LUKUVUOSISUUNNITELMA

Transkriptio

1 Kivenpuiston koulu

2 Sisällys KOULUN TIEDOT... 3 N KÄSITTELY... 3 LUKUVUODEN TYÖ- JA LOMA-AJAT SEKÄ PÄIVITTÄISEN TYÖAJAN JÄRJESTÄMINEN... 4 KOULUN LUKUVUOSIKOHTAISET TAVOITTEET JA ITSEARVIOINTI... 5 TOIMINTAKULTTUURI... 7 MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET...11 TAIDE- JA TAITOAINEIDEN VALINNAISET TUNNIT SEKÄ VALINNAISET AINEET...12 YHDYSLUOKKAOPETUS...13 OPETUKSEN JA KASVATUKSEN TAVOITTEITA TUKEVA MUU TOIMINTA...14 N LIITTEET

3 KOULUN TIEDOT Koulun nimi Kivenpuiston koulu Osoite Aleksis Kiven tie 18 Rehtori ja puhelinnumero Lasse Latomäki p Apulaisrehtori ja puhelinnumero Mona Airikkala p Vararehtori ja puhelinnumero Tanja Malinen p N KÄSITTELY Opettajakunnassa (päivämäärät)

4 LUKUVUODEN TYÖ- JA LOMA-AJAT SEKÄ PÄIVITTÄISEN TYÖAJAN JÄRJESTÄMINEN Syyslukukausi 2017 Työ- ja loma-ajat Alkaa torstaina klo 9.00 ja päättyy perjantaina Syysloma (vko 42) Joululoma Kevätlukukausi 2018 Alkaa maanantaina ja päättyy lauantaina Talviloma (vko 8) Pääsiäinen Koulun päivittäinen työaika Alaluokat Yläluokat Polku-luokat Yhteissuunnittelutyöajan käytänteet YT-kokous on kerran viikossa torstaisin klo Ohjaajien kokoukset keskiviikkoisin klo Tiimipalaverit luokissa viikoittain 1h. Muuta suunnittelua 1h/viikko. 4

5 KOULUN LUKUVUOSIKOHTAISET TAVOITTEET JA ITSEARVIOINTI Koulun itsearvioinnin periaatteet ja toteuttaminen - Oppilashuollon arvioinnin toteuttavat YHR -jäsenet kaksi kertaa lukuvuodessa, lukukausien päätteeksi. - Johtoryhmä arvioi toimintaansa kaksi kertaa lukuvuodessa, lukukausien päätteeksi. - Oppilaskunta arvioi omaa toimintaansa keväällä Opettajakunta arvioi omaa toimintaansa keväällä 2018 vesossa. Koulun omat lukuvuosikohtaiset tavoitteet ja kehittämiskohteet Koulun omat tavoitteet Laadukas perusopetus, oppilaiden hyvinvoinnista huolehtiminen yhteistyössä huoltajien ja muiden yhteistyötahojen kanssa, sekä opetussuunnitelman aihekokonaisuuksien tavoitteiden toteutuminen Oppilaan oman osallistuvuuden ja vastuullisuuden lisääntyminen > itsearviointi Oppilaskuntien väliseen yhteistyöhön osallistuminen "Koko koulu kasvattaa" - yhteisöllinen kasvatusote koulun arjessa. > pedagoginen kahvila kerran kuukaudessa Iltapäivähoito Aleksissa tiimityöskentelytavan sekä toimintatapojen kehittäminen Kaikilla ohjaajilla säännölliset kokoukset viikoittain "Koko koulu kasvattaa" - Yhteisöllinen kasvatusote koulun arjessa. >Aleksin "porinatuokiot" n. Kerran kuukaudessa Koulun hyvästä ilmapiiristä huolehtiminen yhteisöllisin toimenpitein (tapahtumat, juhlat, hankkeet, projektit; yhdessä tekeminen yli luokkarajojen) Edisonin suunnitelmallisen käytön edistäminen Helmi tutuksi ohjaajille Turvallisen oppimisympäristön takaaminen Uuden opetussuunnitelman jalkauttaminen kouluun Luokkien välisen yhteistyön kehittäminen Arviointi OPS Comenius- materiaalin uudelleen muokkaus ja käyttöönotto Koulun tavoitteiden ja kehittämiskohteiden toteutumisen seuranta ja arviointi (ks. yllä). Tämä kohta täytetään lukuvuoden aikana ja päätteeksi osana lukuvuoden 5

6 arviointia, pohjaksi seuraavan lukuvuoden tavoitteiden asettamiselle. Tavoitteiden asettelu, seuranta ja arviointi ovat osa koulujen laatutyötä. Miten/millä toimenpiteillä koulu huolehtii siitä, että opetussuunnitelman perusteisiin sekä kunnan opetussuunnitelmaan kirjattu, kaikille kunnan kouluille yhteinen oppimisen arvoperusta ja oppimiskäsitys toteutuvat osana koulutyötä? Annamme uuden valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaista opetusta sekä toteutamme kunnan oman opetussuunnitelman mukaista arvopohjaa ja linjauksia. Kaikilla koulumme oppilailla on lisäksi henkikohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), jonka mukaan edetään ottaen huomioiden oppilaan kehitysvaiheet, vahvuudet sekä haasteet oppimisessa. Toimimme myös kunnan tuntijaon mukaisesti. Alakoulun valinnaisuutta Kivenpuistossa toteutetaan sovelletusti, jotta opetuksen järjestäminen olisi järkevää ja oppiminen oppilaille mielekästä. Toteutamme myös vammaisopetuksessa kunnan omaa opetussuunnitelmaa, jonne laadittu vammaisopetuksen osio. Kestävän elämäntavan koulukohtaiset tavoitteet Kestävän elämäntavan periaatteet ovat osa perusopetuksen arvoperustaa. Periaatteet on kirjattu opetussuunnitelman perusteisiin ja niiden pohjalta kukin koulu laatii tavoitteet, joilla varmistetaan periaatteiden toteutuminen koulun toiminnassa. Tavoitteiden määrittäminen ja toteuttaminen tehdään yhteistyössä koulun kaikkien toimijoiden kanssa (oppilaat, opetusja muu henkilökunta). - Oppilaskunta, opettajat ja muu henkilökunta suunnittelevat ja toteuttavat omalta osaltaan kestävän kehityksen tavoitteet ja toteutustavat. - Pyrimme vähentämään biojätemäärää - Kierrätyksen pääperiaatteiden oppiminen ja toteuttaminen koulussa - Paperit kierrätetään ja yritämme vähentää kopioiden määrää -Opettajainhuoneessa sekä kotitalous luokassa syntyvän muovin, lasin ja metallin kierrättäminen yläkoululaisten toimesta lähimpään kierrätyspisteeseen - Sähkön säästö > sammuta valot - Lähiympäristön luontoon tutustuminen ja sen ymmärtäminen osana isompaa kokonaisuutta - Pyritään vähentämään käsipapereiden käyttöä > rullapyyhetelineitä tilalle 6

7 TOIMINTAKULTTUURI Koulun toimintaperiaatteet Opetus- ja kasvatustoiminnan keskeisinä lähtökohtina ovat Erilaisuuden ymmärtäminen ja hyväksyminen Oppilaan itsetunnon tukeminen Oppilaan omien vahvuuksien tunnistaminen Oppilaan yksilölliset lähtökohdat opetuksen suunnittelussa Opetuksen eriyttäminen ja sen toteutus joustavin ryhmittelyin Oppilaan kasvun tukeminen yhteistyössä huoltajien kanssa Oppilaan kokonaiskuntoutus muiden sidosryhmien kanssa Koulun tavoite on yhteistyössä huoltajien kanssa ohjata oppilasta suvaitsevaisuuteen, erilaisuuden ymmärtämiseen ja hyväksymiseen. Tavoitteena on tukea oppilaan tervettä itsetunnon kasvua sekä auttaa oppilasta löytämään omat vahvuutensa. Koulun tavoitteena on myös tukea oppilasta yksilöllisesti hänen oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvissä vaikeuksissaan. Koulun tavoitteena on taata jokaiselle oppilaalle päättötodistus sekä hänelle yksilöllisesti suunniteltu jatkoopiskelupolku. Koulu toimii koko kunnan erityisopetuksen resurssikeskuksena, joka sisältää konsultointia ja osaamisen jakamista tarpeen mukaan. Opetuksen eheyttämisen koulukohtaiset periaatteet ja käytännöt Nurmijärvellä opetusta voidaan järjestää myös eheytetysti, jolloin opetushenkilökunta keskustelee ja sopii eheyttämisen periaatteista ja käytännöistä koulukohtaisesti. Nämä koulukohtaiset eheyttämisen periaatteet ja käytännöt kirjataan lukuvuosisuunnitelmaan. Ks. monialaiset oppimiskokonaisuudet jäljempänä. Kivenpuiston koulussa opetusta harjoitetaan eheytetysti pitkin lukuvuotta. Koulun luonteen sekä oppilaiden erityisyyden huomioimisen kautta eheyttävä opetus on osa luonnollista luokkien toimintaa. Teemme keväisin myös yhteisen teemaviikon, missä monialaisesti käsittelemme jotain yhdessä sovittua kokonaisuutta. 7

8 Miten koulussa huolehditaan oppilaan osallisuuden toteutumisesta? Minkälaista, oppilaan osallisuutta lisäävää toimintaa koulussa järjestetään? Mitkä ovat toiminnan tavoitteet, sisällöt, toteuttamisen ja yhteistyön muodot sekä yhteistoimintatahot. Koulussa toimii aktiivinen oppilaskunta, jonka koordinoinnista vastaa erityisluokanopettaja Terttu Juntti. Oppilaskunnan toiminta on tärkeä osa koulun toimintakulttuuria. Sen keskeisenä tehtävänä on edistää oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä sekä parantaa oppilaiden asemaa ja viihtyvyyttä koulussa. Kivenpuiston yläkoulun oppilaat valitsevat jokaisesta luokasta kaksi oppilasedustajaa oppilaskunnan hallitukseen. Oppilaskunnan hallituksessa on kahdeksan jäsentä. Oppilaskunta kokoontuu kerran viikossa pohtimaan koulun asioita. Kerran kuukaudessa yläkoulun kaikilla oppilailla on mahdollisuus tulla kuulluksi yhteisessä kahvilassa, jota oppilaskunta pitää. Oppilaskunta muodostuu sekä yläkoulun että alakoulun oppilaista. Oppilaskunnan suunnittelemat tapahtumat ja ehdotukset käydään läpi luokittain koko koulussa opettajien johdolla. Oppilaskunta osallistuu kaikkiin koulun tapahtumiin suunnitteluvaiheessa, toteuttamisvaiheessa tai molemmissa. Kivenpuiston koulun opetus perustuu oppilaiden toiminnallisuuden sekä itsenäisen tekemisen edistämiseen. Miten koulu huolehtii kodin ja koulun välisen yhteistyön ja viestinnän järjestämisestä? (rakenteet ja käytännöt) Tässä kohdassa huomioidaan kodin ja koulun välisen viestinnän toteuttaminen myös oppimisen arviointiin ja arviointikulttuurin kehittämiseen liittyen. Yhteistyön painopisteet Koulu suunnittelee, toteuttaa ja arvioi opetusta kiinteässä yhteistyössä kotien kanssa. Yhteistyön muodot yksittäisen luokan ja koulun tasolla Kodin ja koulun välinen yhteistyö alkaa, kun huoltajat ja oppilas kutsutaan tutustumaan kouluun. Konsultointien myötä on mahdollisesti jo tutustuttu kouluun yhtenä mahdollisuutena jo oppilaan koulupolun alkua suunniteltaessa. Koko koulun huoltajille on järjestetty vuosittain yhteinen vanhempainilta heti syyslukukauden alussa. Tänä vuonna se on keskiviikkona

9 Vanhempainiltoja järjestetään oman luokan kesken tai luokkaasteittain tarvittaessa. Samasta syystä voidaan pitää myös koko koulun vanhempainiltoja kaikkia koskettavasta ajankohtaisesta aiheesta, esim. lomautusasiat ja kansainvälisyysprojektit. Jokainen huoltaja tavataan vähintään kerran vuodessa HOJKS - palaverissa, joissa oppilaalle laaditaan lukuvuoden tavoitteet. Lukuvuoden aikana arvioidaan yhdessä tavoitteiden toteutumista. Lisäksi toisen ja kuudennen luokan oppilaille laaditaan pedagoginen selvitys yhteistyössä huoltajien kanssa. Oppimisen arviointi sekä huoltajien kuuleminen arviointikulttuurin kehittämiseksi tapahtuu näissä HOJKS palavereissa. Yhdeksäsluokkalaisten huoltajille ja oppilaille järjestetään oma yhteinen infotilaisuus jatko-opinnoista ja niihin liittyvistä hakumenettelyistä. Tänä lukuvuonna se järjestetään ke Lukuvuoden kirkkohetket ja päätösjuhlat ovat perinteisesti suosittuja yhteisöllisiä tapaamishetkiä. Tänä vuonna ovat vuorossa joulujuhla ja kevätkirkko. Koulujen johtokunnista on luovuttu kunnassa. Nurmijärven kunta järjestää alueellisia vanhempainfoorumeita, jotka korvaavat koulun johtokuntien toiminnan. Vanhempainfoorumien kautta huoltajat pystyvät vaikuttamaan koulujen toimintaan sekä ottaa kantaa koulutukseen liittyviin ajankohtaisiin asioihin. Koko koulun vanhempainilta on ke , jossa oppilaiden huoltajat pääsevät tutustumaan opettajien järjestämiin pisteisiin, joissa esitellään keskeisiä koulussa tapahtuvia toimintoja mm. Liikkuva koulu hanketta, sähköisiä oppimateriaaleja, vaihtoehtoisia kommunikaatiotapoja, oppilaskunnan hallituksen toimintaa, Aleksin iltapäivätoimintaa. Luokkien vanhempainillat ovat samana päivänä yhteisen osuuden jälkeen. 9

10 Koulun ja kodin välinen viestintä tapahtuu pääsääntöisesti Helmen välityksellä. Aleksin viestinnässä on mukana myös puhelinyhteydet ja tekstiviestit. Minkälaista erityistä, koulukohtaista yhteistyötä ja - toimintaa koululla on muiden tahojen kanssa? Lähiympäristön toimijat, Seurakunta, vammaishuollon palvelut, toimimme myös aktiivisesti työharjoittelukouluna lähihoitaja-, sosionomi-, ja opetusalanopiskelijoille, terapeutit, konsultoivat opettajat, lähipoliisi, lastensuojelu nuorisotoimi 10

11 MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET Teemat Lukuvuoden teemana on Suomi 100v. Suunnitelmat erillisellä liitteellä sisältäen kokonaisuuden tavoitteet, sisällöt ja toteutus (sis. laajuus) ym. Ks. erillinen liite jäljempänä. Toteutuksen ajankohdat Pitkän aikavälin suunnitelma oppimiskokonaisuuksien toteutuksesta ja kehittämisestä Erityiskoulun luonteesta johtuen koulussa on jatkuvaa oppikokonaisuuksien toteutusta kaikilla luokka-asteilla. Aiheet tulevat pääsääntöisesti suoraan opetussuunnitelmasta. Kerran lukuvuodessa teemme yhteisen teeman mukaisen monialaisen oppimiskokonaisuuden. Koulussa tekeminen on aina yli luokka-asterajojen ulottuvaa toimintaa, koska kaikki luokkamme ovat yhdysluokkia. Luokkien oppilaiden sijoitus muuttuu jokaiselle lukuvuodelle erikseen, joten opiskelukaverit sekä vaihtuvat lukuvuosittain. Opettajat tekevät luokkien välistä yhteistyötä läpi lukuvuoden. 11

12 TAIDE- JA TAITOAINEIDEN VALINNAISET TUNNIT SEKÄ VALINNAISET AINEET 1) Koulu päättää, miten se jakaa tuntijakoon kirjatut taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit musiikin, kuvataiteen, käsityön, liikunnan ja kotitalouden kesken vuosiluokilla 3 6 ja 8 9. (Ks. Nurmijärven kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma sivu ) Koulu voi myös osoittaa em. taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit kokonaan tai osittain oppilaan valittaviksi taide- tai taitoaineiden opinnoiksi. Tällöin opinnoista tehdään suunnitelma, sisältäen opintojen nimen, laajuuden, tavoitteet, sisällöt, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät mahdolliset erityispiirteet sekä vuosiluokat, joilla valinnaista ainetta tarjotaan. 2) Koulu päättää, mitkä ovat oppilaille tarjottavat valinnaiset aineet ja kirjaa lukuvuosisuunnitelmaansa aineiden nimet, laajuudet, tavoitteet ja sisällöt, vuosiluokat, joilla valinnaista ainetta tarjotaan sekä oppimisympäristöihin, työtapoihin, tukeen ja ohjaukseen liittyvät mahdolliset erityispiirteet. (Ks. Nurmijärven kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma sivu 11.) 3. vuosiluokka Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit (sekä mahdolliset valittavat opinnot) 1h kuvataide, 1h käsityö Valinnaiset aineet 1h äidinkieli 4. vuosiluokka Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit (sekä mahdolliset valittavat opinnot) 1h käsityö Valinnaiset aineet 1h äidinkieli 5. vuosiluokka Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit (sekä mahdolliset valittavat opinnot) 1h käsityö, 1h musiikki Valinnaiset aineet - 6. vuosiluokka Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit (sekä mahdolliset valittavat opinnot) 1h liikunta Valinnaiset aineet - 8. vuosiluokka Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit (sekä mahdolliset valittavat opinnot) 2h musiikki, 2h TVT, 2h tekstiilityö Valinnaiset aineet - 12

13 9.vuosiluokka Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit (sekä mahdolliset valittavat opinnot) 2h musiikki, 2h TVT, 2h tekstiilityö Valinnaiset aineet 3h kotitalous YHDYSLUOKKAOPETUS Kuvaus yhdysluokkaopetuksesta ja sen käytännön toteuttamisesta Yhdistettävät vuosiluokat Kivenpuistossa kaikki luokat ovat yhdysluokkia, koulun luonteen vuoksi. Koulussa on 5-10 oppilaan erityisluokkia EMO, vammais- ja yksilöllistetyssä opetuksessa. 1-2 lk yksilöllistetty 3-4 lk yksilöllistetty 4-5 lk yksilöllistetty 5-7 lk yksilöllistetty lk yksilöllistetty 8-9 lk yksilöllistetty lk vammaisopetus lk vammaisopetus 8-9 lk vammaisopetus lk autismiopetus lk EMO lk EMO Mahdollisen vuorokurssiperiaatteen kuvaus 13

14 OPETUKSEN JA KASVATUKSEN TAVOITTEITA TUKEVA MUU TOIMINTA Alla kuvatun toiminnan lisäksi, lukuvuoden aikana opettajat voivat tehdä luokkiensa tai opetusryhmiensä kanssa myös muita retkiä ja opintokäyntejä tai osallistua erilaisiin tapahtumiin ja kilpailuihin. Niiden hyväksyminen tapahtuu rehtorin toimesta. Poikkeuksena tästä ovat yön yli kestävät retket ja tapahtumat, jotka hyväksyy erillisen suunnitelman pohjalta opetuspäällikkö. Kerhotoiminta (nimi, sisältö ja laajuus) KERHO 1 Nimi: Luonto ja lemmikit Kokoontuminen: 1 h/ viikko. Kerhoaikataulu: viikot (2017) ja 2-22(2018) Vetäjä: Vappu Vesikukka Sisältökokonaisuus: Kurssiaiheet vuorottelevat: 1. Luonto -sisältö seuraa luonnossa vaihtuvia elementtejä ja luonnossa rauhoittumista. (syksy: Luonto valmistautuu talveen, talvi: oravan, lintujen ruokinta. Luonto talvella. Päivän piteneminen. Kasvien kasvatus. Kevät: Linnut ja muut eläimet) Toimintamuotona: tietopaketteja, retkiä lähiluontoon, lintujen ruokintapaikalla koululle, linnunpönttöjen valmistus. 2. Lemmikit-sisältö: lemmikkien lajinmukainen käytös. Lemmikkien hoito ja ruokinta. Toimintamuotona: tietopaketteja, retki eläinkauppaan, retki kummitilalle (Mona Airikkalan tila), raapimapuunaskartelu. Kohderyhmä: tarjotaan ensin 3-6 lk, jos paikkoja niin myös 7-9 lk. Tavoite: Tarjota lapsille /nuorille kokemuksen kautta tietoa luonnosta, sen eläimistä ja kasveista. Lemmikkieläinten lajinmukainen käytös ja sen hoitaminen. Sosiaalinen toiminta. KERHO 2 Kerhon nimi: Liikuntaa polkuluokille (yläkoulu) 14

15 Kokoontuminen: 1 krt/viikko Kerhoaikataulu: vko (2017), 2-22 (2018) Sisältö: Reipasta ja kivaa liikkumista sisällä ja pihalla Tavoite: Kannustaa lasta liikkumaan matalalla kynnyksellä KERHO 3 Kerhon nimi: Liikuntaa polkuluokille (alakoulu) Kokoontuminen : 1 krt/viikko Kerhoaikataulu: vko (2017), 2-22 (2018) Sisältö: Reipasta ja kivaa liikkumista sisällä ja pihalla Tavoite: Kannustaa lasta liikkumaan matalalla kynnyksellä KERHO 4 Kerhon nimi: Bändikerho polkuluokille Kokoontuminen: 1 krt/viikko torstaisin Kerhoaikataulu: vko 39 lähtien Vetäjä: Pekka Evijärvi Sisältö: soittimiin tutustumista ja rytmiharjoittelua Tavoite: tutustua bänditoimintaan KERHO 5 Kerhon nimi: Kivi kengässä -taidepaja Vetäjä: Nurmijärven opisto, Liisa Ekosaari Kokoontuminen: 1 krt/viikko ma ja ti Kerhoaikataulu: syksy/kevät 15

16 Yhteistyö seurakunnan kanssa, mm. päivänavaukset (ks. yhteistoiminnan vuosikello Extrassa) Koulun omat hankkeet ja projektit Koulun yhteiset tapahtumat ja mahdollisten poikkeuspäivien ajankohdat (ks. ohje koskien poikkeuksia lukujärjestyksen mukaisesta työskentelystä) Päivät aloitetaan luokissa aamunavauksilla. Seurakunta pitää koulun aamunavauksia säännöllisesti noin kerran kuukaudessa. Avekki-toimintamallin jalkauttaminen koulun arkeen vanhempainilta yhteistä teemapäivää lukuvuoden aikana - syksyn suunnittelu vesot - yhteiset vesot syksyllä ja keväällä - 2 koulutus/tyhy -tapahtumaa Retket ja leirikoulut - Luokat tekevät opintoretkiä pitkin lukuvuotta - Lähiseuturetkiä kävellen -Kevätretket keväällä, kerätyin varoin -Yksi retki/luokka, koulu maksaa kuljetuksen pääkaupunkiseudulle -yökoulu Kansainvälinen toiminta - Yrittäjyys ja TET-jaksot syksyllä ja keväällä 9.lk vko syksyllä sekä keväällä 8.lk vko keväällä vko

17 N LIITTEET (vain yläkoulua koskevat merkitty tähdellä *) Liite 1. Yhteenveto rehtorin ja opettajien työmääristä (työmäärä- excelistä perustiedot sekä opettajatiedot välilehdiltä) sekä opettajatietolomakkeet Liite 2. Opetusryhmät ja niiden oppilasmäärät (ks. erillinen pohja liittenä) Liite 3. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnitelmat Liite 4. Leirikoulujen ja retkien toimintasuunnitelmat Liite 5. Lukuvuosisuunnitelman turvallisuusliite Liite 6. Koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma (pohja Edisonissa) Liite 7. Oppilaanohjauksen lehtorin työaikalaskelma* Liite 8. Tasa-arvosuunnitelma (vain lukiot; perusopetuksen suunnitelma on osa oppilashuoltosuunnitelmaa) Liite 9. Uuden opetussuunnitelman mukainen arviointitoiminta lukuvuoden aikana (erillinen liite) 17

18 Liite 2 Opetusryhmät ja niiden oppilasmäärät /1 Nurmijärven kunta, perusopetus Liite 2: Opetusryhmät ja niiden oppilasmäärät Taulukkoon kirjataan kouluun muodostuvat perusopetuksen ryhmät ja niiden oppilasmäärät (mallin mukaan) siten, että yhdysluokat näkyvät luokan tunnuksessa. Samalla yhdysluokan oppilasmäärien tulee näkyä vuosiluokkakohtaisista sarakkeista. Taulukko muokataan oman koulun luokkarakennetta vastaavaksi. Oppilasmäärät vahvistetaan syksyn tilastointipäivän mukaisesti. Luokka Yhteensä 1A-2B A-4A B-5A B-6A-7A B-8A-9A B-9B ALKUPOLKU 1B2B3B5C KESKIPOLKU 5D-6B-7C-8C JATKOPOLKU 8D-9C AURINKOPOLKU1C- 3C-4C-9D EMO 1D-3D-5E EMO 7D-8E-9E B Yhteensä

19 1/1 Nurmijärven kunta, perusopetus Liite 3: Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnitelmat Liite 3 Koulun nimi Monialaisen oppimiskokonaisuuden suunnittelu Kivenpuiston koulu Toteutuksen ajankohta ja kesto Toteutuksesta vastaavat opettajat Mukana olevat oppiaineet Luokka-asteet, joita toteutus koskee Oppimiskokonaisuuden aihe/nimi Oppimiskokonaisuuden kuvaus Laaja-alaisen osaamisen kehittämistavoitteet (osa-alueet) Työtavat ja oppimisympäristöt Mitä arvioidaan ja miten Koko lukuvuosi sekä teemaviikko keväällä Kaikki opettajat Yritetään ottaa mukaan kaikki oppiaineet. 1-9lk Suomi sata Suomi sata näkyy ja kuuluu koko lukuvuoden sekä kunnan että koulun toiminnassa Erityiskoulun luonteesta johtuen koulussa on jatkuvaa oppikokonaisuuksien toteutusta kaikilla luokka-asteilla. Aiheet tulevat pääsääntöisesti suoraan opetussuunnitelmasta. Kerran lukuvuodessa teemme yhteisen teeman mukaisen monialaisen oppimiskokonaisuuden. Haluamme kehittää vertaisarviointia sekä yhteistyötä muiden luokkien kanssa. Koulussa tekeminen on aina yli luokka-asterajojen ulottuvaa toimintaa, koska kaikki luokkamme ovat yhdysluokkia. Luokkien oppilaiden sijoitus muuttuu jokaiselle lukuvuodelle erikseen, joten opiskelukaverit vaihtuvat lukuvuosittain. Opettajat tekevät luokkien välistä yhteistyötä läpi lukuvuoden. Työtavoissa käytetään monipuolista otetta ottaen huomioon opiskelijoiden henkilökohtaiset suunnitelmat. Oppimisympäristönä toimii koulun tilat sekä lähiympäristö. Tapahtuu eri oppiaineisiin sidottuna sekä jatkuvana että oppikokonaisuuksia arviovana toimintana.