KESKI-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN KANNATUSYHDISTYS HALLITUKSEN KOKOUS

Transkriptio

1 1 (12) KESKI-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN KANNATUSYHDISTYS HALLITUKSEN KOKOUS Aika torstai klo Paikka Koske, Matarankatu 4, 1. kerroksen pieni kokoushuone 118 Osallistujat Immonen, Mirja Koulutuspäällikkö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu x Janhonen, Jouko hallituksen jäsen, Keski-Suomen kehitysvammaisten tukipiiri x Kortelainen, Risto muutosjohtaja, Jyväskylä x Lahtinen, Pia projektipäällikkö, Pesäpuu ry x Markkanen, Outi sosiaalityön johtaja, Äänekoski x Mattila, Kati-Pupita johdon erityisasiantuntija, Sininauhaliitto x Mäntysaari, Mikko professori, Jyväskylän yliopisto - Möttönen, Sakari varapuheenjohtaja, Varttuneiden asumisoikeusyhdistys Jaso - Palola, Mikael johtaja, perusturvakuntayhtymä Saarikka x Rantanen, Riikka varapuheenjohtaja, Talentia Keski-Suomi ry x Torkkeli, Juha puheenjohtaja, Keski-Suomen sosiaaliturvayhdistys ry x Haaki, Raili johtajan sijainen, Koske x Talvensola, Sivi suunnittelija, Koske x KÄSITELTÄVÄT ASIAT 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Kosken hallitus muisti Raili Haakia 50-vuotissyntymäpäivän johdosta 2 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

2 2 (12) 3 Sihteerin valinta Kokouksen esittelijänä toimiva Kosken johtajan sijainen Raili Haaki ei voi toimia kokouksen sihteerinä. Yhdistyksen sääntöjen mukaan hallitus päättää yhdistyksen sihteerintyön järjestämisestä. Päätetään että Kosken suunnittelija Sivi Talvensola toimii yhdistyksen sihteerinä. Päätettiin yhdistyksen sihteeristä päätösehdotuksen mukaisesti. 4 Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen Hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja ( ) 5 Työloman myöntäminen johtaja Marja Heikkilälle väliseksi ajaksi Johtaja Marja Heikkilä on valittu hoitamaan hankepäällikön tointa Keski-Suomen SOTE hankkeeseen väliseksi ajaksi. Tätä varten hän hakee työlomaa koko hankekaudelle. Edellisessä hallituksen kokouksessa Marja Heikkilälle myönnettiin työlomaa seuraavaan kokoukseen saakka eli ajalle Hallitus myöntää johtaja Marja Heikkilälle palkatonta työlomaa ajalle Hallitus päätti myöntää johtaja Marja Heikkilälle työlomaa päätösehdotuksen mukaisesti 6 Kosken johtajan tehtävien ja muiden osaamiskeskuksen perustoimintojen järjestäminen ajalla Kosken johtajan tehtävien hoito tulee järjestellä uudelleen ajalle Kosken kehittämispäällikkö YTL Raili Haaki on hoitanut johtajan sijaisuutta lähtien. Siirtyminen uusiin tehtäviin on sujunut luontevasti, koska Raili Haaki tuntee hyvin osaamiskeskustyön ja yhteistyöverkostot. Marja Heikkilä on voinut tarvittaessa perehdyttää hallinnollisiin tehtäviin sujuvasti, koska Kaste-hanke toimii Kosken tiloissa. Kehittämispäällikön aiemmat tehtävät on jaettu Kosken suunnittelijan YTM Sivi Talvensolan kanssa. Koska myös Sivi Talvensolalla on jo yli viiden vuoden kokemus Kosken eri toiminnoista, ei muutos ole aiheuttanut notkahdusta toimintaan. Kosken talouden näkökulmasta muutos on tervetullut. Kuluvan vuoden valtionavustuksen leikkauksen aiheuttamaa

3 3 (12) säästötarvetta osaamiskeskuksen perustoimintaan saadaan kurottua hyvin umpeen säästämällä kehittämispäällikölle varattu palkkakulu. Puheenjohtajan päätösehdotus: Hallitus nimeää YTL Raili Haakin hoitamaan Kosken johtajan tehtävää väliseksi ajaksi. Osaamiskeskuksen perustehtävät jaetaan johtajan ja suunnittelija Sivi Talvensolan sekä muiden Kosken työntekijöiden kanssa. Hallitus totesi, että asianosaiset voivat olla paikalla asiaa käsiteltäessä. Todettiin ehdotettu järjestely toimivaksi niin henkilöiden kuin taloudenkin osalta. Osaamiskeskuksen perustyön hoitaminen kahdella henkilöllä vaatii työtehtävien tiivistämistä ja priorisointia. Mikäli kasvaneiden työtehtävien vuoksi vaaditaan uudelleenjärjestelyjä pidempiaikaisen henkilöresurssin muodossa, asia otetaan esille hallituksen kokouksessa. Hallitus päätti Kosken johtajan nimeämisestä ja osaamiskeskuksen perustehtävien jakamisesta puheenjohtajan päätösehdotuksen mukaisesti. Raili Haaki käyttää määräajalla nimitystä johtaja. 7 Päätös Kosken luottokortin käyttöoikeudesta Kosken Business Eurocard Yrityskortti on ollut käytössä Kosken johtajalla ja kehittämispäälliköllä. Kortti on henkilökohtainen ja Marja Heikkilän kortti poistettiin käytöstä hänen siirryttyään muihin tehtäviin alkaen. Kosken perustoiminnan sujumisen kannalta on tarkoituksenmukaista, että hankintoja voivat tehdä kaksi henkilöä. Kosken Eurocardilla tehtävät hankinnat liittyvät lähinnä kokoustarjoiluihin, toimistotarvikkeisiin tai työmatkakuluihin ja muihin Kosken perustoimintaan liittyviin kuluihin. Kosken talousja henkilöstösäännön mukaan luotto- ja maksukorttien käyttöä koskevat periaatteet hyväksyy hallitus. Haetaan suunnittelija Sivi Talvensolan käyttöön Kosken Business Eurocard Yrityskortti. Hallitus päätti Kosken Business Eurocard Yrityskortin käytöstä päätösehdotuksen mukaisesti. 8 Kaste-ohjelman Itä- ja Keski-Suomen Alueellisen johtoryhmän henkilövaihdos Kaste ohjelman alueellisen johtoryhmän varajäsenenä (Tarja Kauppilan varajäsen) on Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta ollut johtaja Marja Heikkilä. Hän on siirtynyt alkaen Kaste-hankkeen hankepäälliköksi eikä voi toimia alueellisen johto-

4 4 (12) ryhmän jäsenenä. Henkilövaihdoksia voi aluejohtoryhmän kokoonpanoon ehdottaa jäsenen taustaorganisaatio. Hallitus ehdottaa Kaste-ohjelman alueellisen johtoryhmän varajäseneksi Marja Heikkilän tilalle Kosken edustajaksi Raili Haakia. Hallitus ehdotti Kaste-ohjelman alueellisen johtoryhmän varajäseneksi Marja Heikkilän tilalle Kosken edustajaksi Raili Haakia. 9 Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2013 Kosken sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2013 on valmistunut. 21 kunnan sosiaaliasiamiehille tuli vuonna 2013 selvitettäväksi 637 asiaa, 7 % edellisvuotta enemmän ja enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Sosiaalipalveluihin tyytymättömiä oli edelleen 77 % ja tietoa tarvitsi 23 %. Tavallisin palautteen kohde oli toimeentulotuki, josta kertyi 225 asiaa (204 vuonna 2012). Toimeentulotuessa kipukohtia ovat päätöksen sisältö ja hakemuksen käsittelyn hitaus. Lastensuojelusta yhteydenottoja tuli 138 (131), yleisimpiä aiheita olivat kohtelukokemukset ja itsemääräämisoikeusongelmat, etenkin sijaishuollon aikana. Myös vammaispalvelu työllisti päätöksillään ja palvelun toteutuksella jälleen enemmän, asioita tuli 77 (64). Ikääntyneiden palveluita koskevat yhteydenotot lisääntyvät vuosi vuodelta, nyt niitä tuli 48 (40). Kehitysvammahuollosta tuli 25 (21) asiaa ja paljon julkisuudessa olleista omaishoidontuen menettelyistä asiointeja kertyi ainoastaan 13 (15). Yhteydenottojen lisäksi asiakkaan asemaa tarkasteltiin selvittämällä kunnan toimeentulotukiohjeistuksen ajantasaisuutta ja saatavuutta sekä välitystilien määrää ja kehitystä. Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen valvontakäytännöt näyttävät myös vaihtelevan. Vaikka sosiaalihuollon viranomaisten päätöksiin oltiin paljolti tyytymättömiä, oikaisuvaatimusten määrä laski sadalla (696->596). Luottamuselin hyväksyi vaatimuksista 4 % kun parina aiempana vuonna osuus on ollut 4,6 % ja 7,4 %. Vaikka lautakuntakäsittely tuo yhä harvemmin tulosta, muutoksenhaku on tärkeää: viranomainen voi korjata virheellisiä päätöksiä itseoikaisuna, tyytymättömyys tulee päättäjien tietoon ja hallinto-oikeuteen voi valittaa vain luottamuselimen päätöksestä. Hylätyistä oikaisuvaatimuksista valitettiin hallinto-oikeuteen nyt aiempaa vähemmän, mutta hallinto-oikeuden hyväksymien valitusten osuus nousi ollen 39 % (33 % vuonna 2012). Sosiaaliasiamies Eija Hiekka tulee kokoukseen kertomaan selvityksen pääkohtia. Selvitys on kokonaisuudessaan sähköisenä julkaisuna Kosken raportteja sarjassa Hallitus keskustelee sosiaaliasiamiehen selvitystyön pohjalta ja evästää Kosken kehittämistyötä ja sosiaaliasiamiestoimintaa.

5 5 (12) Hallitus keskusteli sosiaaliasiamiehen selvitystyön pohjalta ja evästi Kosken kehittämistyötä ja sosiaaliasiamiestoimintaa. Pohdittiin toimeentulotuen Kela-siirron vaikutuksia sosiaaliasiamiesyhteydenottoihin. Toimeentulotuki on ollut vuosia suurin yhteydenoton aihe. Harkinnanvarainen tuki jää edelleen kuntaan, joten asioita tullee sosiaaliasiamiehelle muutoksen jälkeenkin. Päivähoito on edelleen sosiaaliasiamiesten työnä opetus- ja kulttuuriministeriöön siirrosta huolimatta. Asiakkaan asemaa ei haluttu heikentää muutoksen yhteydessä. Muutoksenhaussa lautakunnan palauttamien päätösten osuus on laskenut. Toisaalta hallinto-oikeuden asiakkaan hyväksi päättämien valitusten osuus on kasvanut. Osa päätöksistä on todennäköisesti kuntien tietoista lain käytön linjausten hakemista hallintooikeudesta. Sote-uudistuksessa on mahdollisuus luoda sekä asiakkaiden että työntekijöiden kannalta toimivampi muutoksenhakurakenne. Todettiin, että koottu tieto muutoksenhausta on tärkeää, sillä sen avulla saadaan esiin niitä lainsoveltamisen paikkoja, jotka aiheuttava asiakkaan kannalta kohtuuttomia tilanteita. Lähes kaikki Kosken sosiaaliasiamieskunnat käyttävät omia toimeentulotuen soveltamisohjeita, joissa on keskinäisiä eroavuuksia. Sote-uudistuksen pitäisi teoriassa yhdenmukaistaa toimeentulotukiohjeistuksia. Suuntausta pidettiin hyvänä. Työssäkäyvillä työttömillä tulonsaanti on varsin monimutkainen kokonaisuus, jossa eri tulot vaikuttavat toisiinsa niitä vähentävästi ja lisäävästi. Sosiaaliasiamiehen näkemyksen mukaan sosiaaliturvajärjestelmän yksinkertaistaminen olisi monelle asiakkaalle tervetullut uudistus. Sosiaaliasiamiestoiminta Koskessa nähtiin jatkossakin hyvänä vaihtoehtona, mikäli soteuudistus sen mahdollistaa. Kosken hallitus piti sosiaaliasiamiehen tekemää työtä tärkeänä asiakkaan oikeuksien ja palvelujärjestelmien epäkohtien esiintuojana. 10 Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi Sosiaalihuoltolain uudistus on loppusuoralla. Uusi lakiluonnos on nyt lausunnolla asti. (Hallituksen esitys löytyy STM:n sivuilta: ). Osaamiskeskusjohtajat ovat alustavasti sopineet yhteisen lausunnon laatimisesta. Lausuntopyyntö on lähetetty hallituksen jäsenille sähköpostilla 7.5. Samassa pyynnössä pyydetään antamaan lausunto myös esityksestä laiksi sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista. Uudella sosiaalihuoltolailla pyritään vahvistamaan asiakaslähtöisyyttä. Siinä määritellään ne tuen tarpeet, joiden perusteella sosiaalihuoltoa järjestetään. Tavoitteena on myös mm. madaltaa lapsiperheiden tuen hakemisen ja avun saamisen kynnystä. Uuden lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan yhtä aikaa sote-järjestämislain kanssa.

6 6 (12) Näyttäisi siltä, että uuteen esitykseen ei sisälly lainkaan koulutus-, tutkimus- eikä kehittämistoimintaa. Nykytilaa kuvaavassa tekstissä mainitaan, että niistä on jatkossa tarkoitus säätää sote-järjestämislaissa. Uuden ehdotuksen perustelutekstissä, liittyen pykälään Hyvinvointia edistävän tiedon ja asiantuntemuksen käytöstä ( 7), mainitaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimusta ja koulutusta koskevat "perussäännökset" olisivat jatkossa järjestämislaissa. Tässä yhteydessä ei kuitenkaan mainita kehittämistä. Keväällä 2011 voimaan tulleessa Terveydenhuoltolaissa sen sijaan on säännöksiä kehittämisestä, koulutuksesta ja tutkimuksesta. (37 ) Siinä mm. velvoitetaan terveyskeskuksia huolehtimaan asianmukaisella tavalla moniammatillisen tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoiminnan järjestämisestä ja mainitaan, että kunnan on osoitettava tähän riittävät voimavarat. Syksyllä 2012 valmistuneeseen Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän loppuraporttiin oli kirjattu myös eriävä mielipide juuri kehittämisen, koulutuksen ja tutkimuksen sisällyttämiseksi omaksi luvukseen sosiaalihuoltolakiin. Tähän viitattiin myös Kosken tuolloin jättämässä lausunnossa. Nyt tulee päättää siitä, annetaanko ministeriölle Koskesta oma lausunto vai toimitetaanko Kosken kannanotot osaksi osaamiskeskusten yhteistä lausuntoa. Hallitus keskustelee uudesta sosiaalihuoltolain luonnoksesta ja sen keskeisimmistä kohdista sekä päättää lausunnon antamisesta. Hallitus keskusteli uudesta sosiaalihuoltolain luonnoksesta ja sen keskeisimmistä kohdista sekä päätti lausunnon antamisesta. STM on pyytänyt lausuntoja antavia tahoja ottamaan kantaa, mikä kolmesta vaihtoehtoisesta mallista otetaan lainsäädäntöuudistuksen jatkovalmisteluun: 1. Säädetään uusi sosiaalihuoltolaki ja säilytetään sosiaalihuollon asiakaslaki 2. Yhdistetään sosiaalihuoltolaki ja sosiaalihuollon asiakaslaki 3. Siirretään sosiaalihuollon asiakaslain kohtelua koskevat säännökset uuteen sosiaalihuoltolakiin ja tietosuojaa koskevat säännökset lakiin sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista Lausuntopyynnöllä olevat lakiluonnokset ovat vaihtoehdon 3. mukaisia esityksiä, jota ei pidetty täysin ongelmattomana. Hallitus otti asiaan vaihtoehdon 1. mukaisen kannan: mikäli terveydenhuoltolakiin ei ajeta vastaavanlaista potilaskohtaa, myös sosiaalihuoltolaki ja sosiaalihuollon asiakaslaki voivat olla jatkossakin erikseen säädettynä. Pidettiin tärkeänä, että uudessa sosiaalihuoltolaissa määritellään kunnan tarkoittavan myös muita järjestämisestä vastaavia tahoja. Tämän toivotaan parantavan nykyisiä tiedonkulun ongelmia valtionhallinnosta yhteistoiminta-alueille. Keskusteltiin sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen määritelmistä sekä laissa suunnitellussa kelpoisuusvaatimuksen väljentämisestä. Samaan aikaan käydään keskustelua myös sosiaali- ja

7 7 (12) terveydenhuollon ammattilaisten kelpoisuuslain yhdistämisestä. Työnantajan kannalta on tärkeämpää pystyä määrittämään, minkälaista osaamista missäkin tehtävässä tarvitaan laissa säädettyihin kelpoisuusehtoihin verrattuna. Todettiin, että sosiaalihuollon järjestämissuunnitelman pykälä on käytännössä hankala toteuttaa, sillä vaatii nykytilanteessa suurta yhteensovittamista kuntien kesken. Kyse on itse asiassa järjestäjän vastuulle kuuluvasta tehtävästä, jolloin siitä tulisi säätää sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisenä järjestämissuunnitelmana sote-järjestämislaissa. Joka tapauksessa sosiaalihuollon järjestämissuunnitelman on oltava osana jotakin lainsäädäntöä. Sosiaalihuollon koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnasta ei lakiluonnoksessa ole mainittu muuta kuin että kahdesta ensimmäisestä säädetään sote-järjestämislaissa. Tämä olisi loogista, koska asiat kuuluvat järjestämisvastuuseen. Mikäli tulevassa sotejärjestämislakiesityksessäkään ei asiasta mitään mainita, tulee sosiaalialan koulutuksesta, tutkimuksesta ja kehittämisestä säätää osana sosiaalihuoltolakia. Pohdittiin lyhyesti rakenteellisen sosiaalityön pykälää. Todennäköisesti sote-järjestämislaissa säädetään hyvinvointia edistävän tiedon tuottamisesta ja käytöstä jotakin, samoin kunnilla säilyy vastuu asiasta ja mahdollisesti jossain määrin myös sote-palvelujen tuottajilla. Keskusteltiin sosiaaliasiamiestä koskevista pykälistä. Sosiaaliasiamiestoiminnan paikka rakenteessa on vielä avoin: se voi olla joko sote-alueella taikka edelleen kunnissa ja yhteistoiminta-alueella. Toiminta voisi olla Koskenkin tuottamaa. Puheenjohtaja totesi, että moni keskustelussa esiin nostettu asia riippuu siitä, tulevatko ne sote-järjestämislakiin vai eivät. Järjestämislakiesityksellä on siten suuri merkitys myös sosiaalihuoltolakiluonnoksen lausunnossa. Osaamiskeskusjohtajat tulevat kommentoimaan kannanotossaan alustavan keskustelun mukaan ainakin koulutusrakennetta, tutkimusta, koulutusta ja kehittämistä, rakenteellista sosiaalityötä, sosiaalihuollon järjestämissuunnitelmaa, hyvinvointipykälien puuttumista sekä sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen määritelmää. Hallitus päätti, että lähtökohtaisesti Koske ei tee omaa lausuntoaan vaan Kosken hallituksen näkemykset esitetään osaamiskeskusten yhteisessä lausunnossa. Ko. lausunto lähetetään ennen hyväksymistä hallituksen jäsenille kommentoitavaksi. Mikäli lausunto poikkeaa hyvin paljon hallituksen näkökannoista, on mahdollista tehdä näiltä osin Kosken oma lausunto. Lausuntoaikaa pidennettäneen saakka. 11 Integroitu sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen uusissa rakenteissa Valtakunnallisen sosiaalityön yliopistoverkoston Sosnetin johtoryhmä ja sosiaalialan osaamiskeskusten johtajat ( ) päätyivät esittämään kannanoton Sosiaalihuollon tutkimuksen, kehittämisen ja koulutuksen tulevaisuus, joka on toimitettu Sote-uudistusta valmistelevien työryhmien käyttöön. (Lausunto on esityslistan liitteenä). Parlamentaarisen soteuudistuksen valmisteluryhmän tueksi on nimetty asiantuntijaryhmä, jossa sosiaalihuollon edustajina ovat mm. Aulikki Kananoja ja Anneli Pohjola.

8 8 (12) Sosiaalihuollon kehittämistoiminta tulee kytkeytyä sekä viiden sote-alueen toimintaan että alueellisesti palveluita tuottavien organisaatioiden toimintaan. Maakunnan tasolla yhteisesti laadittavat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelmat nousevat tässä myös merkittävään rooliin. Keski-Suomessa alueellista kehittämisen, tutkimuksen ja koulutuksen kokonaisuutta tullaan hahmottelemaan osana K-S SOTE hanketta. K-S SHP Perusterveydenhuollon yksikön ja sosiaalialan osaamiskeskuksen yhteistyön tiivistyminen konkretisoituu Uuden sairaalan suunnitteluun liittyvien erityisalojen osaamiskeskusten suunnitelmien myötä. Asiaa on käsitelty lyhyesti myös Kosken hallituksen kokouksissa. Nyt yhteistyökeskusteluissa on PTY:n ja Kosken mahdollinen yhdistyminen ja myös yhteiset toimitilat. Näin konkreettisiin suunnitelmiin on kuitenkin ollut mahdotonta ottaa vielä selkeästi kantaa, varsinkaan kun ei ole vielä tiedossa, mitä laille sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta sote-järjestämislain valmistumisen yhteydessä tulee tapahtumaan. Tiedossa ei myöskään ole alueellisten sote-palveluiden tuottamisen tapaa tai hallinnoijaa. Kehittämistoiminnan organisointia tulisi pystyä kuitenkin aktiivisesti rakentamaan ja visioimaan integraation hengessä ja mahdollisimman viisaasti. Seuraava yhteistyötapaaminen PTY:n kanssa on Hallitus keskustelee sosiaalialan kehittämisestä tulevassa integroidussa alueellisessa rakenteessa ja evästää Kosken työntekijöitä yhteistyöneuvotteluihin alueen terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Hallitus keskusteli sosiaalialan kehittämisestä tulevassa integroidussa alueellisessa rakenteessa ja evästi Kosken työntekijöitä yhteistyöneuvotteluihin alueen terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Todettiin, että tässäkin on hyvä saada tietoon sote-järjestämislakiluonnos, jonka pohjalta nähdään tarkemmin, mihin ja millaiseksi kehittämistyö uudessa rakenteessa asettuu. Kosken toiminnan tulevaisuudesta todettiin, että liialla kiireellä ei tule tehdä pitkävaikutteisia ratkaisuja. Hallitus piti hyvää yhteistyötä ja vuoropuhelua osaamiskeskuksen ja perusterveydenhuollon sekä laajemmin sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden välillä tärkeänä ja toivoo tietoa asian etenemisestä. 12 Kosken taloustilanne ja ennuste loppuvuodelle Talouspäällikkö Asko Hiltunen tulee kokoukseen esittämään Kosken alkuvuoden taloustilanteen sekä tapahtuneiden ja tiedossa olevien muutosten pohjalta laaditun ennusteen Kosken talouden tilanteesta loppuvuodelle 2014.

9 9 (12) Hallitus keskustelee Kosken taloustilanteesta ja linjaa kuluvan vuoden talouden suunnittelua. Hallitus keskusteli Kosken taloustilanteesta ja linjasi kuluvan vuoden talouden suunnittelua. Koko vuoden budjetti on oikaistu tapahtuneiden ja tiedossa olevien muutosten myötä. Nyt näyttää siltä, että tälle vuodelle budjetoitu alijäämä saadaan katettua muuttuneen tilanteen vuoksi kokonaan. Oikaistu taloustilanne näyttää hyvältä ja toimintaa jatketaan sen mukaisesti. 13 Sosiaalisen kuntoutuksen hanke Koske on osallistunut valtakunnallisen THL:n koordinoiman Sosiaalisen kuntoutuksen hankkeen alueellisen pilotin suunnitteluun. Hankkeelle tullaan hakemaan STM:n kautta myönnettävää ESR-rahoitusta (sosiaalinen osallisuus ja köyhyydentorjunta - toimintalinjasta). Kokonaisuudessa on yhteensä kymmenkunta pilottia eri puolilta maata. Keski-Suomesta mukaan on lähdössä kaksi erillistä pilottia Jyväkylästä ja Laukaasta. Osana Jyväskylän pilottia on alustavasti suunniteltu Kosken rooliksi vastata hankkeen maakunnallisesta ja erva-alueen tasoisesta verkostoitumisesta. Tavoitteena olisi, että sosiaalisen kuntoutuksen palvelut jäsentyisivät nykyistä selkeämmin ja niitä kehitettäisiin osana monialaista kuntoutusta yhteistyössä palvelurakenteen muun uudistustyön kanssa. Kosken kehittämistyön ydin voisi olla sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön tiivistämisessä. Tätä kautta hankkeen tulokset liittyisivät paljon palveluja käyttävien asiakkaiden kuntoutuspalveluiden paranemiseen. Osahankkeilla on aikaa viimeistellä omaa hankesuunnitelmaansa 6.6. asti. Mikäli rahoitusta saadaan, hanke käynnistyisi vuoden 2015 alusta ja se on suunniteltu 3-vuotiseksi. Jyväskylän osahanke tulisi keskittymään sosiaalisen kuntoutuksen menetelmien ja moniammatillisuuden kehittämiseen osana aikuissosiaalityön asiakastyötä sekä asiakkaiden palvelupolkujen ja verkostotyön kehittämiseen yhteistyössä eri kumppaneiden kanssa. Hankerahoituksen omavastuuosuus (30 %) tulee olla rahallinen, ei laskennallinen työpanos. Tästä syystä Jyväskylän kaupungilla on vielä auki minkä kokoista hanketta haetaan. Alustavissa suunnitelmissa hahmoteltiin 4,5 ammattilaisen työllistävää hankekokonaisuutta. Todennäköisesti hanke ei tule toteutumaan näin laajana. Kosken osuudeksi suunniteltiin alustavasti yhden hankekoordinaattorin työpanosta. Hankkeen suunnittelulle haettiin maaliskuussa Keski-Suomen Liitolta esiselvitysrahaa, mutta tähän saatiin kielteinen päätös. Nyt pitäisi täsmentää Kosken roolia maakunnan sosiaalisen kuntoutuksen kehittämisessä. Hallitus keskustelee sosiaalisen kuntoutuksen kehittämisen tarpeista ja Kosken roolista tässä ja evästää Kosken työntekijöitä hankkeen suunnittelussa.

10 10 (12) Hallitus keskusteli sosiaalisen kuntoutuksen kehittämisen tarpeista ja Kosken roolista tässä ja evästi Kosken työntekijöitä hankkeen suunnittelussa. Keskusteltiin moniammatillisuudesta, joka on hankkeessa keskeisessä osassa. Vielä voisi tarkemmin miettiä, keiden kannattaisi olla mukana sosiaalisen kuntoutuksen kehittämisessä. Kuntoutusohjaajat sekä palveluohjaajat/sosionomi amk:t ovat tärkeitä toimijoita tällä kentällä. Lääkäri on yksi tärkeä ammattilainen muiden joukossa, mutta viekö lääketieteen asiantuntijan mukana olo kehittämistä liikaa lääketieteellisen kuntoutuksen suuntaan. Jyväskylän kaupungin linjauksiin on otettu erääksi painopisteeksi paljon palveluita tarvitsevat asiakkaat, joihin sosiaalisen kuntoutuksen hankekin pyrkii vaikuttamaan. Toisaalta Jyväskylässä on meneillään useita hankkeita, joilla on sama kohderyhmä. Tästä huolimatta asiakkailla voi olla tunne siitä, etteivät he hyödy kaikesta ympärillään olevasta toiminnasta toivomallaan tavalla. Tuntuma on, että hankkeet eivät juuri keskustele keskenään. Lisäksi hankehakuja ja kehittämistä leimaa kiire, joka on yksi syy siihen, etteivät asiakkaat saa hankkeista niillä tavoiteltua hyötyä. Hallituksen näkemyksen mukaan Kosken näkökulmasta olisi tärkeää tehdä sosiaalisen kuntoutuksen kehittämistä ylikunnallisesti ja keskittyä sote-yhteistyön kehittämiseen. Kehittäminen tulisi kytkeä tiiviisti Keski-Suomen SOTE hankkeen monialaisen kuntoutuksen prosessin kanssa sekä löytää yhtymäpintoja alueen muiden saman asiakasryhmän kanssa toimivien hankkeiden kesken. Koskelle sopisi rooli kehittämisen koordinoijana. 14 Terveiset Ruotsin opintomatkalta Marja Heikkilä ja Raili Haaki osallistuivat osaamiskeskusverkoston opintomatkalle Tukholmaan. Kahden päivän aikana käytiin vierailulla paikallisessa Pohjoismaisessa hyvinvointikeskuksessa, Sosiaalihallituksessa, Ruotsin kuntaliitossa sekä alueellisessa osaamiskeskuksessa (FoU Södertörn). Matkalla olleet esittelevät matkan antia ja kertovat päällimmäisiä ajatuksiaan ruotsalaisista toimintamalleista. 15 Tiedoksi Hallitus tiedusteli, oliko vanhustenhuollon ongelmista puhetta, jotka ovat Suomeen verrattuna suuremmat. Tämä ei tullut esiin. Kyse oli enemmänkin ylätason strategioiden esittelystä. Käytännön toimintaan ei matkalla tutustuttu. Näyttöön perustuva ammattikäytäntö oli varsin vahvasti esillä Ruotsissa. Parhaan mahdollisen tiedon hyödyntämiseen tulisi panostaa myös suomalaisessa sosiaalityössä. Osaamiskeskusten valtionavustusleikkauksia mahdollisesti tulossa Ministeriön suunnalta osaamiskeskusjohtajille tihkuneiden alustavien tietojen perusteella voidaan olettaa, että osaamiskeskusten valtionavustusleikkauksia voi olla edelleen tulossa osana valtiontalouden yleisiä säästöjä. Osaamiskeskuslaki ja siinä määritellyt tehtävät ovat kuitenkin edelleen voimassa ja lisäksi integraation kokoon juokseminen vaatii alueilla tekijöitä ja toimintaresursseja. Asian jatkokeskustelulle tärkeä foorumi on valtakunnallinen

11 11 (12) osaamiskeskustyön neuvottelukunta. Osaamiskeskusjohtajat tulevat kokoamaan yhteistä kannanottoa asiaan. Tarkoituksena on kuvata mitä tälle vuodelle toteutunut perusavustuksen leikkaus on eri osaamiskeskuksissa tarkoittanut. Käytännössä toimintaresurssit ovat useissa osaamiskeskuksissa hyvin minimissään ja lisäleikkaukset todennäköisesti lakkauttavat perustoimintoja. Asian tiimoilta on suunnitteilla myös mahdollinen ministeritapaaminen. ROMKO - romanien koulutustason nostamisen esiselvitys -projekti Jyväskylän kaupungille on myönnetty ESR-rahoitusta romanien koulutustason nostamisen esiselvitys projektiin (ROMKO). Ajalla toteutettavan hankkeen yhtenä osana Koske toteuttaa selvityksen romaniväestön erityistarpeista ja sosiaali-, terveydenhuollon ja koulutusorganisaatioiden ammattilaisten erityisosaamisen tarpeista. Selvityksessä valmistellaan suunnitelma romanipolitiikkaa ohjaavasta tutkimus- ja kehittämistoiminnan rakenteesta ja sen pilotoinnista. Tarkoituksena on selvittää millainen tehtävä Koskella voisi olla romanipolitiikkaa ohjaavassa tutkimus ja kehittämistyössä. Tulevaisuuden tavoitteena voisi olla vastaavanlainen valtakunnallinen erityistehtävä, mikä Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksella on saamenkielisten palveluiden kehittämisessä. Jyväskylää sopivana sijaintipaikkana tukee myös juuri valmistunut romanipoliittisen ohjelman seurantaraportti, jossa mm. mainitaan Jyväskylä Oulun ohella toisena kuntana, jossa romaneja on huomioitu erikseen sosiaali- ja terveyspalveluissa. Nyt toteutettava selvitys toimii pienimuotoisena aloituksena asialle ja se toteutetaan solmimalla euron ostopalvelusopimus Jyväskylän kaupungin kanssa. Tehtävään palkataan lyhyeksi ajaksi erillinen työntekijä Koskeen. Lausunto Keski-Suomen strategiasta Keski-Suomen liitto pyysi Koskelta lausuntoa mennessä Keski-Suomen strategian luonnoksesta. Kosken lausunto muotoiltiin edellisessä hallituksen kokouksessa käydyn keskustelun pohjalta. Lausunto on esityslistan liitteenä. Strategian viimeistely tehdään lausuntojen perusteella keväällä, ja kehittämisasiakirja käsitellään maakuntavaltuustossa kesäkuussa Sosiaalialan osaamiskeskuksen edustaja Maakunnan yhteistyöryhmään Maakuntahallitus on uudistanut Keski-Suomen maakunnan yhteistyöryhmän (MYR:n) kokoonpanoa EU-ohjelmakauden vaihtuessa. Uutena jäsenenä MYR:iin kutsuttiin Keski- Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen edustaja tuomaan esiin syrjimättömyyden näkökulmaa. Uusia edustajia ryhmään haluttiin myös biotalouden, palveluliiketoiminnan ja vientiyritysten sektoreilta. Jäseninä pysyvät edelleen kuntien edustajat, ELY-keskus, Keski-Suomen kauppakamari, Keski-Suomen yrittäjät ry ja työmarkkinajärjestöt. Kosken varsinainen edustaja on Raili Haaki ja varajäsen Risto Kortelainen. Eläköön elämä ja työ V koulutuspäivä Koske järjestää syksyllä Eläköön elämä ja työ - esimiestyön ja työhyvinvoinnin päivän. Koulutuspäivää on suunniteltu ja toteutettu jo viidettä kertaa yhteistyössä Management Institute of

12 12 (12) Finland (MIF) (ent. johtamistaidon opisto) ja Villinikkarit oy:n kanssa. Tänä vuonna teemana on palvelumuotoilu ja kannattavuuden, palvelun laadun ja työhyvinvoinnin huomioiva johtaminen. Koulutus on maksullinen (115 + alv). Myös hallituksen jäsenten toivotaan jakavan tietoa tahoillaan. Ohjelma on esityslistan liitteenä. 16 Loppuvuoden kokousajankohdat Sovittiin hallituksen kokousajat loppuvuodelle: pe klo 13 ti klo 10 ke klo 13 ke klo Muut asiat Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunnan (KVANK) valtakunnallinen seminaari järjestetään ensi toukokuussa Jyväskylässä. Koskea on pyydetty mukaan yhteistyökumppaniksi seminaarin järjestämiseen. Hallitus totesi, että asia on tärkeä ja Kosken työntekijät voivat osallistua seminaarin järjestelyyn henkilöstöresurssin sallimissa puitteissa. 18 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen Liitteet 4 Risto Kortelainen puheenjohtaja Sivi Talvensola sihteeri