KESKI-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN KANNATUSYHDISTYS HALLITUKSEN KOKOUS

Transkriptio

1 1 (6) KESKISUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN KANNATUSYHDISTYS HALLITUKSEN KOKOUS Aika keskiviikko klo Paikka Koske, Matarankatu 4, 1. krs, kokoustila 100 Osallistujat Immonen, Mirja Norvapalo, Kare (varaj.) koulutuspäällikkö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu T&Kpäällikkö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Janhonen, Jouko Kortelainen, Risto (pj) Lahtinen, Pia Mattila, KatiPupita Markkanen, Outi Mäntysaari, Mikko (varapj.) Möttönen, Sakari Palola, Mikael Hiljanen, Vuokko (varaj.) Rantanen, Riikka hallituksen jäsen, KeskiSuomen kehitysvammaisten tukipiiri muutosjohtaja, Jyväskylä projektipäällikkö, Pesäpuu ry johdon erityisasiantuntija, Sininauhaliitto sosiaalityön johtaja, Äänekoski professori, Jyväskylän yliopisto varapuheenjohtaja, Varttuneiden asumisoikeusyhdistys Jaso johtaja, perusturvakuntayhtymä Saarikka perusturvajohtaja, Laukaan kunta varapuheenjohtaja, Talentia KeskiSuomi ry Torkkeli, Juha puheenjohtaja, KeskiSuomen sosiaaliturvayhdistys ry Haaki, Raili johtaja, Koske Talvensola, Sivi (siht.) suunnittelija, Koske

2 2 (6) KÄSITELTÄVÄT ASIAT 1 Kokouksen avaus Varapuheenjohtaja avasi kokouksen klo Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 3 Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen Edellisen kokouksen pöytäkirja hyväksyttiin. 4 Vuoden 2015 toimintasuunnitelma Edellisessä hallituksen kokouksessa käydyn keskustelun ja Kosken strategiapäivän pohjalta Kosken ensi vuoden toiminta on hahmotettu kolmen kokonaisuuden perustalle: (1) Kehittämisrakenteen suunnittelu maakunnallisen sotetuotantorakenteen yhteyteen; (2) Tutkimusperusteisen kehittämis ja palvelutoiminnan vahvistaminen ja vaikuttavuuden kysymysten tarkastelu; (3) Uuden sosiaalihuoltolain toimeenpanon tukeminen. Kosken toimintaa haastaa nyt muutokseen taloudellisten resurssien väheneminen ja sen myötä perustoiminnan keskittyminen kaikkein tärkeimpiin ja ajankohtaisimpiin tehtäviin. Toimintasuunnitelmaa laadittaessa ei ole vielä täyttä varmuutta siitä, jääkö valtion talousarvioesityksessä ehdotettu perusavustuksen 1/3 leikkaus voimaan vai onko syksyn mittaan tehdyllä runsaalla vaikuttamistoiminnalla ja mm. valiokuntakuulemisilla ollut vaikutusta asiaan. Toimintasuunnitelma on laadittu niin, että konkreettiset tilaisuudet yms. pystytään järjestämään, vaikka resurssit nykyisestä pienenisivätkin. Suuria määrällisiä muutoksia toimintaan ei sen sijaan ole suunnitelmissa Rahapelihaittojen ehkäisyn ja hoidon kehittämistyössä. Myös Kosken palvelutoiminnat jatkuvat lähes entiseen malliin. Kosken toimintaa raamittavat sosiaalialan osaamiskeskuslaissa säädetyt tehtävät sekä kannatusyhdistyksen säännöt. Tulorahoituksen turvaamiseksi pyritään löytämään eritoten Kosken perustoimintaa tukevia vaihtoehtoja. Tavoitteena on tehdä KS SOTE 2020 hankkeen kanssa yhä tiiviimpää yhteistyötä. Kehittämisrakenteen suunnittelu maakunnallisen sotetuotantorakenteen yhteyteen on kokonaisuus, jossa on mielekästä hyödyntää Koskeen kertynyttä tietoa ja osaamista. Tähän työhön Kosken johtajan ja suunnittelijan työpanosta tullaan mahdollisesti myymään ostopalvelusopimuksella hankkeelle. Myös useita Kosken aiemmin koordinoimia maakunnallisia työryhmiä ja työkokouksia tullaan hyödyntämään jatkossa KS SOTEhankkeen foorumeina. Vuonna 2015 Koske tekee entistä tiiviimpää yhteistyötä maakunnan muiden kehittäjätahojen kanssa. Yksi keskeisimmistä kumppaneista on KeskiSuomen sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö. Kosken erityisenä sosiaalipoliittisena vaikuttamistehtävänä

3 3 (6) Päätösehdotus: Päätös: on pitää esillä sosiaalialan ammattilaisten osaamista ja sosiaalisen hyvinvoinnin merkitystä ja edellytyksiä. Toimintasuunnitelman luonnos on esityslistan liitteenä ja sitä esitellään kokouksessa. Hallituksen jäsenet keskustelevat Kosken tilanteesta ja ensi vuodelle suunnitelluista tehtävistä. Hallitus päättää esittää toimintasuunnitelman vuosikokouksen hyväksyttäväksi. Keskustelussa käytiin läpi ja täsmennettiin niitä toimintasuunnitelman kohtia, mistä hallituksen jäsenillä oli kommentoitavaa. Hallitus keskusteli etenkin Kosken palvelutoiminnan hinnoittelusta ensi vuodelle. Päätettiin, että heikon taloustilanteen vuoksi kiertävän lastensuojelun erityissosiaalityöntekijän osalta tarkistetaan sopimuksista, mitä hinnankorotuksesta on sovittu. Mahdollisesta hinnankorotuksesta päätetään seuraavassa hallituksen kokouksessa. Moniammatillisen asiantuntijaryhmän osalta päätettiin kirjata toimintasuunnitelmaan, että tutkitaan ja selvitetään, miten paljon ryhmän toiminta tosiasiallisesti maksaa, jotta toiminta voidaan tuotteistaa uuteen soterakenteeseen. Käydyn keskustelun pohjalta hallitus päätti, että korostetaan sosiaalialan ammattilaisten osaamisen merkitystä sekä sen kehittämisen ja sosiaalialan tärkeyttä. Päätettiin täsmentää Kosken perustoimintaan liittyen sosiaalisen kuntoutuksen, työllistämisen ja toimeentulotukityön kehittämisen sekä ennaltaehkäisevän työn teemoja vuoden 2015 suunnitelmaan. Näihin teemoihin paneudutaan tarkemmin vuoden 2016 toimintasuunnitelmassa. Lisäksi muutetaan kokouksessa käsiteltyjen palvelutoimintojen suunnitelmia edellä esitetyn mukaisesti. Muilta osin hallitus hyväksyi toimintasuunnitelman ja päätti esittää sen yllä olevin muutoksin vuosikokouksen hyväksyttäväksi. 5 Vuoden 2015 talousarvio Aktiivisesta vaikuttamistyöstä huolimatta esitys sosiaalialan osaamiskeskusten valtionosuuden leikkaamisesta vuodelle 2015 näyttäisi toteutuvan. Vuonna Kosken 2015 kokonaistuottoja ennakoidaan kertyvän yleisavustus mukaan lukien euroa, missä vähennystä kuluvaan vuoteen euroa. Yleisavustus kattaa noin 19 % kokonaisrahoituksesta. Kosken budjetti 2015 esitetään euroa alijäämäisenä. Alijäämän kattaminen tulorahoituksella on ensisijaisesti riippuvainen vielä optiona olevasta KS SOTE 2020 hankkeelle myytävästä palvelutoiminnasta. Toteutuminen riippuu kilpailutusprosessin lopputuloksesta. Mikäli se ei realisoidu, vaihtoehdoksi jää muiden tuottojen lisääminen (esim. koulutus ja konsultointituotot) tai menojen supistaminen. Jälkimmäinen tarkoittaa esim. henkilöstömenojen säästöä n. puolen henkilötyövuoden verran. Mahdollisten lomautusjärjestelyjen tarvetta voidaan arvioida vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen jälkeen.

4 4 (6) Talouspäällikkö Asko Hiltunen esittelee hallitukselle Kosken kuluvan vuoden taloustilanteen ja vuoden 2015 budjetin. Päätösehdotus: Hallitus keskustelee Kosken taloustilanteesta ja vuoden 2015 talousarviosta. Hallitus päättää esittää vuoden 2015 talousarvion vuosikokouksen hyväksyttäväksi. Päätös: Osaamiskeskusten valtionavustusleikkausta on esitetty pienennettävän 33 prosentista 20 prosenttiin. Tästä huolimatta ensi vuoden tulokseksi esitetään alijäämää Hallitus keskusteli talousarviosta ja alijäämän kattamisesta. Vaihtoehtoja ovat tulojen hankkiminen korottamalla palvelutoiminnan maksuja, lisäämällä koulutus ja konsultaatiotoimintaa tai pienentämällä menoja palkkakuluja vähentämällä. Uusi hanketoiminta ei ole toimiva keino vajeen kattamiseksi, etenkin jos se vaatisi omarahoitusta, johon Koskella ei ole mahdollisuutta. Jäsenmaksun perimistä yhdistyksen jäseniltä hallitus ei nähnyt keinona kattaa alijäämä. Hallitus päätti muuttaa vuoden 2015 talousarvioesitystä ja lisätä koulutuksen ja konsultoinnin odotettavaa tuottoa talousarviossa esitetyllä alijäämällä. Talouden sopeuttamistoimia arvioidaan tarvittaessa vuoden 2015 aikana. Hallitus päätti esittää vuoden 2015 talousarvion tällä korjauksella vuosikokoukselle. 6 Romaniasiain kehittämiskeskus Kosken valtakunnalliseksi erityistehtäväksi Osana Jyväskylän kaupungin hallinnoimaa ESRrahoitteista ROMKOprojektia Koskessa toteutettiin 2 kk:n hankkeena elosyyskuussa 2014 esiselvitys romaniasioiden sisältymisestä osaamiskeskustyöhön valtakunnallisena erityistehtävänä. Tehtävään oli Koskeen palkattu suunnittelija Tarja Boelius. Kysymyksessä olisi Suomen romanipoliittisen ohjelman mukainen romaniasioihin keskittyvä tutkimus, koulutus ja kehittämiskeskus, joka tukeutuisi tällä hetkellä olemassa olevaan sosiaalialan osaamiskeskusrakenteeseen. Tarkoituksena olisi luoda myös kansainvälisiä suhteita eurooppalaiseen romaniasiain kehittämiseen. Esiselvityksestä valmistunut kaksiosainen julkaisu löytyy Kosken kotisivuilta. (Linkki esiselvitykseen II.pdf). Teema on Koskelle uusi, mutta romanityön kehittämisessä Jyväskylän kaupunki on valtakunnallisten edelläkävijöiden joukossa. Tästä syystä olisi perusteltua rakentaa kehittämisyksikköä juuri KeskiSuomeen. Esiselvityksessä hahmoteltujen asioiden etenemiseksi tulisi hankkia ulkopuolista rahoitusta. Sosiaali ja terveysministeriöön on oltu asiassa yhteydessä. Romaniasiain neuvottelukunnan pääsihteeri Sarita FrimanKorpela on asian takana, mutta tällä hetkellä ministeri

5 5 (6) Päätösehdotus: ön kautta ei ole rahoitusta luvassa. Aiemmin suunniteltu yhteistyö ensi vuodelle Jyväskylään kaavaillun Sosiaalinen kuntoutus hankkeen (SOSKU) kanssa ei myöskään tule toteutumaan. Kyseistä hankesuunnitelmaa tuli supistaa reilusti ja suunniteltu ostopalvelusopimus Kosken kanssa ei valtakunnallisen koordinoijan (THL, STM) mukaan ollut mahdollista siihen sisällyttää. Vaihtoehtona on ennen vuoden vaihdetta avautuvat alueellisesti haettavat ESRhankerahat. Tästä mahdollisuudesta on käyty alustavasti keskustelua KS ELYkeskuksen edustajan kanssa. Ratkaisemattomana kysymyksenä on vielä ainakin omarahoitusosuuden kokoon saaminen (vähintään 20 %, ei mahdollista toteuttaa työpanoksena). Hankerahoituksen hakeminen olisi perusteltua, jotta tehty työ ei valuisi hukkaan ja tärkeää asiaa saataisiin etenemään ja samalla myös KeskiSuomelle ja Koskelle valtakunnallista näkyvyyttä. Kosken tämänhetkisessä taloustilanteessa tämä on kuitenkin pulmallista eikä ko. uutta toimintaa voitaisi ajatella tehtäväksi esim. Kosken nykyisten työntekijöiden voimin. Romaniasioiden kehittämiseen tulisi voida palkata asiaan keskittyvät erilliset henkilöt (mahdollisesti 2 hlöä, joista toinen romanitaustainen). Päätös: Hallitus keskustelee romaniasioiden kehittämisestä suhteessa Kosken toimintaan ja evästää Kosken johtajaa mahdollisissa jatkotoimissa. Hallitus keskusteli asiasta. Outi Markkanen kertoi, että Äänekoskella on käynnissä RAYrahoitteinen romanihanke, joka perustuu romaniväestön omiin toiveisiin. Hankkeen kautta on saatu romaniyhteisöä mukaan toimintaan. Mikäli aikeissa on hakea laajempaa kehittämishanketta, Äänekosken hankkeen jatkotarpeita voidaan yhdistää uuteen hankehakuun ja tehdä asiassa yhteistyötä. Hallitus päätti, että nykyisessä taloustilanteessa Koskella ei ole mahdollisuutta ryhtyä hallinnoimaan EUrahoitteista hanketta, sillä alueellisen ESRrahoituksen edellyttämä vähintään 20 %:n omarahoitusosuus on varsin suuri kahden työntekijän monivuotisessa hankkeessa. Asia nähtiin kuitenkin tärkeänä. Romaniasiaa pidetään esillä Kosken verkostoissa. Lisäksi selvitetään mahdollisia muita hankerahoitus ja hallinnointivaihtoehtoja ja yhteistyökuvioita (RAY ja mahdollisesti painopistettä muuttamalla OPHrahoitus). 7 Muita asioita Ilmoitusasiat Pia Lahtinen kertoi, että paikalliset lastensuojelujärjestöt ja KeskiSuomen SOTE 2020 hanke tapaavat ja keskustelevat, miten järjestöt voivat olla kuntien tukena tulevissa soteratkaisuissa. Jouko Janhonen kertoi, että KeskiSuomen kehitysvammaisten tukipiiri toteutti syksyllä kyselyn, jossa selvitettiin, miten sosiaalityöntekijät kokevat yhdistystoiminnan tarpeellisuuden. Päätettiin tiedottaa kyselyn tuloksista Kosken kotisivujen kautta.

6 6 (6) 8 Alkuvuoden 2015 kokousajankohdat Hallituksen kokous to klo Hallituksen kokous to klo Vuosikokous to klo Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Mikko Mäntysaari Varapuheenjohtaja Sivi Talvensola Sihteeri Liitteet 4