LUKUVUOSISUUNNITELMA

Transkriptio

1 LUKUVUOSISUUNNITELMA Harjulan koulu

2 Sisällys KOULUN TIEDOT... 3 TYÖSUUNNITELMAN KÄSITTELY... 3 LUKUVUODEN TYÖ- JA LOMA-AJAT SEKÄ PÄIVITTÄISEN TYÖAJAN JÄRJESTÄMINEN... 4 KOULUN LUKUVUOSIKOHTAISET TAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA JA ARVIOINTI... 5 TOIMINTAKULTTUURI... 8 MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET...10 OPETUKSEN KOULUKOHTAISET PAINOTUKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. YHDYSLUOKKAOPETUS...12 OPETUKSEN JA KASVATUKSEN TAVOITTEITA TUKEVA MUU TOIMINTA...13 TYÖSUUNNITELMAN LIITTEET

3 KOULUN TIEDOT Koulun nimi Osoite Harjulan koulu Viljelystie 30, Klaukkala Rehtori ja puhelinnumero Mauri Aalto, Apulaisrehtori ja puhelinnumero Vararehtori ja puhelinnumero Katri Halonen, TYÖSUUNNITELMAN KÄSITTELY Opettajakunnassa (päivämäärät) Johtokunnassa (päivämäärät)

4 LUKUVUODEN TYÖ- JA LOMA-AJAT SEKÄ PÄIVITTÄISEN TYÖAJAN JÄRJESTÄMINEN Työ- ja loma-ajat Koulun päivittäinen työaika Syyslukukausi 2016 alkaa keskiviikkona klo 9.00 ja päättyy keskiviikkona Syysloma (vko 42) Joululoma Kevätlukukausi 2017 alkaa maanantaina ja päättyy lauantaina Talviloma (vko 8) Pääsiäisloma ja Yhteissuunnittelutyöajan käytänteet ke ja pe , välituntipalaveri viikolla tarvittaessa supervälitunnin aikana klo

5 KOULUN LUKUVUOSIKOHTAISET TAVOITTEET JA ITSEARVIOINTI Koulun itsearvioinnin periaatteet ja toteuttaminen Harjulan koulun opetusta toteutetaan, seurataan ja arvioidaan lukuvuosisuunnittelun yhteydessä. Samalla määritetään opetuksen kehittämistoimenpiteitä. Lukuvuosikohtaiset tavoitteet kirjataan koulun lukuvuosisuunnitelmaan ja niiden toteutuminen arvioidaan henkilökunnan kanssa lukuvuoden päätteeksi. Tavoitteiden määrittäminen ja toteutumisen arviointi on osa koulun laatutyötä, jota ohjaavat Nurmijärven kunnan perusopetuksen laatukäsikirja ja arviointisuunnitelma. Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota opetussuunnitelmaan kirjattujen perusopetuksen arvoperustan ja oppimiskäsityksen toteutumiseen osana koulutyötä. Lukuvuosisuunnitelmaan kirjattu lukuvuoden arviointi ohjaa seuraavan lukuvuoden suunnittelua ja tavoitteiden asettamista. Koulu huolehtii oppilaiden ja huoltajien mahdollisuudesta osallistua arviointi- ja kehitystyöhön. Koulussa toimii aktiivinen oppilaskunta, jota kuullaan koulun toimintaa suunniteltaessa. Koulun omat lukuvuosikohtaiset tavoitteet ja kehittämiskohteet Harjulan koulun oppimisessa ja opetuksessa tavoitteena on auttaa oppilaita tunnistamaan ja hyödyntämään omia vahvuuksiaan. Omiin vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin luottaminen lisäävät oppimismotivaatiota ja halua kehittyä oppimisen haasteiden edessä. Koulu tukee vahvuuksien kehittymistä kannustavalla ohjauksella ja palautteella. Tavoitteen saavuttamisessa hyödynnetään koulun jo käytössä olevia menetelmiä, työtapoja ja käytänteitä: Huomaa hyvä! -materiaali (itsessä, muissa ja yhteisönä), esim. tervehtiminen, käytöstavat, yhteisestä omaisuudesta huolehtiminen vertaisarviointi, keskustelu, päättöarviointi, opetellaan palautteen antamista Vahvuuksista portfolio, miten oppilas kehittyy Oppimisen ilo Tavoitteena on myös vertaisoppiminen ja oppilaslähtöisyys, esim. oppilasagenttitoiminnan juurruttaminen koulun arkeen. Samoin tavoitteeksi asetetaan väkivallan nollatoleranssi rangaistukset, yhteiset linjat seuraamuksista. Turvallisuussuunnitelman laativat turvallisuusvastaavat Tomi Kukkola ja Niko Lähteenmäki sekä vararehtori ja rehtori. Oppimisen kohteina ovat oppimiskokonaisuuksien hallinta, oppilaan oman ajattelun tukeminen sekä kyky käsitellä tietoa lähdekohtaisesti, kriittisesti ja rakentavasti. Opetuksessa hyödynnetään monipuolisia työtapoja, jotka tukevat 5

6 itseohjautuvaa ja tavoitteellista oppimista ikä- ja kehitystaso huomioiden. Oppilaat työskentelevät itsenäisesti, pareittain ja ryhmissä. Opetuksessa toteutetaan aktivoivia opetus- ja oppimismenetelmiä, kuten tekemällä oppiminen, toiminnallinen oppiminen ja luokkatilan ulkopuolella oppiminen. Opetus tukee tieto- ja viestintäteknologisten taitojen ja tiedonhallintataitojen oppimista: tiedonhankintaa, kriittistä käsittelyä ja soveltamista. Harjulan koulu on oppiva työyhteisö, joka kehittyy avoimen ja rakentavan dialogin avulla. Oppivassa yhteisössä jaetaan ammatillista osaamista, kehitytään ja kasvetaan yhdessä. Jokaisella on mahdollisuus kehittää omia ammatillisia vahvuuksiaan, jotka palvelevat koulun toimintaa. Toiminnan lähtökohtana on luottamus ja avoimuus, jolloin yhdessä voidaan rohkeasti tutkia, kokeilla, ottaa riskejä, erehtyä ja onnistua. Johtaminen on jaettua ja johtaa aitoon vaikuttamiseen, osallisuuteen ja yhteisiin päämääriin sitoutumiseen. Koulun tavoitteiden ja kehittämiskohteiden toteutumisen seuranta ja arviointi (ks. yllä). Tämä kohta täytetään lukuvuoden aikana ja päätteeksi osana lukuvuoden arviointia, pohjaksi seuraavan lukuvuoden tavoitteiden asettamiselle. Tavoitteiden asettelu, seuranta ja arviointi ovat osa koulujen laatutyötä. Miten/millä toimenpiteillä koulu huolehtii siitä, että opetussuunnitelman perusteisiin sekä kunnan opetussuunnitelmaan kirjattu, kaikille kunnan kouluille yhteinen oppimisen arvoperusta ja oppimiskäsitys toteutuvat osana koulutyötä? Kestävän elämäntavan koulukohtaiset tavoitteet Kestävän elämäntavan periaatteet ovat osa perusopetuksen arvoperustaa. Periaatteet on kirjattu opetussuunnitelman perusteisiin ja niiden pohjalta kukin koulu laatii tavoitteet, joilla varmistetaan periaatteiden toteutuminen koulun toiminnassa. Tavoitteiden Ylläpidetään jo koulussa käytössä olevia menetelmiä ja käytänteitä: vahvuuspedagogiikka KiVa-koulu Yhteispeli Liikkuva koulu Oppilaskunta NPDL TVT Draama Pyritään vaikuttamaan kunnan kestävästä kehityksestä vastaaviin toimijoihin, jotta koulussa voitaisiin toteuttaa asianmukainen kierrätys. Kestävä elämäntapa huomioidaan koulun toimintatavoissa sekä materiaalihankinnoissa. Arjen toiminnassa vahvistetaan oppilaiden kasvua vastuulliseen elämänasenteeseen. 6

7 määrittäminen ja toteuttaminen tehdään yhteistyössä koulun kaikkien toimijoiden kanssa (oppilaat, opetusja muu henkilökunta). 7

8 TOIMINTAKULTTUURI Koulun toimintaperiaatteet Opetuksen eheyttämisen koulukohtaiset periaatteet ja käytännöt Nurmijärvellä opetusta voidaan järjestää myös eheytetysti, jolloin opetushenkilökunta keskustelee ja sopii eheyttämisen periaatteista ja käytännöistä koulukohtaisesti. Nämä koulukohtaiset eheyttämisen periaatteet ja käytännöt kirjataan lukuvuosisuunnitelmaan. Ks. monialaiset oppimiskokonaisuudet jäljempänä. Koulun toiminta-ajatuksessa painotetaan hyvää perusopetusta. Lähtökohtana on oppilasta kannustava pedagogiikka, joka perustuu oppilaan vastuulliseen asenteeseen opiskelussa sekä kodin ja koulun väliseen hyvään oppilasta tukevaan yhteistyöhön. Pyrimme kasvattamaan oppilasta sinnikkääseen työskentelytapaan. Arvoperustana on turvallisen, rauhallisen ja kannustavan oppimisympäristön luominen ja oppilaan terveen itsetunnon kehittäminen. Oppijasta kasvaa rohkea, luova, vastuullinen ja yhteistyökykyinen kansalainen, joka tuntee vahvuutensa ja kokee iloa oppimisestaan. Koulussamme pyritään eheyttämään opetusta mm: rinnastamalla eli opiskelemalla samaa teemaa kahdessa tai useammassa oppiaineessa samanaikaisesti toteuttamalla toiminnallisia aktiviteetteja kuten teemapäiviä, erilaisia tapahtumia, kampanjoita, opintokäyntejä ja leirikouluja suunnittelemalla monialaisia, pitempikestoisia oppimiskokonaisuuksia, joiden toteuttamiseen osallistuu useampia oppiaineita ja joihin voi sisältyä edellä mainittuja eheyttämistapoja muodostamalla oppiaineista integroituja kokonaisuuksia kokonaisopetuksena, jossa kaikki opetus toteutetaan eheytettynä kuten esiopetuksessa Miten koulussa huolehditaan oppilaan osallisuuden toteutumisesta? Minkälaista, oppilaan osallisuutta lisäävää toimintaa koulussa järjestetään? Mitkä ovat toiminnan tavoitteet, sisällöt, toteuttamisen ja yhteistyön muodot sekä yhteistoimintatahot. Miten koulu huolehtii kodin ja koulun välisen yhteistyön ja viestinnän järjestämisestä? (rakenteet ja käytännöt) Tässä kohdassa huomioidaan kodin ja koulun välisen viestinnän toteuttaminen myös oppimisen Koulutyömme perustana on oppilaiden osallisuus ja kuulluksi tuleminen. Huolehdimme siitä, että oppilaat saavat kokemuksia yhteistyöstä ja demokraattisesta toiminnasta omassa opetusryhmässä, koulussa ja sen lähiympäristössä. Oppilaita rohkaistaan vaikuttamaan myös koulun yhteisen toiminnan ja oppimisympäristön suunnitteluun ja kehittämiseen mm. oppilaskuntatoiminnassa, monialaisten oppimiskokonaisuuksien ja teemapäivien suunnittelussa ja toteutuksessa. Helmi puhelinkeskustelut koulun kotisivut Vanhempainillat: koko koulun tilaisuudet, 1 / lukuvuosi, luokkakohtainen vanhempainilta väh. 1 / lukuvuosi 8

9 arviointiin ja arviointikulttuurin kehittämiseen liittyen. Minkälaista erityistä, koulukohtaista yhteistyötä ja -toimintaa koululla on muiden tahojen kanssa? kielivalintoja käsittelevä tiedotus 1. ja 3. luokkien huoltajille A1- ja A2-kielten valinnoista Oppilaan, huoltajan ja opettajan väliset arviointikeskustelut Koulutulokkaille ja heidän huoltajilleen järjestetään kouluun tutustumispäivä. Tiedonsiirtopalaverit nivelvaiheissa Yhteistyö on tarkoituksenmukaista ja kasvatustoimintaa tukevaa. Nivelpalaverit muiden koulujen kanssa Esiopetuksen kanssa tehtävä yhteistyö Yläkoulun kanssa tehtävä yhteistyö Iltapäiväkerho Kirjasto Nuorisotoimi, Kantti kestää -viikot Seurakunta Paikalliset urheiluseurat 9

10 MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET Teemat Suunnitelmat erillisellä liitteellä sisältäen kokonaisuuden tavoitteet, sisällöt ja toteutus (sis. laajuus) ym. Terve MINÄ -kuva, oppilaan löytöretki omiin kykyihin, taitojen ja vahvuuksien tunnistaminen Oppilaita rohkaistaan itsensä hyväksymiseen, omien vahvuuksien, rajojen ja oikeuksien tunnistamiseen ja puolustamiseen sekä omasta turvallisuudesta huolehtimiseen. Heitä ohjataan myös velvollisuuksiensa ja vastuunsa ymmärtämiseen sekä rakentavaan mielipiteiden ilmaisuun ja vuorovaikutukseen. Yhteispeli, Huomaa hyvä, Hyvää mieltä yhdessä, Lions Quest, Kiva Koulu Jokainen luokkataso työstää ikätasonsa mukaisen tuotoksen haluamallaan tavalla Kesto kaksi viikkoa Toteutuksen ajankohdat Pitkän aikavälin suunnitelman oppimiskokonaisuuksien toteutuksesta ja kehittämisestä 10

11 TAIDE- JA TAITOAINEIDEN VALINNAISET TUNNIT SEKÄ VALINNAISET AINEET Koulu päättää, miten se jakaa tuntijakoon kirjatut taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit musiikin, kuvataiteen, käsityön, liikunnan ja kotitalouden kesken. Koulu voi myös osoittaa taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit kokonaan tai osittain oppilaan valittaviksi taide- tai taitoaineiden opinnoiksi. Tällöin opinnoista tehdään suunnitelma, sisältäen opintojen nimen, laajuuden, tavoitteet, sisällöt, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät mahdolliset erityispiirteet sekä vuosiluokat, joilla valinnaista ainetta tarjotaan. Koulu päättää, mitkä ovat oppilaille tarjottavat valinnaiset aineet ja kirjaa lukuvuosisuunnitelmaansa aineiden nimet, laajuudet, tavoitteet ja sisällöt, vuosiluokat, joilla valinnaista ainetta tarjotaan sekä oppimisympäristöihin, työtapoihin, tukeen ja ohjaukseen liittyvät mahdolliset erityispiirteet. 3. vuosiluokka Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit (sekä mahdolliset valittavat opinnot) Kuvataide ja käsityö 1+1 Valinnaiset aineet Valitaan tarjottimelta 4. vuosiluokka Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit (sekä mahdolliset valittavat opinnot) Käsityö 1 Valinnaiset aineet Valitaan tarjottimelta 5. vuosiluokka Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit (sekä mahdolliset valittavat opinnot) Kuvataide ja käsityö 1+1 Valinnaiset aineet Valitaan tarjottimelta 6. vuosiluokka Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit (sekä mahdolliset valittavat opinnot) Kuvataide tai musiikki 1 Valinnaiset aineet 8. vuosiluokka Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit (sekä mahdolliset valittavat opinnot) Valinnaiset aineet 9.vuosiluokka Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit (sekä mahdolliset valittavat opinnot) Valinnaiset aineet 11

12 YHDYSLUOKKAOPETUS Kuvaus yhdysluokkaopetuksesta ja sen käytännön toteuttamisesta Yhdistettävät vuosiluokat Mahdollisen vuorokurssiperiaatteen kuvaus 12

13 OPETUKSEN JA KASVATUKSEN TAVOITTEITA TUKEVA MUU TOIMINTA Kerhotoiminta (nimi, sisältö ja laajuus) OPH:n myöntämä 1 kerhoviikkotunti. Koulun opettajat tekevät suunnitelman suunnittelemistaan kerhojen teemoista, sisällöistä ja laajuuksista Kristiina Pirnekselle mennessä. Tuntikehyksestä on varattu yksi viikkotunti kerhoille. Yhteistyö seurakunnan kanssa, mm. päivänavaukset (ks. yhteistoiminnan vuosikello Extrassa) Koulun omat hankkeet ja projektit Koulun yhteiset tapahtumat ja mahdollisten poikkeuspäivien ajankohdat (ks. ohje koskien poikkeuksia lukujärjestyksen mukaisesta työskentelystä) Päivänavaukset toteutetaan omassa luokassa paitsi perjantaisin, jolloin koko koulu kokoontuu yhteiseen salihetkeen liikuntasaliin klo 10. Nurmijärven seurakunta pitää koko koulun salihetkiä vain tärkeimpinä kirkollisina juhlapyhinä esim. adventti, joulu, pääsiäinen. Suurin osa seurakunnan vierailuista toteutetaan uskontotunneilla. JEP hanke: Erityisopettaja, vahvuuspedagogi Kaisa Vuorinen konsultoi koulumme opettajia ja Harjulan esiopetuksen opettajaa Hanke tukee koulumme monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelua ja toteuttamista. Elokuu Syyslukukausi alkaa ke klo Ekaluokkien vanhempainilta viikolla 33, ti klo 18 Yleisurheilupäivä ke klo Klaukkalan urheilukentällä Johtokunnan kokous keskiviikkona 31.8 klo 18, työsuunnitelman ja leirikoulusuunnitelman hyväksyminen 6. luokkien leirikoulu Oppilaskunnan tapahtumapäivä Syyskuu Maastojuoksukilpailut pe 2.9. TYHY-päivä pe 2.9.lyhennetty koulupäivä Koulukuvaus ma 5.9. Alkaa klo 9 Koko koulun yhteinen vanhempainilta ke klo Luento vahvuuspedagogiikka versus OPS2016/Kaisa Vuorinen, kielivalintainfo, 5. luokan buffetti Eskariopettajan ja 1. lk opettajien tapaaminen ti klo Harjulan koululla Poistumisharjoitus torstaina klo 10 Monialaiset oppimiskokonaisuudet

14 Lokakuu Koululaisuinnit alkavat Aleksis Kiven päivä ja lukukuukausi alkaa ma Paloturvallisuuskoulutus henkilökunnalle pe klo Syysloma viikolla 42, Marraskuu Lasten oikeuksien päivä pe oppilaskunnan suunnittelema teemapäivä, lyhennetty koulupäivä Leffapäivä Joulukuu Itsenäisyyspäivä ma lyhennetty Lucia-kulkue 6.lk joulujuhlassa, to Joulujuhla to klo ja Esiintyvät luokat 1, 3, 6 Joululoma Tammikuu Kevätlukukausi alkaa ma Arviointiviikot vk 4 tai 5, 1-5 luokilla Helmikuu Talviliikuntaviikko 7 Ystävänpäivähiihto/hiihtokilpailut ti Winter Classic- jääkiekko-ottelu pe lyhennetty koulupäivä Talviloma viikolla 8 Maaliskuu Arviointiviikot 6. luokilla Talviliikuntapäivä, lasketteluretki ke / jäähalli koululle jääville oppilaille (KURRA/NTL/Ringette) Huhtikuu Lyhennetty koulupäivä , Pääsiäisloma Talent- karsinta ja Talent-finaali ja naamiaiset lyhennetty koulupäivä 14

15 Toukokuu Pihatalkoot pe Ekaluokkalaisten kouluun tutustuminen/suositeltava luokkien luokkaretkipäivä Suunnittelupäivä ke , lyhennetty koulupäivä Kesäkuu Kevätjuhla to 1.6. klo ja 19. Esiintyvät luokat 2., 4., 5. Kevätlukukausi päättyy la Koulumme tiimit: TVT/AV JA KOULUN KEHITTÄMINEN: Mari, Tomi, Katri ja Heidi KIVA-tiimi: Pirjo, Päivi A, Elina/Annette OPPILASKUNTA: Kaisa, Niko LIIKKUVA KOULU: Johanna, Suvi, Minna O TYHY: Mikko, Minna L. Tiina N VASTUUHENKILÖT ERI TAPAHTUMILLE! Retket ja leirikoulut 6. luokkien leirikoulu Kansainvälinen toiminta Yrittäjyys ja TET-jaksot Koulun 4-6 luokkien opettajat osallistuvat pe klo 8-11 koulullamme toteutettavaan YES - yrittäjyyskasvatuskoulutukseen. TYHY-tiimi organisoi TET-jaksossa olevien oppilaiden työskentelyn 15

16 TYÖSUUNNITELMAN LIITTEET (vain yläkoulua koskevat merkitty tähdellä *) Liite 1. Yhteenveto rehtorin ja opettajien työmääristä (työmäärä -Excelistä Perustiedot ja Opettajatiedot - välilehdet) Liite 2. Opetusryhmät ja niiden oppilasmäärät (Helmen raportti: Oppilasmäärä/opiskelijamäärä tarkastelupäivämääränä luokittain) Liite 3. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnitelmat Liite 4. Leirikoulujen ja retkien toimintasuunnitelmat Liite 5. Lukuvuosisuunnitelman turvallisuusliite (Marjaanalta pohja elokuussa) Liite 6. Koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma Liite 7. Oppilaanohjauksen lehtorin työaikalaskelma* Liite 8. Tasa-arvosuunnitelma (vain lukiot) 16