KESKI-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN KANNATUSYHDISTYS HALLITUKSEN KOKOUS

Transkriptio

1 1 (6) KESKI-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN KANNATUSYHDISTYS HALLITUKSEN KOKOUS Aika klo Paikka Koske, Matarankatu 4, 1. kerroksen kokoushuone 118 Osallistujat Janhonen, Jouko X hallituksen jäsen, Keski-Suomen kehitysvammaisten tukipiiri Jutila, Leena toiminnanjohtaja, Pelastakaa Lapset Keski- Suomen piiri Markkanen, Outi X sosiaalityön johtaja, Äänekoski Kortelainen, Risto X Rantanen, Riikka Möttönen, Sakari X Mäntysaari, Mikko X Immonen, Mirja X Mattila, Kati-Pupita Lahti, Kari, varaj. X Palola, Mikael Torkkeli, Juha Haaki, Raili X Heikkilä, Marja X muutosjohtaja, Jyväskylä varapuheenjohtaja, Talentia Keski-Suomi ry varapuheenjohtaja, Varttuneiden asumisoikeusyhdistys Jaso professori, Jyväskylän yliopisto Koulutuspäällikkö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu vs. kehitysjohtaja, Sininauhaliitto Vaajakosken Suvanto johtaja, perusturvakuntayhtymä Saarikka hallituksen jäsen, Keski-Suomen sosiaaliturvayhdistys ry kehittämispäällikkö, Koske johtaja, Koske KÄSITELTÄVÄT ASIAT 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen

2 2 (6) 2 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi 3 Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen Hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja 4 Kosken arviointikyselyn tulokset Kosken toiminnan arviointia varten lähetettiin lokakuun alussa sähköinen kysely Kosken hallituksen jäsenille ja työryhmien ja työkokousten kävijöille ja muille Kosken kehittämistoiminnassa mukana oleville (572 sähköpostiositteeseen). Kysely suljettiin Kyselyn senhetkisiä tuloksia käytiin läpi Kosken strategiapäivässä Päätösehdotus: Hallitus keskustelee arviointikyselyn tuloksista ja linjaa niiden pohjalta kosken toimintaa vuodelle Kyselyyn vastasi yhteensä 107 henkilöä. Katsottiin tulosten graafisia yhteenvetoja. Tulokset ovat pitkälti linjassa Kosken nykyisen toiminnan kanssa. Suuria yllätyksiä tai radikaaleja toiminnan muutostarpeita ei kysely tuottanut. Todettiin, että palvelutoimintojen ja yleisempien tehtävien vertaaminen keskenään ei välttämättä kerro totuutta. Asiakaskohtainen ammattilaistyö voi olla hyvinkin vaikuttavaa, mutta suuntautuu vain tietylle kohdejoukolle. Toisaalta taas laajemman sosiaalipoliittisen toiminnan vaikuttavuus on erilaista. Todettiin että jatkossa kysely olisi hyvä toteuttaa samalla sapluunalla, jolloin voitaisiin tarkastella kehitystä. Tuloksia kehotettiin hyödynnettäväksi kuluvan vuoden toimintasuunnitelman laatimisessa ja tehdyn työn arvioinnissa. 5 Keski-Suomen SOTE 2020 esiselvitys ja Kaste -hankesuunnitelma Koske teki Keski-Suomen SOTE 2020 esiselvityksen ja Kaste-hankesuunnitelman yhteistyössä Jyväskylän kaupungin kanssa. Esiselvitykseen saatiin Keski-Suomen liiton ja Jyväskylän kaupungin rahoitus. Esiselvityksen tavoitteita käsiteltiin Kosken hallituksessa Esiselvitys valmistui ja hankesuunnitelma Molemmat ovat esityslistan liitteenä. Esiselvitykseen on koottu laaja aineisto, jonka avulla voidaan lähteä toteuttamaan Keski- Suomen sote-aluetta, palveluintegraatiota ja palveluiden uudelleen organisointia. Siinä on tarkasteltu Keski-Suomen kuntien kantokykyä viiden eri kriteerin näkökulmasta sekä lähipalveluiden turvaamista useilla eri tavoilla. Lisäksi siihen on koottu mittava aineisto Keski-Suomessa viime vuosina toteutettuja selvityksiä ja kehittämishankkeita sekä kuntien strategioita ja suunnitelmia. Kaste-hankesuunnitelma Keski-Suomen SOTE Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti toteuttaa kahta Kaste-ohjelman osa-ohjelmaa: Osaohjelma IV: Palvelurakennetta ja peruspalveluja uudistetaan Osaohjelma VI: Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista ja työhyvinvointia. Hankkeen yksi keskeinen tavoite on Uuden alueellisen kehittämis-, koulutus- ja tutkimusrakenteen luominen sosiaali- ja terveyspalveluiden laadun ja kehittymisen varmistami-

3 3 (6) seksi. Mikäli hankerahoitus saadaan, se tulee linjaamaan Kosken toimintaa vuonna 2014 huomattavasti. Päätösehdotus: Hallitus keskustelee Keski-Suomen SOTE 2020 esiselvityksestä ja hankkeesta ja sen suhteesta Kosken toimintaan vuonna Suunniteltua palveluiden ydinprosessien uudistamistyötä kommentoitiin siten, että esim. vammaispalveluiden tai päihdehuollon prosessit eivät suunnitelmassa näy. Hankkeen käynnistyessä on syytä keskustella tarkemmin vielä ydinprosesseista ja sisällöistä. Lähipalveluita kehitettäessä on tärkeää tehdä yhteistyötä myös peruskuntien muiden hallinnonalojen kanssa (esim. kuljetustoimintojen kehittäminen ja modernit logistiset ratkaisut). Korostettiin myös sitä, että asukkaita lähellä tarvittavien palveluiden järjestäminen tulee toteuttaa nimenomaan lähipalveluina, eikä kuljettamalla asiakkaita etäälle. Oleellista on se, kuka lähipalveluista päättää ja vastaa. Lähipalveluiden määrittely ei voi myöskään olla samanlainen kaikkialla maassa. Hankehakemusta kommentoitiin siten, että johtamisosaamisen kehittämisen rinnalle tulisi vahvemmin nostaa demokraattisen päätöksenteon rooli. Erilaiset toiminnot saattaisivat vaatia myös erilaiset päätöksentekorakenteet (esimerkkinä vaikkapa kehitysvammaisten palvelut). Yksiviivainen rationaalinen päätöksenteon malli tulee olemaan hankala nykyisessä monitasoisten tarpeiden ja palveluiden maailmassa. Todettiin että talousnäkökulma tulisi olla myös mukana hankkeen työlistalla yhdessä johtamisen kehittämisen kanssa. Muutoksella on aina kuitenkin hintansa. Kehittämisen suuntaviivoja ei kannata hahmotella ilman taloudellisia realiteetteja. Tietojohtamisella tavoitellaan vaikutusten tunnistamista ja vankkaan laajapohjaiseen tietoon perustuvien ratkaisujen tekemistä. Keskusteltiin maakunnallisen mallin rahoitusrakenteesta, joka on myös valtakunnallisesti vielä keskeneräinen. Edelleen näyttää siltä, että rahoitus kulkee kuntien kautta, vaikka palvelut järjestettäisiin laajemmissa kokonaisuuksissa. Tästä voi seurata mahdollisuus tavoitella maksimaalista hyötyä oman kunnan rahoitusosuudelle. Lopuksi todettiin, että hankkeen painopiste ei kaikkinensa ole järjestämismallin suunnittelussa, joka riippuu ratkaisevasti valtakunnallisista ja poliittisista päätöksistä. Hankkeessa keskitytään erityisesti palvelujen toimivuuden ja sisältöjen kehittämiseen. Suunnitelma todettiin hyväksi ja hankkeen tavoitteet erinomaisiksi - vaikkakin erittäin isoiksi ja haasteellisiksi!

4 4 (6) 6 Vuoden 2014 toiminnan linjaaminen Vuoden 2013 toimintasuunnitelman linjausosa alkaa seuraavasti: Vuosi 2013 alkaa suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon kentällä suuren epävarmuuden tunnelmissa: taloudellinen tilanne kunnissa näyttää heikentyvän, kuntarakenneuudistusta pelätään tai toivotaan ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen linjauksia yhä odotetaan. Samaan aikaan asiakasmäärät kasvavat mm. väestörakenteen muutoksen ja taloudellisen eriarvoisuuden kasvun vuoksi. Näyttää siltä, että vuodessa ei ole tapahtunut juuri muutosta. Kuntien taloustilanne on vain entisestään vaikeutunut. Lainsäädäntötyö sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen osalta on vuoden aikana edennyt. Eri asia sitten on, eteneekö työ varsinaiseksi lainsäädännöksi. Vuoden 2014 toimintaa Koskessa linjaa erityisesti talouden kiristyminen. Valtionavustuksemme tulee pienenemään noin 14 % eli n Olemme varautuneet tähän mm. supistamalla tilojamme, sanomalla irti www-sivumme sairaanhoitopiiristä ja tiukentamalla kulukuria. Tämä tarkoittaa myös lisääntyvää tarvetta hankkia rahoitusta ulkopuolisilla toimeksiannoilla, koska nykyinen henkilöstö on tarkoitus säilyttää. Tämä taas helposti johtaa perustoiminnan supistumiseen eli työryhmien, työkokousten, ilmaisten seminaarien, jne. vähenemiseen. Palvelutoiminnan osalta tarkoituksena on jatkaa sosiaaliasiamiehen, konsultoivan erityislastentarhanopettajan ja kiertävän lastensuojelun erityissosiaalityöntekijän palveluita. Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijaryhmän palveluiden hinta ja järjestäminen on harkinnassa, koska varsinkin kohtuuhintaisten psykiatrien saatavuus ryhmään on ollut erittäin vaikeaa. Hanketoiminnan osalta jatketaan edelleen osaamisen kehittämistä rahapelihaittojen ehkäisyssä ja hoidossa sopimusyhteistyössä THL:n kanssa, Sarana-hankkeessa kehitettyjen työmallien levittämistä ja juurruttamista sekä Vanhuspalvelulain mukaisella rahoituksella toteutettavaa Oma tupa, oma lupa hanketta. Lisäksi tavoitteena on, että olemme vahvasti mukana toteuttamassa Keski-Suomen SOTE 2020-hanketta, mikäli rahoitus saadaan. Päätösesitys: Hallitus keskustelee vuoden 2014 toiminnan linjauksista ja evästää toimintasuunnitelman ja budjetin tekoa. Todettiin Kosken tiukkeneva taloustilanne. Kosken on tärkeää tuottaa maksullisia palveluita ja toiveissa on, että mahdollisesti alkavan SOTE 2020-hankkeen kehittämistehtäviä saadaan osaltaan Kosken tehtäviksi. 7 Sote- järjestämislain tilanne ja kehittäminen Sosiaali- ja terveysministeriö kutsui sosiaalialan osaamiskeskusten ja perusterveydenhuollon yksiköiden johtajat työkokouksiin (3.9., ja ) työstämään järjestämislakiin kehittämistoimintaa. Työkokouksissa käytiin läpi eri alueiden tilannetta ja esityksiä ja

5 5 (6) luotiin yhteistä näkemystä siitä, millainen tulevaisuuden kehittämisen tukirakenne voisi olla. Katsausten perusteella voi todeta, että Keski-Suomessa ollaan ehkä kaikkein pisimmällä yhteistyössä osaamiskeskuksen ja perusterveydenhuollon yksikön kesken. Joissakin maakunnassa perusterveydenhuollon yksiköt vasta aloittavat toimintaansa. Esityslistan liitteenä on diasarja yhteisen työskentelyn tämänhetkisestä vaiheesta. Varsinaisesti asia tulee järjestämislakiesitykseen vuodenvaihteessa. Päätösesitys: Hallitus käy keskustelua sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen tukirakenteesta. Keskusteltiin suunnitelmista integroida kehittämistoiminta sote-alueen strategiseen johtoon. Toisaalta selkeä yhdenmukaistaminen tässä romuttaisi sen vapaan ja vaikuttavan toiminnan, jota esimerkiksi Koskessa on yhdistysmuotoisesti hyvin voitu toteuttaa. Byrokraattisen hallinto-organisaation osaksi kytkettynä kehittäminen ei ehkä voi ottaa nykyisenlaista vastuuta omasta toiminnastaan itse. Joka tapauksessa osaamiskeskuslain ollessa voimassa, toimintaa voidaan jatkaa olemassa olevilla periaatteilla. Hallitus näki riippumattoman yksikön toimintatavan arvokkaana. Yhteistyötä integraation hengessä tullaan kuitenkin tiivistämään terveydenhuollon ja perusterveydenhuollon yksikön suuntaan. Organisoituminen ja yhteistyö Erva-alueella tulee myös eräänä kysymyksenä ratkaistavaksi. Hallituksen kantana on kaiken kaikkiaan Keski-Suomen oman osaamiskeskustoiminnan säilyttäminen. Toiminnan autonomisuutta pidettiin tärkeänä. Linjaorganisaatiossa tiukasti johdettuna ei pystyttäisi ennakoimaan, arvioimaan tai ottamaan samalla tavalla kantaa erilaisiin asioihin. Esimerkiksi sairaalaorganisaation osana ei pystyttäisi toimimaan sosiaalihuollon kannalta merkittävien asioiden parissa. Sijaintipaikasta riippumatta tulisi toiminnalla olla esim. oma johtokunta, budjettivalta, yms. Keskusteltiin jopa säätiö, osakeyhtiö tms. malleista tai tiiviimmästä liittymisestä korkeakouluihin. 8 Jäsenen ja varajäsenen nimeäminen sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan neuvottelukuntaan vuosille Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt osaamiskeskuksia nimeämään ehdokkaansa jäseneksi ja varajäseneksi sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan neuvottelukuntaan vuosiksi (Pyyntö pöytäkirjan liitteenä). Ehdokkaan taustayhteisö voi olla kunta, kuntayhtymä, yliopisto, ammattikorkeakoulu, ammatillinen oppilaitos, maakuntaliitto tai aluehallintovirasto mutta ei järjestö. Myös sukupuolten tasa-arvo tulee ottaa huomioon. Päätösehdotus: Hallitus nimeää ehdokkaansa jäseneksi ja varajäseneksi sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan neuvottelukuntaan vuosiksi Päätös. Päätettiin ehdottaa Kosken edustajiksi seuraavat henkilöt: Risto Kortelainen ja Outi Markkanen.

6 6 (6) 9 Muut asiat Aikuissosiaalityön päivien tilanne. Päiville on tässä vaiheessa ilmoittautunut alle 100 osallistujaa. Markkinointia tehostetaan, jotta saataisiin osallistujia tasokkaille koulutuspäiville. Ohjelmaa on suunniteltu ja toteutetaan hyvässä yhteistyössä maakunnan toimijoiden kanssa. Rahallisen panostuksen on luvannut Jyväskylän kaupunki. Kahvikuluihin osallistuvat Keski-Suomen liitto ja Talentia. Norjalaisen luennoitsijan kuluihin osallistuu So- NetBotnia. Kulujen kattamiseksi tavoitellaan vähintään 150 maksavaa osallistujaa. Päätettiin selvittää mahdollisuutta hakea avustusta Yliopistosäätiöltä. Mikko Mäntysaari selvittelee asiaa. Aikuissosiaalityön päivien ohjelma ja materiaalit löytyvät Kosken kotisivuilta. ( Seuraava hallituksen kokous pidetään sovitusti klo Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Liitteet 4 Risto Kortelainen Raili Haaki puheenjohtaja sihteeri