LAPSIBUDJETOINTI. Kati Honkanen, THL

Transkriptio

1 LAPSIBUDJETOINTI Kati Honkanen, THL

2 MISTÄ ON KYSE? Lapsibudjetointi tarkoittaa talousarvion tarkastelemista lapsenoikeusnäkökulmasta. Kyse on sekä 1) lapsiin kohdistuvien määrärahojen jäljittämisestä ja seurannasta eli lapsilähtöisestä budjettianalyysista; että 2) talousarviopäätösten lapsivaikutusten arvioinnista. Lapsilähtöinen budjettianalyysi on osa väestölähtöistä budjettianalyysia, jossa julkisen budjettitalouden menot järjestetään väestömomentteihin. Lapsibudjetoinnissa tarkastelussa ovat lapsiin ja nuoriin kohdistuvat menot. Budjetin menokuvauksessa esitetään, mihin väestöryhmään ja minkälaiseen palveluun kyseinen määräraha kohdistuu Kati Honkanen, THL

3 MISTÄ ON KYSE? Lapsibudjetointi mahdollistaa lapsia koskevan seurantatiedon keräämisen ja sitä kautta lapsiin kohdistuvien investointien vaikuttavuuden arvioinnin. Tämä tuottaa päätöksenteon tueksi tietoa, jonka avulla lapsiin kohdistuvat määrärahat voidaan kohdentaa sekä oikeudenmukaisesti että mahdollisimman tehokkaasti Kati Honkanen, THL

4 Lapsibudjetoinnin esimerkki Oulusta ja Pohjois- Pohjanmaalta Perustuu kehittämis- ja laatupäällikkö Elina Välikankaan esitykseen Elinan esitys katsottavissa Youtubessa: > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi

5 Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen Yhteiset tavoitteet kokonaisuuksille Lasten ja nuorten terveen kehityksen, oppimisen ja sivistyksen mahdollistaminen heidän omissa kasvu- ja kehitysympäristöissään. *Varhainen tunnistaminen Lasten ja nuorten toimintakyvyn ja elämänhallinnan vahvistaminen, joka edellyttää erityistä osaamista. Palveluissa lapsella, nuorella tai perheellä voi olla säännöllistä tuen tarvetta, joka edellyttää lyhytaikaista palvelua heidän kasvu- ja kehitysympäristöissään. Lasten ja nuorten erityistarpeisiin vastaaminen, joka sisältää vaativaa tai ympärivuorokautista palvelua.

6 Mihin haemme yhdessä muutosta? - vaikuttavuus Tehokas ja tarkoituksenmukainen toiminnan ohjaus - yhteinen strategia, elämänkaari, alueellinen viitekehys ja hyvinvointialueet, roolit Toiminnan/palveluiden vaikuttavuus - painopisteenä ennaltaehkäisevät ja varhaisen tuen palvelut, Sis. sähköiset palvelut, verkostoyhteistyö ja monituottajamalli Lapsi tai nuori kohtaa vain yhden palvelukokonaisuuden ilman hallinnollisia rajoja elämäntilanne/perheen tilanne kokonaisuutena

7 Perhe ja eriikäinen lapsi/nuori Lasten ja nuorten terveen kehityksen, oppimisen ja sivistyksen mahdollistaminen heidän omissa kasvuja kehitysympäristöissä än. *Varhainen tunnistaminen Lasten ja nuorten toimintakyvyn ja elämänhallinnan vahvistaminen, joka edellyttää erityistä osaamista. Palveluissa lapsella, nuorella tai perheellä voi olla säännöllistä tuen tarvetta, joka edellyttää lyhytaikaista palvelua heidän kasvu- ja kehitysympäristöissä än. Lasten ja nuorten erityistarpeisiin vastaaminen, joka sisältää vaativaa tai ympärivuorokautista palvelua. Y h t e i s t y ö a v u s t u k s e t Raskausaika s e k t o r i n k a n s s a Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelut 0-6 v 7-12 v v v Yö(päivä)hoito Palveluohjaus ja valvonta (ulkoinen) Neuvolatoiminta Kouluterveydenhulto Opiskeluterveydenhuolto Vastaanottotoiminta alle 18-vuotiaat Vapaasivistystyö Lisäopetus Aikuislukio-opetus, Kv.koulu ammatillinen Mamu valmistava opetus koulutus (musiikki) ja etälukioverkko Nuorisotiedotus, Nappi, Nuorten kesätyö, Työpörssi-toiminta Suunhoito alle 18-vuotiaat Maahanmuuttajapalveluiden neuvolapalvelut Kulttuurilaitokset (tulevaisuuden monialaiset kulttuurikeskukset, kulttuuriperintöpalvelut) Kilpailuolosuhdekentät ja hallit, erikoisliikuntapaikat liikuntaneuvonta (yleinen) Ohjatut liikuntaryhmät suurtapahtumat j Perhepalvelut (sisältää myös a perheneuvolapalvelut, perhekuntoutuksen, oma ja osto) 3 Perheoikeudelliset palvelut Perhepalvelut jakautuu kaikille värialueille!. Sosiaalipäivystys Erityiskoulut Vammaisten lasten avopalvelut Nuorten työllisyyspalvelut Nuorten ohjauspalvelut (oma ja osto) Vammaisten lasten ap ja ip - toiminta Lastensuojelun avohuolto (tilannearvio, avohuolto, jälkihuolto) Lasten- ja nuorisopsykiatrinen psykiatrinen avohoito (oma ja osto) Kehitysvammaisten alle 18-vuotiaiden laitospalvelut Lasten- ja nuorisopsykiatrinen laitoshoito, nuorten laitospäihdepalvelut (osto) Lastensuojelun laitoshoito (oma ja osto) Lasten ja nuorten somaattinen laitoshoito esim. syöpähoidot (osto) Lastensuojelun perhehoito (osto) Aikuisten laitos psyk.esh (osto) ja päihdepalvelut (oma ja osto)(vanhemmat esim. psyk.klinikka, päihdeklinikka, Polokka), Ensi- ja turvakoti) Sosiaalinen vahvistaminen - nuorten työpajat - Etsivä nuorisotyö - Nuorten moniammatilliset ohjausja neuvontapalvelut (Byström, Tsekpoint) Sairaalakoulu

8 Määrittelytyö Tiedonkeruupohjat on rakennettu kirjanpitohierarkian päälle vastuualueiden mukaisesti Pohjassa tehdään määrittely kustannuspaikkakohtaisesti, jolloin jokaiselle kustannuspaikalle määritellään erikseen sijoittuminen elämänkaaren mukaisessa kehikossa ja palvelun raskautta kuvaavissa liikennevaloissa Varmistaa toistettavuuden ja pitkän aikavälin seurannan luotettavuuden Ohessa esimerkki tiedonkeruupohjasta yhden kustannuspaikan osalta: Kustannuspaikka Prosessi (merkitse X) Värikoodi (merkitse X) 1900 Lapset ja nuoret Prosessi & laskentaperuste Toiminnallinen: mikä ja mistä saadaan? %-peruste: määrittele %-jako Värikoodi-peruste Toiminnallinen: mikä ja mistä saadaan? %-peruste: määrittele %-jako Työikäiset Ikäihmiset

9 Sote tietopaketit ja Pohjois-Pohjanmaan testauksen tavoitteet Sitra ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat kuntien kanssa yhteistyössä kehittäneet palvelupakettimallia (Sote-tietopaketit), jonka tavoitteena on tuottaa läpinäkyvää ja vertailukelpoista tietoa sote-palveluiden järjestämisen ja johtamisen tueksi uudistuvassa toimintaympäristössä Laatia tiekartta Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan palvelupakettien käyttöönotolle, huomioiden mahdollisuuksien mukaan erva alueen näkökulma Kommentoida kaikkien testaajaorganisaatioiden yhteisesti tuottamia palvelupakettimallin määrittelyjä ja vastaavuustaulukoita erilliseen dokumenttiin Laajentaa lasten, nuorten ja perheiden palvelupaketti peruspalveluista erityispalveluihin sisältäen sivistys- ja kulttuuripalvelut siten, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta muodostuu kokonaiskäsitys (elämänkaari) Tuottaa vaihtoehtoisia raportointimalleja useammasta eri näkökulmasta (järjestäjän tietotarpeet ja seuranta) sekä arvioida lasten, nuorten ja perheiden palveluiden mittaristoa osana raportoinnin kokonaisuutta ja kuvata esimerkkejä johdon työpöydästä

10 Sote-tietopaketit - laajennus Lähtökohtana lasten ja nuorten palveluiden tarkastelulle oli, että huomioidaan kaikki alle 18-vuotiaiden käyttämät palvelut ja niistä syntyneet kustannukset. Tarkastellaan heidän palvelukäyttöönsä liittyviä kirjauksia ja palveluiden käytöstä syntyneitä kustannuksia sekä perustason ja erityistason sosiaali- ja terveyspalveluissa että sivistys- ja kulttuuripalveluissa Hyvinvointipalveluissa ennestään käytössä vastaavan kaltainen palvelukokonaisuusmalli Sivistys- ja kulttuuripalveluiden kaikki toiminta paketoitiin samalla logiikalla ja toteutustavalla, noudattaen myös Sote-tietopaketin periaatteita. Tarkastelussa huomioitiin lakien ja asetusten mukaiset määrittelyt, jotta päästäisiin myös kansallisen tason tarkastelussa mahdollisimman geneeriseen lopputulokseen

11 Lasten ja nuorten palvelukokonaisuus, väreittäin Oulun kaupunki Vyörytetty toteuma (EK) vihreä keltainen punainen Väri Avosairaanhoito Avoterveydenhoito Kehitysvammaisten palvelut Kuntoutus Lastensuojelu Maahanmuuttajapalvelut Mielenterveyspalvelut Muut asumispalvelut alle 65-v. SHL Omaishoito alle 65 v Perheiden tukipalvelut Perheoikeudelliset palvelut Perusterveydenhuollon sairaalahoito Psykiatrinen erikoissairaanhoito Päihdepalvelut Somaattinen erikoissairaanhoito Sosiaalityö- ja ohjaus Suun terveydenhuolto Vammaisten palvelut Palvelukokonaisuus

12 Porautuminen seuraavalle tasolle Kuva 9. Esimerkki: Sosiaali- ja terveyspalveluiden toiminnasta, lasten ja nuorten raskaimmat palvelut kuvattuna samassa raportissa. Saatavissa myös asiakkuudet ja kustannukset henkilötunnus kertaalleen periaatteella = raskaimman asiakkuuden keskihinta. Jatkossa tähän kuvaan on mahdollista liittää myös sivistys ja kulttuuripalveluissa toteutuvat palvelut, jolloin syntyy kokonaiskuvaa koko kaupungin lasten ja nuorten raskaimpien palvelujen käytöstä

13 Lasten ja nuorten palvelukokonaisuus, sosiaalija terveyspalvelut Toimintamenot vihreä keltainen punainen Yhteensä /asukas Avosairaanhoito Avoterveydenhoito Kehitysvammaisten palvelut Kuntoutus Lastensuojelu Maahanmuuttajapalvelut Mielenterveyspalvelut Muut asumispalvelut alle 65-v. SHL Omaishoito alle 65 v Perheiden tukipalvelut Perheoikeudelliset palvelut Perusterveydenhuollon sairaalahoito Psykiatrinen erikoissairaanhoito Päihdepalvelut Somaattinen erikoissairaanhoito Sosiaalityö- ja ohjaus Suun terveydenhuolto Vammaisten palvelut Palvelukokonaisuus

14 Lasten ja nuorten palvelukokonaisuudet, sivistys- ja kulttuuripalvelut PALVELUKOKONAISUUS Yhteensä %-osuus /asukas Perusopetus ,07 49,7 % ,17 Varhaiskasvatuspalvelut ,75 34,7 % ,96 Nuorisopalvelut ,93 3,2 % -266,13 Liikuntapalvelut ,90 2,0 % -160,54 Kulttuuripalvelut ,09 1,7 % -137,92 Toinen aste (lukio) ,96 7,3 % -601,46 Vapaa sivistys ja taiteen perus ,72 1,5 % -119,34 Sivistys- ja kulttuuripalvelut , % ,

15 Lasten ja nuorten tietopaketti sivistysja kulttuuripalvelut Toiminto Palvelu TP 2016 Perusopetus Alakoulu ,20 Yläkoulu ,45 Erityiskoulu ,75 Sairaalakoulu ,35 Oppilaskuljetukset ,32 Perusopetus ,07 Varhaiskasvatuspalvelut Kokopäivähoito ,07 Osapäivähoito ,61 Avoin varhaiskasvatus ,88 Esiopetus ,42 Palveluohjaus ,65 Avustukset ,12 Varhaiskasvatuspalvelut ,75 Nuorisopalvelut Kasvatuksellinen ohjaus ,40 Sosiaalinen vahvistaminen ,76 Avustukset, nuorisopalvelut ,43 Kulttuurinen nuorisotyö ,28 Aluenuorisotyö ,79 Tieto- ja neuvontapalvelut ,64 Nuorisopalvelut projektit ,58 AP/IP ,05 Nuorisopalvelut ,93 1/

16 2/2 Lasten ja nuorten palvelukokonaisuus sivistysja kulttuuripalvelut PALVELUKOKONAISUUS vihreä keltainen punainen Väri Perusopetus , , , ,07 Varhaiskasvatuspalvelut , ,92 0, ,75 Nuorisopalvelut , ,73 0, ,93 Liikuntapalvelut ,90 0,00 0, ,90 Kulttuuripalvelut ,09 0,00 0, ,09 Toinen aste (lukio) ,96 0,00 0, ,96 Vapaa sivistys ja taiteen perusopetus ,72 0,00 0, ,72 Sivistys- ja kulttuuripalvelut , , , ,42 Keltaiset kustannukset muodostuvat pääasiassa perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen tehostetusta ja erityisestä tuesta sekä nuorisopalveluiden työpajatoiminnasta Punaiset kustannukset ovat sairaalakoulun kustannuksia

17 Lasten ja nuorten palveluiden kokonaisuus Oulussa vihreä keltainen punainen Yhteensä /asukas Hyve ilman erikoissairaanhoitoa Erikoissairaanhoito Hyvinvointipalvelut yhteensä ,6 % 37,9 % 50,5 % 100,0 % Sivistys- ja kulttuuripalvelut ,0 % 8,8 % 0,3 % 100,0 % Yhteensä ,8 % 15,4 % 11,8 % 100,0 % Kaikki Oulun kaupungin alle 18-vuotiaiden palveluiden käytöstä aiheutuneet kustannukset yhteensä, jaettuna organisaatioittain sekä lasten ja nuorten palvelutarpeiden vaativuuden mukaisesti väreihin

18 Väestötason seuranta ja budjetointi Siku punainen 0,2 % Oulun lasten ja nuorten toimintamenot 2016 Hyve vihreä 3 % Siku keltainen 7 % Hyve keltainen 6 % Hyve punainen 7 % Esh keltainen 3 % Esh punainen 4 % Siku vihreä 70 % Sanna Suistio Toimintamenot yhteensä 481,2 M /alle 18-vuotias

19 Liminka Tyrnävä Kempele Muhos Lumijoki Sievi Ii Nivala Oulu Alavieska Ylivieska Merijärvi Haapavesi Haapajärvi Siikajoki Reisjärvi Kalajoki Oulainen Kärsämäki Raahe Pyhäntä Pyhäjoki Kuusamo Utajärvi Siikalatva Taivalkoski Pudasjärvi Pyhäjärvi Vaala Lähde: Sotkanet 2016 Hailuoto 62,2 Lapsiperheiden osuus perheistä (%) v. 2015, Pohjois-Pohjanmaa 54,5 Kaupunkialueet Maaseudun paikalliskeskukset ja kaupungin läheinen maaseutu Ydinmaaseutu ja harvaan asuttu maaseutu 50, ,7 45,744,2 43,443,343,242, , ,838,838,438,238,137,6 35,8 34, ,231,1 30,730,6 27,7 27

20 Lisätietoa (3) LAPE-oppimisverkosto: Lapsibudjetointi ja tietopohja, (esitykset ja videotallenne) /event/ Valtakunnalliset LAPE-päivät, lapsibudjetoinnin työpaja , mm. Elina Välikankaan esitys ja videotallenteet /event/ #lapsiystävällinen kunta

21 LAPSIBUDJETOINTI KATI HONKANEN