KESKI-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN KANNATUSYHDISTYS HALLITUKSEN KOKOUS

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN KANNATUSYHDISTYS HALLITUKSEN KOKOUS Aika Keskiviikko klo Paikka Kosken kokoustila MAT 100, 1. krs, Matarankatu 4, Jyväskylä Osallistujat Jäsen Päivi Kalilainen, Jyväskylän kaupunki (pj) Kati Närhi, Jyväskylän yliopisto (vpj) Sari Välimäki, K-S sosiaaliturvayhdistys Heljä Siitari, Talentia Keski-Suomi Sakari Möttönen, JASO ry Tuija Hauvala, Jyväskylän seudun mielenterveysseura Mirja Immonen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Mikael Palola, SoTe kuntayhtymä /Perusturvaliikelaitos Saarikka Varajäsen Marja Laurila, Viitasaaren kaupunki Mikko Mäntysaari, Jyväskylän yliopisto Anu Huovinen, Pelastakaa Lapset ry Erkki Keski-Lusa, Sininauhaliitto Kirsti Kokkola, Jyväskylän aikuisopisto Lari Kemiläinen, Vaajakosken Suvanto ry Kare Norvapalo, Jyväskylän ammatti korkeakoulu Anu Pihl, Toivakan kunta Jouko Janhonen, K-S Kehitysvammaisten tukipiiri Jari Ketola, Pesäpuu ry Outi Markkanen, Äänekosken kaupunki Helena Koskimies, K-S Kehitysvammaisten tukipiiri Mirja Lavonen-Niinistö, Mannerheimin lastensuojeluliiton Järvi-Suomen Piiri Sinikka Hotti, Keuruun kaupunki Marja Heikkilä, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (esittelijä) Sivi Talvensola, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (sihteeri)

2 KÄSITELTÄVÄT ASIAT 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi 3 Edellisen kokouksen ( ) pöytäkirjan hyväksyminen Hyväksyttiin pöytäkirja 4 Sosiaaliasiamiehen kertomus vuodelta 2017 Sosiaaliasiamies kiinnitti raportissaan huomiota siihen, että kunnat informoivat asukkaitaan varsin eri tavoin. Asiakkaiden aseman näkökulmasta epätasaarvoa lisää se, että kuntien kotisivujen tiedot sosiaalihuollon palveluista ovat laajuudeltaan ja laadultaan erilaisia. Ongelmaa kärjistää hakemuslomakkeiden huono saatavuus joissakin kunnissa lomakkeet löytyvät kunnan sivuilta ja asiat saa huomattavasti helpommin vireille kuin eräissä muissa kunnissa. Sosiaaliasiamiehellä on huoli sosiaalityöntekijäpulasta ja sen heijastumisesta asiakkaiden asemaan. Työntekijöiden vaihtuminen ja sijaisjärjestelyt heikentävät sosiaalityön laatua ja vaikuttavuutta. Keskisuomalaiset ovat hyvin eriarvoisessa asemassa sosiaalityön saatavuudessa. Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen sosiaaliasiamiehille tuli vuonna 2017 maakunnasta selvitettäväksi 433 asiaa (549 vuonna 2016). Yhteydenottomäärä on laskenut hitaasti ja perustoimeentulotuen siirto Kelalle vauhditti kehitystä. Yhteydenotot lisääntyivät perheasioissa ja muissa kuin sosiaalihuollon asioissa. Vuosien yhteydenottosyiden kehityksen tarkastelu osoitti, että lastensuojelusta tuli eniten palautetta epäasiallisesta kohtelusta ja palvelun toteuttamisesta. Toimeentulotukeen kohdistui eniten tyytymättömyyttä ja siitä myös tiedusteltiin eniten. Kuntakyselyssä selvitettiin kehitysvammahuollon laitospalvelujen käyttöä vuosina Jotta laitosasumisesta voitaisiin luopua valtakunnallisen tavoitteen mukaisesti, maakunnassa on tarve kehitysvammaisten henkilöiden vaativien kuntoutus- ja asumispalvelujen kohentamiseen. Sosiaaliasiamies antoi seuraavat suositukset: 1. Kuntien kotisivuille päivitetään riittävät tiedot sosiaalihuollon palveluista ja saataville laitetaan palvelujen hakemuslomakkeet sekä lakien mukaiset il-

3 moitus- ja muistutuslomakkeet. Voisivatko kunnat ja maakuntavalmistelu ripeällä yhteistyöllä edistää näin kansalaisten yhdenvertaisuutta? 2. Vahvistetaan asiakkaiden osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia omiin asioihinsa. Yhdessä laadittavat palvelusuunnitelmat ovat oivallisia välineitä tavoitteiden saavuttamiseen. 3. Kehitysvammahuollon paikallista osaamista vahvistetaan ja turvataan korkeatasoiset lähipalvelut. 4. Kunnissa varmistetaan riittävät monipuoliset sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen henkilöstöresurssit. Maakunnalliseen palveluun edetään virat ja toimet täytettyinä. 5. Harkinnanvaraista toimeentulotukea käytetään sosiaalityön välineenä, sitä myönnetään kansalaisille tarpeiden mukaisesti ja itsenäisen selviytymisen edistämiseen sekä syrjäytymisen ehkäisyyn. Päätösehdotus Hallitus keskustelee vuoden 2017 sosiaaliasiamiehen raportista ja evästää vuoden 2018 työskentelyä. Päätös Eija Hiekan esitysdiat liitteenä. Käytiin tilastoja läpi keskustellen. Pohdittiin, mistä vuoden 2013 muutos asiatapahtumien vähenemisenä lastensuojelussa ja vammaispalveluissa johtuu. Arveltiin, että kyse voi olla lastensuojelulain muutoksesta, mutta asian vahvistaminen vaatii tarkempaa perehtymistä. Todettiin, että toimeentulotuen yhteydenotot ovat vähentyneet huomattavasti Kela-muutoksen myötä. Perustoimeentulotukeen liittyviä asioita tulee sosiaaliasiamiehelle edelleen, vaikka nyt niihin liittyvä tyytymättömyys tulee kohdistaa Kelalle. Viimeisimpien tutkimusten mukaan Kela-siirrossa kaikkein heikoimmilla olevien asema on huonontunut. PRO SOS -hankkeessa on kehitetty kunta-kela-yhteistyömallia ratkaisemaan tätä ongelmaa. Mallia ryhdytään ottamaan käyttöön Keski-Suomessa syksyllä. Keskusteltiin maakunnan sosiaalityöntekijätilanteesta sekä työntekijäpulan ja pysyvien työntekijöiden ratkaisemisvaihtoehdoista. Kunnissa on paljon eroja kuntien kotisivujen tiedoissa ja sosiaalihuollon lomakkeissa. Todettiin, että asian kuntoon saattamisessa on yksi maakunnallisen yhteistyön paikka.

4 Käytiin keskustelua muutoksenhakumenettelystä sekä siitä, miten se tulisi järjestää tulevassa maakunnassa. Keskusteltiin myös hallinto-oikeuksien laintulkintamenettelystä, jossa on vaihtelua. Lopuksi tuotiin tiedoksi, että sosiaaliasiamiehen vuositilastot on annettu Jyväskylän yliopiston IBM Watson -tekoälyhankkeen tutkimusaineistoksi. Asia on esillä Agorassa järjestettävässä Soteuttamo-seminaarissa klo Romaniasioiden sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimuksen, kehittämisen ja koulutuksen järjestäminen uudistuvissa sote- ja maakuntarakenteissa, ROMKEselvityshankkeen esittely Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksessa on valmistumassa selvitys siitä, kuinka sote- ja aluehallintouudistuksessa kyettäisiin huomioimaan vähemmistöaseman vuoksi keskimääräistä haavoittuvammassa asemassa olevat ihmiset. Asiakaslähtöisyys, osallisuus ja tiedolla johtaminen ovat sote- ja maakuntauudistuksen keskeisiä periaatteita. Selvityksen pohjalta esitetään toimenpiteitä, joita näiden periaatteiden täytäntöönpano edellyttää silloin, kun asiakas kuuluu pieneen, ei-alueelliseen kansalliseen vähemmistöön, romaniväestöön. Selvityksessä ehdotetaan, että Koskea hyödynnettäisiin tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön toimijat yhdistävänä tahona. Kosken tehtävänä olisi siirtymäajan kuluessa kehittää malli, joka tuo maakunnallisen päätöksenteon tueksi osallistavalla tutkimuksella tuotettua, romaniväestön olosuhteet ja palvelutarpeet huomioonottavaa tietoa. Selvitysraportti on tehty sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiantona ja se valmistuu kesäkuussa Selvityshenkilö Päivi Gynther esittelee valmistuvaa raporttia, jonka deadline on Esityslistan liitteenä on tulevan raportin sisällysluettelo. Päätösehdotus Hallitus keskustelee ROMKE-raportista ja evästä romani-erityistehtävän valmistelua sekä osaamiskeskus että sote- ja maakuntauudistuskontekstissa. Päätös Päivi Gyntherin esitysdiat liitteenä. Käytiin keskustelua alueellisten romaniasiain neuvottelukuntien tulevista sijainneista. Tämänhetkinen aluemalliehdotus poikkeaa maakuntauudistuksen yhteistyöalueista. Asiasta ei vielä ole valtakunnallista yhteisymmärrystä. Kos-

5 ken hallituksen näkemys oli, että maakuntien yhteistyöalueita noudatteleva aluemalli ratkaisisi monia yhteistyökysymyksiä. Toisaalta kyse on valtakunnallisesta toiminnasta, joka ei ole kiinnittynyt pelkästään maakuntiin tai ytalueisiin. Kosken hallitus piti romaniasioiden kehittämistä erittäin tärkeänä. Hyvinvointinäkökulman kytkeminen valmisteluun nähtiin tärkeänä osana kokonaisuutta. Romaniasioiden T&K-toiminnan liittämistä osaksi Keski-Suomen ihmislähtöistä hyvinvoinnin osaamiskeskittymää pidettiin kannatettavana ehdotuksena. Esiin tuotiin, että asia on tärkeä myös monikulttuurisuusosaamisen lisäämisen näkökulmasta. Kansalliseen hyvinvoinnin osaamiskeskittymällä voisi olla tärkeä suunnannäyttäjän rooli muihinkin vähemmistöryhmiin kuuluvien sote-asiakkaiden osallisuuden vahvistamisessa. Ylipäänsä oppilaitoksissa ja työpaikoilla tarvitaan tietoa, jotta romanien koulutusta ja työllistymistä saadaan vahvistettua. Hallitus päätti, että esitetyt toimenpidesuunnitelmat hyväksytään keskustelussa käydyin täsmennyksin. 6 Muut asiat - VN on nimennyt uuden osaamiskeskusneuvottelukunnan (liite) Tuotiin tiedoksi. Ensimmäinen uuden jäsenistön kokous pidetään Päätettiin, että neuvottelukunnan esityslistat ja pöytäkirjat materiaaleineen lähetetään Kosken hallituksen tiedoksi evästystä varten. - Meijän Mieli -hankehakemus on lähtenyt STEA:aan (liite) o Lisäksi alahankkeena Paikka auki-ohjelmasta haettu kahta osaaikaista osatyökykyistä hankeassistenttia hankkeeseen o Koske hakenut samasta ohjelmasta avustusta nuoren työttömän palkkaamiseksi toimistoassistentiksi - Palvelupolut kuntoon (PAKU) -hanke saamassa rahoituksen ESRrahoituksen o Alkaa elokuussa o Koskeen yksi työntekijä o JAMK hallinnoi - Syksyn kokousaikataulusta sopiminen Kokouspaikkana MAT 100 Koskessa o To klo o Ke klo 13.00

6 o Ti klo Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Päivi Kalilainen Puheenjohtaja Sivi Talvensola Sihteeri