näin ollen kevyen liikenteen ylitys tulee toteuttaa tasossa ajoneuvoliikenteen kanssa. Jotta ylityksistä saadaan riittävän turvalliset, on Uuraistentielle suositeltavaa toteuttaa keskisaarekkeelliset suojatiet ja laskea alueen nykyistä nopeusrajoitusta 50 km/h:ssa. Tasossa tapahtuvan kevyen liikenteen ylityksen vuoksi, liikenneselvityksen (Sweco 03/2015) kehitysehdotuksesta poiketen, pääsuunnan kanavointi Uuraistentielle ei ole liikenneturvallisuuden kannalta paras vaihtoehto. Kanavointi kasvattaa jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden tienylitysmatkaa ja saattaa aiheuttaa liikenneturvallisuusriskin, mikäli suojatien eteen pysähtyneen ajoneuvon takaa ajaa toinen ajoneuvo suojatien eteen pysähtymättä. Tämä on huomionarvoinen seikka alueella, jossa kulkee paljon lapsia ja koululaisia. Myöskään Uuraistentien liikennemäärät (KVL2030 = 1489 ajon./vrk) eivät vaadi pääsuunnan kanavointia. Kaava-alueen kevyen liikenteen määrät tulevat kasvamaan uuden asutuksen ja työpaikka-alueen myötä. Alueelle on suositeltavaa toteuttaa yhtenäinen jalankulun ja pyöräi- 24 (27)

29 lyn verkko, joka tukee ympäristöystävällisiä kulkumuotoja ja turvallisia, uuteen suunniteltuun Uuraisten kouluun suuntautuvia, koulumatkoja. Kaikille alueen kaduille on suositeltavaa toteuttaa erillinen kevyen liikenteen väylä. Mikäli erillisen väylän rakentaminen osoittautuu etenkin Tervatehtaantiellä mahdottomaksi, on Tervatehtaantietä suositeltavaa leventää ja rajata osa tiestä kevyen liikenteen käyttöön. Muita keinoja jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikenneturvallisuuden parantamiseksi ovat muun muassa lapsia liikenteessä varoituskyltit sekä Tervatehtaantien riittävän alhainen nopeusrajoitus. Uusien kevyen liikenteen väylien ja suojatieyhteyksien tarkemmassa suunnitteluvaiheessa on tärkeää huomioida väylästön jatkuvuus ja esteettömyys. Tarve kevyen liikenteen väylästön lisäämiselle sekä turvallisemmille tienylityspaikoille alueella on selkeä. 6.3 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Asemakaava sijoittuu Hirvaskankaalle tukeutuen olemassa olevaan rakenteeseen ja verkostoihin. Alueen rakentaminen täydentää yhdyskuntarakennetta. Alue on liikenteellisesti hyvin saavutettavissa. 6.4 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Kaavoitettava alue on pääasiassa rakentamaton ja valtatie 4:n varrelta on hakattu metsää. Uusi rakentaminen sijoittuu pääasiassa tämän jo hakatun alueen yhteyteen. Metsää on hakattu välittömästi luonnonsuojelualueen pohjoispuolelta jättäen muinaismuistoalue hakkaamatta. Liito-oravakartoituksessa (Mia Rahinantti 2015) todetaan, ettei alueelle rakentaminen heikennä tai vaaranna liito-oravan elinmahdollisuuksia. Alueen maisema tulee muuttumaan rakentumisen myötä. Toimitilarakennusten korttelialueille on osoitettu kadun puoleiset reunat istutettaviksi, mikä pehmentää ja selkiyttää maisemaa. Sateliittikuva ( Google 2018), suunnittelualue suurpiirteisesti rajattu sinisellä. 25 (27)

30 6.5 Vaikutukset Kylmähaudan lähteeseen, Natura- alueeseen sekä pohjaveteen Asemakaava- alueella sijaitsee Karvalin ja Kylmähaudan luonnonsuojelualueet, Kylmähaudan NATURA kohde sekä muinaisjäännös, jotka on kaavassa osoitettu vastaavin merkinnöin. Kohteiden välittömään läheisyyteen ei ole osoitettu uutta rakentamista. Suurin osa kaava-alueesta sijoittuu pohjavesialueelle. Alustavan kaavaluonnoksen yhteydessä on arvioitu vaikutuksia pohjavesiolosuhteisiin (Esiselvitys Kylmähaudan valumaalueesta, Sweco Ympäristö 2014 ja Natura-arvioinnin tarve, TMI Pohjanmaan luontotieto Terhi Ala- Risku 2014). Kaavan edetessä vaikutuksia on arvioitu uudelleen (Naturan tarvearviointi, FCG , Valuma-alueselvitys, Sweco Ympäristö, , Lausunto asemakaavan laatimisen yhteydessä tehdyistä selvityksistä ja lisätutkimustarpeista, Sweco Ympäristö, , Lausunto Kylmähaudan valuma-alueesta maatutkaluotausten perusteella, Sweco Ympäristö, ). Selvityksessä (Natura-arvioinnin tarve Kylmähaudan Natura-alueelle Tmi Pohjanmaan luontotieto Ala-Risku 2014) todetaan, että lähteiköt ovat hyvin puskuroituja kasvupaikkoja ympäristön muutoksia vastaan niin kauan, kun niihin purkautuu pohjavettä. Tehdyissä tutkimuksissa käy ilmi, että Kylmähaudan lähteen virtaama muodostuu pohjavedestä, joka purkautuu lähteeseen pohjoisesta ja lännestä. Pohjaveden tarkkailutietojen perusteella pohjavedenpinta on metrin syvyydellä maanpinnasta. Lähteen ympäristöön on jätetty viheralue ja suojavyöhyke ja lähimmät rakennukset sijaitsevat noin 200 metrin päässä lähteestä. Pohjavedenpinnan seuraamiseksi on esitetty havaintoputken rakentamista lähteen ja uuden asemakaava-alueen väliin. Hirvimäen asemakaavan ja Uuraisten Hirvaskankaan asemakaavan muutoksen ja laajennuksen vaikutuksia Kylmähaudan NATURA- alueen suojeluarvoihin (Fennoskandian lähteet ja lähdesuot) ja pohjavedestä riippuvaisiin uhanalaisiin lajeihin on tutkittu Natura tarvearvioinnissa (FCG 2015). Natura tarvearvioinnissa keskityttiin arvioimaan kaavojen vaikutuksia Fennoskandian lähteet ja lähdesuot- luontotyyppiin ja sen lajistoon. Kaavoilla ei ole vaikutusta muihin Natura-alueen suojeltaviin luontotyyppeihin tai luontodirektiivin liitteen II lajiin. Tarvearvioinnissa todetaan, että kaavojen toteuttaminen todennäköisesti aiheuttaa merkittäviä vaikutuksia Natura-alueen luontotyyppeihin ja ominaislajistoon. Alueen jo hyväksytyt suunnitelmat aiheuttavat myös mahdollisen merkittävän haitan pohjaveden virtausmuutoksen seurauksena. Kaavamääräyksillä voidaan kuitenkin erittäin tehokkaasti lieventää nyt laadittavan kaavan sekä jo hyväksyttyjen suunnitelmien aiheuttamaa heikentymistä. Lievennystoimet toteuttamalla nyt laadittavan asemakaavan tai Äänekosken Hirvimäen asemakaavan ei arvioida merkittävästi heikentävän Natura- alueen eheyttä lyhyellä tai pitkällä aikavälillä. Lievennystoimina on ehdotettu esimerkiksi käyttötarkoitusten ja asemakaavamääräysten tarkentamista. Luonnoksessa Uuraistentien varteen osoitetut toimitilarakennusten korttelialueet on muutettu asuin- ja liike-, toimisto ja yleisten rakennusten korttelialueeksi. Hulevesimääräyksiä on myös tarkennettu valmisteluvaiheen jälkeen. 26 (27)