KESKI-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN KANNATUSYHDISTYS HALLITUKSEN KOKOUS

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN KANNATUSYHDISTYS HALLITUKSEN KOKOUS Aika Keskiviikko klo Paikka Kosken kokoustila MAT 100, 1. krs, Matarankatu 4, Jyväskylä Osallistujat Jäsen Päivi Kalilainen, Jyväskylän kaupunki (pj) Kati Närhi, Jyväskylän yliopisto (vpj) Sari Välimäki, K-S sosiaaliturvayhdistys Heljä Siitari, Talentia Keski-Suomi Sakari Möttönen, JASO ry Tuija Hauvala, Jyväskylän seudun mielenterveysseura Mirja Immonen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Mikael Palola, SoTe kuntayhtymä /Perusturvaliikelaitos Saarikka Varajäsen Marja Laurila, Viitasaaren kaupunki Mikko Mäntysaari, Jyväskylän yliopisto Anu Huovinen, Pelastakaa Lapset ry Erkki Keski-Lusa, Sininauhaliitto Kirsti Kokkola, Jyväskylän aikuisopisto Lari Kemiläinen, Vaajakosken Suvanto ry Kare Norvapalo, Jyväskylän ammatti korkeakoulu Anu Pihl, Toivakan kunta Jouko Janhonen, K-S Kehitysvammaisten tukipiiri Jari Ketola, Pesäpuu ry Outi Markkanen, Äänekosken kaupunki Olli-Pekka Haverinen, K-S Kehitysvammaisten tukipiiri Mirja Lavonen-Niinistö, Mannerheimin lastensuojeluliiton Järvi-Suomen Piiri Sinikka Hotti, Keuruun kaupunki Marja Heikkilä, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (esittelijä) Sivi Talvensola, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (sihteeri)

2 KÄSITELTÄVÄT ASIAT 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi Vaihdettiin käsittelyjärjestystä siten, että käsiteltiin 4 :nä tilinpäätös ja sen jälkeen toimintakertomus 5 :nä Lisättiin esityslistalle 7 Keski-Suomen vammaispalvelusäätiön jäsenhakemuksesta 3 Edellisen kokouksen ( ) pöytäkirjan hyväksyminen Hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja 4 Kosken tilinpäätös vuodelta 2017 Vuoden 2017 tilinpäätös on valmistunut. Vuoden 2017 tuotot olivat ja menot Rahoituserien ja verojen jälkeen tilikauden tulokseksi jäi Liitteenä Kosken tuloslaskelma. Talouspäällikkö Asko Hiltunen tulee kokoukseen esittelemään vuoden 2017 tilinpäätöstä. Hallitus keskustelee vuoden 2017 tilinpäätöksestä ja päättää esittää sen vuosikokouksen hyväksyttäväksi. Asko Hiltunen esitteli tilinpäätöksen. Verottajalta on haettu verohuojennuspäätöstä. Mikäli Koske saa verohuojennusoikeuden, tilinpäätös muutetaan sen mukaiseksi. Vuoden 2017 tulos on syntynyt pääasiassa henkilöstösäästöjen ja ennakoitua suurempien palvelutoiminnan tuottojen myötä. Erityisesti rahapelihaittatoiminta ja varhaiserityisopettajapalvelu supistuivat huomattavasti budjetoidusta. Kiertävä lastensuojelun erityissosiaalityöntekijätoiminnalle oli arvioitua enemmän käyttöä Hallitus päätti esittää tilinpäätöksen vuosikokouksen hyväksyttäväksi.

3 Keskustelun päätteeksi ehdotettiin, että yhdistykseen nimitetään tilintarkastajan lisäksi toiminnantarkastaja. Ehdotusta kannatettiin ja sen perusteella sovittiin, että asia valmistellaan seuraavaan kokoukseen. 5 Kosken toimintakertomus vuodelta 2017 Kosken toimintakertomuksen luonnos vuodelta 2017 on valmistunut. Toimintakertomus kuvaa laajasti Kosken perus-, palvelu- ja hanketoimintaa sekä antaa kuvan osaamiskeskuksen hallinnosta ja viestinnästä. Toimintakertomus on esityslista liitteenä. Hallitus keskustelee vuoden 2017 toimintakertomuksesta ja päättää esittää sen vuosikokouksen hyväksyttäväksi. Sivi Talvensola ja Marja Heikkilä esittelivät toimintakertomuksen pääsisällöt ja vastasivat hallituksen esittämiin kysymyksiin. Keskustelussa esiin tuodut kommentit ja vastaukset: Toimintakertomuksesta saa kattavan kuvan Kosken toiminnasta. Tärkeänä nähtiin, että asiakkaiden osallisuus ja mukanaolo palvelujen suunnittelussa tulee jatkossakin pitää esillä. Vanhustyön työryhmää ei ole kutsuttu koolle, koska vanhustyöntekijät ovat osallistuneet Kukoistava Kotihoito -hankkeen toimintaan. Loppuvuodesta tuli hoivakotien esimiehiltä toive yhteisille tapaamisille. Asiaa valmistellaan. Maakunnallisten työryhmien koollekutsumista pidetään Kosken tärkeänä tehtävänä ja niitä toivotaan jatkossakin erilaisilla kokoonpanoilla. Niihin osallistumiseen täytyy resursoida työaikaa. Koska meneillään on monia muutoksia, on kunnissa toiveena saada tietää, mihin ainakin täytyy osallistua. Kansa-koulun osalta organisointi muuttuu. II-hankkeeseen Koske osallistuu hankekumppanina ja toimii tiiviissä yhteistyössä Socomin kanssa. Tehtävässä jatkaa Riikka Rantanen, mutta Socomin työntekijänä. Fyysinen työpiste säilyy Kosken tiloissa. Tuleviin hankkeisiin toivotaan vahvempaa integraatiota erityisesti terveydenhuollon kanssa tukemaan maakunta- ja sote-uudistuksen tavoitteita sekä muodostamaan yhteistyörakenteita tulevien maakuntatoimijoiden kesken. Integraatiokontekstissa voidaan myös saada pa-

4 remmin esiin sosiaalihuollon ydintä. Yhtenä esimerkkinä integroidusta, maakuntaa tukevasta toiminnasta on valmisteilla oleva paljon palveluja tarvitsevien kuntalaisten palveluohjauksen kehittämishanke. Hallitus hyväksyi toimintakertomuksen ja päätti esittää sen vuosikokouksen hyväksyttäväksi. 6 Lausunto Keski-Suomen järjestämissuunnitelmasta Keski-Suomen sote- ja maakuntasuunnittelu on edennyt siihen vaiheeseen, että ensimmäinen luonnos maakunnan järjestämissuunnitelmasta on julkaistu. Suunnitelma on luettavissa seuraavan linkin takaa 8.pdf Järjestämissuunnitelman taustaksi saattaa olla tarpeen myös lakipaketti, jossa on mm. Maakuntalakiluonnos ja luonnos Laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä: sekä hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi: Järjestämissuunnitelmaluonnos on kommentoitavissa saakka. Tämä johtaa siihen, että Kosken kommentit on toimitettava heti kokouksen jälkeen. Tässä keskustelun pohjaksi kommentteja: Ensimmäiseksi on syytä todeta, että on erinomainen asia, että suunnitelma on julkisesti kommentoitavana. Yleishuomiona järjestämissuunnitelmasta voi todeta, että se on tavattoman vaikeaa kieltä, sitä on vaikea ymmärtää ja kokonaisuuden hahmottaminen tuottaa suuria ongelmia. Tämä aiheuttaa sen, että järjestelmätason kommentoi on lähes mahdotonta. Uusien innovatiivisten järjestämisehdotusten tekeminen joita toivotaan - on todella vaikeaa. Suunnitelman sivulla 17 todetaan: Kansalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen perustuvat maakunnan toiminnan avoimuuteen, tiedon saatavuuteen sekä selkeään ja ymmärrettävään kieleen. Järjestämissuunnitelma toimii samalla myös sote- järjestämislain tarkoittamana sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategiana ja -

5 lupauksena. Näin ollen asiakirjassa herättää huomiota se, että siinä ei ole aukikirjoitettu Keski-Suomen ja sen väestön tilaa, tulevaisuudennäkymiä ja palvelutarvetta, vaikka luvussa 9 todetaan, että maakunnan strateginen suunnittelu perustuu aina tutkittuun tietoon (s. 20). Maakunnan järjestämissuunnitelman päätavoitteesta (s. 10) voidaan myös käydä keskustelua: onko se maakunnan ja sen osien menestys ja elinvoima vai pitäisikö sen olla asukkaiden menestys, hyvinvointi, terveys ja turvallisuus? Tämä valinta asettaa myös tehtävien ja palveluiden järjestämiselle erilaisia prioriteetteja. Maakunnan palvelukokonaisuutta suunniteltaessa järjestämissuunnitelma nojaa valinnanvapauslakiluonnosta voimakkaammin valinnanvapauden ja sitä kautta yksityisten palveluntuottajien palvelujen varaan (mm. neuvolapalveluissa ja laajan palveluvalikoiman sote-keskuksissa). Tätä ei selkeästi linjata/kirjoiteta auki järjestämissuunnitelmassa. Järjestämissuunnitelmasta puuttuu ajatus liikelaitoksen toiminnasta. Ilman sitä on vaikeaa mieltää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kokonaisjärjestämistä. Nykyisistä palveluista mm. erikoissairaanhoito ja sosiaalityö, palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus ovat valinnanvapauslakiluonnoksen mukaisesti siellä. Suunnitelma ei puhu esimerkiksi järjestäjän tavoitteista erityistason integraatiossa, vaikka ne olisivat useiden asiakasryhmien näkökulmasta varsin hyödyllisiä, mm. vaikeasti vammaiset, monia palveluja tarvitsevat lastensuojeluperheet tai pitkittyneistä päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivät ihmiset. Sosiaalialan osaamiskeskuksen ja muiden TKI-toimijoiden näkökulmasta on surullista, että järjestämissuunnitelma sisältää tuskin mitään tutkimukseen, koulutukseen, kehittämiseen, opetukseen tai innovointiin liittyvää sisältöä. Edes järjestäjän käsikirjan suosittelemaa osiota ei ole toteutettu. Yliopisto- ja vahvana koulutusmaakuntana olisi tärkeää, että suunnitelma pohjautuisi tutkimukselliseen aineistoon ja korostaisi myös oppimista, henkistä kasvua ja sivistystä. TKI-toiminta tulee saada osaksi järjestäjän työtä ja järjestäjän tulee määritellä tuotannon TKI-vastuut ja roolit. Järjestäjällä on vastuu koko maakunnan palvelujärjestelmän jatkuvasta kehittymisestä ja uudistumisesta. Sitä ei voi laskea yksittäisten tuottajien varaan. Sen sijaan on todettu, että maakuntaa perustetaan järjestöjen ja maakunnan yhteinen neuvottelukunta ja laaditaan erillinen järjestöstrategia. Tämä on erinomainen asia.

6 Lisäksi olisi hyvä pohtia. pitäisikö maakunnassa olla eettinen neuvottelukunta, joka pohtisi yhdessä asukkaiden, järjestäjän, tuottajien, henkilöstön ja muiden toimijoiden kanssa toiminnan arvopohjaa sekä pitkän tähtäimen eettistä, sosiaalista ja ekologista kestävyyttä. Myös perus- ja ihmisoikeuskysymykset vaativat jatkuvaa tarkentamista. Varsinkin haavoittuvassa asemassa olevien yksilöiden ja ihmisryhmien elämäntilanteet tulee ottaa vakavaan tarkasteluun, koska uusi palvelujärjestelmä saattaa aiheuttaa heille erityisen paljon uhkia. Järjestämissuunnitelmassa tulisi ottaa kantaa siihen, miten sosiaali- ja potilasasiamiehen palvelut järjestetään tulevassa maakunnassa. Hallitus keskustelee Keski-Suomen järjestämissuunnitelmasta ja lausunnostaan suunnitelmaan. Marja Heikkilä alusti keskustelua ja kertoi, että luonnoksessa olisi voinut kiinnittää huomiota moniin yksityiskohtiin, mutta Kosken lausunnossa on haluttu keskittyä suurempiin linjoihin. Sovittiin, että Kosken johtajan valmistelemaa lausuntoa täydennetään keskustelun perusteella ja annetaan lausunto määräaikaan mennessä. Kosken antama lausunto pöytäkirjan liitteenä 7 Keski-Suomen vammaispalvelusäätiön jäsenhakemuksen hyväksyminen Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kannatusyhdistyksen jäseneksi Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö on ilmoittanut haluavansa liittyä Keski- Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kannatusyhdistys ry:n jäseneksi. Hallitus hyväksyy Keski-Suomen vammaispalvelusäätiön jäsenhakemuksen. Hyväksyttiin Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö kannatusyhdistyksen jäseneksi

7 8 Muut asiat 1. Cafe Social aikataulu tänä keväänä Ke klo Yhteinen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmä Keski-Suomeen -hankinnan nykytilanne ja tulevaisuuden visiot. Aiheesta kertovat Uusi sairaala -projektin sosiaalihuollon tiimi Riikka Rantanen, Katri Ylönen, Elina Tynkkynen ja Tiina Tuominen. Kevään muut kahvilat ja alustavat teemat: Ke klo Rahapelihaittojen ehkäiseminen Ke klo Yksinäisyys 2. Seuraavien kokousten ajankohdasta päättäminen Vuosikokous järjestetään klo 16 sitä ennen on hallituksen kokous klo 15. Sovittiin toinen kokous keväälle: ke 6.6. klo Sosiaalihuoltolain soveltamiskoulutus Rakenteellisen sosiaalityön erikoistumiskoulutus alkaa. Hakuaika Kuntiin voi lähettää tiedon kirjaamojen kautta. 5. Uusi lastensuojelun erityissosiaalityöntekijä aloittaa YTM Matleena Ullner 6. Tukipiirin jäsenvaihdos Tuotiin tietoon suunnitelma varajäsenen vaihtamisesta. Asia valmistellaan ja päätetään vuosikokouksessa. 8 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Päivi Kalilainen Puheenjohtaja Sivi Talvensola Sihteeri