HOLLOLA. Esa - äijäntien asuinalueen rakennustapaohje. Ohje koskee Kartanon (06) kunnanosan kortteleita Hollolan kunta, maankäyttöpalvelut

Transkriptio

1 HOLLOLA Esa - äijäntien asuinalueen rakennustapaohje Ohje koskee Kartanon (06) kunnanosan kortteleita Hollolan kunta, maankäyttöpalvelut

2 1 Rakennustapaohjeiden tarkoitus Rakennustapaohjeet täydentävät Esa-äijäntien asemakaavaa (kaavanro ) sekä sen määräyksiä ja ovat ohjeena rakentajille pyrittäessä yhtenäiseen ja hyvään rakennettuun ympäristöön. Yhtenäiset ohjeet takaavat kaikille samankaltaiset lähtökohdat riippumatta rakentamisajankohdasta. 1. Alueen sijainti ja yleiskuvaus Hämeenlinnan tieltä (vt 12) kohdealueelle päästään kahta reittiä; joko reittiä Hämeenlinnantie- Vanhatalontie-Koulurinteentie-Kuntotie-Esa-Äijäntie tai reittiä Hämeenlinnan tie-ala-okeroistentie- Kuntotie-Esa-Äijäntie. Ala-Okeroistentien kautta alueelta on hyvät yhteydet myös Lahden Renkomäkeen ja sitä kautta valtatielle 4 (E75). Valtatien 12 Lahden eteläisen kehätien linjaus tulee valmistuttuaan sijaitsemaan Esa-äijäntien alueesta lounaaseen. Linjaus sijaitsee hieman reilun 700 metrin etäisyydellä alueen lähimmistä tonteista. Sijaintikartta. Kohdealue merkitty punaisella. Alueen tonttikatu on Esa-Äijäntie, jonka kautta kuljetaan kaava-alueen asuinkortteleille ja tonteille. Noin 3-4 hehtaaria alueesta on viljelykäytöstä poistunutta peltoa, joka nykyisin kasvaa jo paikoin tiheää puustoa ja pensaikkoa, osittain alue on niittyä. Länsiosassa nousee jyrkkä metsäinen rinne. Maaperältään alue on savea ja silttiä. Alue ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle, mutta alueella on todettu paineellista pohjavettä. Lisäksi alueen itäreunalla sijaitsevan puron varsi on todettu rakennettavuudeltaan huonoksi.

3 2 Esa-Äijäntien -alueen yleiset suunnitteluohjeet 1. Radon Alueella ei ole tehty radonpitoisuuden mittauksia. Alueella saattaa esiintyä korkeita radonpitoisuuksia, joten perussuunnittelussa on kiinnitettävä huomiota radonkaasun pääsyn estämiseen asuntoihin. 2. Pohjatutkimukset Tonteilla on tarpeen suorittaa maaperän pohjatutkimus ennen rakentamiseen ryhtymistä. Rakentamistavan selvittäminen on rakentajan vastuulla. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 49 mukaan rakennuslupahakemuksen liitteenä on oltava selvitys perustamis- ja pohjaolosuhteista. 3. Kaukolämpöverkkoon liittäminen Asemakaavassa on annettu määräys, että asuinalueet tulee liittää kaukolämpöverkkoon. Maankäyttö- ja rakennuslain pykälän 57a mukaisesti määräystä ei kuitenkaan sovelleta: rakennukseen, jonka laskennallinen lämpöhäviö on enintään 60 % rakennukselle määritetystä vertailulämpöhäviöstä rakennukseen, jonka pääasiallisena lämmitysjärjestelmänä on uusiutuviin energialähteisiin perustuva vähäpäästöinen lämmitysjärjestelmä olemassa olevan rakennuksen korjaus- tai muutostyöhön taikka laajennukseen olemassa olevaan asuinrakennukseen liittyvään talousrakennukseen Lisätietoja kaukolämmöstä, liittymisohjeista ja -maksuista saa Lahti Energialta. 4. Erityisolosuhteet Alueella on havaittu paineellista pohjavettä, joten savi- ja siltti kerroksen puhkaisevia toimenpiteitä ei saa suorittaa. 5. Rakennusten sijoitus tontilla ja sovittaminen maastoon Rakennustapaohjeiden havainnekuva on ohjeena rakennusten sijoittumiselle tontilla, mutta ei pakota havainnekuvan ratkaisuun. Rakennusten sijoittamisessa tulee huomioida naapuritontin rakennusten sijainti. Asemakaavassa tonteille on annettu rakennuksen harjansuunta. Tämä tarkoittaa, että asuinrakennuksen päämassan eli asuinrakennuksen pääosan tai rakennuksen hallitsevan perusmuodon harjansuunta tulee olla asemakaavassa esitetyn mukainen. Rakennus tulee sovittaa maastonmuotoihin tarpeettomia täyttöjä, leikkauksia ja liian korkeita sokkeleita välttäen. Rakennuslupapiirustuksissa tulee esittää rakennuksen lattiakorot. Jäteastiat suositellaan sijoittamaan autosuojan tai talousrakennuksen yhteyteen. Tällöin suositellaan, että jätekatos palo-osastoidaan. Jos jäteastiat sijoitetaan muualle, tulee niiden vaatima tila rajata kevyellä rakenteella ja/tai kasvillisuudella.

4 6. Julkisivut ja materiaalit Julkisivujen tulee olla arkkitehtoniselta ilmeeltään raikkaita, moderneja ja harmonisia. Julkisivujen arkkitehtoninen ilme tulee suunnitella siten, että alueen kaupunkikuvallinen yhtenäisyys on jatkossakin tunnistettavissa. Pääjulkisivumateriaaleina tulee käyttää puuta. Julkisivuissa tulisi yhdistää enintään kahta materiaalia. Valittua materiaalia tulisi käyttää yhtenäisenä pintana sokkelista räystääseen. Puujulkisivuissa sallitaan vain vaaka- tai pystylaudoitus, ei erisuuntaisia laudoituksia. Hirsijulkisivu sallitaan, mikäli hirret ovat suorapintaisia ja maalattuja sekä nurkat lyhennettyjä ja laudoitettuja. Tiilijulkisivuissa saumauksen tulee olla samanvärinen tiiliverhouksen kanssa. Kattomateriaaleina sallitaan tiili ja pelti. Vain aidot materiaalit sallitaan, ei jäljitelmiä. Pääväreinä käytetään vaaleita, keskivahvoja tai vahvoja murrettuja värisävyjä. Värinä ei sallita puhtaan valkoista eikä kirkkaita värejä. Uusvanhoja aiheita ei saa käyttää ja ikkuna-aukotusten sekä jäsentelyjen tulee olla moderneja. Aukkojen listoitukset suositellaan toteutettavaksi syvyyssuuntaisina reunalistoina tai kapeina vuorilautoina. Ikkunaristikoita ei sallita. Kattolyhdyn tulee olla muodoltaan selkeän yksinkertainen sekä kattolappeen suuntainen. Korttelikohtaisissa rakennustapaohjeissa on kerrottu kortteleissa sallitut julkisivumateriaalit ja -värit. 7. Piha-alue 7.1. Maastoon sovittaminen Tontin pinnanmuotoa ei saa merkittävästi muuttaa. Rakennuslupapiirustuksissa tulee esittää piha-alueen korot ja maanpintojen liittyminen naapuritonttien, virkistysalueiden ja katualueiden korkeustasoihin. Pengerrykset ja luiskat tulee toteuttaa omalla tontilla ja tontin reunoilla naapuritonttiin sovittaen. Tarvittaessa korkeuseroja hoidetaan tukimuureilla. Tontin olemassa olevaa tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää, jotta rakennettu alue istuu pehmeämmin ympäröivään luontoon Tontin rajaaminen Tontin rajaamisessa voidaan käyttää leikattua pensasaitaa, vapaasti kasvavien pensaiden (ja puiden) muodostamaa aidannetta, luonnonkiviä tai puuaitaa. Pensasaidan tulee täysikasvuisenakin mahtua omalle tontille eikä se saa kaventaa kadunvarren lumitilaa tai rajoittaa näkyvyyttä Autopaikat ja tonttiliittymä Omakotitonteille tulee osoittaa vähintään kaksi autopaikkaa asuntoa kohden. Tonttiliittymän leveys saa olla enintään 5,0 metriä.

5 7.4. Hulevesien käsittely Hulevedet eli sade- ja pintavesistä aiheutuva pintavalunta tulee imeyttää omalla tontilla, jos mahdollista. Jos imeyttäminen ei ole mahdollista, tulee hulevedet johtaa sadevesiviemäriin. Pysäköintialueelta sadevedet tulee johtaa sadevesiviemäriin. Tonttien piha-alueilla tulisi suosia imeyttäviä pintamateriaaleja ja välttää tiiviitä, laajoja kiveyksiä tai asfaltointia. On suositeltavaa hyödyntää sade- ja pintavedet esimerkiksi kastelussa ohjaamalla ne istutusalueille kasvien käyttöön tai ns. sadepuutarha-alueille. Kasvillisuuspeitteiset viivytys-, suodatus- tai imeytysalueet (biopidätysalueet - engl. bioretention, ns. sadepuutarhat - engl. rain gardens) ovat pienimittakaavaisia suodatusrakenteita, jotka on suunniteltu pienten ja normaalien sateiden aiheuttamien hulevesivirtaamien käsittelyyn. Ne ovat kasvillisuuden peittämiä painanteita, joiden tehtävänä on viivyttää ja puhdistaa hulevesiä kasvillisuuden avulla ja suodattamalla niitä maakerrosten läpi. Biopidätysaltaan kasvillisuuden tulee kestää sekä kuivuutta että kosteutta. Hyvin suunniteltu ja toteutettu biopidätysalueiden kasvillisuus saattaa edellyttää vähemmän hoitoa kuin leikattavat nurmialueet, mutta rakenteiden toimivuuden tarkkaileminen sekä suodatusrakenteiden säännöllinen kunnossapito ja ajoittain tehtävä uusiminen tuovat oman lisänsä hoitotoimenpiteisiin. Biopidätysalueille soveltuvia kestäviä ja kuivuuden ja kosteuden vaihtelua sietäviä lajeja ovat mm: pajut (Salix), rentukka (Caltha palustris), keltakurjenmiekka (Iris pseudacorus), ranta-alpi (Lysimachia vulgaris) ja rantakukka (Lythrum salicaria). Biopidätysalueilla on yleensä hyvä olla useampaa lajia toiminnan ja kasvillisuuden menestymisen varmistamiseksi sekä puhdistustehonkin kannalta. Biopidätysalueella kasvukerroksen vedenläpäisevyyden tulee olla hyvä, mutta veden ja ravinteiden pidätyskyvyn kasveille riittävä. (lähde: Hulevesiopas, Suomen Kuntaliitto 2012) LIITTEET Korttelikohtaiset rakennustapaohjeet omakotitonteille Asemakaava ja määräykset

6 Kortteli 1420 Kerrosluku: I Talotyyppi: Tasamaa, rinne tai porrastettu Kattomuoto: Harja-, pulpetti- tai eritasopulpetti katto Kattokaltevuus: 1:3-1:5 Vesikaton väri: Tumman harmaa, ruskea tai musta Julkisivumateriaali ja väri: Puu Vaalea tai keskivahva 4 Lisäosat (ikkunat, räystäät, listat, vuorilaudat): Valkoinen tai pääväriin sointuva 5 Rakennuksen pääväreinä tulisi käyttää korkeintaan kahta väriä. Väri ei saa olla pelkkä valkoinen. Tontilla 1 päämassan harjasuunnan tulee olla Kuntotien suuntainen (ks. asemakaavakartta). Tonteilla 2-5 päämassan harjansuunta tulee olla kohtisuorainen Esa-äijän tien kanssa. Tontille saa rakentaa yksikerroksisen asuinrakennuksen. Erillisen talousrakennuksen ja autosuojan tulee noudattaa päärakennuksen materiaaleja. Julkisivultaan sen tulee sopia asuinrakennuksen väritykseen. Erillisen rakennuksen katto voi olla harja- tai pulpettikatto. Kattokaltevuuden tulee olla sama kuin päärakennuksessa. Autosuojan ja talousrakennusten tulee olla selvästi päärakennusta pienempiä ja yksikerroksisia. Sokkelin korkeudessa on huomioitava piha-alueen sekä kadun korkeustasot. Yli metrin korkeiden sokkeleiden muodostumista tulee välttää. Korttelia koskevat myös Esa-äijän tien -alueen yleiset suunnitteluohjeet. Esimerkki kortteliin sopivista talotyypeistä:

7 Kortteli 1421 Kerrosluku: I Talotyyppi: Tasamaa Kattomuoto: Harja-, pulpetti- tai eritasopulpetti katto Kattokaltevuus: 1:3-1: Vesikaton väri: Tumman harmaa, ruskea tai musta 3 Julkisivumateriaali ja väri: Puu Vaalea tai keskivahva 4 Lisäosat (ikkunat, räystäät, listat, vuorilaudat): Valkoinen tai pääväriin sointuva Rakennuksen pääväreinä tulisi käyttää korkeintaan kahta väriä. Väri ei saa olla pelkkä valkoinen. Päämassan harjansuunta tulee olla Esa-äijän tien suuntainen tonteilla 2-4. Tontille saa rakentaa yksikerroksisen asuinrakennuksen. Erillisen talousrakennuksen ja autosuojan tulee noudattaa päärakennuksen materiaaleja. Julkisivultaan sen tulee sopia asuinrakennuksen väritykseen, mutta värisävyn ei tarvitse olla sama. Erillisen rakennuksen katto voi olla harja- tai pulpettikatto. Kattokaltevuuden tulee olla sama kuin päärakennuksessa. Autosuojan ja talousrakennusten tulee olla selvästi päärakennusta pienempiä ja yksikerroksisia. Sokkelin korkeudessa on huomioitava piha-alueen sekä kadun korkeustasot. Yli metrin korkeiden sokkeleiden muodostumista tulee välttää. Korttelia koskevat myös Esa-äijän tien -alueen yleiset suunnitteluohjeet. Esimerkki kortteliin sopivasta talotyypistä:

8 Kortteli 1422 Kerrosluku: I Talotyyppi: tasamaa Kattomuoto: Harja-, pulpetti- tai eritasopulpetti katto Kattokaltevuus: 1:3-1:5 Vesikaton väri: Tumman harmaa, ruskea tai musta Julkisivumateriaali ja väri: Puu Vaalea tai keskivahva Lisäosat (ikkunat, räystäät, listat, vuorilaudat): Valkoinen tai pääväriin sointuva Rakennuksen pääväreinä tulisi käyttää korkeintaan kahta väriä. Väri ei saa olla pelkkä valkoinen. Päämassan harjansuunta tulee olla kohtisuorassa Esa-äijäntiehen nähden. Tonteilla 6 ja 7 harjasuunta myötäilee tontin 5 harjasuuntaa. Tontille saa rakentaa yksikerroksisen asuinrakennuksen. Erillisen talousrakennuksen ja autosuojan tulee noudattaa päärakennuksen materiaaleja. Julkisivultaan sen tulee sopia asuinrakennuksen väritykseen, mutta värisävyn ei tarvitse olla sama. Erillisen rakennuksen katto voi olla harja- tai pulpettikatto. Kattokaltevuuden tulee olla sama kuin päärakennuksessa. Autosuojan ja talousrakennusten tulee olla selvästi päärakennusta pienempiä ja yksikerroksisia. Sokkelin korkeudessa on huomioitava piha-alueen sekä kadun korkeustasot. Yli metrin korkeiden sokkeleiden muodostumista tulee välttää. Korttelia koskevat myös Esa-äijän tien -alueen yleiset suunnitteluohjeet. Esimerkki kortteliin sopivasta talotyypistä:

9 Kortteli 1423 Kerrosluku: I Talotyyppi: Tasamaa Kattomuoto: Harja-, pulpetti- tai eritasopulpetti katto Kattokaltevuus: 1:3-1:5 Vesikaton väri: Tumman harmaa, ruskea tai musta Julkisivumateriaali ja väri: Puu Vaalea tai keskivahva Lisäosat (ikkunat, räystäät, listat, vuorilaudat): Valkoinen tai pääväriin sointuva Rakennuksen pääväreinä tulisi käyttää korkeintaan kahta väriä. Väri ei saa olla pelkkä valkoinen. Päämassan harjansuunta tulee olla Esa-äijän tien suuntainen. Tontille saa rakentaa yksikerroksisen asuinrakennuksen. Erillisen talousrakennuksen ja autosuojan tulee noudattaa päärakennuksen materiaaleja. Julkisivultaan sen tulee sopia asuinrakennuksen väritykseen, mutta sen ei tarvitse olla sävyltään sama. Erillisen rakennuksen katto voi olla harja- tai pulpettikatto. Kattokaltevuuden tulee olla sama kuin päärakennuksessa. Autosuojan ja talousrakennusten tulee olla selvästi päärakennusta pienempiä ja yksikerroksisia. Sokkelin korkeudessa on huomioitava piha-alueen sekä kadun korkeustasot. Yli metrin korkeiden sokkeleiden muodostumista tulee välttää. Korttelia koskevat myös Esa-äijän tien -alueen yleiset suunnitteluohjeet. Esimerkki kortteliin sopivasta talotyypistä:

10 Kortteli 1424 Kerrosluku: I Talotyyppi: Tasamaa Kattomuoto: Harja-, pulpetti- tai eritasopulpetti katto 1424 Kattokaltevuus: 1:3-1:5 Vesikaton väri: Tumman harmaa, ruskea tai musta Julkisivumateriaali ja väri: Puu Vaalea tai keskivahva 2 1 Lisäosat (ikkunat, räystäät, listat, vuorilaudat): Valkoinen tai pääväriin sointuva Rakennuksen pääväreinä tulisi käyttää korkeintaan kahta väriä. Väri ei saa olla pelkkä valkoinen. Päämassan harjansuunta tulee olla Esa-äijän tien suuntainen. Tontille saa rakentaa yksikerroksisen asuinrakennuksen. Erillisen talousrakennuksen ja autosuojan tulee noudattaa päärakennuksen materiaaleja. Julkisivultaan sen tulee sopia asuinrakennuksen väritykseen, mutta sen ei tarvitse olla sävyltään sama. Erillisen rakennuksen katto voi olla harja- tai pulpettikatto. Kattokaltevuuden tulee olla sama kuin päärakennuksessa. Autosuojan ja talousrakennusten tulee olla selvästi päärakennusta pienempiä ja yksikerroksisia. Sokkelin korkeudessa on huomioitava piha-alueen sekä kadun korkeustasot. Yli metrin korkeiden sokkeleiden muodostumista tulee välttää. Korttelia koskevat myös Esa-äijän tien -alueen yleiset suunnitteluohjeet. Esimerkki kortteliin sopivasta talotyypistä: