HENKILÖSTÖKERTOMUS. Mäntyharjun kunta

Transkriptio

1 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 Mäntyharjun kunta

2 1 JOHDANTO HENKILÖSTÖMÄÄRÄ JA RAKENNE Henkilöstömäärän kehitys Palvelusuhteiden määrä HENKILÖSTÖKULUT Henkilöstömenot POISSAOLOT HENKILÖSTÖN KOULUTUS TYÖYHTEISÖN KEHITYSTYÖ, TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVÄ TOIMINTA JA HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI Työkykyä ylläpitävä toiminta Työterveyshuolto Tasa-arvosuunnitelman toteutuminen TULEVAISUUDEN HAASTEET ERI PALVELUALUEILLA MÄNTYHARJUN KUNNAN HENKILÖSTÖ

3 1 JOHDANTO Henkilöstökustannukset muodostavat valtaosan kunnan käyttömenoista. Tästä syystä taloudellisuuteen ja tehokkuuteen pyrkivä päätöksenteko ja muutosjohtaminen edellyttää jatkuvaa ja järjestelmällistä henkilöstötietojen seurantaa, vertailua ja kehittämistä. Henkilöstökertomus sisältää tiivistetyn tiedon Mäntyharjun kunnan henkilöstövoimavaroista ja niiden kehityksestä. Syksyllä 2016 alkanut oppisopimuskoulutuksena toteutettu esimiehille ja henkilöstöhallinnon henkilöille suunnattu työlainsäädännön koulutus saatiin koko ryhmän osalta suoritettua keväällä Koulutukseen osallistui 15 henkilöä Mäntyharjun kunnasta. Mäntyharjun kunnan vuoden 2016 henkilöstökertomukseen on liitetty edellisen vuoden tapaan palvelualueittain katsaus tulevaisuuden haasteisiin.

4 2 2. HENKILÖSTÖMÄÄRÄ JA RAKENNE 2.1 Henkilöstömäärän kehitys Henkilöstönsuunnitelmissa olevien vakanssien määrä Lkm Vuosien vakanssien määrän kehitys perustuu talousarvion henkilöstösuunnitelmaan, tuleva kehitys saattaa poiketa esitetystä. 2.2 Palvelusuhteiden määrä vakinainen määräaikainen työllistetty oppisopimus Työllisyysvaroin palkattu henkilöstö on toiminut yleishallintoon varatuilla määrärahoilla eri palvelualueilla. Oppisopimuskoulutus on vakiinnuttanut asemansa osana työllisyydenhoitoa.

5 3 2.3 Vakinaisen henkilöstön keski-ikä Miehet Naiset Miehet 49,04 49,8 49,71 49,69 49,42 43,77 47,36 47,2 Naiset 48,39 48,71 48,74 48,84 48,78 44,24 48,39 48,45 3 HENKILÖSTÖKULUT 3.1 Henkilöstömenot Henkilöstömenot Henkilöstö menot

6 4 Varhaiseläkemaksut Varhennetun vanhuuseläkkeen tuki Varhe-maksu POISSAOLOT Poissaoloilla on myös suuri taloudellinen merkitys kunnalle. Kustannuksia voidaan hahmottaa kertomalla poissaolopäivien lukumäärä arvioidulla päiväkohtaisella kustannuksella 150 /pvä. Laskukaava antaa Mäntyharjun kunnan osalta poissaolojen kustannukseksi 1,04 milj. euroa. Sairauspoissaolot Sairastavuus% ,00 7,00 6,44 7,19 6,46 6,00 5,00 5,31 5,09 5,26 4,94 5,21 4,92 4,00 3,00 2,00 1,00 0,

7 5 Sairaus- ja tapaturmapoissaolot palvelualueittain pv pv pv pv pv pv Hallintopalvelut Perusturva Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Yhteensä Sairauspoissaolot pituuden mukaan koko kunta 1-3 pv 17 % 4-10 pv 13 % pv 21 % pv 19 % pv 24 % Työtapaturmien ja ammattitautien lukumäärä sattumisvuoden mukaan Ammattitauti Työmatkalla Työpaikalla Korvauspäivien lukumäärä tapaturman sattumisvuoden mukaan Ammattitauti Työmatkalla Työpaikalla HENKILÖSTÖN KOULUTUS Koulutuspäivien kokonaismäärästä ei ole saatavissa tietoa järjestelmävaihdoksesta johtuen. 6 TYÖYHTEISÖN KEHITYSTYÖ, TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVÄ TOIMINTA JA HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI 6.1 Työkykyä ylläpitävä toiminta Työkykyä ylläpitävän toiminnan tavoitteet on kunnassa määritelty seuraavasti: - henkilöstön työkyvyn, -motivaation ja ammattitaidon ylläpitäminen jokaisen työyhteisön jäsenen oman aktiviteetin lisääminen työkykyä ylläpitävässä toiminnassa - henkilökohtaisen asennemuutoksen avulla hyvään työilmapiiriin - johdon ja esimiesten sitoutuminen toimintaan

8 6 - sairauspoissaolojen vähentäminen - työyksiköiden työskentelytapojen kehittäminen - kokonaistuottavuuden nostaminen Vuonna 2016 tyky-toimintaan käytettiin ,00. Henkilöstölle tarjotut työsuhde-edut: - Smartum liikunta/kulttuuriseteli 10/kpl/vuosi, 50 - Veljesniemen saunan käyttömahdollisuus - laajennettu työterveyshuolto - henkilöstön teemapäivät / tapahtumat - vuokratakuu Kiinteistö Oy Keskiväliltä vuokrattuihin asuntoihin - mahdollisuus työpaikkaruokailuun kohtuulliseen hintaan - opintovapaajärjestelmä (maks. 10 palkallista opintopäivää) - työtehtäviin liittyvä täydennyskoulutus työnantajan kustantamana 6.2 Työterveyshuolto Työterveyshuollon tarkoituksena on edistää henkilöstön työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta työterveyshuollon keinoin, ylläpitää henkilöstön fyysistä ja psyykkistä terveyttä ja työkykyä ennaltaehkäisevällä työllä ja tukea näin omalta osaltaan tuloksellisuutta. Mäntyharjun kunnan työntekijöiden työterveyshuolto on laajennettu koskemaan myös sairaanhoitoa työterveyshuollon kanssa tehdyllä erillisellä sopimuksella. Sopimus mahdollistaa sen, että Kelalta on mahdollista saada korvausta lääkärissä käyntien lisäksi myös laboratoriokokeista ja terveydenhoitajalla käynneistä aiheutuviin kustannuksiin. Työterveyshuolto Työterveyshuollon kustannukset Kelalta haettu korvaus Työterveyshuolto on tärkeä yhteistyökumppani niin henkilöstön hyvinvoinnin kuin poissaolojen hallinnan suhteen. Erityisesti pitkien poissaolojen ja ennen aikaisten eläköitymisten osalta työterveyshuollon rooli korostuu. Työn pitkäjänteisyys näkyy mm. kunnan maksaman kustantaman varhe-maksun kehityksessä. 6.3 Tasa-arvosuunnitelman toteutuminen Kunnanhallitus on hyväksynyt tasa-arvosuunnitelman Mäntyharjun kuntaan. Suunnitelman mukaan vuosittain henkilöstökertomuksen yhteydessä annetaan selvitys tasa-arvon toteutumisesta sekä seurataan henkilöstössä tapahtuvia muutoksia tasa-arvon näkökulmasta.

9 7 Miesten ja naisten sijoittuminen eri tehtäviin vakinaiset miehet %osuus naiset %osuus yhteensä Ylin johto Esimiehet 4 26, ,33 15 Muut 46 14, , Yhteensä TULEVAISUUDEN HAASTEET ERI PALVELUALUEILLA Mäntyharjun kunnan kiinnostavuus työnantajana on näkynyt positiivisesti avoimien työpaikkojen hakijamäärissä. Ammattitaitoisten työntekijöiden saatavuus on ollut hyvä. Lyhytaikaisia sijaisuuksia hoidetaan yksiköissä omin voimin ilman ulkopuolisia sijaisia. Yhden ammattityöntekijän työalueet aiheuttavat riskejä. Vuoden alussa toteutettu muutos perusturvapalveluiden tuottamisessa ja valmistautuminen tulevaan maakuntauudistukseen tarkoittaa, että avoimien toimien täyttäminen ei ole itsestään selvyys. Organisaatio tulee sopeuttaa vastaamaan niin palvelukysyntää kuin käytettävissä olevia resursseja Riskienhallinnan tavoitteena on toiminnan jatkuvuuden, kannattavuuden, asiakkaiden ja henkilöstön hyvinvoinnin turvaaminen. Se on ennakoivaa, järjestelmällistä ja jatkuvaa organisaation päivittäistä toimintaa ja johtamista, jossa jokainen tietää oman tehtävänsä ja tavoitteensa ja niihin liittyvät laatuvaatimukset. Riskienhallinta on osa johtamista ja arkipäivän työtä ei yksittäinen projekti. Riskienhallinnan asema perustuu siihen, että se auttaa organisaatiota saavuttamaan perustavoitteensa ja turvaa ne. Tukipalveluiden toimiala (sisältyy lähtien osaksi hallinto- ja teknisiä palveluita) Saatavuus Tukipalveluiden toimialueella tehtävien hoitaminen on lyhytaikaisissa poissaoloissa järjestetty sisäisesti. Kuitenkin henkilöstöriski muodostuu, kun kyseessä on pidempiaikainen poissaolo tai irtisanoutuminen työstä. Haasteellisimpia sijaisjärjestelyt ovat, kun yksikössä on vain yksi päätoiminen työntekijä. Kokonaisuutena tarkastellen soveltuvan ja motivoituneen henkilöstön saatavuus on esimiesten näkökulmasta todettu hyväksi. Osaaminen Sähköisen työympäristön kehittyminen ja toimintatapojen muutokset, sekä suositusten ja säädösten muuttuminen vaativat osaamisen kehittämistä pelkkä ylläpito ei riitä. Muutokset kuormittavat, mutta myös motivoivat. Keskeisiä tekijöitä jatkuvassa muutoksessa mukana pysymisessä ovat koulutus ja osaava johtaminen. Toimistopuolella koulutus on painottunut ohjelmistoihin ja sähköiseen toimintaympäristöön. Kiinteistöpalveluissa on tarjolla runsaasti ilmaista koulutusta. Ruoka- ja siivouspalveluissa yhteisiä koulutuksia on järjestetty yhdessä Etelä-Savon suurtalouksien hankintarenkaan kanssa.

10 8 Turvallisuus Virastossa on pyritty siihen, että aukioloaikoina on talossa riittävästi henkilöitä paikalla niin, että esimerkiksi haastavissa asiakastilanteissa ei ole yksin paikalla. Kuitenkin virastolla tulisi tehdä työhuoneiden turvallisuuden arviointi. Ruokahuolto-, siivous-, ja varastopalveluissa aloitettiin vuonna 2013 riskien arviointi ja tämän pohjalta valmistellaan suunnitelmaa näiden ennaltaehkäisemiseksi ja varautumiseksi. Asianmukaiset työvälineet ja laitteiden kunnossapito ovat tärkeitä. Sivistyspalveluiden toimiala Saatavuus Sivistyspalveluiden henkilöstön saatavuuteen liittyy pätevyyden omaavien työntekijöiden saatavuuden osalta riski. Sivistyspalveluissa on alueita, jotka ovat yhden tai muutaman työntekijän varassa, mikä aiheuttaa omat riskinsä ja työskentelyn haavoittuvuus on tällöin herkempää. Pääsääntöisesti avoimeksi tullut virka tai toimi on täytettävissä ns. normaalein rekrytointitoimin. Toki maanlaajuisesti tiettyjen henkilöstöryhmien kysyntä ja tarjonta työmarkkinoilla ei ole tasapainossa. Tällöin erityisesti sijaisten saamisessa on haasteita. Saatavuus turvataan hyvillä työoloilla ja panostamalla muuhun kuin palkallisiin etuihin (mm. koulutusmahdollisuus, työn sisällön kehittäminen jne.). Saatavuutta parannetaan myös kouluttamalla henkilökuntaa tietyissä tilanteissa oppisopimuksen avulla. Osaaminen Yhteiskunta on jatkuvassa muutoksessa. Henkilöstön osaamisen varmistaminen ja täydennyskoulutuksiin osallistuminen on ensiarvoisen tärkeää. Henkilöstön koulutushalukkuus on sivistyspalveluissa ollut kiitettävällä tasolla, mutta koulutukseen pääseminen on ajoittain estynyt tiukan taloustilanteen vuoksi. Osaamista tuetaan myös mm. hankerahoituksilla toteutettavilla koulutus- ja kehittämistoimenpiteillä. Turvallisuus Henkilöstö kohtaa entistä useammin haasteellisia ja arvaamattomasti käyttäytyviä asiakkaita. Riskien tunnistaminen on tärkeää. Yksiköitä on ohjeistettu mm. välttämään riskitilanteissa yksin työskentelyä. Henkilöstöä myös koulutetaan haastavissa asiakastilanteissa toimimiseen. Erilaisilla rakenteellisilla ratkaisuilla, mm. poistumisteiden huomioimisella, kameravalvonnalla ja lukituksen suunnittelulla, on myös pyritty pienentämään riskiä. Yksiköiden varautumissuunnittelu ja tilanteiden harjoittelu on tärkeää. Koulukeskuksen yksiköitä ei ole voitu liittää vieläkään yhtenäiseen lukitus- ja kaiutinjärjestelmään. Asia tulisi korjata pikaisesti. Teknisten palvelujen toimiala Saatavuus Henkilöstön saatavuus teknisten palveluiden toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin ei ole tällä hetkellä ongelma. Lyhytaikaiset sijaisuudet hoidetaan yksikön sisällä.

11 9 Henkilöstöriski muodostuu, kun kyseessä on pidempiaikainen poissaolo tai irtisanoutuminen työstä. Haasteellisimpia sijaisjärjestelyt ovat, kun yksikössä on vain yksi päätoiminen työntekijä. Tilannetta voidaan parantaa mm. yhteistyöllä naapurikuntien laitosten kanssa (vesihuoltolaitos), oppisopimuskoulutuksilla, harjoittelijoiden käytöllä sekä ennakoivalla henkilöstösuunnittelulla. Henkilöstön saatavuuden turvaamisessa on tärkeää saada työolosuhteet ja palkkaus sellaisiksi, että teknisen palvelualueen työpaikat koetaan tulevaisuudessa tavoiteltavina. Osaaminen Henkilökuntaa ohjataan koulutuksiin. Mahdollisuuksien mukaan koulutusta tullaan järjestämään myös paikallisesti, jotta mahdollisimman monet pystyisivät osallistumaan koulutustilanteeseen. Työnantaja huolehtii täydennyskoulutusmahdollisuuksien toteuttamisesta. Turvallisuus Työn ja työmatkojen turvallisuuteen liittyvät riskit pyritään tiedostamaan ja minimoimaan. Alueiden hoidossa ja rakentamisessa huomioidaan henkilöstön ja käyttäjien turvallisuus.

12 10 8 MÄNTYHARJUN KUNNAN HENKILÖSTÖ MÄNTYHARJUN KUNNAN HENKILÖSTÖ KUNNANHALLITUS TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 Kunnanjohtaja Hallinto- ja talousjohtaja Talousjohtaja 0 0,75 0,4 0 Palvelusihteeri/elinkeinotoimi 0,4 0,4 0,4 0 Kulttuurisihteeri 0,5 0,5 Työsuojelupäällikkö 0,1 0,1 0,1 0,1 Työnsuunnittelija Kunnanhallitus yhteensä 5 5,75 4,9 3, TUKIPALVELULAUTAKUNTA TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 Lautakunnan esittelijä 0 0,1 0,1 0,1 Kiinteistöpäälikkö Pääkirjanpitäjä Kirjanpitäjä Palvelupäällikkö 1,5 1,5 1 2 Hallintosihteeri Arkistosihteeri Palvelusihteeri 7,6 4,6 4,6 4,6 Koulusihteeri 1, Palveluneuvoja Palkkasihteeri Kuljetussihteeri Tietohallintojohtaja It-suunnittelija Tuotantopäällikkö Ravitsemispäällikkö Dieettikokki 9, Kokki Keittäjä Ruokapalvelutyöntekijä 2,4 1,5 1,5 1,5 Keittäjä-siivooja 2, Siivooja 8, Laitoshuoltaja 6,6 6,6 6 6 Siivoustyönjohtaja Siivoustyönohjaaja Varastonhoitaja Ruokapalveluvastaava Ravitsemistyöntekijä Tukipalvelultk yhteensä 57,89 47,3 46,2 44,2

13 PERUSTURVA TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 HALLINTO Palvelutuotantojohtaja Perusturvajohtaja 1 1 Vastuualuejohtaja 2 2 Palvelusihteeri 0,6 0,6 0,6 0,6 TERVEYSPALVELUT Johtava lääkäri 0, Terveyskeskuslääkäri Johtava hammaslääkäri 0, Terveyskeskushammaslääkäri Hoiva- ja hoitotyön johtaja Palveluasumisen päällikkö Avo- ja sairaalapalv. päällikkö Kotihoidonpäälikkö Palvelusihteeri Ikääntyneiden palveluohjaaja Puheterapeutti Psykologi Sairaanhoitaja 29, Vastaanottosairaanhoitaja 3 3 Vastaava hoitaja / vastuuhoitaja 3 3 Terveyskeskusavustaja 2, Röntgenhoitaja Fysioterapeutti Kuntohoitaja Terveydenhoitaja 4, Perushoitaja Kodinhoitaja/hoitaja/lähihoitaja Lähihoitaja Kodinhoitaja Toimintaterapeutti Osastoapulainen Ohjaaja/Päivätoiminnan ohjaaja Hammashuoltaja/suuhygienisti Hammashoitaja Yhteensä 135,1 140,6 143,6 143,6 SOSIAALIPALVELUT TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 Johtava sosiaalityöntekijä Sosiaalityöntekijä Palvelusihteeri Sosiaaliohjaaja Palveluohjaaja 2 2 Vastaava palveluohjaaja 1 1 Perhetyöntekijä Etuuskäsittelijä Päihdehoitaja Mielenterveys ja päihdekuntoutujien päivätoiminnan ohjaaja Koulunkäyntiavustaja 0,8 0,8 0,8 0,8 Yhteensä 8,8 10,8 12,8 12,8 Perusturvaltk yhteensä 143,9 151,4 156,4 156,4

14 SIVISTYSLAUTAKUNTA TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 LASTEN PÄIVÄHOITO Päivähoidonjohtaja/Varhaiskasvatuks Päivähoidon ohjaaja 1 0,7 0 0 Lastentarhanopettaja 8 9 7,5 7,5 Erityislastentarhanopettaja 0,5 0,6 0 0 Lastenhoitaja 13 13, Kiertävä lastenhoitaja 1 0,5 0 0 Ryhmäavustaja 1, Perhepäivähoitajat Ryhmäperhepäivähoitajat Yhteensä 36 33,3 32,5 31,5 KOULUT.HALL., PERUSOPETUS, LUKIO, KANS.OP. TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 Sivistysjohtaja 0,5 0,5 0,8 0,8 Rehtori 2,5 2,5 3 3 Koulusihteeri Luokanopettaja Esiluokanopettaja Lehtori Musiikinopettaja 1,6 1,6 1,7 1,6 Tekstiilityönopettaja 1 0,75 0,8 0,8 Erityisluokanopettaja 1, Erityislastentarhanopettaja 1 0,5 Erityisopettaja Tuntiopettaja vak./ma Koulukuraattori Koulunkäyntiohjaaja Koulunkäyntiavustaja ma. 9,26 10, Koulunkäyntiavustaja 6,4 8 13,5 12 Yhteensä 78,76 85,53 87,8 87,7 Nuorisotyöntekijä Vapaa-aikasihteeri Kulttuurisihteeri 0,5 0,5 1 1 Kenttämestari Ammattimies Liikuntapaikkahoitaja Kirjastotoimenjohtaja 1 0,8 0,2 0,2 Kirjastonhoitaja 2 1,6 2 2 Kirjastovirkailija 2 2,6 3 3 Yhteensä 9,5 10,5 11,2 12,2 Sivistysltk yhteensä 124,26 129,33 131,5 131,4

15 TEKNINEN LAUTAKUNTA TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 Tekninen johtaja 1 1 0,9 0,9 Kaavoitusinsinööri Paikkatietokäsittelijä Puutarhuri Kunnossapitopäällikkö 0,13 0,13 0,13 0,13 Kunnossapitotyönjohtaja Kiinteistötyöntekijä Ammattimies 6,52 6,52 7,52 7 Käyttömestari Vesihuoltomestari Puhdistamonhoitaja Vesihuoltolaitoksen hoitaja / käyttömestari Putkimies Vesi- ja viemärilaitoksen hoitaja 0 2 1,75 2,75 Yhteensä 16,65 14,65 15,3 14, RAKENNUSLAUTAKUNTA Rakennustarkastaja Yhteensä TIELAUTAKUNTA Kunnossapitopäälikkö 0,33 0,33 0,33 0,33 Yhteensä 0,33 0,33 0,33 0,33 YHTEENSÄ 349,03 349,76 355,63 351,21