KESKI-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN KANNATUSYHDISTYS HALLITUKSEN KOKOUS

Transkriptio

1 1 (6) KESKISUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN KANNATUSYHDISTYS HALLITUKSEN KOKOUS Aika tiistai klo Paikka Koske, Matarankatu 4, 1. krs, kokoustila 100 Osallistujat Immonen, Mirja Norvapalo, Kare koulutuspäällikkö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu T&Kpäällikkö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Janhonen, Jouko Kortelainen, Risto (pj) Lahtinen, Pia Mattila, KatiPupita Markkanen, Outi Mäntysaari, Mikko (varapj.) Möttönen, Sakari Palola, Mikael Hiljanen, Vuokko (varaj.) Rantanen, Riikka hallituksen jäsen, KeskiSuomen kehitysvammaisten tukipiiri muutosjohtaja, Jyväskylä projektipäällikkö, Pesäpuu ry johdon erityisasiantuntija, Sininauhaliitto sosiaalityön johtaja, Äänekoski professori, Jyväskylän yliopisto varapuheenjohtaja, Varttuneiden asumisoikeusyhdistys Jaso johtaja, perusturvakuntayhtymä Saarikka perusturvajohtaja, Laukaan kunta varapuheenjohtaja, Talentia KeskiSuomi ry Torkkeli, Juha puheenjohtaja, KeskiSuomen sosiaaliturvayhdistys ry Haaki, Raili johtaja, Koske Talvensola, Sivi (siht.) suunnittelija, Koske KÄSITELTÄVÄT ASIAT 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 10.06

2 2 (6) 2 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi 3 Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen Edellisen kokouksen pöytäkirja hyväksyttiin 4 Talouskatsaus 1 9/2014 Kosken talouspäällikkö Asko Hiltunen esittelee Kosken talouden toteuman kuluvan vuoden tammisyyskuulta ja ennusteen loppuvuodelle Hallitus keskustelee taloustilanteesta. Loppuvuoden ennusteen mukaan vuoden 2014 tuottojäämä ennen tilinpäätössiirtoja näyttäisi jäävän jonkin verran alijäämäiseksi. Keskusteltiin Kosken palvelutoiminnan kannattavuudesta. Kiertävä lastensuojelun erityissosiaalityöntekijän suoriteperustainen laskutus aiheuttaa kuntatuottojen ennustamisen vaikeuden. Tilanne ei suuresti poikkea edellisvuosista. Jatkossa kuitenkin Kosken kokonaistoiminnan huomioiden tähän tulee kiinnittää erityistä huomiota. Konsultoivien palvelutoimintojen osto Koskelta saattaa jatkossa vähentyä, mikäli nykytrendi jatkuu samankaltaisena. Erityisesti Kosken koordinoiman lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijaryhmän käyttö on ollut hyvin vähäistä. Toisaalta tämä voidaan nähdä Kosken toiminnan vaikuttavuutena: Kosken tehtävänä on kehittää osaamista ja erityispalveluja. Ko. palvelutoiminnoilla on mahdollisesti onnistuttu lisäämään osaamista kuntien omissa palveluissa ja ostopalvelulle ei ole ehkä jatkossa yhtä suuressa määrin tarvetta. Tämä näkyy konsultoivan erityislastentarhanopettajan työssä. Ensi vuonna osa kunnista irtisanoutuu yhteisen palvelun käytöstä ja tuottaa palvelut omana työnä. Todettiin että palvelutoimintojen kannattavuutta, tarvetta ja rahoitusperusteita seurataan ja reagoidaan tarpeen mukaan jatkossa. 5 Osaamiskeskusten valtionosuusleikkausesitys vuodelle 2015 ja sen vaikutus Kosken perustoimintaan Edellisessä hallituksen kokouksessa esillä olleiden alustavien tietojen jälkeen on valtion budjettiesitykseen ehdotettu, osana kehyspäätöstä ja kaikille momenteille kohdistuneita lisäleikkaustarpeita, sosiaalialan osaamiskeskuksille yllättävän mittavaa valtionavustuksen leikkausta. Valtiovarainministeriön talousarvioesityksessä vuodelle 2015 esitettiin, että momenttia Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan leikattaisiin 33 % vuoden 2014 tasosta. Nykyinen valtionosuus on yhteensä 3 milj. perustoiminnan tukemiseen koko maahan. Tähän on esitetty 1 milj. euron leikkausta. Edellisen kerran määrärahaa pienennettiin 14 % vuodelle Budjetti on nyt tuotu hallituksen esityksenä eduskunnalle ja asiaa käsitellään mm. valiokunnissa.

3 3 (6) Osaamiskeskusjohtajat laativat Sosiaali ja terveysministeriöön pikaisen kirjelmän ilmaisemaan vakavaa huolta, että ehdotettu leikkaus vaarantaa koko sosiaalialan osaamiskeskusten perustoiminnan. Myöhemmin toimitettiin vielä yhteenveto todennäköisistä vaikutuksista, joita leikkauksella tulisi osaamiskeskuksille ensi vuoden aikana olemaan. Lukuisat tahot ovat olleet yhteydessä sosiaali ja terveysministeriöön, ministereihin ja kansanedustajiin asiasta. Kirjallisia, leikkausta vastustavia kannanottoja ovat laatineet myös yhteistyötahot mm. sosiaalialan AMKverkosto ja valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto SosNet. Asia oli esillä myös osaamiskeskustyön neuvottelukunnan kokouksessa jonka jälkeen valmisteltiin neuvottelukunnan kannanotto ministeriölle. Kannanotto sisälsi ehdotuksen että leikkauksesta luovuttaisiin ja lisäksi ehdotuksen siitä, että osaamiskeskukset, perusterveydenhuollon yksiköt ja STM tekisivät yhteisen suunnitelman sosiaali ja terveydenhuollon strategista ja tehokasta toteutusta tukevalle kehittämisrakenteelle. Osaamiskeskusjohtajat tapasivat ministeri Huovista ennen eduskunnassa järjestettyä seminaaria Quo vadis sosiaalipalvelut soteuudistuksessa. Myös KeskiSuomen kansanedustajille on asiasta lähetetty sähköpostitse kirjelmä Osaamiskeskustyön neuvottelukunta kokoontuu seuraavan kerran torstaina Valtakunnallisesti näköpiirissä on vielä mahdollisuutena kansanedustajien ja valiokuntakäsittelyjen mahdollinen vaikutus leikkauspäätökseen (esim. leikkauksen kompensointi muista rahoista). Tällaista käännettä ei kuitenkaan ole tällä hetkellä miltään taholta luvattu, joten ensi vuoteen on syytä varautua ottaen huomioon myös mahdollisuus, että suunniteltu leikkaus toteutuu täysimääräisenä. Kosken osalta vaikutukset olisivat seuraavat: Kosken valtionavustus v on , tästä tehtävä 33 % leikkaus tarkoittaisi euron vähennystä. Edellisen valtionavustuksen leikkauksen johdosta on kuluvan vuoden alusta tiukennettu kulukuria. mm. luovuttu osasta toimitiloja ja vaihdettu wwwsivut vaatimattomammalle alustalle. Huhtikuun alusta lähtien osaamiskeskuksen perustoiminnasta on jo vähennetty kehittämispäällikön resurssi. Nyt näköpiirissä olevaa leikkausta on vaikea kompensoida hankerahoituksella. Myöskään kuntien panostus Kosken lakisääteisen perustoiminnan toteutukseen on varsin epätodennäköistä tässä tilanteessa. Tällä hetkellä Kosken palkkalistoilla on 8 henkilöä. (Listaus koko työyhteisön väestä on esityslistan liitteenä. ) Käytännössä mahdollinen leikkaus kohdistuu Kosken johtajan ja suunnittelijan palkkakuluihin. Kosken seuraavan vuoden toimintasuunnitelmaa ja budjettia on aloitettu hahmottelemaan ja tilanteesta keskustellaan myös Kosken strategiapäivässä Uusien sotejärjestämislain mukaisten rakenteiden aloittaessa tullee kehittämis, tutkimus, ja koulutustoiminta kytkeytymään perustettaviin uusiin tuotantoorganisaatioihin sekä sotealueen rakenteisiin. Seuraavien kahden vuoden aikana on ensiarvoisen tärkeää, että myös sosiaalihuollon kehittämisen näkökulma on mukana näissä suunnitelmissa. Keski Suomessa tätä työtä on aloitettu yhdessä KS SOTE 2020 hankkeen ja laajan yhteistyöverkoston kanssa. Tulevaan sotepalvelujen järjestämisen ja tuottamisen malliin on myös hahmoteltu järjestöjen ja yritysten roolia ostopalveluiden kautta. Kosken tulevaisuutta visioitaessa voidaan

4 4 (6) myös pohtia sitä, olisiko Kosken kannatusyhdistyksellä tässä mielessä palveluntuottajan roolia tulevaisuudessa. Hallitus keskustelee tilanteesta, Kosken perustoiminnan tulevaisuuden visioista ja evästää Kosken ensi vuoden toimintasuunnitelman ja budjetin laatimista. Hallitus piti tärkeänä perustoiminnan jatkuvuuden turvaamista siirtymäaikana vuosina Perustoiminnan valtionavustuksen leikkauksen kattamiseksi hallitus ehdotti ulkopuolisen rahoituksen hankkimista, esim. soteuudistusta tukevaa hankerahoitusta. Hankerahoitus ei kuitenkaan ratkaise Kosken lakisääteisen perustoiminnan rahoituspulmaa. Hallitus ei tässä vaiheessa ottanut kantaa perustoiminnan lisärahoituksen hakemiseen kannatusyhdistyksen jäsenyhteisöistä. Ensi vuoden toiminnan painopisteiksi nostettiin kolme teemaa. 1. Alueellisen sotekehittämisrakenteen suunnittelu yhteistyössä KeskiSuomen SOTE 2020 hankkeen kanssa 2. Tutkimustaustaisen kehittämisen vahvistaminen. Soteintegraation toteuttamisen kannalta on tärkeää pitää esillä myös sosiaalialalla toiminnan tieteellistä perustaa. 3. Uuden sosiaalihuoltolain toimeenpanon koulutuspäivien sarja (maksullinen) Painopisteiden sisältä etsitään uusia perustoiminnan rahoituskeinoja. Kosken nykyisen ja tulevan toiminnan kannalta pidettiin tärkeinä aktiivisuutta uuden KeskiSuomen sotepalvelurakenteen valmistelussa sekä laajaalaista yhteistyötä eri tahojen kesken. Keskeinen kumppani on KeskiSuomen SOTE 2020 hanke, mutta on tärkeää tehdä yhteistyötä moneen suuntaan Sotealueelle ja myös eri puolille maata ja etsiä verkostoihin parhaat mahdolliset kumppanit. Uudessa soterakenteessa Koskella yhdistyksenä voisi olla myös roolia keskeisenä linkkinä kuntien ja sotetuottajaorganisaation sekä sotealueen välillä ehkäisevän työn koordinaattorina. Peruskuntiin tehtävä työ muuttuu uudessa rakenteessa, mutta hyvinvoinnin edistämisen kannalta soten ja kunnan yhteistyö on välttämätöntä. 6 Lakiehdotus sosiaali ja terveydenhuollon järjestämisestä Sosiaali ja terveydenhuollon järjestämislaista on annettu hallituksen esitysluonnos Lakiluonnoksesta pyydetään lausuntoja mennessä. Järjestämislain on tarkoitus tulla voimaan jo vuonna 2015 ja uudet sotealueet aloittaisivat toimintansa vuoden 2017 alusta. Hallituksen esitysluonnos löytyy Sosiaali ja terveysministeriön sivuilta. Myös osaamiskeskuksille on tullut lausuntopyyntö. Sosiaalialan osaamiskeskukset tulevat laatimaan yhteisen lausunnon, jossa otetaan kantaa erityisesti kehittämistä ja tutkimusta

5 5 (6) koskeviin pykäliin. Tämän lisäksi joidenkin osaamiskeskusten toimesta tullaan laatimaan myös omia erillisiä lausuntoja. Kehittämistoiminnasta sosiaali ja terveysalueella on kirjattu lakiehdotuksen 32 seuraavasti: Sosiaali ja terveysalue vastaa alueensa sosiaali ja terveyshuollon kehittämisestä ja osaamisen vahvistamisesta sekä alue ja organisaatiorajat ylittävästä kehittämisyhteistyöstä. Lisäksi sosiaali ja terveysalue päättää yhtenäisestä sosiaali ja terveydenhuollon kehittämisrakenteesta alueellaan sekä tuottamisvastuussa olevissa kunnissa ja kuntayhtymissä. Tähän nimenomaiseen pykälään ei kohdistu erillistä kysymystä sähköisessä kyselyssä, mutta lausujat voivat ottaa kantaa myös muihin lakiluonnoksen säännöksiin sekä tuoda esiin vapaamuotoisia näkökulmiaan. Hallitus keskustelee järjestämislaista ja sen keskeisistä kysymyksistä. Hallitus päättää siitä, valmistellaanko Koskesta oma lausunto ja mitä asioita siinä painotetaan. Hallitus valtuuttaa Raili Haakin osallistumaan osaamiskeskusten yhteisen lausunnon laatimiseen ja tuomaan Kosken näkökulma osaksi sitä. Lausunnossa keskitytään kehittämistoimintaa koskeviin pykäliin ja korostetaan mm. sitä, että tuleva kehittämistoiminta kannattaa perustaa vuosien aikaansaannoksiin ja nykyisiin rakenteisiin etoimintojen ikä keskittämistä pelkästään sotealueelle nähdä parhaimpana vaihtoehtona vaan tarvitaan myös tuotantoalueiden kehittämistoimintaa. Raili Haaki pohtii oskejohtajien työstämän lausunnon pohjalta, jätetäänkö Kosken oma lausunto järjestämislakiin ja on tästä tarvittaessa yhteydessä hallituksen jäseniin sähköpostitse. 7 Työsuojelun toimintaohjelman hyväksyminen Kosken työsuojelun toimintaohjelma päivitettiin elokuussa Uusittu työsuojelun toimintaohjelma on esityslistan liitteenä. Sen pääkohdat ja tehdyt muutokset esitellään hallitukselle. Hallitus hyväksyy Kosken työsuojelun toimintaohjelman Hallitus hyväksyi Kosken työsuojelun toimintaohjelman. 8 Tiedoksi

6 6 (6) Työsuojelutarkastus Koskessa toteutettiin työpaikan työsuojelutarkastus Tarkastuksessa käsiteltiin mm. työterveyshuollon järjestäminen, työsuojelun yhteistoiminta, työn vaarojen selvittäminen ja arviointi, työnteon keskeiset ehdot ja työaikakirjanpidot. Tarkastuksen perusteella ei annettu kehotuksia eikä ilmoituksia. Toimintaohjeena Aluehallintoviraston tarkastaja Anne Helolahti kiinnitti tarkastuskertomuksessa huomiota työpaikan työn vaarojen selvittämiseen ja arviointiin sekä väkivallan uhkaan varautumiseen. Toimintaohjetta noudatetaan siten, että Koskessa valmistellaan uhkatilanteisiin varautumisen ohjeistus ja käydään pelisäännöt läpi yhteisissä työyhteisön palavereissa. Työsuojelutarkastuksen tarkastuskertomus on esityslistan liitteenä. 9 Loppuvuoden kokousajankohdat Kokouspäiviksi on sovittu: klo klo hyväksytään vuoden 2015 toimintasuunnitelma ja budjetti 10 Muut asiat Ei muita asioita. 11 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Liitteet 4 Risto Kortelainen puheenjohtaja Sivi Talvensola sihteeri