KESKI-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN KANNATUSYHDISTYS HALLITUKSEN KOKOUS

Transkriptio

1 1 (5) KESKI-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN KANNATUSYHDISTYS HALLITUKSEN KOKOUS Aika klo Paikka Koske, Matarankatu 4, 2. kerroksen kokoushuone 202 Osallistujat Janhonen, Jouko X hallituksen jäsen, Keski-Suomen kehitysvammaisten tukipiiri Jutila, Leena X toiminnanjohtaja, Pelastakaa Lapset Keski- Suomen piiri Markkanen, Outi X sosiaalityön johtaja, Äänekoski Kortelainen, Risto X Rantanen, Riikka Nurmesniemi, Anna (varaj) X Möttönen, Sakari X Mäntysaari, Mikko Immonen, Mirja X Mattila, Kati-Pupita Lahti, Kari (varaj) X Palola, Mikael Torkkeli, Juha Haaki, Raili X Heikkilä, Marja X muutosjohtaja, Jyväskylä varapuheenjohtaja, Talentia Keski-Suomi ry tiedotusvastaava, Talentia Keski-Suomi ry varapuheenjohtaja, Varttuneiden asumisoikeusyhdistys Jaso professori, Jyväskylän yliopisto Koulutuspäällikkö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu vs. kehitysjohtaja, Sininauhaliitto Vaajakosken Suvanto ry johtaja, perusturvakuntayhtymä Saarikka hallituksen jäsen, Keski-Suomen sosiaaliturvayhdistys ry kehittämispäällikkö, Koske johtaja, Koske KÄSITELTÄVÄT ASIAT 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen

2 2 (5) 2 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi 3 Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen Hyväksyttiin edellisen kokouksen ( ) pöytäkirja 4 Katsaus Kosken nykytilaan Koska Sosiaalialan osaamiskeskuksen toimintaa ja tulevaisuutta tullaan käsittelemään tässä kokouksessa ja mahdollisesti jatkossakin, on hyvä käydä läpi Kosken nykytilannetta ja vähän historiaakin. Tätä varten on esityslistan liitteenä diasarja. Samoin työyhteisön nykykokoonpano on esitelty esityslistan liitteessä. Päätösehdotus: Hallitus keskustelee Kosken nykytilanteesta. Historiaa tarkastellessa keskusteltiin sosiaalialan kehittämisohjelmien vaikuttavuudesta. Sosiaalialan kehittämishankkeen ( ) aikana toteutettiin Keski-Suomessakin useita maakunnan kokoisia hankkeita. Kokemuksen ja myös valtakunnallisen arvioinnin mukaan esim. tuolloin perustetut kehittämisyksiköt toimivat tuloksekkaasti. Tehokas tapa oli aluelähtöinen monitoimijainen kehittäminen ja sen valtakunnallinen substanssikohtainen koordinointi. Sittemmin laajempien Kaste-ohjelmien myötä kehittämistyö on ehkä koettu etääntyneen kunnista. Keskusteltiin ylipäätänsä projektimuotoisen kehittämistoiminnan mahdollisuuksista toimia dynaamisesti ja tuloksellisesti. Tavoitteet tulisi asettaa nykyistä selkeämmin. Tärkeää on erottaa toisistaan asiat, joiden kehittämisessä lopputulos voidaan määritellä ja ne asiat, jotka ovat monimutkaisempia. Projekteja on erilaisia. Esimerkiksi lastensuojelutyössä ei voida selkeästi tietää, mikä on paras toimintamalli. Tällöin kehittämistyötä tulee tehdä parhaiden asiantuntijoiden toimesta ja tiiviisti yhteistyössä käytännön toimijoiden kanssa. Tuloksen osoittaminen rahoittajataholle on joskus kuitenkin vaikeaa. Prosessinomainen kehittämistyö muuttaa suuntaansa tarpeen ja tilanteiden mukaan ( kokeilukulttuuri ). Myös tällaisen kehittämistyön tuloksia tulisi kuitenkin dokumentoida selkeästi. Todettiin että myös tulevaisuudessa olisi erityisen tärkeää säilyttää kehittämistyössä hyvä kosketus arkityöhön, kuntien ja järjestöjen toimijoihin. Vaarana on se, että osaamiskeskukset kytketään vain palvelemaan ministeriön valtakunnallisten hankkeiden tavoitteita ja menetetään kosketus perustyöhön ja alueen omiin tarpeisiin. 5 Lausunnon antaminen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportista Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmä on laatinut väliraportin, jossa on todettu uudistuksen pääperiaatteet (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2013:15. Liite). Jatkotyönsä tueksi valmisteluryhmä pyytää kunnilta ja muilta tahoilta lausunnot väliraportista mennessä. Lausunnon voi antaa joko vastaamalla webropol kyselyyn tai antamalla perinteisen lausunnon (kysely lähetetty hallituksen jäsenille ).

3 3 (5) Hallituksen tulisi keskustella järjestämislakityöryhmän raportista ja päättää, missä laajuudessa lausunto annetaan. Vaihtoehtoina ovat ainakin seuraavat: - lausunto annetaan koko raportista - lausunto annetaan vain koskien kehittämistä, koulutusta ja tutkimusta - lausunto annetaan yhteisenä muiden osaamiskeskusten kanssa Keski-Suomen osalta sosiaalialan osaamiskeskus voi ottaa kantaa ainakin sosiaali- ja terveydenhuollon integraatioon, sosiaali- ja terveydenhuollon irrottamiseen muusta kuntarakenteesta ja järjestämismalliin. Myös uuteen sote- ervaan liittyviin kysymyksiin voidaan ottaa kantaa, koska osaamiskeskusten tulevaisuuden kannalta on keskeistä, mitä niistä säädetään. Päätösehdotus: Hallitus keskustelee sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportista ja linjaa osaamiskeskuksen lausunnon sisällön. Päätettiin keskittyä ottamaan kantaa lähinnä vain kehittämistä, koulutusta ja tutkimusta ja osaamiskeskusten asemaa koskeviin kysymyksiin. Tätä toimintaa olisi hyvä tarkastella niin kuntatoimijoiden kuin järjestöjenkin osallisuuden kannalta. Kansalaisyhteiskunnan näkyminen on tärkeä asia. Kosken kannatusyhdistystä ei tietenkään voida ulkopuolelta lakkauttaa. Osaamiskeskustoiminnan rahoitus voidaan kuitenkin lainsäädännöllä suunnata toisin tai jaettavaksi esim. erva-alueen kautta. Todennäköistä on osaamiskeskustoiminnan rahoituksen siirtyminen lakiuudistusten myötä kuntien sosiaali- ja terveystoimelle, uusille integroiduille organisaatioille. Tarkasteltiin lähemmin väliraportin kohtaa, jossa hahmotellaan sote-ervan tehtäviä. Toivottava tilanne ei ole se, että kehittämistyötä tehtäisiin Kuopiosta käsin. Tärkeää on hahmotella Keski-Suomen mallia, jossa toimijoina ovat paitsi osaamiskeskus myös maakunnan tutkimuksen ja opetuksen organisaatiot. Päätettiin valmistella omaa lausuntoa tästä näkökulmasta. Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio on myös kehittämistoiminnassa todennäköinen suunta. Integroituminen voidaan toteuttaa monella tavalla. Todettiin kunnallisen sosiaalipolitiikan olevan tulevaisuudessa uhattuna. Tästä näkökulmasta ei ole välttämättä hyvä integroida sosiaalihuoltoa samaan isoon maakunnalliseen organisaatioon erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kanssa. Keskeistä on sosiaalihuollon kokonaisvaltaisen työotteen säilyminen ja yhteys kuntien perustasoon (koulutoimeen, vapaa-ajan toimintoihin, järjestötyöhön, ). Kuntien tulisi kuitenkin olla kohtuullisen kokoisia, ei liian pieniä eikä liian isoja. Huonoin vaihtoehto olisi sellainen eteneminen, että ensin yhdistetään perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito ja myöhemmin sosiaalihuolto jo valmiiksi rakennettuun terveydenhuollon organisaatioon. Toisaalta todettiin että integraatio ja yhteinen työskentely antavat hyviä mahdollisuuksia myös sosiaalihuollolle. Todettiin että kehittämistyö on eritoten fokusoitava viisaasti. Näin

4 4 (5) voitaisiin parhaimmillaan vaikuttaa paljon palveluja käyttävien asiakkaiden tilanteisiin ja vähentää palveluiden pirstaloitumisesta aiheutunutta tehottomuutta. Kaiken kaikkiaan, olipa hallinnolliset ratkaisut mitä tahansa, ei kannattaisi heittää pois jo toimiviksi rakennettuja yhteistyötapoja. Näitä löytyy varsinkin pienemmiltä paikkakunnilta. 6 Sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon integroitu osaamiskeskus" Osana Uusi sairaala hanketta, ovat perusterveydenhuollon toimijat (vastuualuejohtaja Jarmo J. Koski, Jyväskylä ja asiantuntija lääkäri Anneli Kuusinen perusterveydenhuollon yksiköstä) lähteneet ideoimaan perusterveydenhuollon yksikön ja sosiaalialan osaamiskeskuksen toiminnan keskittämistä samoihin tiloihin osaksi Uutta sairaalaa. Jarmo J. Koski on luonnostellut mallista esityksen. (lähetetään ensi viikon alussa). Mallista on käyty alustavaa keskustelua työntekijöiden kesken ja se on herättänyt monia kysymyksiä. Päätösesitys: Hallitus keskustele Sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon integroitu osaamiskeskus" luonnoksesta ja evästää työntekijöitä asian jatkokäsittelyssä. Valtuutettiin Kosken johtaja käymään rakentavia neuvotteluja terveydenhuollon edustajien kanssa. Hallitus pidetään ajan tasalla asian etenemisestä. Asia tulee olemaan esillä myös Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon koordinaatioryhmässä. Todettiin, että asialla ei pitäisi olla kiirettä. Päätettiin että Kosken kannatusyhdistys tulee ottamaan asioihin kantaa itsenäisenä yhdistyksenä, vaikkakin tiedostetaan mahdolliset pulmat järjestöpohjaisen työn suhteessa tulevaan lakisääteiseen toimintaan. 7 Uuraisten kunnan jäsenhakemus Uuraisten kunta on ilmoittanut haluavansa liittyä Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kannatusyhdistys ry:n jäseneksi. Päätösesitys: Hallitus hyväksyy Uuraisten kunnan jäsenhakemuksen. Päätettiin hyväksyä Uuraisten kunta Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kannatusyhdistys ry:n jäseneksi. 8 Muut asiat Koske on aktiivisesti suunnittelemassa Keski-Suomen Kaste-hankkeita syksyn hakukierroksen hankkeille: Keski-Suomen sote 2020 ja Vanhus- ja vammaistyön kehittämishanke.

5 5 (5) Seuraavat hallituksen kokoukset ti klo 13.00, tilassa 118, 1 krs to klo 13.00, tilassa 100, 1 krs 9 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Puheenjohtaja Sihteeri Risto Kortelainen Raili Haaki Liitteet 4