HOLLOLA. Perhoslehdon II-alueen rakennustapaohje. Ohje koskee Kartanon (06) kunnanosan kortteleita Hollolan kunta, Kaavoitus

Transkriptio

1 HOLLOLA Perhoslehdon -alueen rakennustapaohje Ohje koskee Kartanon (06) kunnanosan kortteleita Hollolan kunta, Kaavoitus Valvontajaosto hyväksynyt

2 Rakennustapaohjeiden tarkoitus Rakennustapaohjeet täydentävät Perhoslehdon asemakaavaa (kaavanro ) sekä sen määräyksiä ja ovat ohjeena rakentajille pyrittäessä yhtenäiseen ja hyvään rakennettuun ympäristöön. Yhtenäiset ohjeet takaavat kaikille samankaltaiset lähtökohdat riippumatta rakentamisajankohdasta. Perhoslehdon asemakaava-alueen kunnallistekniikan ja vesihuollon rakentaminen tapahtuu useammassa osassa. Ensimmäinen alue, nimeltään Perhoslehto I, valmistui vuonna 04, jolloin alueelta luovutettiin myös ensimmäiset omakotitontit. Nämä rakennustapaohjeet on laadittu Perhoslehdon kaava-alueen osalle nimeltään Perhoslehto, jonka kunnallistekniikka ja vesihuolto rakennetaan vuonna 05 ja josta voidaan luovuttaa omakotitontteja vuoden 05 aikana. Korttelit, joita nämä rakennustapaohjeet koskevat, on tummennettu sijaintikartalle.. Alueen sijainti ja yleiskuvaus Hämeenlinnantieltä (vt ) Perhoslehdon alueelle päästään kahta reittiä; joko reittiä Hämeenlinnantie-Vanhatalontie- Koulurinteentie-Kuntotie-Hirvikalliontie tai reittiä Hämeenlinnantie-Ala-Okeroistentie-Kuntotie-Hirvikalliontie. Ala- Okeroistentien kautta alueelta on hyvät yhteydet myös Lahden Renkomäkeen ja sitä kautta valtatielle 4 (E75). Valtatien Lahden eteläisen kehätien linjaus tulee valmistuttuaan sijaitsemaan Perhoslehdon alueesta lounaaseen. Linjaus sijaitsee arviolta 650 metrin etäisyydellä -alueen lähimmistä tonteista. Perhoslehdon alueen kokoojakatu on Hirvikalliontie, jonka kautta kuljetaan kaava-alueen asuinkortteleille. Hirvikalliontien rakentaminen jatkuu myöhemmin siten, että kokoojakatu yhdistää Perhoslehdon ja Vanhatalonrinteen asuinalueet. Alue sijaitsee Salpausselän harjumuodostuman eteläreunassa. Maastonmuodoltaan alue on vaihtelevaa ja korkeuseroja on paljon. Alueen metsät ovat kuusivoittoisia ja vaihtelevat taimikoista ja karuhkoista kalliometsistä rinteiden rehevämpiin lehtomaisiin metsiin. Maaperä on moreenia ja hienoa hietaa. Paikoin on myös kalliota, jonka päällä on vain ohut maakerros. Perhoslehdon asuinalue on hyvällä paikalla lähellä Hollolan kuntakeskuksen palveluja, jotka sijaitsevat noin,5 kilometrin säteellä alueesta.

3 Alue rajautuu lännessä Vanhatalonrinteen asuinalueeseen ja idässä Kartanon asuinalueeseen. Perhoslehdon pohjoispuolella Koulurinteentiellä sijaitsee Salpakankaan koulu ja päiväkoti sekä Kankaan koulu. Koulujen ja päiväkodin yhteydessä on myös reilun kilometrin pituinen valaistu ulkoilureitti, jossa on talvisin hiihtolatu.. Ennakkoyhteydenotto rakennusvalvontaan Neuvottelut rakennushankkeesta ja rakennusten ulkoasua koskevista vaatimuksista kannattaa aloittaa mahdollisimman varhain kunnan rakennusvalvonnan kanssa. Tällöin vältytään yllätyksiltä rakennusluvan hakemisen yhteydessä, jotka muutoin voisivat viivyttää rakentamisen aikataulua. Perhoslehdon -alueen yleiset suunnitteluohjeet. Radon Alueella ei ole tehty radonpitoisuuden mittauksia. Alueella saattaa esiintyä korkeita radonpitoisuuksia, joten perussuunnittelussa on kiinnitettävä huomiota radonkaasun pääsyn estämiseen asuntoihin.. Pohjatutkimukset Tonteilla on tarpeen suorittaa maaperän pohjatutkimus ennen rakentamiseen ryhtymistä. Rakentamistavan selvittäminen on rakentajan vastuulla. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 49 mukaan rakennuslupahakemuksen liitteenä on oltava selvitys perustamis- ja pohjaolosuhteista. 3. Kaukolämpöverkkoon liittäminen Asemakaavassa on annettu määräys, että asuinalueet tulee liittää kaukolämpöverkkoon. Maankäyttö- ja rakennuslain pykälän 57a mukaisesti määräystä ei kuitenkaan sovelleta: rakennukseen, jonka laskennallinen lämpöhäviö on enintään 60 % rakennukselle määritetystä vertailulämpöhäviöstä rakennukseen, jonka pääasiallisena lämmitysjärjestelmänä on uusiutuviin energialähteisiin perustuva vähäpäästöinen lämmitysjärjestelmä olemassa olevan rakennuksen korjaus- tai muutostyöhön taikka laajennukseen olemassa olevaan asuinrakennukseen liittyvään talousrakennukseen Lisätietoja kaukolämmöstä, liittymisohjeista ja -maksuista saa Lahti Energialta. 4. Rakennusten sijoitus tontilla ja sovittaminen maastoon Rakennustapaohjeiden havainnekuva on ohjeena rakennusten sijoittumiselle tontilla, mutta ei pakota havainnekuvan ratkaisuun. Rakennusten sijoittamisessa tulee huomioida naapuritontin rakennusten sijainti. Asemakaavassa tonteille on annettu rakennuksen harjansuunta. Tämä tarkoittaa, että asuinrakennuksen päämassan eli asuinrakennuksen pääosan tai rakennuksen hallitsevan perusmuodon harjansuunta tulee olla asemakaavassa esitetyn mukainen. Joillakin tonteilla rakennuksen sijoittelu ja sovittaminen maastoon on haastavaa korkeuseroista ja kallioisuudesta johtuen. Näillä tonteilla rakennukset saadaan istumaan maastoon porrastamalla asuintiloja tai valitsemalla rakennustyypiksi rinneratkaisu. Talotyyppi tulee siis valita maastonmuotoihin soveltuvaksi tarpeettomia täyttöjä, leikkauksia ja liian korkeita sokkeleita välttäen. Rakennuslupapiirustuksissa tulee esittää rakennuksen lattiakorot. Jäteastiat suositellaan sijoittamaan autosuojan tai talousrakennuksen yhteyteen. Tällöin suositellaan, että jätekatos palo-osastoidaan. Jos jäteastiat sijoitetaan muualle, tulee niiden vaatima tila rajata kevyellä rakenteella ja/tai kasvillisuudella.

4 5. Julkisivut ja materiaalit Julkisivujen tulee olla arkkitehtoniselta ilmeeltään raikkaita, moderneja ja harmonisia. Julkisivujen arkkitehtoninen ilme tulee suunnitella siten, että alueen kaupunkikuvallinen yhtenäisyys on jatkossakin tunnistettavissa. Pääjulkisivumateriaaleina saa korttelista riippuen käyttää puuta, tiiltä ja rappausta. Valittua julkisivumateriaalia tulee käyttää yhtenäisenä pintana sokkelista räystääseen. Puujulkisivuissa sallitaan vain yhdensuuntainen laudoitus. Hirsijulkisivu sallitaan, mikäli hirret ovat suorapintaisia ja maalattuja sekä nurkat lyhennettyjä ja laudoitettuja. Tiilijulkisivuissa saumauksen tulee olla samanvärinen tiiliverhouksen kanssa. Kattomateriaaleina sallitaan tiili ja pelti. Vain aidot materiaalit sallitaan, ei jäljitelmiä. Myös viherkatot sallitaan. Pääväreinä käytetään vaaleita, keskivahvoja tai vahvoja murrettuja värisävyjä. Värinä ei sallita puhtaan valkoista eikä kirkkaita värejä. Uusvanhoja aiheita ei saa käyttää ja ikkuna-aukotusten sekä jäsentelyjen tulee olla moderneja. Aukkojen listoitukset suositellaan toteutettavaksi syvyyssuuntaisina reunalistoina tai kapeina vuorilautoina. Ikkunaristikoita ei sallita. Kattolyhdyn tulee olla muodoltaan selkeän yksinkertainen sekä kattolappeen suuntainen. Erillisen talousrakennuksen ja autosuojan tulee olla julkisivultaan puuta ja sen tulee sopia asuinrakennuksen väritykseen, mutta värisävyn ei tarvitse olla sama. Erillisen rakennuksen katto voi olla harja- tai pulpettikatto. Autosuojan ja talousrakennusten tulee olla selvästi päärakennusta pienempiä ja yksikerroksisia. Korttelikohtaisissa rakennustapaohjeissa on kerrottu kortteleissa sallitut julkisivumateriaalit ja -värit. 6. Piha-alue 6.. Maastoon sovittaminen Tontin pinnanmuotoa ei saa tarpeettomasti muuttaa. Piha-alue tulee sovittaa luontevasti naapuritontteihin sekä tontin rajautuessa viheralueeseen ympäröivän alueen luonnolliseen pinnanmuotoon. Rakennuslupapiirustuksissa tulee esittää piha-alueen korot ja maanpintojen liittyminen naapuritonttien, virkistysalueiden ja katualueiden korkeustasoihin. Pihan muotoilussa pengerrykset ja luiskat tulee toteuttaa omalla tontilla ja tontin reunoilla naapuritonttiin sovittaen. Laajoja ja jyrkkiä täyttöjä tulee välttää. Tarvittaessa korkeuseroja hoidetaan tukimuureilla. 6.. Olemassa olevat luonnonelementit ja kasvillisuus Tonteilla suositellaan säilytettäväksi niillä sijaitsevia luonnonelementtejä, sillä ne antavat tonteille luonnetta ja näyttävyyttä. Tällaisia elementtejä ovat esim. alueelle tyypilliset suuret kivet ja pinnassa oleva kallio. Kallioisuus antaa alueelle vahvaa omaleimaisuutta ja ilmeikkyyttä, jonka huomioiminen tonttien rakentamisessa ja pihasuunnittelussa on tärkeää. Kallioisilla tontinosuuksilla kallioalueiden säilyminen ja esimerkiksi kalliopuutarhojen luominen on toivottavaa. Korttelialueilla ja tonteilla olemassa olevaa puustoa ja kasvillisuutta tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää. Näin rakennettu alue saadaan istumaan pehmeämmin ympäröivään luontoon Tontin rajaaminen Tontin rajaamisessa tulee valita kyseiselle paikkaan parhaiten soveltuva vaihtoehto. Vaihtoehtoina on käyttää korttelialueesta ja tontista riippuen joko leikattua pensasaitaa, vapaasti kasvavien pensaiden (ja puiden) muodostamaa aidannetta, luonnonkivi- tai ilmeeltään kevyitä ja moderneja lautarakenteisia aitoja. Suositeltavaa on käyttää näiden vaihtoehtojen yhdistelmiä. Esimerkiksi luonnonkivi- tai puuaitarakenteen rytmittäminen kasvillisuudella tuo aitaan vaihtelevuutta. Aidoissa voi olla myös tiili-, kivi-, puu- tai metalliosioita. Lauta-aidat tai aidan puuosuudet peittomaalataan tontin julkisivuväriin sopivalla vahvalla värisävyllä. Pensasaidan tai -aidanteen tulee täysikasvuisenakin mahtua omalle tontille. Aitarakenne ei saa kaventaa kadunvarren lumitilaa tai rajoittaa näkyvyyttä risteys- ja liittymäalueilla.

5 6.4. Autopaikat ja liittyminen tontille Omakotitonteille tulee osoittaa vähintään kaksi autopaikkaa asuntoa kohden. Tonttiliittymän leveys saa olla enintään 5,0 metriä. Ajoluiskan kaltevuus ei saa olla enempää kuin : Hulevesien käsittely Hulevedet eli sade- ja pintavesistä aiheutuva pintavalunta tulee imeyttää omalla tontilla jos mahdollista. Jos imeyttäminen ei ole mahdollista, tulee hulevedet johtaa sadevesiviemäriin. Pysäköintialueelta sadevedet tulee johtaa sadevesiviemäriin. On suositeltavaa hyödyntää sade- ja pintavedet esimerkiksi kastelussa ohjaamalla ne istutusalueille kasvien käyttöön tai ns. sadepuutarha-alueille. Kasvillisuuspeitteiset viivytys-, suodatus- tai imeytysalueet (biopidätysalueet - engl. bioretention, ns. sadepuutarhat - engl. rain gardens) ovat pienimittakaavaisia suodatusrakenteita, jotka on suunniteltu pienten ja normaalien sateiden aiheuttamien hulevesivirtaamien käsittelyyn. Ne ovat kasvillisuuden peittämiä painanteita, joiden tehtävänä on viivyttää ja puhdistaa hulevesiä kasvillisuuden avulla ja suodattamalla niitä maakerrosten läpi. Biopidätysaltaan kasvillisuuden tulee kestää sekä kuivuutta että kosteutta. Hyvin suunniteltu ja toteutettu biopidätysalueiden kasvillisuus saattaa edellyttää vähemmän hoitoa kuin leikattavat nurmialueet, mutta rakenteiden toimivuuden tarkkaileminen sekä suodatusrakenteiden säännöllinen kunnossapito ja ajoittain tehtävä uusiminen tuovat oman lisänsä hoitotoimenpiteisiin. Biopidätysalueille soveltuvia kestäviä ja kuivuuden ja kosteuden vaihtelua sietäviä lajeja ovat mm: pajut (Salix), rentukka (Caltha palustris), keltakurjenmiekka (Iris pseudacorus), ranta-alpi (Lysimachia vulgaris) ja rantakukka (Lythrum salicaria). Biopidätysalueilla on yleensä hyvä olla useampaa lajia toiminnan ja kasvillisuuden menestymisen varmistamiseksi sekä puhdistustehonkin kannalta. Biopidätysalueella kasvukerroksen vedenläpäisevyyden tulee olla hyvä, mutta veden ja ravinteiden pidätyskyvyn kasveille riittävä. (lähde: Hulevesiopas, Suomen Kuntaliitto 0) LTTEET Korttelikohtaiset rakennustapaohjeet omakotitonteille Asemakaavaote ja kaavamääräykset Havainnekuva Julkisivuvärimallit Sallitut talotyypit

6 Kortteli 406 Kerrosluku: I - Talotyyppi: tasamaa tai porrastettu Kattomuoto: harjakatto Kattokaltevuus: :3 - :,5 Vesikaton väri: tumman harmaa tai musta Julkisivumateriaali ja väri: puu, tiili tai rappaus vaalea, keskivahva tai vahva Lisäosat (ikkunat, räystäät, listat, vuorilaudat): pääväriin sointuva Päämassan harjansuunta tulee olla Hirvenkellon kadun suuntainen ja poikkisuuntainen Ukonkellon katuun nähden. Kattomuotona tulee käyttää harjakattoa. Korttelissa saa rakentaa enintään kaksikerroksisen asuinrakennuksen, joka on talotyypiltään joko tasamaan ratkaisu tai ensimmäisen kerroksen osalta porrastettu. Talotyypin valintaan vaikuttaa rakennusten sijoittuminen tontilla ja rakennusmassan koko. Tontin ratkaisut tulee sovittaa luonnollisesti ympäröivään maastoon. Sokkelin korkeudessa on huomioitava piha-alueen sekä kadun korkeustasot. Yli metrin korkeiden sokkeleiden muodostumista tulee välttää. Porrastetuissa taloissa julkisivuverhous toteutetaan porrastamalla siten, ettei synny ylikorkeita sokkeleita. Korttelia koskevat myös Perhoslehdon -alueen yleiset suunnitteluohjeet. Esimerkkejä kortteliin sopivista tasamaan talotyypeistä: Esimerkkejä kortteliin sopivista porrastetuista talotyypeistä:

7 Kortteli 407 Kerrosluku: Talotyyppi: tontti : tasamaa tontti : tasamaa tai porrastettu Kattomuoto: harjakatto Kattokaltevuus: :3 - :,5 Vesikaton väri: tumman harmaa tai musta Julkisivumateriaali ja väri: puu vaalea tai vahva Lisäosat (ikkunat, räystäät, listat, vuorilaudat): pääväriin sointuva Päämassan harjansuunta tulee olla Hirvenkellon kadun suuntainen ja poikkisuuntainen Ukonkellon katuun nähden. Asuinrakennusten tulee olla harjakattoisia. Kortteliin rakennettavien asuinrakennusten tulee olla kaksikerroksisia. Tontille voidaan rakentaa talotyypiltään tasamaan ratkaisu. Tontilla voidaan rakentaa joko tasamaan ratkaisu tai porrastaa asuinrakennus ensimmäisen kerroksen osalta. Talotyypin valintaan vaikuttaa rakennusten sijoittuminen tontilla ja rakennusmassan koko. Tontin ratkaisut tulee sovittaa luonnollisesti ympäröivään maastoon. Tontit on aidattava Hirvikalliontiehen rajoittuvilta osin tumman ruskealla ja, m korkealla aidalla, jota voidaan rytmittää esimerkiksi kasvillisuudella. Sokkelin korkeudessa on huomioitava piha-alueen sekä kadun korkeustasot. Yli metrin korkeiden sokkeleiden muodostumista tulee välttää. Porrastetuissa taloissa julkisivuverhous toteutetaan porrastamalla siten, ettei synny ylikorkeita sokkeleita. Korttelia koskevat myös Perhoslehdon -alueen yleiset suunnitteluohjeet. Esimerkkejä kortteliin sopivista talotyypeistä:

8 Kortteli 408 Kerrosluku: tontit ja : I u / tontit 3 ja 4: Talotyyppi: tontti : porrastettu tontti : tasamaa tontti 3: tasamaa tai porrastettu (rinne) tontti 4: rinne Kattomuoto: harjakatto (tai vastakkainen pulpettikatto) Kattokaltevuus: :3 - :,5 Vesikaton väri: tumman harmaa tai musta Julkisivumateriaali ja väri: puu, tiili tai rappaus vaalea, keskivahva tai vahva Lisäosat (ikkunat, räystäät, listat, vuorilaudat): pääväriin sointuva Päämassan harjansuunta tulee kaikilla tonteilla olla Vuohenkellon kadun suuntainen. Kattomuotona tulee pääasiallisesti käyttää harjakattoa, mutta myös vastakkaista pulpettikattoa voidaan käyttää silloin, kun se soveltuu tontille sekä valittuun talomalliin ja sen mittasuhteisiin. Mikäli kattomuodoksi valitaan vastakkainen pulpettikatto, tulee ylimmän lappeen laskea tonteilla -3 luoteeseen/pohjoiseen ja tontilla 4 koilliseen. Tonteille ja saa rakentaa ns. puolitoistakerroksisen asuinrakennuksen. Kerrosluku I u / tarkoittaa asuinrakennusta, jossa rakennuksen ullakon tasolla kerrosalaan laskettavaksi tilaksi saa käyttää enintään 50% rakennuksen ensimmäisen kerroksen alasta. Tämä voi tarkoittaa myös käyttöullakkoa. Asuinrakennus tulee tontilla porrastaa ensimmäisen kerroksen osalta. Tontilla voidaan rakentaa talotyypiltään tasamaan ratkaisu. Tonteilla 3 ja 4 tulee rakentaa kaksikerroksinen asuinrakennus. Rakennusten sijoittelusta ja rakennusmassan koosta riippuen tontille 3 tulee valita joko tasamaan ratkaisu tai porrastaa asuinrakennus ensimmäisen kerroksen osalta, rinneratkaisukin saattaa olla tarpeellinen. Tontilla 4 talotyypiksi valitaan rinneratkaisu. Korttelin tontit tulee sovittaa luonnollisesti ympäröivään maastoon. Tämä on korkeusolosuhteista ja kallioisuudesta johtuen haastavaa varsinkin tonteilla 3 ja 4, ja näiden tonttien suunnitteluun tuleekin kiinnittää erityistä huomiota välttäen turhia täyttöjä ja leikkauksia niin rakennusten kuin pihamaan osalta. Autosuoja tulee rakentaa kiinni rakennusalan kadun puoleiseen rajaan. Sokkelin korkeudessa on huomioitava piha-alueen sekä kadun korkeustasot. Yli metrin korkeiden sokkeleiden muodostumista tulee välttää. Rinne- ja porrastetuissa taloissa julkisivuverhous toteutetaan porrastamalla siten, ettei synny ylikorkeita sokkeleita. Korttelia koskevat myös Perhoslehdon -alueen yleiset suunnitteluohjeet. Esimerkkejä kortteliin sopivista tasamaan talotyypeistä: Esimerkkejä kortteliin sopivista porrastetuista ja rinnetalotyypeistä:

9 Kortteli 409 Kerrosluku: I - Talotyyppi: tontit, 4, 5 ja 7: tasamaa tontti : porrastettu tai rinne tontit 3 ja 6: tasamaa tai porrastettu Kattomuoto: harjakatto (tai vastakkainen pulpettikatto) Kattokaltevuus: :3 - :,5 Vesikaton väri: tumman harmaa tai musta Julkisivumateriaali ja väri: puu, tiili tai rappaus vaalea, keskivahva tai vahva Lisäosat (ikkunat, räystäät, listat, vuorilaudat): pääväriin sointuva Päämassan harjansuunta tulee kaikilla tonteilla olla Vuohenkellon kadun suuntainen. Kattomuotona tulee pääasiallisesti käyttää harjakattoa, mutta myös vastakkaista pulpettikattoa voidaan käyttää silloin, kun se soveltuu tontille sekä valittuun talomalliin ja sen mittasuhteisiin. Mikäli kattomuodoksi valitaan vastakkainen pulpettikatto, tulee ylimmän lappeen laskea luoteeseen/pohjoiseen. Kortteliin saa rakentaa enintään kaksikerroksisia asuinrakennuksia. Tonteille, 4, 5 ja 7 voidaan rakentaa talotyypiltään tasamaan ratkaisu. Rakennusten sijoittelusta ja rakennusmassan koosta riippuen tonteille 3 ja 6 tulee valita joko tasamaan ratkaisu tai porrastaa asuinrakennus ensimmäisen kerroksen osalta. Tontilla talotyypiksi valitaan porrastettu tai rinneratkaisu. Talotyypin ja pihamaan osalta ratkaisut tonteilla tulee sovittaa luonnollisesti ympäröivään maastoon. Sokkelin korkeudessa on huomioitava piha-alueen sekä kadun korkeustasot. Yli metrin korkeiden sokkeleiden muodostumista tulee välttää. Rinne- ja porrastetuissa taloissa julkisivuverhous toteutetaan porrastamalla siten, ettei synny ylikorkeita sokkeleita. Korttelia koskevat myös Perhoslehdon -alueen yleiset suunnitteluohjeet. Esimerkkejä kortteliin sopivista tasamaan talotyypeistä: Esimerkkejä kortteliin sopivista porrastetuista ja rinnetalotyypeistä:

10 Kortteli 40 Kerrosluku: tontit -3, 7-9: I tontit 4 ja 0: I u / tontit 5, 6, ja : Talotyyppi: tontit -4 ja 7-9: tasamaa tontit 5, 6 ja : rinne tontti 0: tasamaa tai porrastettu tontti : porrastettu tai rinne Kattomuoto: harjakatto (tai vastakkainen pulpettikatto) Kattokaltevuus: :3 - :,5 Vesikaton väri: tumman harmaa tai musta Julkisivumateriaali ja väri: puu, tiili tai rappaus vaalea, keskivahva tai vahva Lisäosat (ikkunat, räystäät, listat, vuorilaudat): pääväriin sointuva Päämassan harjansuunta tulee olla poikkisuuntainen Peurankellon katuun nähden tonteilla -6 ja 0-. Päämassan harjansuunta tulee olla Kissankellon kadun suuntainen tonteilla 7-9. Kattomuotona tulee pääasiallisesti käyttää harjakattoa, mutta myös vastakkaista pulpettikattoa voidaan käyttää silloin, kun se soveltuu tontille sekä valittuun talomalliin ja sen mittasuhteisiin. Mikäli kattomuodoksi valitaan vastakkainen pulpettikatto, tulee tonteilla -6 ja 0- ylimmän lappeen laskea koilliseen ja tonteilla 7-9 luoteeseen. Tonteille -3 sekä 7-9 voidaan rakentaa yksikerroksinen talotyypiltään tasamaan ratkaisu. Tonteille 4 ja 0 saa rakentaa ns. puolitoistakerroksisen asuinrakennuksen. Kerrosluku I u / tarkoittaa asuinrakennusta, jossa rakennuksen ullakon tasolla kerrosalaan laskettavaksi tilaksi saa käyttää enintään 50% rakennuksen ensimmäisen kerroksen alasta. Tämä voi tarkoittaa myös käyttöullakkoa. Tontilla 4 voidaan rakentaa talotyypiltään tasamaan ratkaisu. Tontilla 0 voidaan rakentaa tasamaan ratkaisu tai porrastaa asuinrakennus ensimmäisen kerroksen osalta. Tonteille 5, 6, ja voidaan rakentaa kaksikerroksisia asuinrakennuksia rinneratkaisuna. Tontille saa rakentaa kaksikerroksisen asuinrakennuksen, ja rakennusten sijoittelusta sekä rakennusmassan koosta riippuen valita talotyypiksi joko ensimmäisen kerroksen osalta porrastettu tai rinneratkaisu. Korttelin tontit tulee sovittaa luonnollisesti ympäröivään maastoon. Tämä on korkeusolosuhteista ja kallioisuudesta johtuen haastavaa varsinkin tonteilla 5, 6, ja. Näiden tonttien suunnitteluun tuleekin kiinnittää erityistä huomiota välttäen turhia täyttöjä ja leikkauksia niin rakennusten kuin pihamaan osalta. Autosuoja tulee rakentaa kiinni rakennusalan kadun puoleiseen rajaan. Sokkelin korkeudessa on huomioitava piha-alueen sekä kadun korkeustasot. Yli metrin korkeiden sokkeleiden muodostumista tulee välttää. Rinne- ja porrastetuissa taloissa julkisivuverhous toteutetaan porrastamalla siten, ettei synny ylikorkeita sokkeleita. Korttelia koskevat myös Perhoslehdon -alueen yleiset suunnitteluohjeet. Esimerkkejä kortteliin sopivista tasamaan talotyypeistä: Esimerkkejä kortteliin sopivista porrastetuista ja rinnetalotyypeistä:

11 Kortteli 4 Kerrosluku: tontit -4: tontti 5: tai / k I Talotyyppi: tontti : tasamaa tontti : tasamaa tai porrastettu tontit 3 ja 4: tasamaa tai porrastettu (rinne) tontti 5: porrastettu tai rinne Kattomuoto: harjakatto (tai vastakkainen pulpettikatto) Kattokaltevuus: :3 - :,5 Vesikaton väri: tumman harmaa tai musta Julkisivumateriaali ja väri: puu vaalea tai vahva Lisäosat (ikkunat, räystäät, listat, vuorilaudat): pääväriin sointuva Päämassan harjansuunta tulee olla Peurankellon kadun suuntainen. Kattomuotona tulee pääasiallisesti käyttää harjakattoa, mutta myös vastakkaista pulpettikattoa voidaan käyttää silloin, kun se soveltuu tontille sekä valittuun talomalliin ja sen mittasuhteisiin. Mikäli kattomuodoksi valitaan vastakkainen pulpettikatto, tulee ylimmän lappeen laskea luoteeseen. Kortteliin rakennettavien asuinrakennusten tulee olla kaksikerroksisia. Tontilla 5 sallitaan myös kellaritasolla ns. puolitoistakerroksinen, joka näyttää Peurankellon kadulle päin osin kaksikerroksiselta. Kerrosluku / k I tarkoittaa asuinrakennusta, jossa rakennuksen kellaritasolla kerrosalaan laskettavaksi tilaksi saa käyttää enintään 50% rakennuksen ensimmäisen kerroksen alasta. Tontille voidaan rakentaa talotyypiltään tasamaan ratkaisu. Muilla korttelin tonteilla tulee kiinnittää tarkemmin huomiota tontille ja ympäröivään maastoon soveltuvaan talotyyppiin. Rakennusten sijoittelusta ja rakennusmassan koosta riippuen tonteille -4 tulee valita joko tasamaan ratkaisu tai porrastaa asuinrakennus ensimmäisen kerroksen osalta, rinneratkaisukin saattaa olla tarpeellinen. Tontilla 5 tulee rakennusten sijoittelusta ja rakennusmassan koosta riippuen valita talotyypiksi joko porrastettu tai rinneratkaisu. Korttelin tontit tulee sovittaa luonnollisesti ympäröivään maastoon. Tämä on korkeusolosuhteista ja kallioisuudesta johtuen haastavaa varsinkin tontilla 5. Tonteilla -5 tulee suunnittelussa huomioida myös tonttien suhde Hirvikalliontiehen, jonka puoleisella korttelinrajalla on kallioleikkaus. Tonttien suunnitteluun tulee kiinnittää erityistä huomiota välttäen turhia täyttöjä ja leikkauksia niin rakennusten kuin pihamaan osalta. Tontit on aidattava Hirvikalliontiehen rajoittuvilta osin tumman ruskealla ja, m korkealla aidalla, jota voidaan rytmittää esimerkiksi kasvillisuudella. Sokkelin korkeudessa on huomioitava piha-alueen sekä kadun korkeustasot. Yli metrin korkeiden sokkeleiden muodostumista tulee välttää. Rinne- ja porrastetuissa taloissa julkisivuverhous toteutetaan porrastamalla siten, ettei synny ylikorkeita sokkeleita. Korttelia koskevat myös Perhoslehdon -alueen yleiset suunnitteluohjeet. Esimerkkejä kortteliin sopivista talotyypeistä:

12 06 6A ANO HOLLOLA Ote ajantasa-asemakaavasta :000 Pvm :0 P e= AR 8:9 e= :4 405 AR e=0.0 7: at 30 EV HARAKANKELLO 8: : :73 6 UKONKELLO 8 KISSANKELLO :84 8:83 8:80 3 VUOHENKELLO 8: :85 8:8 8:75 8:74 8:87 8:78 8: HIRVENKELLO :3 8: : 0 50 m Hollolan kunta : : : :04 3 8: : PEURANKELLO 4 7. I PERHOSLEHDONTIE 8: : :06 4 8: : : : : :00 Perhoslehdontie : et 8: :98 8: : : I 5 VARSANKELLO luo : : : : : :7 5 Varsankello 8:6 I VL :8 3 8: 5 NEITOPERHONKUJA Neitoperhonkuja HIRVIKALLIONTIE 8: Hirvikalliontie 3 et VL 8: 8 4 7

13 ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET AR P VL EV Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. Erillispientalojen korttelialue. Palvelurakennusten korttelialue. Lähivirkistysalue. Suojaviheralue. 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Kunnanosan raja. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. Ohjeellinen tontin raja. 6 Kunnanosan numero. KAR Kunnanosan nimi. 400 Korttelin numero. Tontin numero. HIRVIK e=0.0 Kadun, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. Lukusarja, jossa ensimmäinen luku ilmoittaa sallitun rakennusoikeuden kerrosalaneliömetreinä ja toinen luku autotallin/talousrakennuksen sallitun rakennusoikeuden kerrosalaneliömetreinä. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin pinta-alaan. HOLLOLA Kartanon (06) kunnanosa. Perhoslehdon asemakaava. Asemakaava koskee Okeroisten (435) kylän osaa tiloista Rn:o 8:6, :66, 7:808 ja 9: sekä Vesalan (455) kylän osaa tilasta RN:o 4:77 Rakennusala. at Autotallien ja varastorakennusten rakennusala. Rakennuksen (pää)harjansuuntaa osoittava viiva. et Ohjeellinen rakennusala, jolle saa sijoittaa kunnallisteknisiä rakennuksia. Istutettava alueen osa. Ohjeellinen yleiselle jalankululle varattu alueen osa. Ulkoilureitti. pp Ohjeellinen yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa. Maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. luo- luo- Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue. Arvokas linnustoalue. Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue. Keltavuokkoesiintymä. Käsittelyvaiheet Tekninen lautakunta: Kaavan vireilletulo OAS nähtävillä Luonnos nähtävillä Ehdotus nähtävillä Valtuusto hyväksynyt Hollolan kunta Tekninen toimiala Maankäyttöpalvelut Yleiset määräykset: Hollolassa 3.9.0, 4..0 Kiinteistöllä syntyvät puhtaat hulevedet tulee ensisijaisesti imeyttää tontilla. Asunto- ja korjausrakentamisessa tulee varautua radonin torjuntaan. Asuinalueet tulee liittää kaukolämpöverkkoon. - alueilla on varattava autopaikkoja vähintään ap/as. AR- alueilla on varattava autopaikkoja vähintään ap/as. Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 84/999 vaatimukset. Hollolassa Maankäyttöpäällikkö Katariina Tuloisela Maankäyttöpäällikkö Katariina Tuloisela Hollolan kunta, maankäyttöpalvelut Kaavoitus- ja mittausinsinööri Marko Siitari Asemakaavassa esitetty tonttijako on ohjeellinen eikä kaavan hyväksyminen edellytä kiinteistönmuodostamista Mittakaava : 000 Dnro HOL 63/0 Hyväksytty Kaava tullut voimaan.3.0 Kaavatunnus 06-5

14 Perhoslehto Havainnekuva (ei mittakaavassa)

15

16 (ei mittakaavassa)