VUODEN 2019 TALOUSARVION KEHYS

Transkriptio

1 1 VUODEN 2019 TALOUSARVION KEHYS Alavieskan kunta

2 2 Sisällys Talouden suhdannenäkymät... 2 Raami vuodelle Verotuloennuste... 2 Valtionosuudet... 4 Henkilöstökustannukset... 4 Henkilösivukuluprosentit... 4 Varhe- ja eläkemenoperusteinen maksu... 5 Investointien valmistelu... 5 Liite 1. Tuloslaskelma... 6 Liite 2. Rahoituslaskelma... 7 Talouden suhdannenäkymät Keskeiset ennusteluvut: (määrän muutos %) BKT:n muutos (markkinahintaan) 0,1 2,1 2,6 2,6 2,2 Työn tuottavuus, muutos % 0,2 1,7 2,4 0,9 1,2 Koko teollisuus, määrän muutos% -1,7 1,2 3,9 3,2 3,2 Kuluttajahintaindeksi, muutos % -0,2 0,4 0,7 1,2 1,4 Ansiotasoindeksi, muutos% 1,4 1,1 0,2 1,9 2,5 (%-yksikköä) Työllisyysaste 68,1 68,7 69,4 71,1 71,9 Työttömyysaste 9,4 8,8 8,6 8,1 7,5 Vaihtotase/% BKT:sta -1,0-1,4 0,7 0,8 0,9 Julkisyhteisöjen menot/bkt 57,1 56,0 53,7 52,7 52,0 Valtion velka/bkt 47,6 47,4 47,3 46,9 45,6 Valtion rahoitusjäämä/bkt -3,0-2,7-1,7-1,6-0,9 Lyhyet korot (Euribor 3 kk) 0,0-0,3-0,3-0,3 0,0 Pitkät korot (valtion obligaatiot 10 v) 0,7 0,4 0,5 1,0 1,4 Raami vuodelle 2019 Raami on bruttoraami, jolloin sekä tulo- että menomäärärahat ovat sitovia. Toimintatuottoja korotetaan vähintään kustannuskehitystä vastaavasti. Verotuloennuste Verotuloennuste perustuu Kuntaliiton huhtikuun verotulokehikkoon. Kokonaisuudessaan kuntien verotulojen ennustetaan kasvavan kuluvana vuonna 3 prosentilla, jota selittää suotuisa tuloja työllisyyskehitys. Alavieskan kunnallisverototeuma on kesäkuun lopun tilanteessa 1,3 %:ia edellisvuotta korkeampi (n.

3 euroa), siitäkin huolimatta, että kilpailukykysopimus vaikuttaa verotulopohjaan edelleen heikentävästi. Vuoden 2018 aikana on tehty kuitenkin sopimuskorotuksia, jotka kasvattavat ansiotuloja. Vuonna 2019 verotulojen ennustetaan kasvavan koko maan tasolla 4,5 prosenttia ja jatkavan maltillista kasvua vuonna 2020, mutta maakunta- ja soteuudistuksen tullessa voimaan vuonna 2021, kunnallisveron sekä yhteisöveron tuotto alenee ja kuntien verotulot vähenevät yhteensä noin 10,6 mrd. eurolla. Yhteisöveroa on toteutunut edellisvuotta vähemmän ja talousarvio-odotuksen toteutumista on seurattava aktiivisesti. Kiinteistövero toteutuu syys-lokakuussa. Vuodelle 2019 on nähtävissä vain vähän kunnallisveron tilityksiin vaikuttavia veroperustemuutoksia: - kunnallisveron veropohjaa pienentävät kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien indeksin jäädytys vuosina Kuluttajahintaindeksin nousua kompensoiva tarkistus vuodelle 2019 vähentää kunnallisveron tuottoa 149 milj. eurolla - Asuntolainan korkovähennysoikeuden vuosittaisen leikkauksen vaikutus näkyy kunnallisveron tuotossa siten, että vuonna 2019, jolloin vähennysoikeus on enää 25 prosenttia, vaikutus on 13 milj. euroa. Kunnallisveron tilityksissä vuosina on huomioitu verotuksen joustava valmistuminen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että veron kohtaanto kuluvalle vuodelle parantuu. Verovuodesta 2018 alkaen luonnollisten henkilöiden ja yritysten tuloverotuksessa siirrytään verovelvolliskohtaiseen verotuksen valmistumiseen. Verotus ei enää päätykään kaikilla verovelvollisilla samaan aikaan esimerkiksi lokakuun lopussa vaan joustavasti kesä-lokakuun välillä. Tämän johdosta myös veronpalautusten ja jäännösverojen maksaminen jaksottuu eri tavalla kuin nykyisin, joka vaikuttaa tilitysten jaksottumiseen. Tämä nostaa hetkellisesti v verotulototeumaa, mutta toteuma tasaantuu seuraavina vuosina. Aluehallintouudistus toteutunee vasta alkaen. Aluehallintouudistuksella ei Valtiovarainministeriön viimeisimmän laskelman mukaan ole Alavieskan kunnan taloudellista tasapainoa heikentävää vaikutusta. Aluehallintouudistuksen yhteydessä asetettaneen väliaikainen tuloveroprosentin muutoskielto uudistusta edeltävälle vuodelle sen vuoksi, että kaikkien kuntien tuloveroprosenttia pienennetään yhtä suurella määrällä, jotta maakunnalle voidaan siirtää osuus kunnalle tulevasta verotuotosta. Veroratkaisut on tehtävä siis viimeistään uudistusta edeltävänä vuonna. Kuntakohtaiset yhteisöverotuotot lasketaan yritystalouden ja metsätalouden tietojen perusteella. Yksittäisille kunnille saadaan näin laskennalliset yritystoimintaerät ja metsäerät. Yritystoimintaerä muodostuu kunnassa toimivien yhteisöjen maksamista yhteisöveroista. Metsäerän perusteena ovat metsäkeskusten bruttokantorahatulot ja kunnittainen metsämaan pinta-ala. Alavieskan kunnan jako-osuus yhteisöverosta näyttää olevan v tasossa, joten merkittävä muutosta ei ole nähtävissä. Kiinteistöveron osalta vuodelle 2019 ei ole merkittäviä muutoksia tulossa. Maanmittauslaitos valmistelee uutta maapohjan arvostamisjärjestelmää kiinteistöverotusta varten. Hinta-alueet määritellään hyödyntämällä kehittyneitä tilastoanalyysimenetelmiä sekä kiinteistö- ja asunto-kauppojen tietoja pitkältä aikaväliltä. Digitaalinen arvostamisjärjestelmä lisää verotuksen tehokkuutta ja pitää verotusarvot paremmin ajan tasalla. Uusi järjestelmä otetaan käyttöön vuonna Verotuloarvio vuodelle 2019 on tehty tiedossa olevat muutokset huomioiden. Laskelma sisältää tuloveroprosentin korotuksen 0,5 % yksiköllä 22,00 %:iin. Vaikutus on n euroa. Veroprosenteista päätetään erikseen marraskuun 17 päivään 2018 mennessä. Verotuloennuste vuodelle 2019 (tarkentuu syksyllä 2018) Muutos Muutos % Kunnallisvero ,0 Yhteisövero ,4 Kiinteistövero , ,4

4 4 Valtionosuudet Kuntien valtionavut ovat vuonna 2019 noin 10,3 mrd. euroa, kun ne vuonna 2018 olivat 10,19 mrd. euroa. Kevään 2018 maan hallituksen lisätalousarviopäätöksessä ei ollut merkittäviä valtionosuuden määrään vaikuttavia tekijöitä. Kuntaliitto on antanut kesäkuussa arvionsa vuoden 2019 kuntakohtaisesta valtionosuudesta, jonka määrä tarkentuu vielä syksyn mittaan. Alavieskan kunnan yhteenlaskettu ennakollinen valtionosuus olisi 8,74 milj. euroa, ollen 0,26 milj. euroa edellisvuotta pienempi. Suurin muutos on peruspalvelujen valtionosuudessa, jossa kustannustenjaon tarkistus sekä kuntien perustoimeentulotuen rahoitusosuus vähentävät valtionosuutta. Valtionosuuden lasku on mittava ja koska kaikkia määräytymistekijöitä ei ole vielä päivitetty tämän hetken ennusteeseen, valtionosuusennakkolaskentaa on seurattava syksyllä aktiivisesti. Kunnan valtionosuutta arvioitaessa tulee ottaa huomioon kaksiosaisen järjestelmä kumpikin osa: peruspalvelujen valtionosuus ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukainen valtionosuus. Valtionosuus tarkennetaan syksyn ennusteiden perusteella. Valtionosuusennuste Muutos Muutos % Peruspalvelujen vos ,5 % Verotulojen tasaus ,5 % OKM VOS ,7 % Valtionosuudet yhteensä ,9 % Henkilöstökustannukset KVTES sopimuskausi on voimassa Sopimuskaudella palkkoihin tulee merkittävästi sopimuskorotuksia: -Viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan lukien 1,25 prosentilla, jos tehtäväkohtakohtainen palkka on vähintään 2 080,00 euroa. Jos tehtäväkohtainen palkka on alle euroa, tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 26 eurolla kuukaudessa. -Viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 1,0 prosenttia. -Paikallinen järjestelyerä lukien on 1,2 prosenttia kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen palkkasummasta. -Paikallinen tuloksellisuuteen perustuva kertaerä tammikuussa 2019, joka tulee kirjattavaksi jo tilinpäätöksessä 2018, sillä erä perustuu marraskuun tuloksellisuuteen (n.0,67 % palkasta). Palkankorotuksiin on varauduttu raamissa. Palkkahallinto toimittaa korotetut palkkatiedot juhannukseen 2018 mennessä palveluiden käyttöön. Mahdolliset aloitetut palvelussuhteet v ja v tulee palvelun itse huomioida budjetissa siten, että ne ovat mukana talousarviossa riittäviltä osin. Henkilösivukuluprosentit Käytettävät henkilösivukuluprosentit vuodelle 2019 on esitetty alla. Kuntatyönantajan henkilösivukulut 2019 Kunnallinen eläkemaksu KuEL 16,75 % Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu 1,50 % Työnantajan sosiaaliturvamaksu 0,90 % Valtion eläkemaksu VaEL 16,83 % Tapaturmavakuutus 0,60 %

5 5 Työkyvyttömyysmaksu 1,00 % Varhe- ja eläkemenoperusteinen maksu Työnantaja on tähän saakka maksanut varhaiseläkemenoperusteisesta eli varhe-maksua, kun sen työntekijät jäävät ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, kuntoutustuelle eli alkavat saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä, yksilölliselle varhaiseläkkeelle tai työttömyyseläkkeelle. Työntekijän ikä ei vaikuta varhe-maksun määrään. Alkavat eläkkeet vaikuttavat työnantajan varhe-maksuun 36 kalenterikuukauden ajan eläkkeen alkamisesta. Tätä ollaan uudistamassa siten, että se korvataan työkyvyttömyyseläkemaksulla, jonka suuruus on 1 % palkkasummasta. Kevan valtuuskunta päättää varhaiseläkemenoperusteisen maksun lakkauttamisesta ja uuden työkyvyttömyyseläkemaksun laskuperusteista marraskuussa Vuodesta 2019 alkaen uusi työkyvyttömyyseläkemaksu korvaisi nykyisen varhaiseläkemenoperusteisen eläkemaksun. Työkyvyttömyyseläkemaksu lasketaan etukäteen prosenttina palkkasummasta ja se peritään osana jäsenyhteisön palkkaperusteista eläkemaksua. Työkyvyttömyyseläkemaksu on kerralla lopullinen. Työkyvyttömyysmaksuun varaudutaan talousarviossa 1 %:lla palkkasummasta. Varhe-maksua erikseen ei budjetoida. Eläkemenoperusteista maksua maksetaan vain niistä maksussa olevista eläkkeistä, jotka ovat karttuneet jäsenyhteisön palveluksessa ennen vuotta Kevan valtuuskunta vahvistaa vuosittain eläkemenoperusteisen maksun kokonaismäärän. Maksu jaetaan jäsenyhteisöjen kesken sen perusteella, kuinka paljon nyt maksussa olevista eläkkeistä on karttunut kunkin jäsenyhteisön palveluksessa ennen vuotta 2005 tehdystä työstä. Eläkemenoperusteisella maksulla ei ole yhteyttä maksussa oleviin palkkoihin, joten se budjetoidaan erillään palkkaperusteisesta maksusta. Eläkemenoperusteinen maksuosuus budjetoidaan v kertoimella 1,08. Investointien valmistelu Talouden kannalta kestävä taso olisi, että nettoinvestoinnit olisivat korkeintaan vuosikatteen määrän suuruiset, jolloin investointien rahoittamiseen ei tarvita lisälainanottoa. Investointien valinnassa otetaan huomioon jo tehdyt investointipäätökset, investoinnilla saavutettavat toiminnalliset ja taloudelliset hyödyt käyttötaloudessa sekä käytössä olevien rakennusten ja rakennelmien peruskorjaustarpeet. Investoinnista on aina oltava tiedossa sen vaikutus käyttötalouteen sekä sen takaisinmaksuaika (hankintameno / vuotuinen tuotto).

6 6 Liite 1. Tuloslaskelma Tuloslaskelmaraami Muutos Muuotos % Muutos % TP2017 TA2018 TAE2019 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,5 7,9 Maksutuotot ,0-17,4 Tuet ja avustukset ,4-24,3 Vuokratuotot ,5 3,2 Muut toimintatuotot ,8 142,5 Toimintatuotot yht ,3 2,5 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,3 4,6 Palkat ja palkkiot ,4 5,1 Henkilöstösivukulut ,3 2,8 Eläkekulut ,6 1,8 Muut henkilösivuk ,2 17,8 Palvelujen ostot ,4 3,5 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,1 0,5 Avustukset ,8 142,0 Muut kulut ,0-17,9 Toimintakulut yht ,5 7,9 TOIMINTAKATE ,1 8,7 Verotulot ,4 11,6 Tulovero ,0 9,2 Yhteisövero ,9-0,2 Kiinteistövero ,5 49,3 Valtionosuudet ,9-1,9 Peuspalv:n vo ,5-4,4 Verotulojen tasaus ,5 4,4 OKM VOS ,7-2,5 Rahoitustuoto ja -kulut ,0 98,2 Korkotuotot Muut rah.tuotot ,0-39,1 Korkokulut ,0 63,5 Muut rah. Kulut ,0 10,8 VUOSIKATE ,8-97,0 Poistot ,3-5,6 TILIKAUDEN TULOS ,2-102,6 YLI-/ALIJÄÄMÄ ,2-102,6

7 7 Liite 2. Rahoituslaskelma Rahoituslaskelma Muutos Muuotos % Muutos % TP2017 TA2018 TAE2019 Varsinainen toiminta ja investoinnit Toiminnan rahavirta Vuosikate +/ ,8-97,0 Satunnaiset erät +/ Tulorahoituksen korjauser Investoinnin rahavirta Käyttöomaisuusinvestoin nit ,6-30,2 Rahoituosuudet investointeihin ,0-100,0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot ,0 Nettoinvestoinnit ,4-12,0 Toiminnan ja investointien rahavirta ,3-1216,8 Rahoitustoiminta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys - Lyhytaikaisten lainojen ,0-100,0 lisäys/vähennys +/ ,0 Lainankannan muutokset yht. Muut maksuvalmiuden ,9-123,1 muutokset +/ ,0-99,8 Rahoituksen rahavirta ,6-3941,7 Rahavarojen muutos ,4 3,2