Mahollisimman aikasessa vaiheessa ettikää nuoret,
|
|
- Jalmari Halttunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mahollisimman aikasessa vaiheessa ettikää nuoret, joilla menee huonosti. ( 23-vuotias poika, mielenterveyspalvelujen asiakkaana 9 luokalta lähtien) YHTEENVETOA EHKÄISEVÄSTÄ MIELENTERVEYSTYÖSTÄ YLÄKOULUILLA KEVÄÄLLÄ 2009 Projektityöntekijä Ristiina Sirkka Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden kehittäminen Lapissa Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Projektityöntekijän työn kuvausta: Työntekijä on työskennellyt Napapiirin, Korkalovaaran ja Ounasvaaran yläkouluilla. Yksittäisiä oppilaita on ohjautunut koulukuraattoreiden kautta Ounaskosken, Muurolan ja Sinetän yläkouluilta. Kohderyhmänä 7-9 luokkalaiset oppilaat. Työskentelyä on ollut myös Nupissa 15 vuotta täyttäneiden kanssa. 1) Matalan kynnyksen mielenterveystyö yläkouluilla: Työskentelyn tavoitteena on ollut: 1) Tarjota oppilaille mahdollisuus matalalla kynnyksellä keskustella luottamuksellisesti asioistaan ja tukea nuoren selviytymistä hänen kokemissaan ongelmissa. Antaa tietoa normaaleista reaktioista ja etsiä selviytymiskeinoja. Vanhemmilla on ollut aina tieto käynneistä. Monet nuoret ovat ohjautuneet terveydenhoitajan ohjaamina mielialakyselyn korkeiden pisteiden vuoksi. Terveydenhoitaja on kokenut, ettei itse pysty järjestämään aikaa nuorelle tai ettei hänellä ole riittävää asiantuntemusta vastata nuoren tarpeisiin 2) Kartoittaa nuoren tilannetta ja tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa mielialaan liittyvät huolet A) Onko kysymys normaalista murrosiän kasvuun liittyvästä -> yhteistyö vanhempien kanssa. -> tarvitsevatko vanhemmat tukea vanhemmuuteen -> tarvittaessa kotikäynti > työparin puute B) Tarvitseeko nuori psykiatrista tutkimusta ja hoitoa ( Bdi -13 mielialakysely) C) Vai tarvitseeko nuori ja hänen perheensä lastensuojelullista tukea (yhteistyössä koulukuraattorin kanssa) 1
2 3) Tarvittaessa ohjattu jatkohoitoon ( perheneuvola, nuppi, romppu) Saattaen ohjattu perheneuvolaan - palavereissa mukana. -> Tiivis yhteistyö koulukuraattorin,terveydenhoitajan ja oppilashuoltotyöryhmän kanssa TILASTOTIETOA ASIAKKUUKSISTA YLÄKOULUILLA tammi toukokuu 2009 Oppilaat, joiden asioissa mukana: 33 YLÄKOULUILLA Oppilastapaamiset: 55 (toteutuneet) + 14 (peruuntuneet) Ohjautuminen: Terveydenhoitaja, koulukuraattori, vanhemmat, opettaja Yhteydenotot vanhempien kanssa: Soitot: 54 Kotikäynnit: 12 Vanhempien tapaamiset: 10 Yhteistyöpalaverit: Perheneuvolan kanssa 3 Yhteistyötahot: Terveydenhoitaja, koulukuraattori, vanhemmat, perheneuvola, Nuppi/ mielenterveysyksikkö, opettaja, seurakunnan nuorisotyöntekijä, rehtori, nuorisopsykiatrian poliklinikka, lastensuojelu Ensisijainen yhteydenoton syy: mielialan lasku, ahdistuneisuus, koulukiusaaminen, väsymys, syömishäiriö epäily, poissaolot, koulupelko, viiltely, paniikkioireet, pelkotilat, päihteiden käyttö, karkailu, vanhemman huoli lapsen mielialasta/päihteiden käytöstä/koulukiusaamisesta. Syyt samantyyppisiä kuin Nupin asiakkailla. -> tilastot liitteenä 2) Ennaltaehkäisevä ryhmätoiminta 2.1 Nuppu tunnetaitoryhmä : Ryhmä on toteutettu yhteistyössä Lapin nuorten päihde ja huumeklinikka Rompun päihdetyöntekijä Katja Paasivirta Mulengan kanssa. Hän on ollut Rompussa kehittämässä ennaltaehkäisevän ja varhaisen puuttumisen työmuotoja kevään 2009 aikana. Ryhmä kokoontui Rovalan setlementin tiloissa, Moninetissä Hallituskadulla. Ryhmän tarkoitus ja tavoite: Kohderyhmänä olivat 7-9 luokkalaiset tytöt. Nuorella tai aikuisilla on huolta nuoren päihdekokeiluista tai nuorella on alakuloista mielialaa, ahdistuneisuutta, tai väsymystä. Edellä mainitut asiat vaikuttavat koulun käyntiin tai kotiin. Ryhmän tavoitteet: 1) Tarjota nuorelle mahdollisuus tulla kuulluksi, ottaa puheeksi omia asioita ja tulla nähdyksi omana itsenään. 2) vertaistuen tarjoaminen 2
3 3) nuoren varhainen tukeminen yhteistyössä vanhempien kanssa. 2) tarjota tietoa päihteiden vaikutuksesta omaan hyvinvointiin 3) antaa tietoa mielenterveyteen vaikuttavista tekijöistä ja vahvistaa selviytymiskeinoja. 4) löytää nuoren vahvuudet ja vahvistaa suojaavia tekijöitä nuoren elämässä Ryhmän sisältö: Ryhmään on osallistunut 4 tyttöä ja ryhmällä oli 7 tapaamiskertaa. Jokaisen tytön vanhempia tavattu keskimäärin 4 kertaa perheen kotona tai Rompussa. Tapaamisten välillä tytöillä ja vanhemmilla on ollut mahdollisuus ottaa tarvittaessa yhteyttä ryhmän ohjaajiin perheen asioissa. Jokainen ryhmäläinen on tavattu myös yksilötapaamisessa ja vanhemmat ovat olleet yhteydessä nuoren asioissa puhelimitse. Työskentelyn aikana on kartoitettu nuoren lastensuojelullisen tuen ja psykiatrisen hoidon tarvetta sekä lapsen tarpeet kehitykselliseen tukeen. Nuorille on annettu tietoa normaaleista reaktioista elämän erilaisissa kriisitilanteissa. Teemat: oma mieliala, omat vahvuudet ja selviytymiskeinot, selviytyminen omien tunteiden kanssa, oma keho ja tunteet, lapsen oikeudet, väkivalta ja koulukiusaaminen, päihteet, oman perheen tunneilmapiiri, miten pidän huolta jaksamisestani / miten rentoudun, turvapaikkaharjoituksia ja satuja pelkojen voittamisesta ja itsensä hyväksymisestä. ( Satuviitta teos, Ensi ja turvakotien liiton julkaisu) Viimeisellä tapaamiskerralla teemana oli itsestä huolen pitäminen ja hemmottelu; kasvohoitoja, intialaista päähierontaa ja tyttöjen toivomaa ruokaa! Vanhempien tapaamisten tavoitteena on ollut tukea vanhemmuutta, kartoittaa nuoren ja koko perheen tilannetta ja mahdollista avun tarvetta. Tapaamisissa on sovellettu Lapset puheeksi menetelmää ja tavattu vanhempia perheen kotona. Kotikäynneillä olemme keskustelleet vanhemmuudesta, nuoren voinnista tällä hetkellä, kartoitettu vanhempien huolenaiheita, mietitty yhdessä ratkaisuvaihtoehtoja ja motivoitu jatkoavun piiriin. Kotikäynneillä olemme huomioineet myös perheen muut lapset ja esimerkiksi yksi ryhmäläisen sisko ohjattiin ja saateltiin avun piiriin. Ryhmä prosessin päätteeksi vanhemmat ovat tavanneet toisensa akupunktiohoitoryhmänä Rompussa. Vanhempien tapaamisten myötä saimme ymmärrystä perheen tilanteesta ja nuoren elämään vaikuttavista asioista. Tieto perheen tilanteesta määritti osaltaan ryhmä tapaamisten sisältöjä ja eri teemojen painotusta. Pystyttiin käsittelemään juuri niitä teemoja, jotka nuoren elämässä oli sillä hetkellä ajankohtaisia. Oli mahdollista käsitellä esimerkiksi perheen ilmapiiriä tarkemmin, koska meillä oli tietoa perheen tilanteesta ja tapasimme vanhempia. 3
4 Ryhmän merkitys tytöille: 1)Vertaistuki auttoi, koska heillä oli samanlaisia kokemuksia tiedän ainakin, että en ole ainoa ihminen tässä maailmassa jolla on ollut vaikeaa sain myös uusia ystäviä jotka aion tavata jatkossa vapaa-ajalla 2) Omien reaktioiden normalisointi kun sai kuulla, että muillakin menee huonosti ja kun sai kuulla miten he selviytyivät kuuli, et muillaki menee huonosti palautteen mukaan kaikki ryhmäläiset kokivat, että ymmärtävät omia reaktioitaan ja tunteitaan nyt paremmin. 3) Selviytymiskeinojen lisääntyminen palautteen mukaan kaikki ryhmäläiset kertoivat nyt paremmin uskaltavansa puhua huolistaan aikuisille ja hakea tukea itselleen. Ryhmäläisten kokemuksia vanhempien tapaamisista: Kolme ryhmän tytöistä koki positiivisena vanhempien tapaamiset: nekin saa tietää vähän asioista yms. tuntuu että äiti ymmärtää minua enemmän mukavaa että se ( äiti ) saa puhua huolistaan Yksi ryhmäläinen koki tapaamiset haitallisena: ne ( vanhemmat ) on paljon tiukempii ny.. Nuorten rekrytoiminen ryhmiin on haasteellista ja vaatii nuoren tuntevan työntekijän aktiivisuutta. Tärkeää on myös, että ennaltaehkäisevään ryhmätoimintaan ohjautuu nuoria, joiden tilanteeseen voidaan vielä vaikuttaa varhaisella tuella. Ryhmän nuorten palaute oli, että välttämättä koululla kokoontuva ryhmä ei ole hyvä koska ryhmätoiminnan halutaan olevan oma, yksityinen asia. 4
5 2.2 Dudes poikien toiminnallinen ryhmä: Ryhmä on toteutettu yhdessä seurakunnan erityisnuorisotyön kanssa. Työparina ryhmässä on ollut erityisnuorisotyöntekijä Tero Rautio. Kohderyhmä: 7-9 luokkalaiset pojat, jotka tarvitsevat tukea löytääkseen itselleen mielekkään harrastuksen ja vahvistusta omille taidoilleen. Ryhmän tavoite ja tarkoitus: viettää aikaa yhdessä kokeilla erilaisia harrastuksia ei kilpailla vaan opetella tulemaan toimeen toisten kanssa kannustava suhtautuminen toisiin löytää ja tuoda esiin nuoren vahvuuksia ryhmätoiminnan keinoilla Ryhmän sisältö: Ryhmä on kokoontunut Seurakunnan Nuorten yökahvila Katutasolla. Syksyllä 2008 on ollut mukana 3 poikaa ja ryhmä on kokoontunut 7 kertaa. Ohjelmassa oli sulkapalloa, keilausta, bändikämpällä soittamista, aikidoa, uintia ja lopuksi pikkujoulut. Keväällä 2009 mukana oli 6 poikaa ja ryhmä kokoontui 6 kertaa. Keväällä pelattiin sählyä ja sulkapalloa, kiipeiltiin, soitettiin bändikämpällä ja viimeisellä kerralla kävimme ulkona syömässä. Lisäksi kutsuimme vanhemmat yhteiseen tapaamiseen, missä kerroimme Dudes ryhmän toiminnasta. Keskustelimme vanhempien kanssa poikien vahvuuksista ja mahdollisesta mieluisan harrastuksen jatkamisesta. Ryhmän merkitys pojille: 1) Mahdollisuus kokeilla erilaisia harrastuksia. liikkuminen ja uusien harrastusten kokeilu oli parasta 2) Pojat saivat aikuisen aikaa ja huomiota. Vapaa yhdessäolo muiden ikäisten kanssa oli kivaa! 3) Kokemuksen turvallisesta ryhmästä, jossa saa olla oma itsensä. Tässä ryhmässä löysin oman huumorintajuni, joka oli ollut vähän kateissa Sai erilaisia ystäviä 4) Tuotiin esiin jokaisen ryhmäläisen vahvuuksia opin kiipeilemään muissakin kuin puissa 5 ) Uusien asioiden kokeilemista ja omien rajojen ylittämistä En ylittänyt itseäni, mutta rohkenin yrittää! 5
6 Jatkosuunnitelma: Seurakunnan nuorisotyöllä ei tällä hetkellä resursseja jatkaa ryhmän toimintaa. Koulukuraattorit ilmaisivat halukkuutensa toimia ryhmän ohjaajina, mutta eivät ole valmiita iltatyöhön. Koulukuraattori / nuorisotyöntekijä olisi hyvä työpari poikien ryhmän vetäjiksi. -> kaikki ryhmän pojat toivovat ryhmän jatkuvan 3) Nupin asiakastyö 13 asiakkuutta, joista 2 peruuntunutta. -> tilastot liitteenä 4) Kehittämistyö haastattelut Asiakastyön rinnalla on havainnoitu palveluiden kehittämistarpeita ja keskusteltu eri toimijoiden kanssa. Olen haastatellut kymmentä nuorten kanssa työtä tekevää toimijaa, nuorta aikuista mielenterveyspalvelujen käyttäjää sekä yhtä oppilaan vanhempaa. Tornion kaupungin koulujen mielenterveystyöntekijän tapaaminen ) Psykoedukaatio eli tiedottaminen mielenterveysasioista Nuorten hyvinvointipäivä (syömishäiriöpiste) ja vanhempainilta Katutason avustajien koulutusilta Friends tunnetaito oppitunnit eivät toteutuneet keväällä 2009, mutta alkavat Napapiirin ja Rantavitikan yläkouluilla syksyllä ) Koulutukset : Friends ohjelman ryhmänohjaaja koulutus Maestro stressinhallinta koulutus Lastensuojelun laatupäivä Vauvana elämä alkaa koulutus ) Posken työkokoukset ja aamupalaverit
7 Havaintoja kentältä: yhellä terkkarilla liikaa oppilaita.. ( terveydenhoitaja ) Terveydenhoitaja on monelle nuorelle tärkeä aikuinen koulussa, jolle voi puhua asioistaan. Terveydenhoitajan rooli on ensiarvoisen tärkeä nuoren tukemisessa, ongelmien tunnistamisessa ja ohjaamisessa jatkohoitoon. Heidän työaikansa ei kuitenkaan usein riitä säännöllisiin tukikeskusteluihin nuoren kanssa, vaikka ammattitaitoa kohdata nuori varmasti on. Yläkoulun terveydenhoitajien työaika menee suurelta osin terveystarkastusten tekemiseen. Erityisesti terveydenhoitajat ovat huolissaan mihin ohjata alle 15-vuotiaita oppilaita, jotka 1) pyytävät keskusteluapua 2) saavat korkeat pisteet BDI -13 mielialakyselyssä 3) tarvitsevat ajan mahdollisimman pian (viikon kahden sisällä) 4) eivät lastensuojelullisen tuen tarpeessa 5) joilla on mielialan laskua / vaihteluita ja ahdistuneisuutta, mutta ei vakavia mielenterveyden oireita 6) tarvitsevat tukea normaaliin murrosiän myllerrykseen ja haluavat keskustella ulkopuolisen aikuisen kanssa -> eivät halua vanhemmille puhua. terveydenhoitajat ohjaavat oppilaan koulukuraattorille erityisesti, jos nuorella on koulun käyntiin liittyviä ongelmia, koulukiusaamista tai murrosiän kasvuun liittyvää tuen tarvetta. ( kuraattorit kiireisiä ) perheneuvola ( pitkät jonot ) yli 15 vuotiaat ohjautuvat Nuppiin Koulukuraattorien työ koetaan kouluilla arvokkaaksi, mutta kuraattoripalveluja ei ole riittävästi. Kuraattoreja on peruskouluissa ja lukioissa neljä ja lisäksi määräaikaisena yksi. Koulupsykologin virkoja ei ole saatu täytettyä ja tämä lisää kuraattorien työtä. Olisi kuraattoreilla aikaa kohdata enemmän oppilaita tai ottaa vastaan tiheämmin niitä, joilla tarvetta. ( yläkoulun rehtori ) Koulukuraattorit tapaavat ensisijaisesti nuorta ja vanhempien tapaamisia on vähän. Kotikäyntejä koulukuraattorit tekevät harvoin. Kuraattorit kokevat, että kotiin päin eivät pysty työtä laajentamaan. Vanhempiin he ovat yhteydessä puhelimitse ja vanhempia he tapaavat lähinnä oppilashuollon palavereissa, kun nuorella on ongelmia koulun käynnin suhteen. Kaikilla koulukuraattoreiden asiakkailla ei kuitenkaan ole koulunkäynnissä ongelmia. Kouluilta on tullut viestiä, että erityisesti poikien 7
8 tavoittaminen olisi haasteellista. Kuitenkin koulukuraattoreiden asiakkuuksista enemmistö on poikia. Kuraattoreilla ei ole sähköistä asiakastietojärjestelmää käytössään. Koulukuraattorille saa ajan vain varaamalla eli kuraattori on rajattuna aikana paikalla koululla. Ennaltaehkäisevään työhön ja tiedottamiseen omasta toiminnasta ei ole riittävästi aikaa. Koulukuraattorit ovat kertoneet, että he ohjaavat nuoren eteenpäin, jos 1) tarvitaan psykologisia tutkimuksia esim. oppimisvaikeuksiin liittyen -> yksityinen psykologi 2) vanhemmuudessa on ongelmia -> perheneuvola, lastensuojelu 3) nuorella on enemmän kuin lievää mielialan laskua tai muuta psyykkistä oireilua -> nuppi yli 15 v. -> Alle 15- vuotiaat ei ole paikkaa minne ohjata 4) eivät pysty tarpeeksi tiiviisti nuorta tukemaan Koulukuraattorit kokevat työalueensa olevan tällä hetkellä laaja ja perustehtävän epäselvä, koska koulupsykologeja ei ole. > Miten tehdä työtä enemmän työparina? Koulukuraattorit tekevät työtä jonkin verran työparina terveydenhoitajan, erityisopettajan, ja lukioissa erityisesti opinto-ohjaajan kanssa. Nuorisotyöntekijän kanssa eivät ole tehneet työparina työtä. Mielestäni perhekeskeisempi työote on mahdollista vain työparityöskentelyllä eri toimijoiden kanssa. Koululla ei aina tiedetä riittävästi lapsen kotitilanteesta. Kotitilanteesta ei tiedetä Rehtorit ja opettajat eivät voi kotikäynnille mennä.. ( rehtori ) Kouluilta on tullut viestiä, että oppilashuollon olisi hyvä tietää enemmän lapsen kotitilanteesta. Kouluilla kaivataan henkilöitä, joilla on aikaa / mahdollisuutta kohdata perhe ja selvittää kotitilannetta.? Voisivatko koulukuraattorit olla enemmän linkkinä koulun ja kodin välillä? Koulu ei oikeasti tiedä yhtään mitään perheen kokonaistilanteesta. On kornia lähestyä kotia lapsen poissaolosta tai läksyjen tekemättömyydestä, jos kotona on pakka sekaisin. ( yläkoulun rehtori) -> Kotikäynti perheeseen on nuoren tilanteen arvioinnissa tehokas työmuoto. Nähdään lapsen kasvuympäristöä, voidaan huomioida koko perheen tilanne ja avun tarve. -> vanhempia tukemalla autetaan lapsen tilannetta Kotikäynti ois hyvä, kotona ois helpompi keskustella (15-vuotiaan koulukiusatun pojan äiti) 8
9 -> Työskentely vanhempien kanssa on tärkeää yläkouluikäisten kanssa -> vanhempien tapaaminen antaa tärkeää tietoa lapsen ja perheen tilanteesta, lapsen perushuolenpidosta ja vanhempien jaksamisesta vanhempana. Lapset puheeksi menetelmä hyvä apuväline keskusteluissa vanhempien kanssa - > pystytään selvittämään, tarvitsevatko vanhemmat tukea vanhemmuuteen -> ei tehdä suoraan lastensuojeluilmoitusta vaan selvitellään ensin perustasolla -> varhainen tukeminen mahdollistuu -> tärkeää,että nuori huomioidaan eikä työskentely muutu aikuisten väliseksi keskusteluksi Vanhempien kanssa työskentelyn edellytyksenä on työparityöskentely ja moniammatillinen työote -> työparina voisi olla kuraattori/ th / luokanvalvoja/ lastensuojelu jne. Resursseja tarvitaan lisää, jotta tämä mahdollistuu! Koulun ja lastensuojelun yhteistyön kehittäminen Koulukuraattorit ja lastensuojelun sosiaalityöntekijät neuvottelevat yhteistyöstä tällä hetkellä. Yhteistyöneuvotteluissa on tarkoituksena sopia miten koulukuraattorit tulevat olemaan nuoren tilanteen perusselvityksessä mukana lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden työparina. Valtakunnallisia linjauksia asiaan haetaan tulevilla koulukuraattoripäivillä syksyllä Nupin toiminta koetaan tarpeellisena ja toimivana Koulukuraattorit ja terveydenhoitajat ovat erityisen tyytyväisiä Nupin toimintaan ja nopeaan ajanvaraukseen. Terveydenhoitajista on hyvä, että voivat suoraan varata aikaa Nuppiin ajanvarauskirjasta. Nupin työntekijöiden mukaan ajanvaraussysteemi ei ole näin toimiva. Heidän mielestään on hyvä käydä keskustelua nuoren tilanteesta ennen ajanvarausta. Nupilla on useita muitakin yhteistyökumppaneita. -> Keskustelua ja konsultaatioita nuoren tilanteesta olisi hyvä käydä Nupin työntekijöiden kanssa ennen ajan varausta. Nupin työntekijät tarvitsevat työaikaa tähän. - > Terveydenhoitajat ja kuraattorit haluaisivat saada tiedon onko nuori tullut sovitulle ajalle Nuppiin. Lisäksi toivottiin yhteistyötä koulun kanssa koulukiusaamisasioissa: jos Nupissa tulee esiin nuoren koulukiusaaminen, olisi hyvä varmistaa nuoren suostumuksella että myös koulussa asia on tiedossa, jotta siihen voidaan puuttua. - > Romppu toivoo yhteistyön kehittämistä Nupin kanssa (vuoropuhelua, matalan kynnyksen konsultaatioita ja työparityöskentelyä) Nupin resurssit, yksi kokoaikainen ja yksi 40 %, ovat riittämättömät. Jalkautuvaan työhön, työskentelyyn perheiden ja yhteistyöverkostojen kanssa ei ole riittävästi aikaa. 9
10 nyt on käytännön syistä painotettava korjaavaa työtä. Tärkeää olisi panostaa myös ennaltaehkäisyyn ( Nupin työntekijä) Koulukiusaamiseen puuttumiseen panostaminen 39% tapaamistani oppilaista oli jossain vaiheessa kokenut joutuneensa kiusatuksi koulussa. 1/ 3 Nupin asiakkaista kokenut koulukiusaamista. miksi kiusattu lähetetetään psykiatrille? ( 15 vuotiaan koulukiusatun pojan äiti ) Pojat tavoittavan mielenterveystyön tarve Erityisesti alakuloisten, vetäytyvien, hiljaisten poikien tavoittaminen on haasteellista. Taustalla voi olla koulukiusatuksi joutumista, poissaoloja ym. Eivät tule sovituille ajoille. Heidän ensikohtaaminen pitäisi tapahtua mahdollisimman luontevassa ympäristössä esimerkiksi kotona. poikien ryhmässä pitäisi "korjata mopoja" ja jutella siinä sivussa.. ( yläkoulun rehtori ) ois hyvä tavata koulun ulkopuolella, vaikka kotona poika vois alkaa keskustelemaan.. (15-vuotiaan koulukiusatun pojan äiti) Yhteenvetoa kehittämistarpeista ja kehittämisideoita 1) MATALAN KYNNYKSEN MIELENTERVEYSTYÖN TARVE ON SUURI YLÄKOULUILLA Ongelmiin ei pystytä puuttumaan tarpeeksi varhaisessa vaiheessa kouluissa on mahdollista tavoittaa koko ikäluokat tarvitaan ennaltaehkäisevää työtä luokkatasolla tiivis yhteistyö opettajien kanssa nuoren tukeminen ja tilanteen kartoittaminen peruspalveluissa yhteistyö vanhempien kanssa ja vanhempien tukeminen - nuoren osallisuutta kunnioittaen koulu ei ole hoitopaikka, mutta koulutasolla on mahdollista tunnistaa ongelmia, tukea varhaisessa vaiheessa lapsen kasvua, kartoittaa koko perheen tilannetta ja tarvittaessa ohjaus jatkoavun piiriin. koululle tarpeellinen tieto lapsen elämäntilanteesta vanhempien luvalla kun pystytään tukemaan nuorta ja tarvittaessa hänen perhettään ajoissa voidaan välttyä lastensuojelu asiakkuudelta ja tarve erikoissairaanhoitoon vähenee 10
11 2) PSYKOSOSIAALISTEN PALVELUIDEN RIITTÄMÄTTÖMYYS Nuorille kohdennetuista matalan kynnyksen palveluista on selkeä puute. Kiire ja resurssipula ovat arkea ja nuori joudutaan liian usein kohtaamaan kiireellä ja aina ei ole paikkaa minne ohjata. Perustason palveluista, joissa huomioidaan perhe, on puutetta. Nuorille tarvittaisiin omia tukihenkilöitä. Nuorisotiloilla tehdään arvokasta ennaltaehkäisevää työtä, mitä täydentäisi jalkautuva mielenterveystyöntekijä. matalan kynnyksen palveluita, joka neuvoo,opastaa, normalisoi,kartoittaa ja ohjaa ( nuorisopsykiatrian työntekijä) Nuorten palveluita olisi hyvä keskittää samaan paikkaan - > nuorten keskus Toiminnassa on huomioitava nuorten kohtaamiseen liittyviä erityispiirteitä: Kun nuori ilmaisee avun tarpeensa, siihen on aikuisten vastattava. Nuori ei montaa kertaa yritä. ( terveydenhoitaja) Nuori tarvitsee aikaa, rauhallisen ja turvallisen tunnelman luodakseen luottamuksellisen suhteen aikuiseen/ auttajaan. ettei ole liukuhihnatavaraa. Tulis nuorella enemmän semmonen fiilis, että on ihmis eikä hoitosuhde. Musta on kiva ettei heti suinpäin rynnätä ratkaisemaan. Yritetään oppia tuntemaan nuori. Ettei liikaa kiirehditä.. ( 23-vuotias poika, mielenterveyspalvelujen asiakkaana 9 luokalta lähtien) Aikuisen aktiivisuus avun tarjoamisessa ja nuoren asioiden hoidossa on olennaista. Itte ei jaksa olla aktiivinen..ois ollu koulussa joku aikuinen,joka ois auttanu.. Oli hyvä, että kouluterkka varas ajan ei ois itte jaksanu.. ( 23-vuotias poika, mielenterveyspalvelujen asiakkaana 9 luokalta lähtien) -> Nuoren ja vanhempien luvalla on tärkeää tehdä joustavasti yhteistyötä eri toimijoiden kanssa... ei yhteistyötä vaan - yhdessä työtä nuoren hyväksi ( nuorisotyöntekijä ) 11
12 ALLE 15 VUOTIAIDEN matalan kynnyksen palveluista on selkeä puute -> PERHENEUVOLAN JONOT - nuori ja perheet tarvitsevat kriisiapua ja kannattelua odottaessaan aikaa perheneuvolaan. Perheneuvola on kehittämässä ensitiimi toimintaa. - kaikki nuoret eivät suostu lähtemään perheneuvolaan, koska vanhemmat tulisivat myös. Nuoret tarvitsevat myös ensisijaisesti heille suunnattuja palveluja. -> KOULUPSYKOLOGEJA EI OLE - Koululääkäripalvelut ovat terveydenhoitajien mukaan edelleen riittämättömiä, vaikka resursseja on saatu kouluille nyt hieman lisää. Koululääkärit ovat ottaneet vastaan yksittäisiä oppilaita akuutissa tilanteessa 15 -vuotistarkastuksien lisäksi. - NUPPI ottaa vastaan 15 vuotta täyttäneitä NUPIN resurssit riittämättömät - tällä hetkellä yksi kokoaikainen psykiatrinen sairaanhoitaja ja yksi osa-aikainen (40%) psykologi - kaupungin oma nuorille tarkoitettu mielenterveysyksikkö on selvästi vähäisemmin resurssoitu kuin erikoissairaanhoidon nuorisopsykiatrian poliklinikka 3) VANHEMPIEN KANSSA TEHTÄVÄÄ YHTEISTYÖTÄ YLÄKOULUIKÄISTEN ASIOISSA on TARPEELLISTA KEHITTÄÄ Pääasiallinen syy lähtee kotoa Perheen varhaiseen tukemiseen panostettava! ( terveydenhoitaja ) -> Perheiden tukeminen erityisesti peruspalveluissa Nuori on aina osa perhettä ja perheen tilanne vaikuttaa aina nuoren hyvinvointiin. Perhe voi olla nuoren toipumisessa tärkeä voimavara. -> Kenen tehtävä työskennellä vanhempien kanssa kouluissa? -> mahdollisuus kotikäyntiin -> tehokas työmuoto kartoittamisvaiheessa. 4) MONIAMMATILLISUUS ja yhteistyö yli hallintokuntien hienointa olisi, jos esim. lastensuojelu/perheneuvola voisivat joskus tulla käymään vaikka oppilashuollossa ja kävisimme läpi onko meillä "yhteisiä asiakkaita" ja mitä koulu tekee ja mitä muut. Nyt kaikki ovat omilla hiekkalaatikoillaan täysin tietämättöminä ja tekevät omasta mielestään kaikkensa..mutta yksin.. tietämättä mitä joku toinen jo tekee.. Voin vain kuvitella niitä perheitä, joita esim. pahimmillaan kaikki osapuolet pommittavat puheluillaan ja palavereillaan. ( yläkoulun rehtori) 12
13 nuoren auttajien tärkeää tehdä yhteistyötä nuoren hyväksi hoitoon ohjaus saattaen työparityöskentelyä on tärkeää kehittää vaitiolovelvollisuus ei saa muodostua esteeksi asiakkaiden luvalla tehtävä yhteistyö on aina mahdollista! joustavuutta työtapoihin. Nuori käy monessa paikassa ja auttajat eivät ole yhteydessä keskenään. Esim. Koulun henkilökunnalla kuraattorilla ja opettajilla voi olla ensiarvoisen tärkeää tietoa nuoren arjesta koulussa 5) YLÄKOULUILLA VOISI OLLA MIELENTERVEYS- / PERHETYÖNTEKIJÄ Useissa kunnissa toimii jo nyt psykiatrisia sairaanhoitajia kouluilla täydentämässä oppilashuollon monialaista asiantuntemusta. Mielenterveystyön ammattilainen ei tulisi kuitenkaan korvaamaan puuttuvia terveydenhoitaja- tai kuraattoriresursseja Tehtävänä matalan kynnyksen mielenterveystyö yläkouluilla: - nuoren tilanteen kartoittaminen, kotikäynnit ja yhteistyö vanhempien kanssa silloin kun terveydenhoitaja, kuraattori tai opettaja arvioi tarvittavan erityistä mielenterveysasiantuntemusta - tukikeskustelut nuoren kanssa - tarvittaessa ohjaus asianmukaiseen jatkohoitoon - tiivis yhteistyö opettajien ja oppilashuollon henkilöstön kanssa, konsultaatio tarvittaessa - ennalta ehkäisevien ryhmien ohjaaminen yhteistyössä kuraattorin, opettajan, nuorisotyöntekijän tai terveydenhoitajan kanssa - psykoedukaatio, tiedon antaminen mielenterveyteen liittyvistä asioista ja erityisesti nuoruuteen kuuluvista normaaleista reaktioista oppitunneilla ja vanhempainilloissa - mahdollisuuksien mukaan nuorten tapaamista myös nuorisotiloilla ja nuorisotyöntekijöiden konsultointi On tärkeää, että pystyttäisiin tarjoamaan tukea nuorelle juuri silloin, kun huoli nuoresta herää ja nuori on valmis puhumaan asioistaan. nuori ei montaa kertaa yritä. ( terveydenhoitaja) Mielenterveystyöntekijän taustatyöyhteisö olisi hyvä olla hoidollinen. Esim. Nuppi / Pene 13
14 Lainaukset ovat otteita 23- vuotiaan mielenterveyskuntoutujan, 15- vuotiaan koulukiusatun pojan äidin ja nuorten kanssa toimivien ammattilaisten haastatteluista. Lisäksi lainauksia poikien DUDES - ja tyttöjen NUPPU- ryhmän ryhmäläisten ja vanhempien palautteista. 14
15 15
HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT
HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT
LisätiedotNUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki
NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton
LisätiedotLasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa
Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin
LisätiedotMÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014
MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 1 Yksilökohtainen opiskeluhuolto (HE 113/2013) Yksilökohtainen opiskeluhuolto kuuluu kaikille oppilaitosyhteisössä työskenteleville sekä opiskeluhuoltopalveluista
Lisätiedotmääritelty opetussuunnitelman perusteissa:
Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien
LisätiedotKoulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi
Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...
LisätiedotKoulutuksellisen tasa-arvon edistäminen Riihimäen perusopetuksessa
Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen Riihimäen perusopetuksessa Hupi tiimi Ville Saloranta, hankekoordinaattori Heini Lehtonen, sosiaaliohjaaja (Peltosaari) Kaisa Näsman, sosiaaliohjaaja (Lasitehdas)
LisätiedotPerhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa
1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä
LisätiedotHUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA
HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA Toimintasuunnitelma on lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä
LisätiedotHUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9
HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 Suomenkielinen koulutusjaosto 17.9.2013 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUS-
LisätiedotKomiasti opintiellä -hanke. Pohojalaasta kyyditystä
Komiasti opintiellä -hanke Pohojalaasta kyyditystä Nuorten Ystävät järjestökonserni Valtakunnallista järjestötoimintaa ja palveluliiketoimintaa Tehtävänä on toimia alan vaikuttajana ja asiantuntijana sekä
LisätiedotVAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi
VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen
LisätiedotMurkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1
Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten
LisätiedotLasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä
UNIVERSAALIT PALVELUT Terve ja hyvinvoiva, normaalisti kasvava ja kehittyvä lapsi/nuori Riittävän hyvät ja turvalliset kasvuolosuhteet ASIAKKUUSPOLKU terveen kehityksen Ammattilaisten tehtävänä on tukea
LisätiedotTukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014
Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien
LisätiedotLAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa -hanke 2008-2009
LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa -hanke 2008-2009 Pohtimolampi 25.9.2008 Marja-Sisko Tallavaara 1 Tavoitteiden toteutuminen 1. IP-videoneuvottelukokeiluja
LisätiedotOppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten
Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä
LisätiedotLAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa - hanke
LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa - hanke Tilannekatsaus 19.3.2009 Marja-Sisko Tallavaara 1 Konsultaatio ja videoneuvottelun käyttö Erityistyöntekijä
LisätiedotTupakointi ja päihteiden käyttö on kielletty kouluaikana ja koulun tapahtumissa sekä koulualueella. Vrt. tupakkalaki
HANKONIEMEN YLÄASTEEN JA LUKION PÄIHDESTRATEGIA 1. TUPAKKATUOTTEIDEN KÄYTÖN EHKÄISEMINEN Tupakkatuotteiden käytön ehkäisevä työ on tarpeen tupakoinnista aiheutuvien huomattavien niin yksilölle, kuin yhteiskunnallekin
LisätiedotOppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa
Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.
LisätiedotEURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON KURAATTORI- JA PSYKOLOGIPALVELUT
EURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON KURAATTORI- JA PSYKOLOGIPALVELUT EURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON PSYKOLOGI- JA KURAATTORIPALVELUT Psykologi- ja kuraattoripalveluilla tarkoitetaan opiskeluhuollon psykologin ja
LisätiedotLAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa -hanke
LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa -hanke Tilannekatsaus 15.9.2009 Marja-Sisko Tallavaara 1 1. Konsultaatio ja IP -videoneuvottelun käyttö Erikoistasolta
LisätiedotYliopistonkatu 25 A, 4.krs. avoinna: ma klo 12 18, ke ja pe 12 16, yhteydenotot: 040-1833 562 nuortenturku(at)turku.fi
Kouluhenkilökunta Nuoren ja perheen tukena koulussa toimivat opettajien lisäksi myös oppilashuoltohenkilöstö (esim. terveydenhoitaja, koulukuraattori ja -psykologi), joiden puoleen voit kääntyä arjen pulmatilanteissa.
LisätiedotKouluterveyskysely 2017
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja paikallisesta peruskoululaisten aineistosta Koulukuraattori Eija Kasurinen Koulupsykologi Reetta Puuronen Kouluterveyskysely 2017 -THL toteutti valtakunnallisen kouluterveyskyselyn
LisätiedotOlkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke
Olkkari Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Mikä hanke? Hyvinvoiva lapsi ja nuori -hanke on lastensuojelun ennaltaehkäisevä hanke nopea reagointi Palvelutarpeet
LisätiedotVapaaehtoistoiminta antaa iloa!
Vapaaehtoistoiminta antaa iloa! Lapset ensin. MLL:n vapaaehtoisena toimiminen Tule mukaan Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piirin vapaaehtoistoimintaan. Juuri sinä voit antaa lasten ja nuorten
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotKUN HUOLI HERÄÄ 2019 PERUSKOULU
KUN HUOLI HERÄÄ 2019 PERUSKOULU PÄIHTEET MIRON (14V) ON EPÄILTY OLLEEN PÄIHTYNEENÄ KOULUSSA. MIRO ON USEIN POISSAOLEVA JA HAISKAHTAA KANNABIKSELTA MITÄ TEET? ENTÄ JOS OLET KUULLUT EPÄILYISTÄ VAIN MUIDEN
LisätiedotLÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA
LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ
LisätiedotEURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON KURAATTORI- JA PSYKOLOGIPALVELUT
EURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON KURAATTORI- JA PSYKOLOGIPALVELUT EURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON PSYKOLOGI- JA KURAATTORIPALVELUT Psykologi- ja kuraattoripalveluilla tarkoitetaan opiskeluhuollon psykologin ja
LisätiedotUlkomaalaistaustaisen nuoren psyykkisen tuen asiakaspolku:
Ulkomaalaistaustaisen nuoren psyykkisen tuen asiakaspolku: Työryhmässä mukana: Nupoli, Tyttöjen Talo, Ohjaamo, Opiskelija- ja kouluterveydenhuolto, Vamos, Oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut,
LisätiedotKIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA
KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,
LisätiedotLaukaan lasten ja nuorten hyvinvointi- ja perhekeskus
Laukaan lasten ja nuorten hyvinvointi- ja perhekeskus Yhteistä työtä Laukaan HyPessä yhdistyvät lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia tukevat palvelut hallintorajat ylittäen Keskeistä hyvinvoinnin
LisätiedotNuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta
Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden
LisätiedotSosiaalipalveluohjaajat. Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen. Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta
Sosiaalipalveluohjaajat Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta www.lapinlahti.fi 10.067 asukasta Vireä kulttuuri- ja liikuntapitäjä Kuntaliitos Varpaisjärven kunnan kanssa
LisätiedotUutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lape -päivät, Helsinki
Uutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 22.9.2017 Lape -päivät, Helsinki Uudistunut Kouluterveyskysely Tietoa perusopetuksen oppilaiden
LisätiedotMikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013
Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille
LisätiedotSIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI
Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja
LisätiedotYlä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke
2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun
LisätiedotLastenneuvola / kouluterveydenhuolto
1 Lastenneuvola / kouluterveydenhuolto Oppilashuoltoryhmä ohjaa lapsen / nuoren palveluiden piiriin. Miten prosessi etenee kussakin organisaatiossa / yksikössä? Miten palveluihin päästään? 4) Hoitava taho
LisätiedotVanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa. Laura Kortesoja Kalliomaan koulu
Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa Laura Kortesoja Kalliomaan koulu Polikliininen luokka aloitti toimintansa syksyllä 2008 oppilaspaikkoja 8 opetuksesta vastaa pääosin polikliinisen luokan
LisätiedotVarhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa
Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset
LisätiedotToiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja
Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.
LisätiedotTaustaa VANHEMPAINILTARUNKO
VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin
LisätiedotFriends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere
Friends-ohjelma Aseman Lapset ry Workshop 5.9.2012 Tampere Mikä on FRIENDS? Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävä sekä masennusta ja ahdistusta ennaltaehkäisevä ohjelma Perustuu - kognitiivis-behavioraalisen
LisätiedotEi kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus
Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin
LisätiedotTYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine
TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö
LisätiedotVarjosta valoon seminaari 20-9-12
Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja
LisätiedotOPISKELUHUOLLON YHTEINEN ASIAKASTYÖ LAPE-SEMINAAR
OPISKELUHUOLLON YHTEINEN ASIAKASTYÖ LAPE-SEMINAAR1 23.11.2017 LAPSI- JA PERHEPALVELUT, ENNALTAEHKÄISEVÄT PALVELUT TANJA EKLÖF, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON VASTAAVA LÄÄKÄRI ELIISA ROINE, PALVELUPÄÄLLIKKÖ
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotPerhetyöntekijä päiväkodissa ja koululla
Perhetyöntekijä päiväkodissa ja koululla Perhetyöntekijä päiväkodissa ja koululla Yhtenä Lapsi- ja perhepalveluiden (LAPE) -muutosohjelman keskeisenä tavoitteena on ollut painopisteen siirtäminen korjaavasta
LisätiedotTUKENA-hanke Kysely perheryhmäkotien työntekijöille 9/2018
Kysely perheryhmäkotien työntekijöille 9/2018 Kysely Uudenmaan alueen kuntien sosiaalityöntekijöille Kyselylomakkeet kohdistettiin perheryhmäkoti- ja tukiasuntopaikkakunnilla selvittämällä alueen asumisyksiköistä,
LisätiedotKouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotNEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA
NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä
LisätiedotLapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu
1 Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Oppilashuoltoryhmä ohjaa lapsen / nuoren palveluiden piiriin. Miten prosessi etenee kussakin organisaatiossa / yksikössä? Miten palveluihin päästään? 2) Miten asia
LisätiedotVERKOTTUVAT PERHEPALVELUT
VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin
LisätiedotEsityksemme sisältö ja tarkoitus:
Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön
LisätiedotHyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki
Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointipäällikkö Arto Willman, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, kehittämisyksikkö, Oulun kaupunki HYVINVOINTIPÄÄLLIKKÖ Poikkitoiminnallinen kehittäminen
LisätiedotKouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotLiikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?
Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen
Lisätiedotkoulun toimintasuunnitelma ja toimenpideohjeet opettajalle koulupoissaolojen varalle
koulun toimintasuunnitelma ja toimenpideohjeet opettajalle koulupoissaolojen varalle Johdanto Lasten ja nuorten koulupoissaolot ovat huolestuttava ja vakava sekä usein vaikeasti hoidettava ilmiö. Poissaololla
LisätiedotKOMIASTI KOTONA JA OPINTIELLÄ
KOMIASTI KOTONA JA OPINTIELLÄ TYÖNTEKIJÄT Tiimipäällikkö, perheterapeutti Anne Mariapori 044 7341 578 Kasvatusvalmentaja Päivi Hietikko 044 0819958 Kasvatusvalmentaja Päivi Koivisto 044 7486713 Etunimi
LisätiedotMiten päihdepalveluja l tulisi kehittää?
Keskustelukahvila 14.10.-16.12.201310 16 12 2013 Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää? Työryhmä kehittäjätyöntekijä suunnittelija kokemusasiantuntija Sosiaalityönopiskelija Alkutilanne: suunnittelussa
LisätiedotVerkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava
Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa
LisätiedotLAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ
LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ Tytti Hartikainen 2013 1 2 Porin Psykososiaaliset laitospalvelut Perustehtävänä on antaa mahdollisimman hyvää ja yksilöllistä päihdehoitoa ja kuntoutumista asiakkaille ja heidän
Lisätiedot1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA
1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä
LisätiedotMiksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.
Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.2010 Konsultaatioryhmä Lääkäri, psykologi, sairaanhoitaja
LisätiedotPUNAINEN RISTI NUORTEN TURVATALO ESPOO KAIKILLE ASIOILLE VOI TEHDÄ JOTAIN
PUNAINEN RISTI NUORTEN TURVATALO ESPOO Viidellä paikkakunnalla Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Tampereella ja Turussa Espoon turvatalo sijaitsee Leppävaarassa, Läkkisepänkuja 2 A, 3 krs. Seitsemän kriisi-
LisätiedotNostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa
Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista 2017-2018 LAPE Pirkanmaa Kyselyn perustiedot Pirkanmaan Lape-hankkeessa on ollut avoin kysely toimijoiden nettisivuilla koko hankkeen
LisätiedotNuorten geneerinen mielenterveysinstrumentti
Nuorten geneerinen mielenterveysinstrumentti Lapsen paras - yhdessä enemmän Pääkaupunkiseudun LAPE-hanke Erityis- ja vaativa taso Terveydenhuolto/HUS Marjaana Karjalainen 1 GMI - Nuorten geneerinen mielenterveysinstrumentti
LisätiedotLapsen/Nuoren kysymykset
PALAUTE LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSESTÄ 2015 Lastensuojelun työntekijät ovat selvittäneet perheenne mahdollista lastensuojelun tarvetta. Lastensuojeluntarpeen selvityksen tavoitteena on arvioida lapsen
LisätiedotLasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä
Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1.
LisätiedotTanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012
Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä
LisätiedotPK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014
Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin
LisätiedotLAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä
LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin
LisätiedotETAPPI-TUKI 03/12/2018
ETAPPI-TUKI Etappi-tuki on tarkoitettu Vaasan kaupungin omille oppilaille 1-9lk:lle Etappi-tukeen haetaan alueellisen ertu-ryhmän kautta hakemuksella Etappi-tuki on tarkoitettu niille oppilaille, joiden
LisätiedotKOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA
KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA KOULUTERVEYSKYSELY Vastaajat Porvoo: Perusopetuksen 4.-5. luokat vastannut 894 kattavuus 72 % 8.-9. luokat vastannut 770 kattavuus 63 % Lukio vastannut 173
LisätiedotYhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011
Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7
LisätiedotPerhekeskeinen kouluterveydenhuolto
Forssan seudun terveydenhuollon ky. Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Loppuraportti Liitteet 48 Hanke 041/ESLK/LK/2007 1.5.2007-31.10.2009 Marke Hietanen-Peltola Arto Honkala Marika Kivimäki-Sumrein
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotOtsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola
Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan nuorisotyö järjestää monipuolista ryhmätoimintaa sekä tapahtumia lapsille,
LisätiedotKOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA
KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä
LisätiedotILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA
ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä
LisätiedotMasentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta
Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Pirjo Kotkamo psyk.esh., psykoterapeutti, TtM-opiskelija Esityksen sisältö I Isä-hankkeen
LisätiedotHyvinvointia. moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT)
Sosiaalivirasto Nuoriso- asiain- keskus Hyvinvointia Opetusvirasto Terveyskeskus moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2009-2012 Kärkihanke 1.2, pilottialueena
LisätiedotVanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013
Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille
LisätiedotLAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA
LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LUONNOS/ te 170912 TUOTE KOTIPALVELU, LASTENHOITO- APU, VARHAINEN TUKI KOTIPALVELU, VAMMAISTEN LASTEN JA LASTEN- SUOJELUN AVOHUOLLON PERHEILLE 1) VARHAISEN TUEN TEHOSTETTU
LisätiedotOPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS
OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS 7.3.2016 Annamari Murtorinne yläkoulun rehtori ja Niina Rekiö-Viinikainen erityisopettaja TOIMINTAKULTTUURIN KESKEISET PIIRTEET Hyvinvointi ja turvallinen arki Yhdenvertaisuus
LisätiedotOmaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen
Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden
LisätiedotMONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA
MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke
LisätiedotLohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut
Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka
LisätiedotTUAS - Nuorten tuettu asuminen
TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan
Lisätiedot- Nuorten aamu- ja iltapäivätoiminta
Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 2011, 20 Lapset ja nuorisotyö - Nuorten aamu- ja iltapäivätoiminta Puijolan nuorisotyö 2 Päätavoite PUIJOLA EDISTÄÄ SOSIAALISTA NUORISOTYÖTÄ jakautuu 4 osatavoitteeseen
LisätiedotVanhempien ongelmien tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet käytännön kokemuksia. Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Terveydenhoitaja Anni Mäkinen
Vanhempien ongelmien tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet käytännön kokemuksia Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Terveydenhoitaja Anni Mäkinen Kohtaaminen mahdollistaa tunnistamisen Avoin ja aito kohtaaminen
LisätiedotLasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen
Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017 Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Intialainen viisaus Kun aikuiset näkevät lasten ajelehtivan joessa ja jopa hukkuvan,
LisätiedotLapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut
Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille
LisätiedotLapsen hyvä arki- hankkeen rakenne
Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen
LisätiedotEnnaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?
Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12
Lisätiedot