Rannan pengerrystä perustellaan sillä, että pengerrys estää rantamaan huuh tou tu mis ta veteen ja veden sameutumista rannassa.

Transkriptio

1 Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Vihdin kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen valitus Vaasan hallinto-oikeudelle Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksestä , nro 64/2018/2, Dnro ESAVI/7243/2016 koskien Mikko Tiaisen laiturin ja ranta-alueen täytön pysyttämistä Kirkkojärvellä 315/ /2016 Ympa Etelä-Suomen Aluehallintovirasto pyytää Vihdin ym pä ris tön suo je lu vi ranomai sen lausuntoa (dnro ESAVI/7243/2016) Mikko Tiaisen vesilain mu kaises ta hakemuksesta laiturin rakentamiseksi ja rantaviivan täytöstä kiin teistöl lä Rantavainio Lausuntoa pyydetään mennes sä. Lausuntoa on pyydetty myös Vihdin kunnanhallitukselta ja kaa voitus vi ran omai sel ta. Kaavoitusviranomainen antaa oman lausuntonsa asiasta. Taustaa Mikko Tiainen on kiinteistöllään Rantavainio tehnyt rantaviivan muok kaus ta ja täyttöä noin 100 m matkalla ja lisäksi rakentanut n. 15 x 10 m ko koi sen laiturin. Toimenpiteille ei oltu haettu etukäteen mitään lupia. Uu den maan ELY-keskus on tehnyt kohteessa tarkastuskäynnin ja pyy tä nyt kiinteistönomistajalta selvitystä Tiainen on toimittanut asias ta selvityksen Tämän jälkeen ELY on kehottanut Tiaista ha kemaan toimenpiteille vesilain mukaista lupaa. Tiainen on jättänyt ve si lain mukaisen lupahakemuksen Etelä-Suomen Aluehallintoviranomaiselle Vesilain mukaisen hakemuksen sisältö Lupahakemuksessa haetaan lupaa kiinteän laiturin rakentamiseksi rannan vir kis tys käy tön ja moottoriveneiden säilyttämistä varten. Laiturin koko on 16,55 m x 9,7 m. Laiturin keskellä on kalliomursketta ja reunaa kiertää puus ta tehty kehikko. Laiturin ja rannan välissä on avoputki lisäämässä veden virtausta. Lisäksi haetaan lupaa tehdylle rannan pengertämiselle ja täyt tä mi sel le hiekalla. Hakija perustelee hakemusta omilla tarpeillaan, isojen veneiden säi lyt tä minen ei onnistu ponttonilaiturissa ja kiinteistöllä on paljon virkistyskäyttöä, ku ten saunomista ja veneilyä. Rannan pengerrystä perustellaan sillä, että pengerrys estää rantamaan huuh tou tu mis ta veteen ja veden sameutumista rannassa. Hakijan mielestä toimenpiteillä ei ole vaikutusta veden laatuun tai veden vir taus oloi hin. Maisemavaikutukset ovat hakijan mielestä positiivisia ja ranta sopii nyt paremmin virkistyskäyttöön.

2 Oheismateriaali Liitteet Etelä-Suomen aluehallintoviraston lausuntopyyntö /ESAVI/7243/2016/Mikko Tiaisen vesilain mukainen lu pa ha kemus laiturin ja ranta-alueen täytön pysyttämiselle Kirkkojärvellä Mikko Tiaisen vesilain mukainen lupahakemus liitteineen Etelä-Suo men aluehallintovirastolle laiturin ja ranta-alueen täytön py syt tä misel le Kirkkojärvellä ja täyttöhakemuksen täydennys Valmistelija Mari Pihlaja-Kuhna, etunimi.sukunimi(at)vihti.fi, p Esittelijä Ehdotus ympäristöpäällikkö Ympäristölautakunta päättää antaa Mikko Tiaisen asiassa Etelä-Suomen AVI:l le seuraavan lausunnon: Hakija on luvatta muuttanut rantaviivaa, poistanut ranta-alueen puustoa ja ran nan luontaisen kasvillisuuden ja täyttänyt rantaa hiekalla. Rannalle on ra ken net tu luvatta merkittävän kokoinen, kiinteä laituri. Lisäksi kiinteistölle on rakennettu nyt edellä mainittujen rakenteiden lisäksi kiinteästi pai kal laan oleva, mutta ns. siirrettävä sauna-/vapaa-ajanrakennus, jolle ei ole haet tu maankäyttö- ja rakennuslain mukaista lupaa. Hakija ilmoittaa myös kiinteistöllä säilytettävän useamman osakkaan omista maa saunalauttaa. Rakennusvalvonnasta saatujen tietojen mukaan kiinteis töl le ei ole haettu lupaa sijoittaa pysyvästi mitään laitetta (esimerkiksi sau na laut taa). Mahdollisten maankäyttö- ja rakennuslain vastaisten toimien osalta Vihdin ra ken nus val von ta selvittää rakennusvalvontaviranomaisen toimenpiteiden tar vet ta täs tä lausunnosta erillisenä asiana. Tältä osin on huomioitava, että Ve si lain mukaista hakemusta on perusteltu rannan käyttötarpeella, joka voi perustua muun lainsäädännön vastaiseen tilanteeseen. Järveltä päin ja esimerkiksi Haudankallion virkistysalueelta (pururata) sekä kah del ta kaavassa merkityltä venevalkama -alueelta (kiinteistöillä ja ) katsottuna maisema on muuttunut mer kittä väs ti. Ympäristölautakunta katsoo, että rantaa ja rantaympäristöä on muutettu taval la, joka loukkaa yleistä etua, koska toimenpiteistä on aiheutunut hai tal lisia vaikutuksia ranta- ja vesialueen luonnonolosuhteisiin sekä toi men pi teet ovat vähentäneet luonnon kauneutta ja ympäristön viihtyisyyttä. Kiin teis töllä tehdyt toimenpiteet ovat ylimitoitettuja kiinteistön tavanomaista vir kis tyskäyt töä ajatellen. Ympäristölautakunta huomauttaa myös, että kirkonkylän venerannassa on Vih din Vene ja laituri ry:n ylläpitämä venelaituri, josta voi vuokrata ve ne paikan. Vesiteitse mitattuna hakijan kiinteistöltä laituriin on noin 750 m. Kaavoitusviranomainen antaa asiasta oman lausuntonsa, joten tässä lausun nos sa ei käsitellä kaavaan liittyviä asioita. Haettua vesilain mukaista lupaa ei tule myöntää ainakaan haetussa laa juu-

3 des sa. Se, että toimenpiteet on jo toteutettu, ei ole peruste myöntää lupaa. Mikäli vesilain mukaista lupaa ei myönnetä, alue tulee ennallistaa. Päätös Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti Ympa Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antamallaan päätöksellä nro 64/2018/2 myöntänyt Mikko Tiaiselle luvan omistamansa kiinteistön Rantavainio ranta-alueen täytön ja laiturin pysyttämiseen hakemuksen mu kaises ti. Lupaa rannan muokkaukseen ja laiturin rakentamiseen on haettu jälkikäteen ELY-kes kuk sen kehotuksesta. Tiaisen hakemus Hakemuksen mukaan laiturin tukirakenteiden pituus on 16,55,m ja leveys 9,70 m. Laiturin ulkokehä on muodostettu pohjaan 400 mm:n välein painetuilla puu paaluil la. Puupaalujen ulkopuoli on verhottu 50 x 1500 mm:n lankuilla. Reunan kiertä vä päällyskansi on 900 mm leveä ja tehty samoista 50 x 1500 mm:n lan kuis ta ja se työntyy ulos laiturista 9,75 cm. Puupaaluihin ei pysty koskemaan käsin ul koapäin. Laiturin keskiosa on täytetty puhtaalla kalliomurskeella. Laiturin penkereeseen on veden vapaan liikkuvuuden turvaamiseksi tulossa 900 mm:n avoputki, jolla varmistetaan veden virtaaminen laiturin molemmin puolin. Mal lia on otettu Vihdin kunnan venerannan tanssilavasta. Rantamaan huuhtoutumisen estämiseksi rantaan on tehty sorapengerrys. Ve siraa jaan on tuotu puhdasta ja pestyä hiekkaa. Ranta on pengerretty noin 1-2- m:n sy vyy del tä talvella ja keväällä Täyttöalueen leveys rannansuuntaisesti on noin 50 m ja se sijaitsee poukamassa. Täytössä on noudatettu rannanmuotoa ja maan korkeutta. Kiinteistön käyttöön liittyvä muu toiminta Mikko Tiainen on kuluneen talven aikana tehnyt kiinteistön rannassa laajaa lu vaton ta ruoppausta. Kunnan mittaustoimen tekemien mittausten perusteella ruoppaus mas so jen määrä ylittää 3500 m3, kun vesilain mukaista lupaa edellytetään jo 500 m3 ruoppauksilta. Rantaan on myös rakennettu luvaton saunarakennus, jolle poikkeuslupaa on haet tu jälkikäteen. Ympäristölautakunta ei myöntänyt rakennukselle poik keus lupaa ja asia on tällä hetkellä käsittelyssä hallinto-oikeudessa. Liitteet Etelä-Suomen aluehallintoviraston (AVI) päätös nro 64/2018/2, Dnro ESA VI/7243/2016 Valmistelija Sanna Hilska, etunimi.sukunimi(at)vihti.fi, p Esittelijä ympäristöpäällikkö

4 Ehdotus Ympäristölautakunnan näkemyksen mukaan Aluehallintoviraston päätös , nro 64/2018/2, Dnro ESAVI/7243/2016 koskien Mikko Tiaisen laiturin ja ranta-alueen täytön pysyttämistä Kirkkojärvellä on hylättävä, sillä luvan myöntä mi sen edellytykset eivät täyty. Mikäli lupaa ei hylätä, tulee päätöstä muuttaa seuraavasti: 1. Täyttöalue ei saa ylittää hakemuksessa mainittua rannansuuntaista pituutta 50 m. Hakemuksen ylittävien massojen poistosta tulee antaa määräys, jolla varmistetaan, ettei toimenpide aiheuta haittaa muille vesialueen omistajille eikä poistettavia massoja läjitetä vesialueelle. 2. Laiturin pysyttäminen on mahdollista enintään siihen saakka, kun alueelle päätetään yksityiskohtainen rakentamista ohjaava kaava tai mikäli tuleva kaava joko sallii tai ei salli laiturin pysyttämisen. Perustelut Päätöksessä on jätetty huomioimatta mm. ELY-keskuksen täydentävässä lau sunnos saan esille tuoma näkökulma, että luvan myöntämisen edellytyksiä ar vioi taessa tulisi myös huomioida tilanne, jossa järven muillekin rantakiinteistöjen omis tajil le sallittaisiin virkistyskäytön nojalla vastaavan suuruiset täytöt. Hankkeen luvanvaraisuus on kiistaton (VL 3.luku 2 1 momentin 2) kohta, 3) kohta ja 9) kohta). Ympäristölautakunta toistaa lausunnossaan toteamansa: Rantaa ja rantaympäristöä on muutettu tavalla, joka loukkaa yleistä etua, koska toi men piteis tä on aiheutunut haitallisia vaikutuksia ranta- ja vesialueen luon non olo suh teisiin sekä toimenpiteet ovat vähentäneet luonnon kauneutta ja ympäristön viih tyisyyt tä. Toteutuneet rakenteet ovat suurempia kuin tälle alueelle on tyy pil li ses ti rakennettu. Kiinteistöllä tehdyt toimenpiteet ovat ylimitoitettuja kiinteistön tavanomaista virkis tys käyt töä ajatellen, varsinkin, kun kiinteistöllä ei ole pysyvää rakennusta tai ra ken nus oi keut ta. Hakijan tarkoittama virkistyskäyttö on lähtökohtaisesti mahdol lis ta läheisestä 700 m päässä sijaitsevasta venerannasta, johon on tarkoitettu oh ja ta Kirkkojärven veneliikenne. Hakemuksen tarkoittamat rakenteet eivät ole vält tä mät tö miä kiinteistön tavanomaista hyväksikäyttöä ajatellen. Kuten ELY-keskus on lausunnossaan todennut, on vesilain 2 luvun 7 :n mukaan ve si ta lous han ke toteutettava sekä vesivaroja ja vesialueita muutoin käytettävä si ten, ettei siitä aiheudu vältettävissä olevaa yleisen edun loukkausta, jos hankkeen tai käytön tarkoitus voidaan saavuttaa ilman kustannusten kohtuutonta lisään ty mis tä kokonaiskustannuksiin ja aiheuttavaan vahingolliseen seuraukseen ver rat tu na. Tehtyjä toimenpiteitä on perusteltu kiinteistön vir kis tys käyt tö mahdol li suuk sien parantamisella. Kiinteistön virkistyskäyttömahdollisuuksien pa ran tami nen on tässä tapauksessa aiheuttanut yleisen edun loukkausta. AVI:n lupapäätöksessä , nro 64/2018/2, Dnro ESAVI/7243/2016 esi te tyt perustelut ovat kestämättömiä. Perusteluiden mukaan hankkeesta ei ole hait taa alueen asukkaille, koska muistutuksia ei ole jätetty. Ympäristövalvontaan on tullut toistuvia valituksia liittyen kiinteistöllä tapahtuneeseen toimintaan. Ha ke mus

5 ei myöskään muistutusvaiheessa ole välttämättä tullut häiriintyneiden asuk kaiden tietoon. Isompi laituri ja myöhemmin toteutettu luvaton ruoppaus mah dol lista vat myös entistä suuremmat veneet ja ajonopeudet, joista on tullut run saas ti haittailmoituksia. ELY-keskuksen alueelle tekemän tarkastuksen perusteella täytön pituus oli muutaman metrin kavennuksen jälkeen edelleen yli 100 metriä. Ha ke muk sessa esitetty täytön pituus on 60 metriä. Nyt annetulla päätöksellä on annettu lupa ha ke muk sen mukaiseen täyttöön. Päätöksessä ei ole huomioitu jo liian laajalti teh tyä täyttöä. Päätöksessä ei ole myöskään otettu kantaa laiturinrakenteissa hyödynnettyihin pai ne kyl läs tet tyi hin sähkötolppiin. Arseeniyhdisteiden ja niillä käsitellyn (CCA-kylläs te tyn) puun käyttöä on rajoitettu komission asetuksen (EY) N:o 552/2009 REACH-ase tuk sen liitteellä XVII "Tiettyjen vaarallisten aineiden, valmisteiden ja tuot tei den valmistuksen, markkinoille saattamisen ja käytön rajoitukset" CCA-kyllästetystä puusta liukenee maaperään ja veteen käytön aikana arseenia, kro mia ja kuparia. Nämä alkuaineet ovat ympäristöön jouduttuaan monille eliöil le erittäin myrkyllisiä. Ne eivät hajoa vaan kertyvät ympäristöön ja eliöihin. Ar see nia sisältävää puutavaraa ei ole saanut luovuttaa lähtien kuluttajille ei kä käyttää kotitalouksissa tai asuinalueilla. CCA- kyllästettyä puuta saa luo vut taa uudelleen käytettäväksi vain ammattimaiseen taikka teollisuuskäyttöön. CCA -kylläs teel lä käsiteltyä puuta saa kuitenkin käyttää ammattimaisesti tai teollisesti vain, jos käytettävän puun kestävyys on välttämätöntä ihmisen tai karjan tur val lisuu den kannalta ja jos puun joutuminen ihokosketukseen on puun käyttöaikana epä to den nä köis tä. Tällaisia sallittuja käyttötarkoituksia voivat olla mm. julkisten ra ken nus ten ja maatalousrakennusten kantavat puurakenteet, sillat ja sil ta ra kenteet, laiturit perustukset ja tukirakenteet. Jätteenä arseenikyllästeellä käsitelty puu on vaarallista jätettä ja sitä saa luo vuttaa vain jätelain (646/2011) mukaisen hy väk syn nän saaneille vastaanottajille. Ym pä ris tö lau ta kun nan näkemyksen mukaan pää tök ses sä tulee ottaa kantaa kylläs te tyn puun soveltuvuudesta laiturirakenteisiin täs sä yhteydessä. Luvan myöntämisen edellytyksiä ei ole myöskään sillä perusteella, että lupa merkit tä väs ti vaikeuttaa kaavan laatimista vesilain 3 luvun 5 :n tarkoittamalla ta valla. Vihdin kunnan kaavoitustoimen kommentit päätöksen johdosta Vihdissä kunnan kaavoitusohjelmassa esitetään kahden tulevan vuoden kaa voitus tar peet. Kunnalla on suunnitelmia kaavoituksen osalta muillakin alueilla kuin vain kaavoitusohjelmaan merkityillä. On monia syitä miksi jotakin aluetta ei ole pääs ty kaavoittamaan, vaikka tarkoitus onkin ollut. Esim. Vähäkylän niemen osalta on jo vuosikymmeniä yritetty saada aluetta kaavoituksen piiriin. Jo 80-luvulla kun ta yritti saada maata hankittua alueelta. Samoin 2000-luvun alussa, kun alueen suurin tila oli taas myynnissä kunta yritti käyttää etuosto-oikeutta kauppaan, mut ta etuosto-oikeutta ei voitu käyttää, koska kaupassa käytettiin keinoa, jolla kun nan etuosto-oikeus saatiin torpattua. Pappilanpellon asemakaavassa nro 20 vuo del ta 1990 on jo varauduttu Vähäkylänniemen ottamiseen kaavoituksen pii-

6 riin kaavoittamalla sinne johtava kokoojakatu Vääkiläntie (kts kartta). Vääkiläntie jat kui si Tiaisen maa-alueen läpi. Kadun viereiset alueet on tapana kaavoittaa raken ta mi seen ja rannat virkistykseen. Yleiskaava -86:ssa alue on varattu lä hi vir kistyk seen. Vääkiläntien linjauksen tärkeys on myös siinä, että sen kautta päästäisiin suun nit te le maan rinnakkaistieyhteys Kaukoilantielle ja nykyisen Vääkilän ja Stenkul lan alueille. Vähäkylänniemi tullaan tulevaisuudessa kaavoittamaan. Siksi voidaan perustellusti sanoa, että Tiaisen hanke tuottaa haittaa alueen tulevalle kaavoit ta mi sel le. Väite, että maakuntakaava estäisi alueen kaavoittamisen ei pidä paikkaansa. Alla lai naus maakuntakaavan 4. vaihekaavan valkoista aluetta koskevasta mää räyk sestä. Sen mukaan kunta voi osoittaa valkoiselle alueelle asemakaavalla pai kal li ses ti merkittävää maankäyttöä. Helsingin seudun valkoisia alueita koskeva suunnittelumääräys Alue, jolle maakuntakaavakartalla ei ole osoitettu erityistä käyttötarkoitusta, on tar koi tet tu ensisijaisesti maa ja metsätalouden ja niitä tukevien sivuelinkeinojen käyt töön. Alueelle suuntautuvaa asuin- ja työpaikkarakentamista on ohjattava taa ja ma toi min to jen alueille ja kyliin. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa voidaan alueelle osoittaa muutakin vaikutuksiltaan paikallisesti merkittävää maankäyt töä. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on selvitettävä ja otettava huomi oon maiseman ja kulttuuriympäristön ominaispiirteet, sekä maa- ja met sä talou del li ses ti, ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät pelto-, metsä ja muut luontoalueet ja vältettävä niiden tarpeetonta pirstomista. Helsingin seutuun kuuluvat Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirk konum mi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vantaa ja Vihti. Kartassa Tiaisen aktiivisessa käytössä oleva alue sinisellä.

7 Tämä pykälä tarkastetaan kokouksessa Käsittely Jäsen Hynnälä ehdottaa jäsen Örnbergin kannattamana, että Aluehallintoviraston päätöksestä ei valiteta. Näin ollen asiasta äänestettiin. Esittelijän ehdotus: JAA Kannattivat jäsenet Wermundsen, Kerola-Suikki Jäsen Hynnälän ehdotus: EI Kannattivat jäsenet: Hynnälä, Örnberg, Lindfors, Jokela. Päätös Lautakunta päätti,että Aluehallintoviraston päätöksestä ei valiteta. Esittelijä Janhunen jätti asiaan eriävän mielipiteen