KESKI-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN KANNATUSYHDISTYS HALLITUKSEN KOKOUS

Transkriptio

1 1 (5) KESKI-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN KANNATUSYHDISTYS HALLITUKSEN KOKOUS Aika maanantai klo Paikka Koske, Matarankatu 4, 1. krs, Kokoustila 100 Osallistujat Hauvala, Tuija Kemiläinen, Lari (varaj.) Jyväskylän seudun mielenterveysseura ry Vaajakosken Suvanto ry Hiljanen, Vuokko Immonen, Mirja Janhonen, Jouko Kortelainen, Risto (pj) Lavonen-Niinistö, Mirja Laukaan kunta Jyväskylän ammattikorkeakoulu Keski-Suomen kehitysvammaisten tukipiiri Jyväskylän kaupunki Mannerheimin lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piiri Markkanen, Outi Äänekosken kaupunki Mäntysaari, Mikko Möttönen, Sakari Jyväskylän yliopisto Varttuneiden asumisoikeusyhdistys, Jaso ry - KÄSITELTÄVÄT ASIAT Siitari, Heljä Talentia Keski-Suomi ry - Välimäki, Sari Keski-Suomen sosiaaliturvayhdistys ry Haaki, Raili johtaja, Koske Talvensola, Sivi (siht.) suunnittelija, Koske 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi 3 Edellisen kokouksen ( ) pöytäkirjan hyväksyminen Hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja

2 2 (5) 4 Osaamiskeskusten yhteinen ESR-hankesuunnitttelu Kosken alustava idea yhdistää romaniasioiden kehittämisen ja sosiaalihuoltolain toimeenpanon teemat Sosiaalialan osaamiskeskukset ovat STM:n kannustuksesta lähteneet valmistelemaan yhteistä ESRhanketta. Kysymyksessä on rakennerahasto-ohjelma, Sosiaalisen osallisuuden ja köyhyyden torjunta (toimintalinja 5), jonka toimenpidekokonaisuuksia ovat heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien sosiaalisen osallisuuden tukeminen, nuorten hyvinvoinnin ja aktiivisen osallisuuden tuki sekä syrjintää ja huono-osaisuutta kokevien väestöryhmien sosiaalisen osallisuuden tukeminen. THL:ssä on perustettu kokonaisuudelle koordinaatiohanke SOKRA ( Sisällöllisenä lähtökohtana osaamiskeskusten yhteishankkeessa on uuden sosiaalihuoltolain toimeenpanoon linkittyvät teemat (esim. sosiaalinen kuntoutus, rakenteellinen sosiaalityö, osallisuus). Myös yhteistyö Ohjaamo-toiminnan kanssa tullaan huomioimaan. Alustavasti kokonaisuus on jaettu kolmeen pilottialueeseen: (1) Haavoittuvassa asemassa olevat nuoret (2) Elämänhallintataidoissa tukea tarvitsevat aikuiset (mm päihde- ja mielenterveys, vapautuvat vangit,..) (3) Kohderyhmiin kohdistumattomat menetelmälliset pilotit. Hankkeen tarpeiden, tavoitteiden, toimenpiteiden ja tulosten tulee olla mahdollisimman konkreettisia, saavutettavissa, arvioitavissa ja mitattavissa olevia. Sosiaalihuoltolain toimeenpanoon liittyen Keski-Suomen kuntien työntekijöitä pohdituttaa mm. sote palveluiden ja kunnan muiden toimintojen yhteistyö esim. työllistämisessä tai oppilashuollossa sekä työnjakokysymykset lastensuojelun ja muiden peruspalveluiden kesken. Myös mm. säännökset omatyöntekijästä, omavalvonnasta ja erityistä tukea tarvitsevasta asiakkaasta edellyttävät uudenlaista orientaatiota. Myös vammaistyön sekä päihde- ja mielenterveyspalveluiden sisällöllistä kehittämistä on toivottu. Sosiaalisen kuntoutuksen ESR-rahoitteinen hanke on juuri käynnistynyt Jyväskylässä ja Laukaassa. Koske on näissä hankkeissa yhteistyökumppanina, mutta ei varsinaisen osatoteuttajan roolissa. Rakenteellisesta sosiaalityöstä Koske järjestää syksyllä maksullisen koulutuspäivän, jonka suunnittelu on aloitettu yhdessä yliopiston sosiaalityön yksikön Kati Närhen kanssa. Romanityön kehittämistä viedään Keski-Suomessa eteenpäin juuri käynnistymässä olevassa yhteishankkeessa (RAINER), jossa Koske on osatoteuttajan roolissa pienellä työpanoksella (10 % johtajan työajasta). Jamk on myös osatoteuttajana hankkeessa. K-S:n ELY-keskuksen virallinen päätös rahoituksesta tullee lähipäivinä, mutta käytännössä hankkeen työtä on jo konkreettisesti aloitettu Jyväskylän kaupungin ja Kosken toimesta. Kosken osalta tavoitteena on kytkeä romaniasiat sosiaalialan osaamiskeskustoimintaan yhdeksi sen erityistehtäväksi. Kyseessä on Koskessa syksyllä ROMKO-hankkeessa 2014 valmistellun suunnitelman toimeenpano. Nyt rakenteilla oleva osaamiskeskusten yhteinen ESR-hanke tarjoaisi resurssin ja hyvän kehikon kiinnittää tämän erityisryhmän asiat osaksi muuta sosiaalihuollon kehittämistoimintaa. Tästä kytköksestä on keskusteltu STM:n neuvottelevan virkamiehen ja Romaniasiain neuvottelukunnan pääsihteerin Sarita Friman-Korpelan kanssa. Hänen näkemyksensä mukaan näin kannattaisi asiassa toimia ja hän vie omalta osaltaan asiaa eteenpäin ministeriön sisällä. SoNetBotnia on lupautunut hallinnoimaan hankekokonaisuutta ja koordinoi myös hankesuunnittelua. Jokaisen osaamiskeskuksen on mahdollista kytkeytyä kokonaisuuteen omalla osahankkeella. Koske on aiemmin ollut osatoteuttajan roolissa Jamk:n hallinnoimassa ESR-hankkeessa (Sarana-hanke). Omarahoitusosuus voi hankkeessa olla 20 % ja siihen voi käyttää myös työpanosta. Saattaa olla mahdollista myös esittää rahoittajalle omarahoituksen alentamista pienemmäksi (mahdollisesti 10 %)

3 3 (5) Suunnitteilla on yhteensä 4 5 milj :n kolmivuotinen hanke ( ). Hakemus tulee jättää jo mennessä. Avoimia kysymyksiä ovat vielä esim. se, mitkä ovat täsmällisesti Keski-Suomen kuntien näkökulmasta ne uuden sosiaalihuoltolain toimeenpanoon linkittyvät kysymykset, joihin hankkeella haetaan lisäresurssia. Myös se on auki, minkäkokoista osahanketta Koske tavoittelee (Hankkeen valtakunnallisesta koordinoinnista ja vetämisestä koituu myös kaikille osahankkeille yhteistä työpanosta ja kustannuksia). Päätösehdotus: Hallitus keskustelee hankeideasta ja Kosken roolista suunnitellussa kokonaisuudessa. Hallitus evästää Kosken työntekijöitä asian eteenpäin viemisessä sekä mahdollisissa sisältöpainotuksissa. Päätös: Keskustelussa tuotiin esiin hallituksen näkökulmia keskeisiin teemoihin. Näitä ovat mm. päihde- ja mielenterveyspalvelujen kokonaisuuden kehittäminen, alaikäisten päihdepalvelut, yhteistyö lastensuojelun ja päihdepalvelujen kanssa sekä ylipäänsä nuorten päihde- ja mielenterveyspalvelut, kuntoutuksen prosessi, integraation näkökulma, aikuisten (ei vanhusikäisten) muistisairaudet, lasten ja nuorten arjen yksinäisyys. Päihteet ja mielenterveys ovat ongelmia myös romaniväestön keskuudessa. Myös peruskoulun käyneet nuoret romanipojat tuotiin esille ryhmänä, joka tarvitsee tukea elämässä eteenpäin siirtymisessä. Keski-Suomen osuudessa yksi painotus voisi olla kunta-järjestö-yhteistyön kehittämisen toimintamallissa sekä vertaistuen ja vapaaehtoistyön hyödyntämisessä auttamistyössä. Edellä ehdotetuista aiheista ensisijaiseksi nostettiin nuorten päihde- ja mielenterveyspalvelujen kehittäminen. Lisäksi linjattiin, että hanke tulisi suunnata perustyöntekijöiden käytännön työn kehittämiseen ja asiakkaiden tilanteen konkreettiseen parantamiseen. Jo hankesuunnitteluun. mutta viimeistään hankkeen aloitusvaiheen toteuttamissuunnitteluun, voisi yrittää saada hankkeen kohderyhmänä olevat henkilöt mukaan. Hankkeen toteuttamiseen ehdotettiin hyödynnettäväksi palvelumuotoilua voimaantumisen ja osallisuuden työkaluna. Todettiin myös, että kunnissa tarvitaan laajemminkin tukea sosiaalihuoltolain toimeenpanoon. 5 Järjestöjen ja kunnan yhteistyö - hankeidea Eri järjestöjen yhteinen suunnitteluryhmä on kokoontunut kahdesti Keski-Suomen yhteisöjen tuen (KYT) kutsumana kunta-järjestöyhteistyön tiivistämiseen liittyvien kehittämisideoiden tiimoilta. Mukana keskusteluissa on ollut mm. KYT:n, K-S sotu-yhdistyksen, Kosken, Keski-Suomen Kylät ry:n, K-S SOTE hankkeen edustajia. Työnimi yhteiselle idealle on tässä vaiheessa Kokemusasiantuntijuus paikallisen hyvinvointityön kehittämisvälineenä. Tarkoituksena on valmistella hankesuunnitelma esim. ensi kevään RAY-hakuun. Suunnittelua jatketaan kesälomakauden jälkeen ja mukaan pyritään saamaan myös kuntien edustajia. Kysymyksessä on tulevan sote-uudistuksen näkökulmasta keskeinen teema ja kolmannen sektorin merkitystä ja roolia hyvinvointityössä toistuvasti korostetaan. Hankeidea tulee täsmentymään syksyn aikana. Keskeisinä teemoina voivat olla esim. vapaaehtoistoiminnan parhaiden käytäntöjen käyttöönotto, osallisuus tiedontuottamisessa, asiakaskokemusta korosta-

4 4 (5) va työkulttuurin muutos. Koske on lupautunut olemaan aktiivisesti mukana suunnittelussa ja alkusyksystä päätetään siitä, kuka lähtee hallinnoimaan ko. hanketta ja vetämään myös suunnittelutyötä. Päätösehdotus: Hallitus keskustelee kehittämisteemasta ja sen keskeisistä sisällöistä. Hallitus ottaa kantaa alustavaan hanke-ehdotukseen ja Kosken mahdollisuuteen toimia hankkeen hallinnoijana. Päätös: Hallitus keskusteli kehittämisteemasta. Sosiaalinen turvallisuus tai sen puute on yksi nouseva teema, sillä mm. nuoret kokevat entistä enemmän arjen yksinäisyyttä. Aihe liittyy sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Ehdotettiin hankkeen painottumista kunta-järjestöyhteistyön kehittämiseen. Soteuudistuksella on vaikutusta myös kunta-järjestöyhteistyön muotoutumiseen uudella tavalla: miten palvelukuntaidean muuttuminen vaikuttaa järjestöyhteistyöhön. Toinen kysymys on, miten kunta voi tukea yhteisössä tapahtuvaa, epävirallisen verkoston toimintaa. Kansalaisten panosta hyvinvointityöhön pitäisi tuoda enemmän esiin. Todettiin vielä, että aiheena kunta-järjestöyhteistyö on laaja ja sitä tulisi fokustaa konkreettiseen työhön esim. kokeiluhankkeena. Kuuleminen ja kuulluksi tuleminen on yksi hankkeen teemoista. Miten voidaan kuulla asukkaita muuten kuin virallisten tahojen kautta? Onko mahdollista hyödyntää jo käytössä olevia kevyempiä tapoja kuulemiseen ja siten luoda mahdollisuuksia laajemmalle osallistujajoukolle? Hanke kiinnosti laajemminkin Kosken hallituksen jäseniä ja heidän taustaorganisaatioitaan. Mukaan hankesuunnitteluun haluavat osallistua Kriisikeskus Mobile(sosiaalinen turvallisuus), Vaajakosken Suvanto ja MLL. Keskustelun perusteella todettiin, että Koske ottaa hankesuunnittelussa aktiivista roolia ja Koske voi toimia välittäjänä kuntien ja järjestöjen kesken. Aiheesta voisi saada valmisteltua myös tutkimussuunnitelman yhteistyössä yliopiston kanssa. 6 Kosken lausunto vammaislainsäädännön uudistamistyöryhmän loppuraportista Pitkään valmisteltu vammaispalvelulain ja kehitysvammalain yhteensovittaminen on edennyt julkaistun Valas-työryhmän loppuraportin ja lakiehdotuksen muotoon laiksi vammaisuuden perusteella järjestettävistä erityispalveluista. Uutta lakia sovellettaisiin henkilöön, joka tarvitsee pitkäaikaisen vamman tai sairauden aiheuttaman toimintarajoitteen johdosta välttämättä ja toistuvasti apua tai tukea suoriutuakseen tavanomaisessa elämässä. Kyseessä on erityislaki ja esitys korostaa yleislakien kuten sosiaalihuoltolain ja terveydenhuoltolain ensisijaisuutta. Uutta vammaislakia ei myöskään sovellettaisi henkilöön, jonka toimintakyky on heikentynyt pääasiassa ikääntymiseen liittyvien toimintarajoitteiden vuoksi. Lakiesityksessä ja sen perusteluissa korostetaan erityisesti sen tarkoitusta vammaisen henkilön yhdenvertaisuuden ja osallisuuden toteutumisessa Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt esityksestä lausuntoja mennessä. ( ). Kyselyyn vastaaminen edellyttää esityksen vertaamista nykylainsäädäntöön ja vammaistyön käytäntöihin. Koskessa lausuntoa valmistellaan sosiaaliasiamiehen toimesta. Sosiaaliasiamies Eija Hiekka tulee kokoukseen esittelemään lausunnon pääkohtia ja keskustelemaan hallituksen jäsenten kanssa.

5 5 (5) Päätösehdotus Hallitus käsittelee lakiesitystä ja keskustelee sen keskeisistä kohdista ja Kosken lausunnossa esille nostettavista seikoista. Päätös Hallitus keskusteli päätösesityksen mukaisesti lausunnosta ja valtuutti Eija Hiekan laatimaan Kosken lausunnon. Lausunnossa hyödynnetään sosiaaliasiamiehelle kertynyttä tietoa. Sovittiin, että Eija Hiekka lähettää lausunnon version hallituksen jäsenille, ja jäsenet lähettävät kommenttinsa Eija Hiekalle aamupäivään mennessä. Eija Hiekka koostaa kommenttien perusteella Kosken lopullisen lausunnon. 7 Muita asioita tiedoksi Hallituksen ensimmäiseen syksyn kokoukseen toivottiin Keski-Suomen SOTE hankkeen ja kehittämisrakenteen ajankohtaiskatsausta. Tällöin myös hallitusohjelman linjaukset ovat tarkemmin tiedossa. Risto Kortelainen kertoi, että Oske-neuvottelukuntaan on perustettu työvaliokunta. Sen tehtävänä on laatia ehdotus sosiaalialan alueellisen kehittämistoiminnan organisoinnista ja yhteisistä sote kehittämisrakenteista. Todettiin, että sosiaalialan osaamiskeskukset ovat nykyisellään toiminta-alueiltaan varsin erilaisia, useimmat toimivat maakuntaa suuremmalla alueella. 8 Tulevat hallituksen kokousajat Sovitaan seuraavat kokousajankohdat Pe klo 13 Pe klo 13 9 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Risto Kortelainen Puheenjohtaja Sivi Talvensola Sihteeri