KESKI-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN KANNATUSYHDISTYS HALLITUKSEN KOKOUS

Transkriptio

1 1 (6) KESKI-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN KANNATUSYHDISTYS HALLITUKSEN KOKOUS Aika tiistai klo Paikka Koske, Matarankatu 4, 1. krs, HUOM paikka. pienempi kokoustila 118 Osallistujat Hauvala, Tuija Jyväskylän seudun mielenterveysseura ry Hiljanen, Vuokko Immonen, Mirja Janhonen, Jouko Kortelainen, Risto (pj) Lavonen-Niinistö, Mirja varaj. Lahtinen, Pia Laukaan kunta Jyväskylän ammattikorkeakoulu Keski-Suomen kehitysvammaisten tukipiiri Jyväskylän kaupunki Mannerheimin lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piiri projektipäällikkö, Pesäpuu ry - Markkanen, Outi Äänekosken kaupunki - Mäntysaari, Mikko Möttönen, Sakari Jyväskylän yliopisto Varttuneiden asumisoikeusyhdistys, Jaso ry Siitari, Heljä Talentia Keski-Suomi ry Välimäki, Sari Keski-Suomen sosiaaliturvayhdistys ry Haaki, Raili johtaja, Koske Talvensola, Sivi (siht.) suunnittelija, Koske

2 2 (6) KÄSITELTÄVÄT ASIAT 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi 3 Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen Hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja Esityslistaa muutettiin Asko Hiltusen esityksestä siten, että 6 Talouskatsaus siirrettiin 5 :ksi. 4 Valitaan kannatusyhdistyksen hallituksen varapuheenjohtaja vuosille Ehdotettiin varapuheenjohtajaksi Mikko Mäntysaarta. Esitystä kannatettiin ja Mäntysaari valittiin varapuheenjohtajaksi. 5 Talouskatsaus Talouspäällikkö Asko Hiltunen tulee kokoukseen pitämään talouskatsauksen Kosken taloudesta alkuvuoden tammi-maaliskuun osalta. ehdotus Hallitus keskustelee Kosken taloustilanteesta ja linjaa vuoden 2015 taloussuunnittelua. Todettiin talouskatsauksen perusteella, että Kosken talous on toteutunut budjetoidun mukaisesti eikä näkymissä ole suurempia muutoksia suunniteltuun budjettiin. Jatketaan toimintaa talousarvion mukaisesti. Raili Haaki kertoi tiedoksi konsultoivan erityislastentarhan opettajan työhön syksyllä tulossa olevat muutokset, joilla ei ole vaikutusta talouteen. 6 Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2014 Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2014 on valmistumassa. Sosiaaliasiamies Eija Hiekka tulee kokoukseen esittelemään toiminnan päähuomioita. Raportin tiivistelmäteksti: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen 21 kunnan sosiaaliasiamiehille tuli vuonna 2014 sopimuskunnista selvitettäväksi 565 asiaa (637 vuonna 2013), 13 % edellisvuotta vähemmän. Sosiaalipalveluihin tyytymättömien yhteydenottajien osuus väheni myös hieman, heitä oli nyt 75 % (77 %) kun tietoa tarvinneita oli 25 % (23 %) Yleisimmin palaute kohdistui 35 %:n osuudella toimeentulotukeen, josta kertyi 208 asiaa (225 vuonna 2013). Lastensuojelu yllätti myönteisesti, sillä asioinnit vähenivät selvästi - niitä tuli 90

3 3 (6) (138). Vammaispalvelukin työllisti päätöksillään nyt vähemmän, asioita tuli 54 (77 vuonna 2013). Lastenvalvojatyö ja siinä kohdattavat vanhempien väliset huoltoriidat sen sijaan työllistivät enemmän, asiointeja tuli 52 (33 vuonna 2013), mikä on enemmän kuin kertaakaan reilun kymmenen vuoden seuranta-aikana. Ikääntyneiden palveluista tuli 45 (48) ja kehitysvammahuollosta 21 (25) asiaa. Muista sosiaalipalveluista palaute oli vähäisempää, mutta yhtä lailla huomion arvoista. Yhteydenottoaiheiden lisäksi asiakkaan asemaa tarkasteltiin selvittämällä päihdehuollon palvelujen järjestämistä ja kehittämistarpeita, sijoitettujen lasten itsenäistymisvaroja, sosiaalihuoltolain mukaisen asumispalvelun päätöksentekoa ja kehitysvammaisten henkilöiden ateriamaksuja. Kuntakysely osoitti, että keskisuomalaisten kuntien välillä oli yllättävänkin suuria eroja käytännöissä ja asiakkaan asemassa. Toivottavasti kunnat hyödyntävät Keski-Suomen Sote hanketta, jotta kansalaiset saavat tarvitsemansa palvelut jatkossa yhdenvertaisemmin. Asiakaslain mukaisia muistutuksia ilmoitettiin tulleeksi 30 (20 vuonna 2013). Viranhaltijoiden päätöksiin kohdistuvia oikaisuvaatimuksia käsiteltiin paikallisessa luottamuselimessä 563 (596) ja niistä hyväksyttiin 32 (24), n. 5,7 %. Hallinto-oikeuteen valitettiin selvästi edellisvuotta enemmän, 121 asiasta (87 vuonna 2013). Hallinto-oikeus hyväksyi 63 (34) valitusta ja hyväksyttyjen valitusten osuus nousi ollen nyt 52 % (39 % vuonna 2013). ehdotus Hallitus keskustelee sosiaaliasiamiehen selvityksestä vuodelta 2014 ja evästää sosiaalihuollon kehittämistä raportista nousseiden ajatusten pohjalta. Keskusteltiin päätösehdotuksen mukaisesti sosiaaliasiamiehen selvityksestä ja hallitus evästi sosiaalihuollon kehittämistä. Keskusteltiin toimeentulotuen Kela-siirrosta ja sen vaikutuksista asiakkaisiin ja kuntiin. Vielä ei ole selvää, ovatko toimeentulotukiasiat siirron jälkeenkin sosiaaliasiamiehen aluetta. Myös muutoksenhakumenettely on avoinna. Sosiaaliasiamieheltä tiedusteltiin asiakasasioiden muuttumista laadullisesti toimintavuosien aikana. Sosiaaliasiamiehen kokemuksen mukaan yksittäiset yhteydenotot ovat vähentyneet ja pitkät prosessit lisääntyneet alkuaikoihin verrattuna. Sosiaaliasiamiehelle tulevat asiat ovat monimutkaistuneet. Tuotiin esiin, että sosiaaliasiamiesyhteydenottojen määrät ovat todella pienet verrattuna vuosittaisiin päätösmääriin ja pohdittiin syitä siihen. Kiinnostavaa olisi tietää, miten muistutuksia ja sosiaaliasiamiehen tuottamaa tietoa käytetään kunnan toiminnan kehittämisessä. Kuntalaisten osallistumisen näkökulmasta asiakasraadeilla yms. kuulemiseen perustuvilla ryhmillä ei ole päätösvaltaa ja siten suorat vaikutusmahdollisuudet palveluiden kehittämiseen puuttuvat. Keskusteltiin sosiaaliasiamiestoiminnan organisoitumisen jatkosta sote-uudistuksessa. Riippumattomuus on koettu osaamiskeskuksesta käsin tehtävästä työstä hyötynä. Samoin sam-toiminnasta tulevaa tietoa on hyödynnetty oskejen kehittämistoiminnassa. Raportti on luettavissa osoitteessa:

4 4 (6) 7 Maakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrakenteen suunnittelutyön tilannekatsaus Suunnittelutyö ja kehittämisrakenteen kuvaus on edennyt lumipallomenetelmällä. Kehittäjäorganisaatioiden yhteinen tahtotila on muotoutumassa työnimellä Campus Futura. Kosken osalta tämä tarkoittaa konkreettisesti toiminnallista yhteistyötä perusterveydenhuollon yksikön kanssa. Syksylle on suunniteltu kahden organisaation yhteinen strategiapäivä Tuolloin on tavoitteena hahmottaa osittain yhteisen toimintasuunnitelman sisältöjä vuodelle Raili Haaki kertoo kehittämisrakenteen suunnittelutyön etenemisestä ja tulevista suunnitelmista. ehdotus Hallitus keskustelee kehittämisrakenteen visioista ja evästää Kosken työntekijöitä suunnittelutyössä. Raili Haaki toimii asiassa selvityshenkilönä. Hänen tehtävänään on esittää kehittämisrakenteesta erilaisia toimintamalleja hankkeen ohjausryhmälle. Pidettiin tärkeänä, että jatkossa kootaan eri tahojen toimintaa yhteen, jotta saadaan hyödynnettyä alueen osaamista ja resursseja nykyistä paremmin. Keskusteltiin Kosken tulevaisuuden näkymistä näissä suunnitelmissa. Toiminnallisen integraation kautta eteneminen on hyvä askel yhteistyön suuntaan perustason kehittämisessä. Erikoistason näkökulma on myös mukana suunnitelmissa erikoissairaanhoidon koulutuksen vastuualueen (KTVA) kautta. Kosken tärkeä tehtävä on varmistaa sosiaalisen näkyminen suunnitelmissa. Toisaalta arjessa pärjäämisen tärkeys on huomattu myös terveydenhuollossa. Sosiaalihuollon osaamiselle on selkeä tarve. Tuotiin esiin, että sote-integraation lisäksi pitää keskustelussa pitää sosiaalihuollon osaalueet, kuten lastensuojelu ja aikuissosiaalityö. Tärkeää on kytkeä kehittämisen kokonaisuuteen järjestöt ja niissä tehtävä työ. Muuten näkökulma voi kallistua liikaa julkispalvelujärjestelmäkeskeiseksi. Järjestöjen ja kuntayhteistyön kehittämiseen on suunnitteilla hanke, jonka työstämisessä Koskekin on mukana. Päädyttiin siihen, että järjestöyhteistyöstä voisi järjestää syksyllä maakunnallisen keskustelufoorumin. 8 Jäsenten nimeäminen ISKE-ohjausryhmään Itä- ja Keski-Suomen alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistushanke käynnistyi syksyllä Siitä lähtien on kokoontunut kunkin neljän maakunnan edustajista koostuva ohjausryhmä. ISKE-ohjausryhmä toimii keskinäisenä tiedonvälittäjänä ja tarvittaessa sote-asioissa ulospäin yhteisenä alueellisen edunvalvonnan ja valtiovaltaan vaikuttamisen kanavana. ISKE-ohjausryhmän muut tehtävät ovat mm. Sote ICT-kehittämisryhmän ohjausryhmänä toimiminen sekä Kaste-ohjelman toimeenpanon tukeminen, kun ohjelmakauden päättyessä varsinainen Kasteen alueellinen johtoryhmä on päättänyt toimintansa.

5 5 (6) Nyt kokouksessa on todettu, että ohjausryhmän kokoonpanoa on syytä tarkistaa. Organisaatioita pyydetään nimeämään edustuksensa ISKE-ohjausryhmätyöhön syksystä 2015 lähtien. Edustajia pyydetään myös sosiaalialan osaamiskeskuksista. Tähän saakka Kosken nimeämät edustajat ovat olleet Marja Heikkilä ja varalla Mikko Mäntysaari. Asialistan liitteenä nimeämispyyntö. ehdotus Keski-Suomen toimijoiden on syytä verkottua edelleen myös Itä-Suomen maakuntien kanssa, koska oletettavaa on että tulevassa sote-laissa tullaan velvoittamaan myös nykyisen terveydenhuollon erva-alueen tasoiseen yhteistyöhön. Kosken kehittämistoiminta painottuu kuitenkin maakuntatasoisen yhteistyön rakentamiseen ja nykyisillä resursseilla ei ole mahdollisuutta osallistua aktiivisesti kaikkiin Itä- ja Keski-Suomen alueen tapaamisiin ja työryhmiin. Jotta varmistamme tiedonkulun ja mukanaolon Erva-tason keskusteluissa ja suunnitelmissa, Koske nimeää varsinaiseksi edustajakseen hallituksen puheenjohtajan Risto Kortelaisen ja hänen varajäsenekseen Kosken johtajan Raili Haakin. Päätettiin päätösehdotuksen mukaisesti. Koske nimeää varsinaiseksi edustajakseen hallituksen puheenjohtajan Risto Kortelaisen ja hänen varajäsenekseen Kosken johtajan Raili Haakin. 9 Muita asioita tiedoksi Osaamiskeskustyön neuvottelukunnan lausunto Hallitukselle tiedoksi on esityslistan liitteenä Osaamiskeskusneuvottelukunnan työvaliokunnan laatima lausunto Sosiaalihuollon kehittäminen osaksi tulevaa sosiaalija terveydenhuollon lainsäädäntöä. Paperi on laadittu hyödynnettäväksi tulevan hallitusohjelman valmistelujen yhteydessä. Osaamiskeskustyön neuvottelukunta kokoontuu seuraavan kerran Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpanoa tukeva hanke Kansakouluhanke ( ) Osaamiskeskusten yhteistyönä on valmisteltu valtakunnallinen hankekokonaisuus, jonka tavoitteena on sosiaalihuollon työn jäsentyminen, rakenteinen, yhdenmukainen kirjaamistapa ja kansallisesti yhtenäinen sosiaalihuollon asiakastietovaranto (KanSa). Laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista astui voimaan Hanke tulee koostumaan alueellisista piloteista, joissa toiminta- ja tietomäärityksiä otetaan käyttöön järjestelmätasolla sekä kirjaamisosaamisen kehittämisestä kirjaamisvalmennusten kautta. Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom ja kukin osaamiskeskus on hankkeen osatoteuttajana. Hanke toteutetaan ajalla Keski-Suomen kuntien osalta kuntarahoitus (25 %) tulee hankkeessa olemaan yhteensä n jakautuen koko hankeajalle, tämä jaetaan kaikkien kuntien kesken asukaslukuun suhteutettuna. Koske sitoutuu hankkeeseen samassa suhteessa alueensa kuntien kanssa. Tähän mennessä suurin osa Keski-Suomen kunnista on ilmaissut halukkuutensa olla mukana hankkeessa. Lisätietoa sosiaalihuollon tiedonhallinnasta:

6 6 (6) THL: sosiaalihuollon tiedonhallinta -sivusto: STM: Tietojärjestelmähankkeet: sähköinen potilastietoarkisto ja sosiaalialan tiedonhallinta: keet Lausuntopyyntö vammaislainsäädännön uudistamistyöryhmän loppuraportista ( Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt lausuntoa useilta tahoilta, myös sosiaalialan osaamiskeskuksilta. Lausunnot tulee antaa mennessä. Osaamiskeskusjohtajien kokouksessa käsitellään mahdollisen yhteisen lausunnon laatimista. Raili Haaki kertoi, että osaamiskeskusjohtajien kokouksessa päätettiin, että ei tehdä yhteistä lausuntoa. Koske antaa oman lausunnon. Hallituksen jäsenten huomiot ja muut näkökulmat loppuraportista pyydetään toimittamaan Railille. Tulevat hallituksen kokousajat Sovitaan seuraavat kokousajankohdat Ma klo Sovitaan syksyn kokousajat seuraavassa kokouksessa. 10 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Puheenjohtaja Risto Kortelainen Sihteeri Sivi Talvensola Liitteet 4