Ideasta projektiksi. Jari Jokiaho

Transkriptio

1 Ideasta projektiksi Jari Jokiaho 1

2 DNA LYHYESTI Kustannustehokas Kevytrakenteinen 3,7 milj. Matkaviestin- ja kiinteän verkon liittymäasiakkuutta Nopealiikkeinen 828,8 m Innovatiivinen Liikevaihto vuonna 2015 TV Suomen suurin kaapeli-tv-operaattori ja johtava maksu-tv-toimija 73,1 m Liikevoitto vuonna MAKSU-TV ARVOMME NOPEA DNA:lla palvelu pelaa MUTKATON DNA:lla toimitaan selkeästi ja vastuuta kantaen ROHKEA DNAlaiset ovat suoria, ennakkoluulottomia ja valmiita muutokseen DNA Oy tänään 1672 DNA:lla työskenteli vuoden 2015 lopussa 1672 työntekijää Korkeimmat pisteet kuluttajaasiakkaiden tyytyväisyydessä liikkuvan laajakaistan kategoriassa Yritysasiakkaat olivat tyytyväisimpiä kaikissa mitatuissa kategorioissa: mobiili puhe, liikkuva laajakaista ja kiinteät datayhteydet * EPSI Rating -tutkimus 2015 Asiakas keskiössä Jatkuvaa yhteistyötä asiakkaiden kanssa Työtyytyväisyyskyselyssä henkilöstön tyytyväisyys DNA:han työnantajana ennätyskorkealla 2

3 MATKAVIESTINOPERAATTORISTA SUUREKSI TIETOLIIKENNEKONSERNIKSI B2C JA B2B HAASTAJAN ASENTEELLA DNA:n liikevaihto kasvanut tasaisesti B2B 28 % B2C 72 % Vuonna 2015 liikevaihdosta n. 28 % yritysliiketoiminnasta : DNA aloittaa matkapuhelinoperaattorina 2003: DNA ostaa Telia Mobilen Suomen liiketoiminnot 2007: DNA:n ja 6 puhelinyhtiön liiketoiminnot yhdistetään 2010: DNA ostaa Welhon, Suomen johtavan kaapeli-tv-yhtiön 2011: DNA ostaa Forte Netservices Oy:n 2013: DNA ostaa PlusTV:n, Suomen johtavan maksu-tv-yhtiön 2014: DNA ostaa TDC:n Suomen yhtiöt & Suomen Yhteisverkko Oy perustetaan 2015: DNA:n kaikki liiketoiminnat yhden brändin alle DNA Oy tänään 3

4 Kaikki lähtee strategiasta 5

5 ALOITTEET RATKAISUT KÄYTTÄJÄKOKEMUS IT-toimintamalli kuvaa keskeiset johtamisalueet ja niiden riippuvuudet Lisää digitalisaatiota Hallinto Kuluttajaliiketoiminta Yritysliiketoiminta Kysyntä Kehittäminen Palvelut Toiminnan kehittäminen Ratkaisukehitys Projektien hallinta Loppukäyttäjäpalvelut Liiketoimintapalvelut Talous- ja tukitoiminta Liiketoimintayhteistyö Palvelukehitys Hankinta Palveluintegraatio Vähennä kustannuksia Johtamisalueet ovat: Kysyntä, Kehitys, Palvelut, Hallinto ja Hankinta 6

6 Kokonaisarkkitehtuuri ohjaa kehittämisen tiekarttoja Liiketoiminnan akuutit kehitystarpeet ja -ideat Liiketoiminnan visio ja strategia Toiminnan tavoitteet Tavoitetilan palvelut, tiedot, tietojärjestelmät ja teknologia Nykytilan vahvuudet ja kipupisteet Kokonaisarkkitehtuurin nykytila Missä haluamme olla pitkällä tähtäimellä? Mitkä ovat mitattavat tavoitteemme? Mitä kyvykkyyksiä tarvitsemme tulevaisuudessa? Mitä meidän pitää muuttaa, jotta saavutamme tavoitteemme? Mikä on optimoitu joukko alustoja ja ratkaisuja, joiden varaan rakennamme tulevaisuutemme? Miten tuemme IT:n keinoin toiminnan ja tietojen korkean laadun varmistamista? Mitkä ovat vahvuutemme? Missä kohdin emme nyt tue liiketoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla? Mitä ja millaista toimintaa, tietoja, tietojärjestelmää ja teknologiaa meillä on? DNA:n synkronoidut tiekartat 6

7 Kokonaisarkkitehtuurin ja projektitoiminnan toimintamalli Kokonaisarkkitehtuuri Projektitoiminta Aina strategian tarkennuksen yhteydessä tarkistetaan vaikutukset KA:n tavoitetilaan Strategia 1. KAtavoitetila 2. Tiekartta Kokonaisuuden hallinta ja ohjaus proaktiivisesti sekä liiketoimintalähtöisesti toteutettavien kehitys-ohjelmien valinta ja kehitysohjelmien ja -projektin suunnittelu sekä tavoiteasetanta 3. Kehitysprojektit KA:n ja liiketoiminnan tavoitteiden ohjaus kehitysprojektien tavoitteisiin Projektien vaikutukset / tarkennukset KA:n kuvauksin Liiketoimintavaatimukset 3.1. KA:n tavoitteet projektille 3.2. Liiketoiminta -tavoitteet projektille Projektin ratkaisuarkkitehtuuri suunnitellaan KA:n linjausten ja liiketoimintavaatimusten pohjalta 3.3. Projektin ratkaisuarkkitehtuurin suunnittelu Kehitysprojektien myötä rakennettu uusi nykytila toimii lähtökohtana uudelle strategiaprosessille 4. Uusi nykytila KA:n tavoitteet toteutuvat vaihe vaiheelta projektien kautta. Projektit tarkentavat ja syventävät KA:n kuvauksia kohdealueellaan. KA:n kuvauksia tarkennetaan ja syvennetään kehitysprojektin tulosten pohjalta 3.4. Projektin toteutus Ratkaisuarkkitehtuuri ohjaa kehitysprojektin toteutusta 7

8 Hallintomallin avulla johdetaan ja ohjataan liiketoiminnan ja tietohallinnon yhteistyötä Hallitus Johtoryhmä Strategia ja riskien hallinta Liiketoimintojen hallintomalli Liiketoimintojen ohjausryhmät Liiketoimintasuunnitelmien valmistelu. Päättää liiketoimintaprioriteetit. Tietohallinnon ja tekniikan kyvykkyyksien, järjestelmien, palvelualustojen, kokonaisarkkitehtuurin, jatkuvien palveluiden ja kumppaniohjauksen johtaminen ja sopimuksien hallinta. ICT-Hallintamalli Vastaa tiekarttojen hallinnasta, suunnittelusta ja päätöksien valmistelusta ICT-johtoryhmälle. KLT (Handsetin, Viihteen ja Onlinen tiekartta), YLT (PK, KAM, Tukun tiekartta), Talous (tukitoimintojen tiekartta) Operatiiviset ohjausryhmät - KLT - YLT - Talous Johtoryhmän ICT-ohry Projektihallinto Ohjelmien ohjausryhmät Tietohallinnon, Tekniikan ja kumppaniohjauksen johto- ja ohjausryhmät Ylin ICT-toiminnan päätöksenteko. Strateginen ohjaus kokonaisarkkitehtuuria sekä strategisia ohjelmia ja liiketoimintasuunnitelmia toteuttaviin projekteihin liittyen. Hyväksyy kokonaisarkkitehtuurin ja siihen liittyvät periaatteet. Projektisalkkujen hallinta, projektien valvonta ja päätöksien valmistelu ICTjohtoryhmälle. Kaikilla projekteilla ja hankkeilla on nimetty ohjausryhmä. Pienimmillään projektin ohjausryhmä on projektin omistaja ja projektipäällikkö. Strategiset projektikokonaisuudet Liiketoiminta ICT 8

9 Projektien käynnistyspäätöksissä mukana tavoitearkkitehtuuri ja IT:n resursoinnin huomiointi DNA:n visio ja strategia Kokonaisarkkitehtuuri Tavoitearkkitehtuuri Hankinta Toimittajakyvykkyydet Liiketoiminnan tarpeet Bimodaali-kehitys Asiakkaat Yritysliiketoiminta ICT-ohryn salkkupäätökset Kuluttajaliiketoiminta Tekniikka ja IT Talous ja tuki Projektihallinto, business analystit ja pääarkkitehti valmistelevat Päätöskriteerinä strategianmukaisuus ja liiketoimintahyöty Päätöksessä huomioidaan KA:n tavoitearkkitehtuuri ja IT:n resurssointi Toimintavarmuus Ketteryys Kuluttajat Yritysasiakkaat Käynnissä olevien projektien huomiointi IT:n ja liiketoiminnan resurssien huomiointi 9

10 DNA:n projektisalkun avulla ohjataan ja seurataan strategian toteutumista Johtoryhmä Johtoryhmän ICT-ohry Kuluttajaliiketoiminta Tukitoiminnot DNA-projektisalkku Yritysliiketoiminta Tekniikka ja IT Projektin ohjausryhmä Strategia Strategiset investointipäätökset Ohjelmien ja projektien kokonaispriorisointi, käynnistys- ja keskeyttämispäätökset sekä yhtiötason seuranta Tasapainottaa liiketoimintojen salkut ja tukitoimintojen salkun Salkkujen salkkuun priorisoimalla hankkeet tärkeysjärjestykseen konfliktitilanteessa Liiketoiminnat omistavat omat salkkunsa ja priorisoivat suunnitelmansa osana tiekarttojen valmistelutyötä johtoryhmän ICT-Ohrylle Ketterän kehittämisen ja pilotoitavat osa-alueet tunnistetaan ja näistä päätetään riittävän ajoissa Projektisalkun ohjaus, monitorointi ja seuranta Projektin ohjausryhmän puheenjohtajana projektin omistaja (liiketoimintaomistaja) Vastaa projektien hyötyjen toteutumisesta Käsittelee projektipäällikön eskaloimat asiat, joissa projektitoleranssit ylittyneet (kustannukset, sisältö, aikataulu) Projektin omistaja / Product owner Projektipäällikkö / Scrum master Projektipäällikkö vastaa projektin etenemisestä DNA-projektimallin mukaisesti Tukee projektinomistajaa hyötyjen toteutumisen saavuttamisessa 10

11 Projektien ja muutosten avulla kehitetään toimintamalleja ja palveluja Hankkeilla ja projekteilla kehitetään nykyisiä ja uusia toimintamalleja, järjestelmiä sekä palveluja kokonaisarkkitehtuurista johdettujen tavoitteiden ja muiden liiketoimintatarpeiden mukaisesti Projektien käynnistyspäätökset tekee ICT-Ohry Kaikki projektit toteutetaan DNA:n projektimallin mukaisesti 1: Isot liiketoimintajärjestelmien muutosprojektit, tarkat porttipäätöspisteet, toimintavarmuus ja luotettavuus etusijalla 2: Ketterät, innovatiiviset, uuden kehittämiseen tähtäävät projektit Projektipohjainen kehitys Projekti (agile) Kehitysidea / aloite Salkunhallinta P r o j e k t i t o i m i s t o Projekti (vesiputous) Laajennus Olennaista yhdenmukaiset ja integroidut hallinnan mallit Muutospohjainen kehitys Pieni muutos Muutospohjaista kehitystä on olemassa oleviin järjestelmiin ja palveluihin tehtävät pienet muutostyöt ja laajennukset, jotka tehdään ylläpitotyönä. Virtuaalisesti toimiva Analysointiryhmä selvittää kehitysehdotuksen vaikutukset ja relaatiot muihin järjestelmiin, ratkaisuvaihtoehdot, kustannukset sekä aikataulun toteutukselle. Isommat pienkehitystyöt siirtyvät arvioinnin jälkeen projektisalkkuun jatkokäsiteltäväksi Tuotteenomistajan vastuulla on lopullinen pienkehitysten työjonon priorisointi 11

12 Projektit ja pienkehitys tuottavat muutokset hallitusti tuotantokäyttöön Valmistelussa Kehitysputkessa Tuotannossa OPERATIIVISET OHRYT Liiketoimintavaatimukset Tuotantovaatimukset Asiakaspalaute Kehitystiekartta Esiselvitys Kehityssalkun hallinta Investointilupa Projektin tila Käyttöönotto Palvelutaso P-1 Porttiperustainen projektimalli P0 P1 P2 P3 P4 P5 Go-Live Suuri Vaatimukset Liiketoimintavaatimus Palvelutyöjono Palvelutuotanto Akuutti kehityspyyntö Pieni muutos (< 3 pv) Tekninen vaatimus Kehityspyyntö (> 3 pv) Analysointiryhmä Pienkehitys ja Palveluhallinta Suuri Keskisuuri SUUNNITTELU TOTEUTUS PÄÄTTÄMINEN 12

13 PMO:n tulevaisuuden suunnitelmia? Arkkitehtuurin ja PMO:n välistä suhdetta tiivistetään entisestään Luodaan katsetta aiempaa enemmän tulevaan, projekteja edeltävään aikaan Ensimmäiset SAFe-kokeilut ovat herättäneet mielenkiinnon Vaatimusten harmonisointi Yhteinen kellotaajuus Roolitus Mittarointi/raportointi 13