Neurologian keskeiset vaiheet ja kehitysaskeleet Nina Forss, linjajohtaja, ylilääkäri. Hallinto ja organisaatio
|
|
- Kari Saarinen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Neurologian keskeiset vaiheet ja kehitysaskeleet Nina Forss, linjajohtaja, ylilääkäri Hallinto ja organisaatio Neurologian erikoisala on -kuten monet muutkin- käynyt läpi useita organisaatiomuutoksia viimeisten vuosien aikana. Toimimme vuodesta 2000 lähtien Pekka Karman johtamassa NSK-tulosyksikössä, joka koostui korva-, nenä- ja kurkkutaudeista, silmätaudeista ja neurologiasta. Tätä seuranneessa organisaatiomuutoksessa v neurologia liitettiin medisiiniseen tulosyksikköön. Tämä valtava kokonaisuus jakautui useampaan klinikkaryhmään. Neurologia oli osa Valtimo-klinikkaryhmää, jossa toimi myös mm. kardiologia, nefrologia, ja reumatologia. Medisiinisen tulosyksikön toimialajohtajana toimi useita henkilöitä, ml. Markku S. Nieminen, Raija Malmström ja loppuvaiheessa Markus Färkkilä. Vuonna 2015 alusta organisaatio muuttui jälleen, ja huolimatta ponnekkaista yrityksistämme saada oma neuroalan osaamiskeskus, neurologia ja neurokirurgia päätyi Pää-ja Kaulakeskuksen osaksi yhdessä korva-, nenä- ja kurkkutautien sekä silmätautien kanssa. Tätä kokonaisuutta johti Hans Ramsay. Tässä uudessa organisaatiossa moni asia muuttui. Ylilääkärimme Färkkilä lähti eläkkeelle, ja Nina Forss jatkoi uutena ylilääkärinä. Yhteistä kosketuspintaa tulosyksikön muiden erikoisalojen kanssa ei tuntunut löytyvän, vaikka henki oli hyvä ja kollegat mukavia. Oli nopeasti todettavissa, että vaikka aivot ja aistinelimet toiminnallisesti nivoutuvatkin yhteen, yhteisiä potilaita, prosesseja tai hoitomenetelmiä ei juuri ollut. Toimialajohtaja Ramsayn ja johdon myötävaikutuksella saimmekin vuoden 2018 alusta pitkäaikaisen tavoitteemme toteutumaan: neurologia ja neurokirurgia yhdistyivät HUS Neurokeskukseksi, jonka toimialajohtajaksi valittiin neurologi Atte Meretoja. Tavoitteenamme on luoda potilaillemme kokonaisuus, jossa erikoisalamme hoitavat potilaan saumattomasti päivystyksestä leikkauksen, tehohoidon ja osastohoitojakson kautta kuntotukseen ja kotiin ilman, että potilas edes huomaa erikoisalan välillä vaihtuvan. Parhaat edellytykset tälle luodaan Siltasairaalassa, jossa neurologinen ja neurokirurginen päivystys ja tehohoito saadaan fyysisesti yhteen, mutta yhteisten potilasprosessien koordinointi on jo innolla lähtenyt liikkeelle. Samalla luomme uusia digitaalisia ratkaisuja potilaan kohtaamiseen ja seuraamiseen kotoa käsin. Vuoden 2015 organisaatiomuutoksen myötä neurologialle hyvin tärkeät monialaiset hoitotiimit olivat muutoksen edessä. Fysio- ja toimintaterapeutit sekä sosiaalityöntekijät haluttiin koota eri toimialoilta yhden tulosyksikön, sisätautien ja kuntoutuksen alle (Sisu), kun taas puheterapeutit siirrettiin Pää-ja kaulakeskuksen alle. Neuropsykologit jäivät neurologian linjan alaisuuteen, ja sittemmin Neurokeskuksen alle. Vaikka tavoitteena lienee ollut suurempien yksikköjen mukanaan tuoma resurssin notkeampi siirtely yksiköstä toiseen, neurologinen monialainen tiimityö vaikeutui. Vaikka esim. toimintaterapeutin koulutus olisi yhtenevä, on eri asia opastaa nivelreumaa sairastavan liikerajoittuneen potilaan pukeutumista kuin neurologisen potilaan, joka ei välttämättä enää ymmärrä, mikä sukka on. Organisaatiomuutos toi mukanaan myös merkittävästi johtoa ja hallintoa työllistävän sisäisen kaupan. Esimerkiksi neurologia myy lääkäreitään Akuutille päivystykseen, mutta Akuutti veloittaa takaisin sen ajan, jonka päivystävä neurologi käyttää esim. tutkiessaan potilasta gastrokirurgian osastolla. Koko päivän neurologian vuodeosastolla toimivat fysioterapeutit taas ostetaan yksittäisinä suoritteina Sisulta. Tämä kaupankäynti on yllättävän monimutkaista, eivätkä pelisäännötkään aina tunnu olevan selvillä.
2 2 Neurologian diagnostiikan,hoidon ja potilasmäärien kehitys. Suurimmat potilasryhmämme ovat aivoverenkiertohäiriöt (infarktit ja vuodot), epilepsia ja kouristukset, keskushermostoinfektiot ja neurodegeneratiiviset sairaudet kuten Parkinsonintauti tai muistisairaudet. On arvioitu, että neurologinen sairaus koskettaa 10% kaikista suomalaisista. Väestön ikääntyessä sekä polikliinisten potilaidemme että päivystyspotilaidemme määrä on tasaisessa kasvussa. Valtioneuvoston keskittämisasetuksen mukaisesti olemme vastuussa paitsi alueemme vaativasta neurologisesta hoidosta myös neurologisen päivystyksen järjestelyistä ja vaativasta neurologisesta kuntoutuksesta. Tutkimustulosten perusteella yhä laajempaa ja iäkkäämpää väestöä voidaan uusilla hoitomuodoilla tuloksellisesti hoitaa, mikä pakottaa uudelleen järjestämään neurologisten potilaiden potilasohjausta ja hoidon porrastusta sekä HUS piirissä että HYKS-ervan alueella, ja kehittämään uusia digitaalisia hoitomahdollisuuksia Hoitojaksojen lukumäärän kehitys Neurologian Hoitojaksojen lukumäärä Meilahden sairaalan neurologian osastoilla Neuroalan perus- ja kliininen tutkimus on hyvin vilkasta, ja tämä näkyy nopeasti kehittyvinä uusina hoitomuotoina. Uusia tehokkaita hoitomuotoja saadaan viiveettä HUS alueen neurologisten potilaiden käyttöön, koska olemme mukana monissa keskeisissä kansainvälisissä tutkimus- ja asiantuntijaverkostoissa, jota kautta tarvittava asiantuntijuus ja kokemus on hankittu jo tutkimusvaiheessa. Uusia merkittäviä hoitomuotoja on otettu käyttöön niin akuuttien kuin kroonistenkin sairauksien hoidossa kuten aivoverenkiertohäiriösairauksissa, liikehäiriösairauksissa, lihassairauksissa ja neuroimmunologisissa sairauksissa. Esimerkiksi Parkinsonin taudin hoitoon on kehitetty kolme uutta hoitomuotoa, jotka kaikki ovat jo käytössä Meilahden sairaalan neurologian klinikassa. Esimerkiksi syväaivostimulaatiota (deep brain stimulation, DBS) käytetään edenneen Parkinsonin taudin, essentiaalisen vapinan ja dystonian hoidossa. DBShoitojen aloitukset ovat HUS:ssa nousseet 10 vuodessa n. 6 operaatiota/vuosi noin DBSoperaatioon/vuosi. Tällä hetkellä HUS on volyymiltaan Suomen suurin ja pohjoismaiden suurimpien DBSyksikköjen joukossa. HUS:ssa otettiin ensimmäisenä Suomessa käyttöön tammikuussa 2017 uusi suuntaava DBS-elektrodi, jolla voidaan vähentää hoitoon liittyviä sivuvaikutuksia kuten puhevaikeutta ja samalla kasvattaa terapeuttista ikkunaa. Päivystysneurologia Merkittävä osa neurologisista sairauksista alkaa akuutisti, ja uhkaa välittömästi potilaan henkeä ja terveyttä. Neurologia onkin erikoisalana muuttunut akuuttipainotteiseksi päivystysalaksi, jossa oikean hoidon nopea saatavuus on ratkaisevassa asemassa.yli 85% neurologisista vuodeosastopaikoista palveleekin päivystyspotilaita. Meilahden sairaalassa sijaitseva neurologinen päivystys on koko HUS_piirin ja HYKS-ervan
3 3 ainoa neurologinen päivystyspiste. Päivystyksen suurimmat potilasryhmät ovat aivoverenkiertohäiriöt (n. 30%), epilepsia ja kouristukset (n. 10%) ja äkillinen/progresiivinen päänsärky (n. 10%). Päivystyspotilaiden vuosittainen määrä nousee tasaisesti noin 5 %/v, ( : ). Neurologialla on kaksi ympärivuorokautista etupäivystäjää (joista toinen käytännössä aina erikoislääkäri), yksi takapäivystäjä ja valtakunnallinen strokepäivystäjä. Merkittävän osan päivystystyöstä muodostaa muiden sairaaloiden, terveyskeskusten ja yksityisten lääkäriasemien konsultointi. Tutkimuksemme mukaan jopa 80% konsultoiduista potilaista voidaan ohjeistuksen avulla hoitaa alkuperäisessä hoitopaikassaan ja vain 20% joudutaan lähettämään jatkohoitoon Meilahden sairaalaan, mikäli konsultaation antaa päivystykseen perehtynyt kokenut neurologian erikoislääkäri. Valtakunnallinen telestrokeverkostomme takaa tasapuolisen hoidon akuuteille aivoverenkiertohäiriöpotilaille 12 keskussairaalassa ympäri Suomen, ja sen välityksellä konsultoidaan noin 500 potilaasta/v. Nousevasta potilasmäärästä huolimatta potilaat hoidetaan samalla vakanssimäärällä. Olemme luoneet uusia toimintamalleja vastataksemme tähän haasteeseen. Esimerkiksi perustamallemme kiirepoliklinikalle ohjataan ne potilaat, joiden tilanne ei vaadi päivystysarvion jälkeen vuodeosastohoitoa, mutta jotka vaativat jatkotutkimuksia ja hoidon aloittamista 1-3 pv aikaikkunassa. Neurologiset päivystystutkimusmahdollisuudet harppasivat ison askeleen eteenpäin, kun aloitimme 24/7 päivystys-eeg-tutkimukset yhteistyössä HUS Kuvantamisen kliinisen neurofysiologian osaston kanssa. Akuutin päivystyspoliklinikan hoitajat kouluttautuivat KNF-hoitajien opastuksella rekisteröimään potilaan aivosähkökäyrän tarkoitusta varten kehitetyllä ns.pika-eeg:llä. Tämän tutkimuksen avulla voidaan poissulkea tajunnan tasoltaan heikentyneeltä potilaalta status epilepticus, jossa aivoja uhkaa pysyvä vauroituminen, ja kiire on yhtäläinen akuutin AVH:n kanssa. Tavoitteena on laajentaa pika-eeg toiminta kattamaan koko ERVAalueen keskussairaalat. Akuutin aivoverenkiertohäiriön hoidon kehitys vuosina HYKS neurologian klinikassa Aivoverenkiertohäiriöt aiheuttavat pysyvää vammaisuutta ja niiden vuoksi menetetään enemmän laatupainotteisia elinvuosia kuin minkään muun sairauden. Laskimoon annettava liuotushoito alteplaasilla on vakiintunut ensilinjan hoidoksi aivoinfarktipotilailla 4,5 tunnin aikaikkunassa oireiden alusta. Liuotushoitojen määrä Meilahden sairaalassa on vakiintunut noin 300 potilaaseen vuodessa, mutta liuotuskandidaatteja saapuu päivystykseen n. 1500/v. Akuutin aivoinfarktin akuuttivaiheen tutkimuksemme ovat saaneet merkittävää kansainvälistä huomiota ja tunnustusta. HYKS:in aivoinfarktin trombolyysihoitoketju toimii malliesimerkkinä kansainvälisellä tasolla, ja sairaalassamme vierailee vuosittain useita ulkomaisia ryhmiä tutustumassa malliimme. Aivoinfarktin hoidon mullistavin muutos on viime vuosina ollut endovaskulaarisen hoidon (mekaanisen trombektomian) kehitys. Vuonna 2015 julkaistiin 5 satunnaistettua monikeskustutkimusta, jotka kaikki osoittivat endovaskulaarihoidon erittäin tehokkaaksi hoitomuodoksi. Se otettiin mukaan Suomen Käypä Hoito suositukseen v Vuoden 2018 alussa satunnaistetut tutkimukset osoittivat, että tämä hoitomuoto on vielä kuuden tunnin aikaikkunan jälkeenkin erittäin hyödyllinen; meta-analyysisissä todettiin että 6-16h aikaikkunassa endovaskulaarisen hoidon avulla estetään 12 kuolemaa ja 17 erittäin vaikeaa tai vaikeaa vammautumista /100 potilasta, ja 6-24 tunnin aikaikkunassa estetään 11 kuolemaa tai erittäin vaikeita vammautumista ja 21 vaikeaa vammautumista /100 potilasta. Arviolta 22-24/ soveltuu näillä kriteereillä vuosittain endovaskulaariseen akuuttiin aivoinfarktin hoitoon. Endovaskulaarinen hoito oli vielä vuonna 2015 suhteellisen harvoin käytetty toimenpide, toimenpiteitä tehtiin noin 30 vuodessa ns rescue-terapiana, jos trombolyysihoidon teho näytti jäävän huonoksi. Kun näyttö satunnaistetuista tutkimuksista oli saatu, potilaiden määrä kasvoi vuonna :een. Pidentyneen hoitoaikaikkunan vuoksi ansiosta tänä vuonna hoidettanee 250 potilasta.
4 4 Hoitoketjun tehostamisen myötä koko ERVA alueella on odotettavissa, että trombektomiapotilaiden määrä nousee tasolle vuodessa. Aivoverenkiertohäiriöiden akuuttivaiheen hoitomahdollisuudet ovat siis parantuneet huomattavasti viime 20 vuoden aikana ja tämän avulla estetään kuolemia ja vammautumista. Vaikka uudet hoitomuodot ovat alkuvaiheessa resurssi-intensiivisiä, ne säästävät huomattavasti resursseja myöhemmässä vaiheessa kuntoutuksen ja pitkäaikaishoitopaikkojen puolella. Laskennallisesti endovaskulaarinen hoito voi säästää vuonna 2018 HYKS ERVA alueella euroa ja tuoda laatupainotteisia elinvuosien muodossa hyötyjä euron verran. Neurologian digitaaliset palvelut Vastatakseen lisääntyvään palvelujen tarpeeseen neurologian linja on aktiivisesti kehittänyt digitaalisia palvelujaan. Tavoitteenamme on tuottaa asiakkaillemme potilaille, kansalaisille ja muille terveydenhuollon ammattilaisille parempia palveluita ja lisätä mahdollisuuksia yhteydenpitoon esh:n kanssa. Erikoissairaanhoitomme on maailman huippuluokkaa, mutta hoitojakson päättyessä potilaalla tai häntä hoitavalla perusterveydenhuollon kollegalla on hyvin rajalliset mahdollisuudet tavoittaa esh:n asiantuntijoita. Tämä johtaa turhiin lähetteisiin, päivystyskäynteihin ja potilaan turvattomuuden tunteeseen. Digikehitystyömme avulla haluamme parantaa potilaan seurantaa kotiutumisen jälkeen ja kehittää vuoropuhelua terveydenhuollon ammattilaisten ja potilaiden välillä. Tähän tavoitteeseen haluamme päästä siten, että 1) työntekijöiden työnkuormittavuus ei kasva vaan pikemmin työnhallinnan tunne lisääntyy, ja 2) digipalvelut vapauttavat työaikaresurssia tehokkaampaan käyttöön. Pääosin tekniset ratkaisut on toteutettu käyttäen hyväksi Terveyskylän alustaa ja sovelluksia. Aivotalon osioita on kehitetty moniammatillisesti, kaikkien työntekijäryhmien kesken, ja potilaat on otettu mukaan palvelusuunnitteluun. Minimoidaksemme suunnitteluun ja toteutukseen kuluvat resurssit ja saadaksemme parhaan mahdollisen asiantuntemuksen käyttöömme, olemme hyödyntäneet muiden erikoisalojen osaamista ja verkostoituneet kaikkien YO-sairaanhoitopiirien kanssa; HUS:n neurologia koordinoi Kansallisen aivotalon kehittämistä. Olemme käynnistäneet tutkimustoimintaa uusien palvelujen vaikuttavuuden selvittämiseksi, yhteistyössä Aalto yliopiston organisaatio- ja taloustutkijoiden kanssa. Digitalisaation myötä Neurokeskuksen ammattilaisten työtavat muuttuvat ja tätä muutosta suunnittelemaan ja tukemaan on HUS:n kehittämisrahan turvin perustettu työryhmä, jossa on edustus kaikista HUS:n neurokirurgian ja neurologian yksiköistä. Vuonna 2017 avattiin Aivotalo.fi nettiportaali, joka on kaikille kansalaisille avoin sivusto luotettavan aivoterveystiedon luo. Käyttäjiä on tänä vuonna (tammi-lokakuu2018) ollut jo yli ja sivuvierailuja yli Olemme Terveyskylän kolmanneksi käytetyin virtuaalitalo. Tällä hetkellä rakennamme digitaalisia hoitopolkuja omille potilaillemme. Käyttöön on jo saatu kaularankapotilaiden leikkaukseen ja toipumiseen valmentava palvelu. Loppuvuodesta 2018 tulevat käyttöön päänsärkypotilaan ja lievän aivovamman digihoitopolut sekä neuropsykologinen nettikuntoutus aivoverenkiertohäiriöpotilaille. Rakenteilla ovat palvelut myös Parkinsonin tautia, epilepsiaa, MS-tautia, aivokasvainta ja aivoverenkiertohäiriötä sairastaville. Useita kehitteillä olevia digihoitopolkuja voidaan todennäköisesti tulevaisuudessa tarjota myös oman shp:n ulkopuolelle. Neurokeskus on edelläkävijänä myös yhteistyön kehittämisessä perusterveydenhuollon puolelle. Olemme aloittaneet ilman ajanvarausta toimivan
5 5 videokonsultaatiopalvelun, jossa terveyskeskuslääkäri potilaansa kanssa saa videoyhteyden neurologiin virkaaikana aina tarvitessaan. Palvelu on vasta pilottivaiheessa, mutta saanut jo hyvää palautetta kaikilta osapuolilta. Puhelinkonsultaatioita varten tulemme tarjoamaan neurologisille konsultaatioille yhden ainoan puhelinnumeron, joka on käytössä vuorokauden ympäri ja jossa ei tarvitse jonottaa. Potilaan seurannan parantamiseksi olemme tehneet tutkimusyhteistyötä terveysteknologiayritysten kanssa. Esimerkiksi tänä vuonna päättynyt pilottitutkimus Nokia Technologyn kanssa osoitti, että AVH-potilaan biosignaalien etämonitorointi on teknisesti mahdollista, ja tulokset olivat erittäin lupaavia sekundaariprevention tehostamisen kannalta. Myös potilaat kokivat seurannan erittäin positiivisena ja turvallisuuden tunnetta parantavana. Olemme myös käynnistämässä kokeilua, jossa Parkinsonin tautia sairastavan potilaan tilanvaihtelua seurataan etänä potilaan ranteeseen kiinnitetyn liikeanturin avulla. Tällä tavoin saadaan kerättyä tietoa potilaan voinnista systemaattisesti ja tämä todennäköisesti korvaa aiemmin käytetyn vuodeosastohoitojakson potilaan arvioimiseksi.
VALTAKUNNALLISIA ERITYIS- VASTUUALUEITA
NEUROKESKUS VALTAKUNNALLISIA ERITYIS- VASTUUALUEITA Neurokeskuksessa hoidetaan potilaita neurokirurgian ja neurologian erikoisaloilla. Vastaa keskushermostosairauksien diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta
LisätiedotPoliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki)
Osastot AVH-valvonta Tyks kuntoutusosasto neurokirurgian osasto neurologian osasto Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa,
LisätiedotSopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä
Liite 8 Sopimusohjauksen aluetilaisuus 24.09.2014 Jyväskylä Päivystystoiminnan järjestäminen KSSHP:ssa TAUSTAA (1) Asetus perustuu Terveydenhuoltolakiin (2010) sekä hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan
LisätiedotSelkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen. OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin. Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää OYS, lääl
Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää ääkäri, OYS, lääl ääkinnällinen kuntoutus 18.10.2012 Keskittämisen perusteet
LisätiedotPäivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP
Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka
LisätiedotPäivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.
Päivystysasetus STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.2017 Yleiset säännökset Kiireellistä hoitoa oltava saatavilla
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 33/ (5) Kaupunginhallitus Asia/ liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti.
Helsingin kaupunki Esityslista 33/2017 1 (5) 2 V 11.10.2017, Helsingin kaupungin neurologian toimintojen siirtäminen liikkeenluovutuksena Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle HEL 2017-005941
LisätiedotPÄIVYSTYS Tampereella
Terveydenhuollon PÄIVYSTYS Tampereella Tampereen kaupungin terveys- ja lääkäriasemat Tampereen kaupungin hammaslääkäripäivystys TAYS Ensiapu Acuta TAYS Lastentautien päivystyspoliklinikka TAYS Naistentautien-
LisätiedotFONIATRIAN EVOLUUTIO
FONIATRIAN EVOLUUTIO 2010 2018 Suomen ensimmäinen Foniatrian poliklinikka avattiin vuonna 1948. Foniatrian alaan kuuluvat äänen, puheen ja kielen häiriöt sekä nielemishäiriöt. Suurimmat potilasryhmät ovat
LisätiedotValtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä
LUONNOS 19.5.2016 Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön
LisätiedotAVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN
AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Ihmisen käsitys muuttuneesta tilanteesta muodostuu nopeasti ja on melko pysyvää. Hallinnan tunteen saavuttaminen ennustaa masennuksen vähäisyyttä, kuntoutumista, parempaa
LisätiedotK-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA. Veli-Pekka Rautava
K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA Veli-Pekka Rautava 15.2.2016 K-HKS LUKUINA VUONNA 2014 Poliklinikkakäyntejä 240 275 (suunnite 217 870) Hoitopäivät 99 808 Hoitojaksot 25 644 Leikkaus- ja muut toimenpiteet
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,
LisätiedotSydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö
Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa
LisätiedotMedisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari
Medisiinisen hoidon tulosalue 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa fysiatrian, ihotautien, keuhkosairauksien, kuntoutuksen, kliinisen neuro-fysiologian,
LisätiedotPalliatiivisen ja saattohoidon laatukriteerit. Leena Surakka, Siun sote
Palliatiivisen ja saattohoidon laatukriteerit Leena Surakka, Siun sote Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kolmiportainen malli Palliatiivisen hoidon palveluketjut Perustaso Tunnistetaan lähestyvä kuolema
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 33/ (6) Kaupunginhallitus Asia/ Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 33/2017 1 (6) 872 V 11.10.2017, Helsingin kaupungin neurologian toimintojen siirtäminen liikkeenluovutuksena Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle HEL 2017-005941
LisätiedotMITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia
MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia Seinäjoki 12.11.2012 Reijo Haapiainen toimialajohtaja HYKS Operatiivinen tulosyksikkö ESITYKSEN SISÄLTÖ Hyksin operatiivinen tulosyksikkö
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön asetus
1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti
LisätiedotKyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja
Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja Kuntoutus SATSHP Monialainen kuntoutusselvitys teemat Kuntoutusosaamiseen
LisätiedotKeski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys
Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN
LisätiedotPäivystys ja ensihoito Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa
Päivystys ja ensihoito Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, päivystys Kaikki tiet johtavat päivystykseen.. Päivystys
LisätiedotMitä maksaa ja kuka maksaa? Yliopistosairaalan rooli
Mitä maksaa ja kuka maksaa? Yliopistosairaalan rooli Heikki Miettinen 25.10.2018 1 Yliopistosairaalan rooli? Lääketieteen ja hoitotyön perusopetus Erikoislääkärikoulutus Muu akateeminen koulutus (esim
LisätiedotYleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen jaksot Hyksin sairaanhoitoalueella 2019
Yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen jaksot Hyksin sairaanhoitoalueella 2019 ERIKOISALA/PAIKKA JAKSON KUVAUS JAKSOON KUULUVA PÄIVYSTYS MUUTA HUOMIOITAVAA YHTEYSHENKILÖ FYSIATRIA Jakson aikana erikoistuja
LisätiedotLääkinnällinen kuntoutus Keski-Suomen SOTE Satu Auvinen Kuntoutusylilääkäri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
Lääkinnällinen kuntoutus Keski-Suomen SOTE 2019 Satu Auvinen Kuntoutusylilääkäri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Potilas ensin - kuntoutumisen tukeminen ja hyvä integraatio eri toimijoiden kesken Kuntoutujan
LisätiedotAKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA. Pekka Jylhä Linjajohtaja
AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA Pekka Jylhä Linjajohtaja Akuutti- ja konsultaatiopsykiatrian linja LINJAESIKUNTA: Linjajohtaja Pekka Jylhä, Ylihoitaja Tuula Rajala, Professori Tiina Paunio Johtava
LisätiedotVIRTUAALISAIRAALA PALVELEE KOTONA. SOTE ABC/STM Sirpa Arvonen, hankejohtaja, HUS
VIRTUAALISAIRAALA PALVELEE KOTONA SOTE ABC/STM 19.4.2017 Sirpa Arvonen, hankejohtaja, HUS sirpa.arvonen@hus.fi VIRTUAALISAIRAALA2.0 KÄRKIHANKE V. 2016-2018 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP)
Lisätiedot6.3.4. Neurotoimialue
6.3.4. Neurotoimialue TAULUKO 6.3.4.2. NEUROTOIMIALUEEN TUNNUSLUVUT VASTUUALUEITTAIN VUONNA 2013. Neurotoimialue muodostettiin yhdistämällä kolme erikoisalaa (neurologia, neurokirurgia ja verisuonikirurgia),
LisätiedotTerveyskeskusten ja sairaaloiden lääkärien palkkarakenteet. Ansiokäsitteet ja ansioiden muodostuminen eri tehtävissä
Terveyskeskusten ja sairaaloiden lääkärien palkkarakenteet Ansiokäsitteet ja ansioiden muodostuminen eri tehtävissä Lääkärien ansiokäsitteet Peruspalkka = tehtäväkohtainen palkka Säännöllisen työajan ansio
LisätiedotPäivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys
Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Kaikki tiet johtavat päivystykseen.. Päivystys osana kokonaisuutta Lääketieteen
LisätiedotErikoislääkäriennuste 2030. Lähtökohta, ennustemalli ja keskeiset tulokset
Erikoislääkäriennuste 2030 Lähtökohta, ennustemalli ja keskeiset tulokset Kasvatettujen sisäänottojen myötä lääkäreitä valmistuu enemmän 2 Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta 2014 Statistics
LisätiedotSairaanhoitopiirien yhteistyö
Sairaanhoitopiirien yhteistyö Lapin sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Keskustan Lapin ja Peräpohjolan piirit Lapin Akatemian sote-koulutus Rovaniemi 22.1.2017 1 2 4 Sairaanhoitopiirin tehtävä ja tarkoitus
LisätiedotCommunity Paramedic. Sami Länkimäki
Community Paramedic Sami Länkimäki Ongelmakohtia ratkottavaksi Miten päivystyskäyntejä voidaan vähentää? Ei päivystykseen ilman vakioitua hoidontarpeen arviota Ei päivystykseen ennen kevyiden palvelumallien
LisätiedotTays:n selkäydinvammakeskuksen toiminta ja yhteistyötyks:n kanssa. Sosiaalityöntekijä Kaarina Eskola Tays/Neku 17.5.2016
Tays:n selkäydinvammakeskuksen toiminta ja yhteistyötyks:n kanssa Sosiaalityöntekijä Kaarina Eskola Tays/Neku 17.5.2016 Keskittämisasetuksen voimaanastumisen (5/2011) jälkeen Taysiin on ohjautunut potilaita
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 59 LAUSUNTO KAHDESTA VANHUSTEN KUNTOUTUSPALVELUJEN KOKONAISUUTTA KOSKEVASTA TOIVOMUSPONNESTA Terke 2009-2185 Esityslistan asia TJA/15 TJA Terveyslautakunta päätti
LisätiedotNeurokuntoutus Suomessa nyt ja sote-uudistuksen jälkeen? Ayl Mika Koskinen TAYS, neuroalat ja kuntoutus
Neurokuntoutus Suomessa nyt ja sote-uudistuksen jälkeen? Ayl Mika Koskinen TAYS, neuroalat ja kuntoutus Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LL, neurologian erikoislääkäri Päätoimi PSHP:n neurologian
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 23.3.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 1 83 2.3.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO KAHDESTA VANHUSTEN KUNTOUTUSPALVELUJEN KOKONAISUUTTA KOSKEVASTA TOIVOMUSPONNESTA Terke 2009-2185 Esityslistan asia TJA/12
LisätiedotEEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.
EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien
LisätiedotLääkärien palkkataso. Lääkärien palkkataso ja -hajonta eri sektoreilla ja tehtävissä.
Lääkärien palkkataso Lääkärien palkkataso ja -hajonta eri sektoreilla ja tehtävissä. Käytettävät käsitteet ja aineistot Kokoaikaisesti työskentelevien lääkärien säännöllisen työajan ansiot. Jakaumakuviossa
LisätiedotTekijän nimi: Dokumentin nimi 00.00.2008 Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet. Työryhmän raportti 31.1.2010
Yhtenäiset päivystyshoidon Työryhmän raportti Tehtävänanto STM nimesi HYKS-erityisvastuualueen laatimaan esityksen päivystyshoidon perusteiden valtakunnallisista kriteereistä STM asetti hankkeelle kansallisen
LisätiedotKipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä
Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut
LisätiedotTule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
Tule tekemään parastasi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2 ASTU SISÄÄN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 3 Päivystysosasto Uudessa Y-talossa toimivat erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen päivystykset.
LisätiedotTaulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat
Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.12.2011 Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet Keskimääräinen odottavien 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk
LisätiedotVirtuaalisairaala 2.0 -hanke PSHP:N HOITOTYÖN ESIMIESPÄIVÄ TIINA VIITALA
Virtuaalisairaala 2.0 -hanke PSHP:N HOITOTYÖN ESIMIESPÄIVÄ 10.10.2017 TIINA VIITALA Virtuaalisairaala 2.0 Osa kansallisia kärkihankkeita Kärkihanke (STM) Palvelut asiakaslähtöisiksi Toimenpide 1: SoTe
LisätiedotJan Erik Palviainen palvelupäällikkö Akuutti tulosyksikkö ETELÄ KARJALAN SOSIAALI JA TERVEYSPIIRI
Jan Erik Palviainen palvelupäällikkö Akuutti tulosyksikkö ETELÄ KARJALAN SOSIAALI JA TERVEYSPIIRI Ensihoidon tehtäviä n. 25 000 / vuosi Liikkuvan päivystysyksikön tehtäviä n. 6000 / vuosi Tehosan tehtäviä
LisätiedotItäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja
Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010 Aki Lindén, toimitusjohtaja 1 Suomen sairaalat ja niiden hallinnollinen asema: Ennen sairaanhoitopiiriuudistusta Suomessa oli
LisätiedotSairaaloiden lääkärien työvoimatilanne
Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne 5.10.2016 Kyselyyn vastasivat kaikki 20 sairaanhoitopiiriä - Yhdestä vastauksesta puuttuu erikoistuvien lääkärien osalta tiedot Sairaanhoitopiirien lääkärien työvoimatilanne
LisätiedotPalliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö
Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää
LisätiedotKatsaus fysioterapeutin suoravastaanottotyöhön
Katsaus fysioterapeutin suoravastaanottotyöhön 23.11.2018 AVOKUNTOUTUS Aikuisten fysio- ja toimintaterapia Lasten fysio- ja ja toimintaterapia Erityiskoulut Apuvälineyksikkö Lääkinnällisen kuntoutuksen
LisätiedotTammi-lokakuu 10/2010
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Tammi-lokakuu 10/2010 Saapuneet lähetteet Avohoitokäynnit Hoitopäivät Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavat Maksut ja laskutukset Hoidossa olleet potilaat
LisätiedotPäivystyspalvelujen ja sairaalaverkon uudistus
1 Päivystyspalvelujen ja sairaalaverkon uudistus Sairaaloiden työnjakoa, sosiaalipäivystystä ja yhteispäivystyspalveluja uudistetaan osana sote-uudistusta. Ihmisille tarjotaan jatkossakin palveluita monin
LisätiedotSairaaloiden lääkärien työvoimatilanne
Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne 7.10.2015 Kyselyyn vastasivat kaikki 20 sairaanhoitopiiriä - Yhdestä vastauksesta puuttuu erikoistuvien lääkärien osalta tiedot Sairaanhoitopiirien lääkärien työvoimatilanne
LisätiedotMiten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta
1 Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta Akuuttilääketiede hyväksyttiin omaksi erikoisalakseen 1.1 2013 ja samasta päivästä
LisätiedotPotilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------
1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki
LisätiedotKYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut
KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy
LisätiedotTammi-toukokuu 5/2009
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Tammi-toukokuu 5/29 Saapuneet lähetteet Avohoitokäynnit Hoitopäivät Maksut ja laskutukset Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavat Hoidossa olleet potilaat Hoitojaksot
Lisätiedot1 (5) Eduskunnan hallintovaliokunta
1 (5) Eduskunnan hallintovaliokunta Asia: HE 16/2018 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Pirkanmaan
LisätiedotMILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN?
MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? LL Kaisa Rajala, Palliatiivinen yksikkö, HUS Syöpäkeskus Geriatrian ja yleislääketieteen EL Palliatiivinen
LisätiedotKohti maakunnallista lasten ja nuorten kokonaiskuntoutumista
Kohti maakunnallista lasten ja nuorten kokonaiskuntoutumista 19.5.2017 Kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskus LL Harri Arikka Lastenneurologian erikoislääkäri vs. vastuualuejohtaja VSSHP Lasten ja nuorten
LisätiedotHYKS-SAIRAANHOITOALUEEN SYDÄNKESKUKSEN TOIMIALAJOHTAJAN VALINTA
HALLITUS 88 28.05.2012 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN SYDÄNKESKUKSEN TOIMIALAJOHTAJAN VALINTA 617/06/00/00/2010 HALL 88 Sydänkeskuksen valmistelu Päätös Sydänkeskuksen käynnistämisestä Sydänpotilaiden yhtenäisen
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 73 8.2.2011 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA KOTIUTETTAVIEN JATKOHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2010-3092 Esityslistan asia TJA/8 TJA
LisätiedotGames for Health. Olavi Airaksinen Fysiatrian Dosentti, Ylilääkäri Palveluyksikön Johtaja Kuntoutus Kuopion Yliopistollinen Sairaala
Games for Health Olavi Airaksinen Fysiatrian Dosentti, Ylilääkäri Palveluyksikön Johtaja Kuntoutus Kuopion Yliopistollinen Sairaala Miksi kuntoutusta tarvitaan? VTV raportti 2009: kuntoutusta ei ole tarjolla
LisätiedotErikoissairaanhoidon kuntoutus nykytila ja keskeiset ratkaistavat ongelmat
Erikoissairaanhoidon kuntoutus nykytila ja keskeiset ratkaistavat ongelmat Mauri Kallinen LT, dosentti Ylilääkäri, OYS, lääkinnällinen kuntoutus Kuntoutuksen erityispätevyystoimikunta, puheenjohtaja Kuntoutuspäivät,
LisätiedotTammi-marraskuu 11/2010
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Tammi-marraskuu 11/2010 Saapuneet lähetteet Avohoitokäynnit Hoitopäivät Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavat Maksut ja laskutukset Hoidossa olleet potilaat
LisätiedotEnnakoivan kotiutumisen malli ja hoitajan sähköinen lähetekäytäntö (virtu.fi) -Toimiva kotihoito Lappiin hanke
Ennakoivan kotiutumisen malli ja hoitajan sähköinen lähetekäytäntö (virtu.fi) -Toimiva kotihoito Lappiin hanke Teija Rousu, Poskelappi Kehittäjätyöntekijä 30.8.2018 Ennakoivan kotiutumisen mallin tavoitteita
LisätiedotKuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet
Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet Anna-Mari Hekkala LT, kardiologi Ylilääkäri, Suomen sydänliitto ry 1 Suomen Sydänliitto ry Sydän- ja verisuonisairaudet ovat suomalaisten
LisätiedotSaattohoitostrategia Pirkanmaalla
Saattohoitostrategia Pirkanmaalla Saattohoitotutkimuksen päivä 9.10.2014 Juho Lehto Vt. Ylilääkäri ja palliatiivisen lääketieteen prof. Palliatiivinen yksikkö, Syövänhoidon vastuualue, Pshp/TAYS/TyO 1
LisätiedotLapin keskussairaala vm ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset. Prof. Raimo Kettunen
Lapin keskussairaala vm. 1988 ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset Prof. Raimo Kettunen 27.3.2014 Lapin keskussairaala: harvaan asutun alueen keskussairaala, II-taso, THL raportti 30/2012
LisätiedotSairaaloiden lääkärien työvoimatilanne
Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne 4.10.2017 Kyselyyn vastasi 19 sairaanhoitopiiriä - Yhden vastauksen osalta on käytetty tietoja vuodelta 2016 Sairaanhoitopiirien lääkärien työvoimatilanne 4.10.2017
LisätiedotSairaaloiden lääkärien työvoimatilanne
Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne 3.10.2018 Kyselyyn vastasi 19 sairaanhoitopiiriä - Yhden vastauksen osalta on käytetty tietoja vuodelta 2016 Sairaanhoitopiirien lääkärien työvoimatilanne 3.10.2018
LisätiedotLasten sairaanhoito nyt ja tulevaisuudessa. Heikki Lukkarinen, ylilääkäri, toimialuejohtaja
Lasten sairaanhoito nyt ja tulevaisuudessa Heikki Lukkarinen, ylilääkäri, toimialuejohtaja Lasten ja nuorten klinikka tänään Tarjoamme palveluita viidellä eri vastuualueella: Lasten ja nuorten veri- ja
LisätiedotPotilas ja omaiset. Perusterveyden. -huolto. Erikoissairaanhoito. Lisätietoja. Palliatiivinen hoito/ saattohoito kotona/hoitokodissa
Lisätietoja Erikoissairaanhoito Perusterveyden -huolto Potilas ja omaiset Palliatiivinen- ja saattohoito Palliatiivinen hoito on parantumattomasti sairaan potilaan jopa vuosia kestävää oireenmukaista hoitoa.
Lisätiedotneurokirurgia keskussairaala 1 1 0,23 134 neurokirurgia yo-sairaala 166 176 83,19 53 068 neurokirurgia yhteensä 166 177 83,42 53 202
Erikoissairaanhoidon avo- ja päikikäyttö Erikoisala Sairaalatyyppi Potilaat Käynnit avodrgt Kustannus sisätaudit keskussairaala 2 176 7 703 4 034,75 2 376 421 sisätaudit aluesairaala 10 213 16 547 7 064,99
LisätiedotValmentaja-toimintamalli Espoon sairaalassa
Valmentaja-toimintamalli Espoon sairaalassa 12.6.2017 Valmentaja toimintamallin kehittyminen Potilaan ja omaisen tukihenkilön tai rinnalla kulkijan tarve sairaalahoidon aikana tunnistettiin jo Liittyvä
LisätiedotYhteistyöseminaari TK:n johtavat viranhaltijat ja Ppshp
Yhteistyöseminaari TK:n johtavat viranhaltijat ja Ppshp Ajatuksia strategiasta ja hoidonporrastuksesta 08.10.2009 Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS Keskitymme Vaikeat pitkäaikaissairaudet
LisätiedotKokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi
Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen
LisätiedotSyöpäkeskuksen tutkimusmahdollisuudet Heikki Minn
Syöpäkeskuksen tutkimusmahdollisuudet Heikki Minn Sidonnaisuudet Konsulttina ja/tai kliinisenä tutkijana seuraavissa lääketieteellistä toimintaa harjoittavissa yrityksissä viimeisen 3-v aikana: Amgen,
LisätiedotTutkimus ja opetus sotessa
Tutkimus ja opetus sotessa Palvelualuejohtaja, tutkimusjohtaja Esko Vanninen 12.5.2017 1 Tutkimus ja opetus on keskeinen osa KYSin toimintaa Perustuu terveydenhuoltolakiin ja valtion suoraan rahoitukseen
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 2014. 782/2014 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 2014 782/2014 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä
LisätiedotKYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja
KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä Päivystysasetus Hyvä Timo, missä mennään? VS: PäivystysasetusKeistinen Timo (STM) [timo.keistinen@stm.fi]lähetetty:18. elokuuta 2014 22:42 Vastaanottaja:Kataja
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön asetus
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu Helsingissä 29 päivänä elokuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön
LisätiedotTerveydenhuoltolain muutokset
Terveydenhuoltolain muutokset Sote- ja aluehallintouudistus sekä varautuminen STM:n valmiusseminaari Haikon kartano Haikkoontie 114, Porvoo 26. - 27.5.2016 Timo Keistinen lääkintöneuvos STM 30.5.2016 Hallitusohjelman
LisätiedotEDENNEEN PARKINSONIN TAUDIN HOITO
EDENNEEN PARKINSONIN TAUDIN HOITO Parkinsonin tauti on etenevä neurologinen sairaus, jonka oireita ovat liikkeiden hitaus, lepovapina, lihasjäykkyys ja tasapainovaikeudet. Oireet johtuvat aivojen mustan
LisätiedotAikuisten reuman kuntouttava hoito Kruunupuistossa, esitys Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus yhteistyökokouksissa johtava ylilääkäri Matti
Aikuisten reuman kuntouttava hoito Kruunupuistossa, esitys Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus yhteistyökokouksissa johtava ylilääkäri Matti Nykänen Kruunupuisto Punkaharjun kuntoutuskeskus toimii Duodecim-seuran
LisätiedotHUS/HYKS SELKÄYDINVAMMAKESKUS JA VAATIVAN KUNTOUTUKSEN VUODEOSASTO
HUS/HYKS SELKÄYDINVAMMAKESKUS JA VAATIVAN KUNTOUTUKSEN HYKS LAUTAKUNNAN KOKOUS 25.08.2015 Harri Hämäläinen ylilääkäri, kuntoutuksen linjajohtaja HYKS Sisätaudit ja kuntoutus HUS/HYKS SELKÄYDINVAMMAKESKUKSEEN
LisätiedotTammi-joulukuu 12/2010
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Tammi-joulukuu 122010 Saapuneet lähetteet Avohoitokäynnit Hoitopäivät Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavat Maksut ja laskutukset Hoidossa olleet potilaat
LisätiedotPäivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto
Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö
LisätiedotTammi-maaliskuu 3/2010
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Tammi-maaliskuu 3/2010 Saapuneet lähetteet Avohoitokäynnit Hoitopäivät Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavat Maksut ja laskutukset Hoidossa olleet potilaat
LisätiedotTammi-toukokuu 5/2010
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Tammi-toukokuu 5/2010 Saapuneet lähetteet Avohoitokäynnit Hoitopäivät Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavat Maksut ja laskutukset Hoidossa olleet potilaat
LisätiedotNeurokirurgian klinikka
Hallitus 20.4.2015, OHEISMATERIAALI 1 Neurokirurgian klinikka Mika Niemelä Linjajohtaja Ritva Salmenperä Ylihoitaja Neurokirurgian klinikka Töölön sairaala Alkoi Punaisen Ristin sairaalassa 1932 prof.
LisätiedotCa rea Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä
Ca rea 16.6.2017 Sosiaali- ja terveysministeriö Kymenlaakson n vastine valtioneuvoston asetusluonnokseen erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä (STM/ 1605/2017) koskien kardiologiaa
LisätiedotPohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntakokous
Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntakokous 17.5.2019 Sairaanhoitopiirin johtaja Risto Miettunen 17.5.2019 LUONNOS, TYÖVERSIO 1 Yliopistosairaalan toiminta vaatii noin miljoonan asukkaan väestöpohjan
LisätiedotTerveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009
Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Potilas- ja tulotiedot sekä käyntitiedot Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen 9.11.2009 Esityksen nimi / Tekijä 1 Muutokset
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Kaupunginhallitus Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 (5) 159 V 26.2.2014, Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan palveluista HEL 2013-009003 T 00 00 03 Päätös päätti esittää
LisätiedotTaulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)
Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Tampereen TK 90532 Perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidon yksikön nimi: Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien
LisätiedotYhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön
Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet
LisätiedotASETUS ERIKOISLÄÄKÄRIN TUTKINNOSTA (678/1998)
166 IV ASETUKSET ASETUS ERIKOISLÄÄKÄRIN TUTKINNOSTA (678/1998) Annettu 4 päivänä syyskuuta 1998 Helsingin yliopiston konsistorin annettua Helsingin yliopiston osalta lausuntonsa opetusministerin esittelystä
LisätiedotSisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa
Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa 26.4.2016 Potilas- ja omaisneuvostonkokous Auditorio Sisätautien ylil., medisiinisen tulosalueen johtaja Susanna Halonen Sisätautien ja ihotautien tulosyksikkö
LisätiedotHoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa
Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.8.2010 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 31.8.2010 tilanne 1 Yleistä 31.8.2010 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten
LisätiedotUuden sairaalan toimintamalli ja vaikutukset kuntien lähipalveluihin. Miten muutoksiin varaudutaan? Pirjo Mustonen, Uusi sairaala -hanke
Uuden sairaalan toimintamalli ja vaikutukset kuntien lähipalveluihin. Miten muutoksiin varaudutaan? 24.9.2015 Pirjo Mustonen, Uusi sairaala -hanke Mitä tavoitellaan = visio Hoidon ja diagnostiikan korkea
Lisätiedot