KESKI-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN KANNATUSYHDISTYS HALLITUKSEN KOKOUS

Transkriptio

1 1 (7) KESKI-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN KANNATUSYHDISTYS HALLITUKSEN KOKOUS Aika Tiistai klo Paikka Koske, Matarankatu 4, kokoustila 202, 2 krs Osallistujat Jäsen Päivi Kalilainen, Jyväskylän kaupunki (pj) Kati Närhi, Jyväskylän yliopisto (vpj) Sari Välimäki, K-S sosiaaliturvayhdistys Heljä Siitari, Talentia Keski-Suomi Sakari Möttönen, JASO ry Tuija Hauvala, Jyväskylän seudun mielenterveysseura Mirja Immonen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Mikael Palola, SoTe kuntayhtymä /Perusturvaliikelaitos Saarikka Jouko Janhonen, K-S Kehitysvammaisten tukipiiri Jari Ketola, Pesäpuu ry Outi Markkanen, Äänekosken kaupunki Varajäsen Marja Laurila, Viitasaaren kaupunki Mikko Mäntysaari, Jyväskylän yliopisto Anu Huovinen, Pelastakaa Lapset ry Erkki Keski-Lusa, Sininauhaliitto Kirsti Kokkola, Jyväskylän aikuisopisto Lari Kemiläinen, Vaajakosken Suvanto ry Kare Norvapalo, Jyväskylän ammatti korkeakoulu Anu Pihl, Toivakan kunta Olli-Pekka Haverinen, K-S Kehitysvammaisten tukipiiri Mirja Lavonen-Niinistö, Mannerheimin lastensuojeluliiton Järvi-Suomen Piiri Sinikka Hotti, Keuruun kaupunki Marja Heikkilä, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (esittelijä) Sivi Talvensola, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (sihteeri)

2 2 (7) KÄSITELTÄVÄT ASIAT 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Todettiin osallistujat ja kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi 3 Edellisen kokouksen ( ) pöytäkirjan hyväksyminen Hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja 4 Katsaus Kosken taloustilanteeseen Talouspäällikkö Asko Hiltunen tulee käymään läpi Kosken alkuvuoden taloustilannetta. Hallitukselle lähetetään aineisto tammi toukokuulta mennessä. Hallitus keskustelee Kosken taloudesta ja evästä loppuvuoden taloudenpitoa. Asko Hiltunen esitteli taloustilanteen. Diasarja lähetetty hallituksen jäsenille ennen kokousta. Talous on toteutunut budjetoidusti ja kannattavasti ja on hyvässä tasapainossa. Marja Heikkilä kertoi loppuvuoden talouteen vaikuttavista henkilöstömuutoksista. Minna Kesänen on siirtynyt toukokuussa töihin THL:een. Elokuussa hänen tilalleen on tulossa työntekijä, joka vie päättyvän sopimuskauden tehtävät loppuun. Konsultoiva varhaiserityisopettaja Tuulikki Koljonen siirtyy kesän aikana eläkkeelle. Toiminto ajetaan alas syksyn aikana. Kuntasopimukset ovat voimassa vuoden loppuun. Koske hoitaa tehtävät sovitusti loppuvuoden ajan. Hallitus kuunteli taloustilanteen esittelyn ja totesi sen suunnitellun mukaiseksi. 5 ESR ideahaku S.O.S. Sote Koske on ollut yhdessä mm. JAMK:n, JY:n, Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ja Keski-Suomen kuntien kanssa ideoimassa S.O.S. Sote -hanketta ESRideahakuun, jonka aiheena on osaaminen työhyvinvointi ja johtaminen. Ra-

3 3 (7) hoitushaku on suunnattu kuntien sote-henkilöstölle. Tavoitteena on saada hankerahoitus maakunnan sosiaalihuollon henkilöstön tueksi sotemuutoksessa. Ideahaun hakemus on jätettävä mennessä. Tässä vaiheessa kukaan hakijoista ei vielä sitoudu mihinkään mutta haku avaa mahdollisuuksia päästä mukaan rahoitukseen ja kokeiluhankkeeseen sekä myöhemmin varsinaiseen hankkeeseen. Hankkeen hallinnoijana toimisi JAMK. Kun hakemus saadaan valmiiksi, se lähetetään hallituksen jäsenille. Hallitus keskustelee S.O.S. Sote -hankkeesta ja evästää hankkeen jatkosuunnittelua. Käsiteltiin asia pykälänä 5 taloustilanteen esittelyn jälkeen Marja Heikkilä esitteli hankesuunnitelmaa. Koske on osatoteuttajana sosiaalihuollon henkilöstön työhyvinvointia ja johtamista koskevassa ESR-ideahaussa, josta saadaan tietoa jatkoon pääsystä alkusyksystä. Jatkoon hyväksytyt pääsevät kokeiluvaiheeseen vuodeksi 2018, ja varsinainen hankkeen toteutus tapahtuu Hankkeen toteutusbudjetin jakautumista ei ole tässä vaiheessa suunniteltu tarkemmin. Tiedossa ei ole muita sosiaalihuoltoon liittyviä, samaan rahoitukseen jätettyjä hakemuksia Keski-Suomesta. Todettiin, että toteutuessaan sosiaalihuollon työntekijöiden kanssa tiiviissä yhteistyössä toteutettava hanke tukisi hyvin maakuntavalmistelua. Hyvää hankkeessa on myös eri koulutustoimijoiden välinen yhteistyö. Keskeisenä ajatuksena on, että koko kentän tulee muuttua, jotta saavutetaan soteuudistukselle asetetut tavoitteet vaikuttavasta asiakastyöstä. Hallitus tukee hankehakua Sote- ja maakuntauudistus sekä valinnanvapauslainsäädäntö: Millaista uutta sosiaalihuollon rakennetta se edellyttää? Sote- uudistuksen valmistelussa on tehty uusia rakenteita ja palveluita pääsääntöisesti terveyspalveluiden tarve edellä. Keskinen kysymys on ollut: Pääseekö lääkäriin? Tässä valmistelussa on paljolti jäänyt varjoon sosiaalihuollon asiakkaiden palvelutarpeet ja tapa järjestää palvelut. Sosiaalihuolto on ollut pitkälti kuntiin ja kuntien muihin palveluihin integroitunut. Nyt, kun

4 4 (7) sote-palvelut siirtyvät maakuntien järjestämis- ja tuotantovastuulle, joudutaan sosiaalihuollolle kehittämään uusi rakenne. Tämä rakenne ei kuitenkaan saisi olla perus- ja erityispalveluihin jakautunut, jottei jouduttaisi siihen tilanteeseen, josta terveydenhuolto juuri perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatiolla pyrkii pois. Lisäksi valinnanvapauslainsäädännön tuomat näkökohdat, jotka ovat ohittaneet aikaisemmat integraatioon tähtäävät painotukset, ovat entisestään mutkistaneet sosiaalihuollon ja -palvelujen roolia ja merkitystä uudistuksessa. Sosiaalihuollossa kysymys julkisen vallan käytöstä nousee esille aivan eri tavoin kuin terveydenhuollossa. Kun uudessa sote-mallissa yhtiöitetyssä sotekeskuksessa tehdään sosiaalihuollon päätöksiä, niissä voidaan käyttää vain rajoitetusti julkista valtaa. Vielä ei tiedetä, missä raja kulkee. Sote-keskuksissa tehtävän sosiaaliohjauksen rooli ja merkitys nousee uudeksi kysymykseksi: löytyykö sille aitoa, ihmisiä auttavaa ja tukevaa sisältöä? Jos ja kun sosiaalityö siirtyy liikelaitoksen tehtäväksi, miten se organisoidaan? Liikelaitoksesta tulee erikoissairaanhoidon ja sosiaalityön osaamiskeskus. Suuri osa vanhus-, vammais-, mielenterveys- ja päihdepalveluista siirtyy maksu- tai asiakasseteleillä tai henkilökohtaisella budjetilla tuotettaviksi eli yhtiöityksen piiriin. Kun vielä sote-keskukset on yhtiöitetty, hajaantuvat nykyiset kuntien sosiaalihuollon työntekijät maakunnassa kymmeniin ellei satoihin yhtiöihin. Liitteenä diasarja, jossa pohditaan näitä kysymyksiä. Hallitus keskustelee sosiaalihuollon tilanteesta uudessa sote- ja maakuntamallissa ja evästää osaamiskeskustyötä. Päätettiin siirtää asia seuraavaan kokoukseen ja kutsuttiin hallituksen jäseniä osallistumaan sosiaalihuollon mallintamistyöpajaan Lisäaineistoa keskusteluun: Lausunto sote-järjestämislakiesityksestä ja valinnanvapauslakiesityksestä sosiaalihuollon palveluprosessien ja päätöksenteon näkökulmasta. Tällä välin Marja Heikkilä on ollut kuultavana eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ja hän on jättänyt ko. asiantuntijalausunnon.

5 5 (7) Lisäksi Keski-Suomen maakunta- ja sote-uudistuksen esivalmisteluaineisto on valmistunut. Se löytyy osoitteesta Hallitus keskustelee sosiaalihuollon tilanteesta uudessa sote- ja maakuntamallissa ja evästää osaamiskeskustyötä. Marja Heikkilä kertoi sosiaali- ja terveysvaliokunnan käynnin kuulumiset. Kaikilla neljällä kuullulla asiantuntijalla oli ollut samansuuntainen näkemys siitä, että esitetty malli ei toimi asiakasnäkökulmasta tavoitellulla tavalla. Kuulemistilaisuudesta jäi tunne, että sosiaalihuollon asiat kiinnostavat lainvalmistelijoita ja päättäjiä. Käytiin keskustelua sote-uudistuksesta. Sote-keskuksissa sosiaaliohjauksen laajuus ja mahdollisuudet tehdä palvelutarpeen arviointia ja päätöksiä on vielä avoin. Yhtiöittämiseen nähtiin liittyvän uhkia, erityisesti paljon palvelujen tarvitsevien asiakkaiden näkökulmasta sekä liiketoimintalogiikan lainalaisuuksissa. Toisaalta uudessa mallissa on mahdollista, että paljon palveluja tarvitsevat asiakkaat löydetään paremmin, tarpeen mukaisia palveluja on tarjolla enemmän ja yhtiöt haluavat nämä asiakkaat palvelujen piiriin. Reunaalueiden asukasmäärä vaikuttanee sote-keskusten perustamismäärään. Maakunnan ohjaustehtävä todettiin varsin vaativaksi. Järjestäjän tulisi voida määritellä asiakkaan näkökulmasta tarvittavien palvelujen periaatteet, joiden mukaan tuottajien on ne toteutettava. Uhkana on, että tuotanto yksipuolistuu ja tuottajakoko kasvaa, josta voi seurata kolmannen sektorin toiminnan kaventuminen. Palvelulupauksissa tulisi päästä resurssien mukaiseen realismiin. Toisaalta nykyisissä toimintamalleissa on parannettavaa ja tarvetta jaotella resurssit toisin ja uudella tavalla. Eri palvelujen odottaminen on todella kallista. Tätä täytyy pystyä uudessa mallissa vähentämään. Hyvinvointivaltion universaalisuusperiaate, jossa huono-osaisten olojen parantaminen koituu yhteiseksi hyväksi, ei enää päde uudessa mallissa, jossa hyvinvoivien ehdoilla tehtävät muutokset eivät palvele kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä ei olla sovittu riittävästi kuntien ja maakunnan kesken. Tämä sisältää paljon muutakin kuin sosiaalin ja terveyden. Ongelmien ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen tarvitaan enemmän panostusta, samoin järjestöjen kansalaistoimintaan.

6 6 (7) KS2019.fi-sivuille on tulossa REAL-työkalu, jonka kautta väliaikaishallinnon valmisteluun voi vaikuttaa. Lopuksi todettiin, että sosiaalihuollon mallintamista kokonaisuutena on syytä jatkaa hankerahalla tai ilman. Viimeisin sosiaalihuollon mallintamistyöpaja pidettiin Kosken organisoimana Työtä jatketaan syksyllä. Päivämäärä varmistuu myöhemmin ja lähetetään hallitukselle tiedoksi. 7 Lausuntopyyntö vammaispalveluinsäädännön uudistuksesta Koskelle on tullut lausuntopyyntö Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi vammaisuuden perusteella järjestettävistä erityispalveluista sekä sosiaalihuoltolain muuttamisesta. Lausuntoaineisto löytyy tämän linkin takaa Tämä lainsäädäntöuudistus on ollut vireillä usealla hallituskaudella ja nyt on saatu viimeisin esitys kehitysvammalain ja vammaispalvelulain yhdistävästä laista. Koske on pyytänyt lakiluonnoksesta kommentteja vammaistyöryhmänsä kautta. STM pyytää lausuntoa nykytavan mukaan webropol-kyselyllä. Lausuntoaikaa on saakka. Lausuntoa ovat valmistelleet suunnittelija Sivi Talvensola ja SAM Eija Hiekka. He tulevat kokoukseen kertomaan lausunnon valmistelutilanteesta. Hallitus keskustelee vammaislainsäädännön uudistamisesta annettavan lausunnon periaatteista ja sopii kommentointikäytännöistä. Sivi Talvensola kertoi, että kommentteja on toimitettu Koskelle kahdesta kunnasta. Kommenttipyynnössä luvattiin, että nämä huomioidaan osana lausuntoa. Lisäksi asiaa on pohdittu Kosken työntekijöiden kesken, erityisesti sosiaaliasiamiehen asiantuntemukseen nojaten. Myös osaamiskeskusten sosiaaliasiamiesten lausuntoa on tarkoitus hyödyntää Kosken lausunnossa. Keskusteluun nostettiin asumiseen liittyvät pykälät. Lapsen asumisen järjestämisen pykälä vahvistaa lapsen oikeutta asua perheensä kanssa. Lausuntopyynnössä pyydetään arvioimaan, mikä olisi paras tapa säätää lasten asumisesta. Arvioinnin kohteena on etenkin lain soveltamisen järjestys lastensuojelulain ja vammaispalvelulain kesken. Käytännön ongelmana on ollut vammaistyön ja lastensuojelun liian erillinen toiminta. Esitettiin kysymys, tarvitseeko asiasta säätää tarkemmin lailla vai onko kyse ennemminkin yhteistyön toimintamallien kehittämisestä? Moniammatillisuutta korostetaan laissa ja käytännön ongelmiin pyritään saamaan siten ratkaisuja. Tärkeänä pidettiin, että lasten ja vanhempien yhteys turvataan, kun lapsen asuminen on järjestetty muualla kuin omassa kodissa.

7 7 (7) 8 Muut asiat Asumisen tukeminen ensisijaisesti sosiaalihuoltolain mukaisilla palveluilla voi aiheuttaa vammaisille henkilöille palveluaukkoja. Siirtymäsäännösten näkökulmasta myöskään luottamuksen suoja ei välttämättä päde lain muuttuessa. Lisäksi nostettiin esiin lain vaikutukset asiakasmaksuihin, joista ei ollut erillistä kohtaa lausuntokyselyssä. Hallitus valtuutti Kosken työntekijät laatimaan lausuntoesityksen. Hallituksen jäsenet voivat lähettää kommentteja sähköpostitse. Lausuntoesitys pyritään saamaan valmiiksi kesäkuun loppuun mennessä. Se lähetetään hallituksen hyväksyttäväksi sähköpostitse ennen STM:öön lähettämistä. Terveydenhuollon keskittämisasetuslausunto lähetetty Todettiin, että hallituksen jäsenten sähköpostitse hyväksymä lausunto on lähetetty eteenpäin. Sosiaalialan osaamiskeskuspäivät Seinäjoella Kosken työntekijöitä on lähdössä ammatillista osaamista vahvistaville päiville. Syksyn kokousajoista päättäminen Ke klo Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Päivi Kalilainen Puheenjohtaja Sivi Talvensola Sihteeri