YLEISHYÖDYLLISEN YHTEISÖN TALOUS

Transkriptio

1 YLEISHYÖDYLLISEN YHTEISÖN TALOUS Paula Pylkkänen 1

2 YHDISTYKSEN TALOUSPROSESSI Paula Pylkkänen 2

3 Yhdistys hankkii tuloja, jotka se uhraa menoina tuottaakseen suoritteita, joiden laatu riippuu toiminnan tarkoituksesta ja päämääristä. Yhdistyksen toiminnan tarkoitus on tuottaa suoritteita, joilla toteutetaan niitä tarpeita ja päämääriä, joita varten yhdistys on perustettu. Yhdistyksen on hankittava tuloja, joilla se maksaa toiminnan aiheuttamat menot ja siten aikaansaa suoritteita Paula Pylkkänen 3

4 Sijoitusluonteisen omaisuuden ostot ja myynnit Sijoitusmarkkinat Omaisuudesta johtuvat tuotot ja kulut Varainhankinta Saadut tuotot Pääoman sijoitukset ja palautukset Yhdistyksen talous prosessi Rahoitusmarkkinat Kulut suorite tuotannosta Tuotot suoritteista Kulut varainhankinnasta Rahoitustuotot ja -kulut Aatteellinen toiminta Paula Pylkkänen 4

5 YHDISTYKSEN TALOUDENHOIDON JÄRJESTÄMINEN Paula Pylkkänen 5

6 Jäsenten valitsema hallitus vastuussa taloudenhoidosta Huolellisuusvelvoite Valvontavelvoite Käytännön järjestäminen Yhdistyslakiin kirjattu hallituksen velvoite huolehtia kirjanpidon lainmukaisuudesta (yhdistyslaki 6:35 1 mom.) Taloudenhoidon ohjeena jäsenistön vahvistamat toimintasuunnitelmat ja talousarviot Paula Pylkkänen 6

7 Sisäiset taloushallintoon liittyvät toimintaohjeet = taloussääntö Hallitus laatii ja hyväksyy, ei rekisteröidä sääntöjen lailla. Voidaan myös käsitellä yhdistyksen kokouksessa. Määritellään mm. tositteiden ja laskujen hyväksymistavat, ohjeet tilinpäätöksestä ja tilintarkastuksesta jne. HALLITUS VOI DELEGOIDA TEHTÄVIÄ MUTTA EI VASTUUTA Paula Pylkkänen 7

8 Hallituksen päätettävä ja järjestettävä mm: Laskujen hyväksymismenettely Maksuliikenteen hoitamistavat Hallitus avaa ja lopettaa pankkitilit Tilien käyttäjien nimeäminen Käteiskassan hoito ja enimmäismäärän vahvistaminen Kirjanpito Kirjanpidon tilikartta ja käytettävät tilikirjat Talousarviopoikkeamien aiheuttamat toimenpiteet Paula Pylkkänen 8

9 Tehtävien järjestelyssä otettava huomioon vaaralliset työyhdistelmät Minimoi huolimattomuudet ja väärinkäytökset Vaarallisia työyhdistelmiä esim: Käteiskassanhoito + pankkitilien hoito Palkanlasku + palkanmaksu Hallituksella valvontavelvollisuus Paula Pylkkänen 9

10 Hallitus valitsee taloudenhoitajan ja kirjanpitäjän Voivat olla hallituksen ulkopuolisia Sama henkilö voi hoitaa molemmat tehtävät Kirjanpitäjän oltava yhdistysten kirjanpitoon ja tilinpäätökseen perehtynyt Jos liiketoimintaa, hallittava myös liikekirjanpito Jos toiminta laajaa, tilitoimisto tai muu ammattikirjanpitäjä Paula Pylkkänen 10

11 Taloudenhoitajan tehtävät: Maksuliikenne Kirjanpito Käteiskassan hoito Tilinpäätösluonnoksen laatiminen Talousarvion toteutumisen seuranta Hallituksen avustaminen talouden suunnittelussa Veroilmoituksen laatiminen Paula Pylkkänen 11

12 YHDISTYKSEN KIRJANPITO Paula Pylkkänen 12

13 Kaikki yhdistykset kokoon ja laatuun katsomatta ovat kirjanpitovelvollisia ja niiden on pidettävä kahdenkertaista kirjanpitoa sekä noudatettava hyvää kirjanpitotapaa. (Kirjanpitolaki 1:1-3 ) Paula Pylkkänen 13

14 Kirjanpidon tehtävänä kirjata taloutta koskevat tiedot juoksevasti ja toimia perustana tilinpäätökselle. Kirjanpitoa koskevat yleiset säädökset sisältyvät kirjanpitolakiin (KPL, 1336/1997) ja kirjanpitoasetukseen (KPA, 1339/1997). Perusperiaatteet ovat kaikille samat, ellei jossakin kirjanpitovelvollista koskevassa erityislainsäädännössä ole määrätty toisin Paula Pylkkänen 14

15 Yhdistys on pieni kirjanpitovelvollinen, kun sekä päättyneellä sekä sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on ylittynyt enintään yksi seuraavista rajoista: liikevaihto tai sitä vastaava tuotto euroa taseen loppusumma euroa palveluksessa keskimäärin 50 henkilöä Aatteellisessa yhteisössä ja säätiössä liikevaihtoa vastaava tuotto tarkoittaa varsinaisen toiminnan, varainhankinnan sekä sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuottojen yhteismäärää Paula Pylkkänen 15

16 Kirjanpidon kirjausten on perustuttava liiketapahtuman todentaviin tositteisiin. (KPL 2:5 ) Tositteen tulee olla numeroitu ja päivätty. Tositteesta käytävä ilmi, mille tileille tapahtuma on kirjattu, ellei se ilmene peruskirjanpidosta. Tulotositteesta käytävä ilmi luovutettu suorite Menotositteesta käytävä ilmi ostettu tuote Tositteissa on mainittava myös vastaanotto- tai luovutusajankohta. Tositteesta tulisi ilmetä, miten tulo tai meno liittyy yhdistyksen toimintaan Paula Pylkkänen 16

17 Pankin tiliotetta voi käyttää maksutositteena, jos se on riittävästi yksilöity. Tositteen voi laatia myös itse muun muassa keräysten tai arpajaisten tuotosta, ja silloin sen tulee olla asianmukaisesti varmennettu. Tositteisiin on tehtävä merkinnät selvästi ja pysyvästi. Huom. Lämpöpaperille tulostetut kuitit suositeltavaa kopioida, teksti ei usein säily Ostolaskujen, kuittien ja muiden tositteiden on oltava alkuperäisiä. Edustuskulutositteisiin on merkittävä osallistujien nimet ja tilaisuuden tarkoitus. Huom. Alv-erittely tositteessa, jos veronalaiseen elinkeinotoimintaan Paula Pylkkänen 17

18 Tulot ja menot tositteissa on tarvittaessa eriteltävä niin, että ne helposti voidaan jakaa kirjanpidossa eri toiminnoille oikein Ulkopuolinen kirjanpitäjä ei välttämättä osaa tehdä jakoa itse Tärkeätä, jotta verotettavalle liiketoiminnalle kohdistuu kaikki ja vain sen aikaansaamat tulot ja menot Kaikkien yhdistyksen tositteita käsittelevien tulee tuntea ohjeet, jotka hallitus laatii Paula Pylkkänen 18

19 TULOSLASKELMAN RAKENNE Varsinainen toiminta = sääntöjen tarkoituspykälän määrittelemä toiminta Tuottoina Toiminnasta saadut tulot Erityis- ja kohdeavustukset varsinaiseen toimintaan (hankkeet, tapahtumat, projektit) Investointiavustukset toimitiloihin, laitteisiin Kuluina mm. Henkilöstömenot Poistot käyttöomaisuudesta Materiaalit Muut kulut Varsinainen toiminta voidaan jakaa eri toiminnanaloihin tarpeen vaatiessa sisäistä laskentaa ja suunnittelua helpottamaan Hankkeet, tapahtumat, projektit Yleiskuluja voidaan jakaa jo budjetointivaiheessa Paula Pylkkänen 19

20 Varainhankinta keräyksistä, myyjäisistä, arpajaisista, jäsenmaksuista ja lahjoituksista saatavat tulot varainhankinnasta aiheutuvat menot Paula Pylkkänen 20

21 Sijoitus- ja rahoitustoiminta kiinteistöt, osakkeet tai muu sellainen omaisuus, joka on hankittu sijoitustarkoituksessa, eikä niitä käytetä varsinaisessa toiminnassa. Korkotulot pankkitileiltä Osinkotulot Vuokratulo osakehuoneistosta Korkomenot pankkilainoista Korkomenoihin voidaan saada jossain tapauksissa avustuksia Paula Pylkkänen 21

22 Satunnaiset erät Käyttöomaisuuden myyntivoitot tai tappiot Yleisavustukset Avustukset, jotka eivät kohdistu tiettyyn toimintaan, projektiin tai investointiin Tilinpäätössiirrot Jos päätetty, että tietty summa vuodessa rahastoidaan = rahastosiirto Poistoerot Vapaaehtoisten varausten muutos YHDISTYKSET EIVÄT VOI TEHDÄ VARAUKSIA, ELLEIVÄT NE PERUSTU VEROTUKSEEN Paula Pylkkänen 22

23 Avustukset kirjanpidossa Tiettyyn toimintaan saadut avustukset tuloksi sinä vuonna kun avustus lopullisesti saatu Jos avustus maksetaan takapainotteisesti, syntyneet kulut tilinpäätöksessä saatavia avustuksen myöntäjältä Etukäteen saatu avustus (ei syntyneitä kuluja) velka avustuksen myöntäjältä Investointiin saatu avustus kirjataan hankintamenon vähennykseksi Yleisavustukset maksuvuoden tuloa Paula Pylkkänen 23

24 YHDISTYKSEN TALOUDEN SUUNNITTELU, BUDJETOINTI JA RAPORTOINTI Periaatteita voidaan soveltaa myös tapahtumien, hankkeiden ja projektien budjetointiin Paula Pylkkänen 24

25 TALOUDEN SUUNNITTELU 1. Laskentajärjestelmä 2. Toimintasuunnitelma Paula Pylkkänen 25

26 1. Laskentajärjestelmä Talouden suunnittelun perustaksi laskentajärjestelmä Tehtävänä on koota tietoa toiminnasta ja taloudesta sekä tuottaa erilaisia suunnittelu-, tarkkailu- ja informaatiolaskelmia. Eri laskelmat rakenteeltaan ja sisällöltään samanlaisia Paula Pylkkänen 26

27 Suunnittelulaskelmia mm: Pitkän aikavälin suunnitelmat Talousarvio l. budjetti Kustannusarviot, hinnoittelulaskelmat Toteutuslaskelmat Kirjanpito Seurantalaskelmat mm. Tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma Budjetin toteutumisen seuranta Muut, esim. hinnoittelun oikeellisuuden seuranta ja kustannusarvioiden paikkansapitävyys Paula Pylkkänen 27

28 2. Toimintasuunnitelma Sääntöjen tarkoituspykälä pohjana. Toimintasuunnitelma perustuu yhdistyksen toiminta-ajatukselle. Sanallisen toimintasuunnitelman tulisi olla lyhyt ja ytimekäs, mukana muutama avainalue. Voidaan tehdä pitkälle ajanjaksolle (3-5 vuotta) sekä vuositasolla Paula Pylkkänen 28

29 Tekovaiheessa hyvä miettiä toimintaympäristöä ja siinä tapahtuneita muutoksia sekä arvioida tulevaa kehitystä. Suunnitelmaa tehtäessä tarvitaan laskentajärjestelmän tuottamaa taloudellista informaatiota. Ehdotuksen toimintasuunnitelmaksi tekee yhdistyksen hallitus. Toimintasuunnitelma käsitellään ja vahvistetaan yhdistyksen sääntöjen määräämässä kokouksessa Paula Pylkkänen 29

30 SWOT Vahvuudet - Heikkoudet - Mahdollisuudet - Uhkat Paula Pylkkänen 30

31 Pitkän tähtäimen suunnitelmat summittaisia ja suuntaa antavia rullaavia, ei pakollisia, tuo jatkuvuutta toimintaan Vuositason toimintasuunnitelma esimerkiksi toiminnanaloittain ja tuloslaskelman kaavaan perustuen Yleensä säännöissä määrätty = pakollinen Paula Pylkkänen Paula Pylkkänen 31

32 BUDJETOINTI 1. Talousarvio l. tulosbudjetti 2. Rahoitusbudjetti l. rahoitusarvio 3. Maksuvalmiusbudjetti 4. Muita budjetteja Paula Pylkkänen 32

33 1. Talousarvio l. tulosbudjetti Pitkän aikavälin talousarvio (3-5 vuotta) Summittainen, suuntaa-antava Lyhyen aikavälin talousarvio Tilikausittain, tarkka Sääntöjen määräämä = pakollinen Tulosbudjettien (talousarvioiden) perustuttava toimintasuunnitelmiin Tilikauden tulosbudjetti arvio tilikauden tuotoista ja kuluista Samalla taloudenhoidon suunnitelma ja ohje toimihenkilöille Laaditaan vastuu/toiminta-aloittain tuloslaskelman eriä noudattaen Kannattaa tehdä julkaistavaa tuloslaskelmaa yksityiskohtaisemmin (tileittäin) Yhdistyksen sääntöjen määräämä kokous hyväksyy Paula Pylkkänen 33

34 Budjetoinnin tueksi kustannus- ja investointilaskelmia Hallituksen pystyttävä perustelemaan budjettiehdotuksensa Palveluiden hinnoittelulaskelmat Omat laskelmat tapahtumien jne. tuotoista ja kuluista Avustukset budjetoitava varovaisuutta noudattaen Isot investoinnit saattavat tarvita jäsenistön hyväksymisen (vrt. säännöt) Paula Pylkkänen 34

35 Hankkeille pääbudjetissa könttäsummat, joiden puitteissa yksityiskohtaiset budjetit, hallituksen hyväksyntä riittää Avustusten myöntäjillä omat budjettilomakkeensa, sovellettava, kun viedään koko yhdistyksen vuosibudjettiin Tilikauden tulos = pääkohtien kumulatiivinen summa Selvitettävä rahoitusjäämä tarvitaan suunnittelussa tilikauden tuloksesta eliminoidaan budjetoitujen poistojen vaikutus (poistoja ei makseta rahassa) Paula Pylkkänen 35

36 2. Rahoitusbudjetti l. rahoitusarvio Esittää rahavarojen kehityksen ja riittävyyden Otetaan huomioon investoinnit sekä saamisten ja velkojen muutokset Oltava aina tasapainoinen Voidaan tehdä vuositasolla rahoituslaskelman muotoon Paula Pylkkänen 36

37 3. Maksuvalmiusbudjetti lyhyelle aikavälille Kk- tai neljännesvuositasolla tarpeen mukaan Käytettävissä oleviin rahavaroihin lisätään ennakoidut kassaanmaksut ja vähennetään ennakoidut kassastamaksut Erotus = käytettävissä olevat rahavarat kauden lopussa Käytettävissä olevat varat = käteiskassa+pankkitililtä heti nostettavissa olevat varat Paula Pylkkänen 37

38 4. Muita budjetteja Tarvittaessa voidaan laatia erikseen osabudjetteja, mm. Investointibudjetti Henkilöstöbudjetti Elinkeinotoiminnan budjetti Tasebudjetti Kassabudjetti esim. viikkotasolla Varainhankintaan sisältyvälle liiketoiminnalle erilliset budjetit liikekaavan mukaiselle tuloslaskelmapohjalle Tarvittaessa budjetit esim. kk- tai neljännesvuositasolla Seuranta Ennakointi reagointi muutoksiin ajoissa Paula Pylkkänen 38

39 KIRJANPIDON RAPORTOINTI 1. Sisäinen raportointi 2. Ulkoinen raportointi Paula Pylkkänen 39

40 1. Sisäinen raportointi Raportointijärjestelmä luotava sellaiseksi, että hallitus pystyy saamaan kokonaiskuvan toteutuneesta toiminnasta, tuloksesta ja rahoitusasemasta. Raportointijakso 3 4 kk. Seuranta-analyysit toteutumien ja suunnitelmien eroista ja toiminnan tuloksellisuudesta. Viimeistään seuranta-analyysi tehtävä tilinpäätösvaiheessa vuosikertomusta laadittaessa Paula Pylkkänen 40

41 Kirjanpidosta saatavat raportit Tuloslaskelma Tase Toteutuman ja budjetin erotus Toteutumat kustannuspaikoittain Tulosennuste Tulostus kirjanpito-ohjelmasta tai laaditaan taulukkolaskennassa. Kirjanpitojärjestelmä suunniteltava niin, että helposti saadaan eriteltyä ja kohdistettua eri toiminnanalojen kustannukset: Kustannuspaikkalaskenta Projektilaskenta Yleiskustannusten jakoperusteet eri toiminnanaloille/palveluille Tilikartassa omat tilit toiminnoille/palveluille Paula Pylkkänen 41

42 Kiinteistö omana kokonaisuutena budjeteissa ja tuloslaskelmissa Kustannusten ja tuottojen jako verottomaan ja veronalaiseen, jos taloa käytetään itse yleishyödylliseen toimintaan, vuokrataan yleishyödylliseen toimintaan, vuokrataan yksityiselle tai käytetään liiketoiminnassa Jakoperuste aika tai pinta-ala Käyttöpäiväkirja apuna Osakehuoneiston vuokra sijoitustoiminnan tuloa Henkilöstökustannukset osattava kohdistaa liiketoiminnalle ja yleishyödylliselle toiminnalle Erottelu tuntikirjanpidon mukaan Laskutetut tunnit/kokonaistunnit Kohdistus tärkeää verotuksellisten seikkojen takia Paula Pylkkänen 42

43 2. Ulkoinen raportointi Ulkoisen raportoinnin kohteet: Jäsenistö Toiminnan rahoittajat (avustusten myöntäjät) Rahoittajilla usein myös omia raportointivaatimuksia (valtion tuet, RAY, Leader jne.) Tilanteesta riippuen voi olla myös muita sidosryhmiä (verottaja) Lakisääteinen tilinpäätös ja toimintakertomus tärkein ulkoisen raportoinnin muoto Tilinpäätöksen sisältö: Tuloslaskelma (kuvaa tuloksen muodostumista tilikaudella) Tase (tilinpäätöshetken taloudellinen asema) Paula Pylkkänen 43

44 Rahoituslaskelma (selvitys rahavarojen hankinnasta ja käytöstä, yhdistyksillä ja säätiöillä ei lakisääteistä) Tilinpäätöksen liitetiedot Pienillä kirjanpitovelvollisilla lyhennetyt liitetietovaatimukset Yhdistyslaissa ei liitetietovaatimuksia KPL ja KPA Kirjanpitolain tarkoittama toimintakertomus pakollinen vain suurilla yhdistyksillä ja säätiöillä Ei sama asia kuin sääntöjen määräämä toimintakertomus Pienten kirjanpitovelvollisten ei kannata tehdä vapaaehtoisesti KPL:n mukaista toimintakertomusta Paula Pylkkänen 44

45 Sidosryhmille kertomus toiminnasta, tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Sääntöjen määräämä vuosikertomus Muoto ei virallisesti määritelty Muistettava jäsenten ja rahoittajien tarpeet Läpinäkyvyys Uskottavuus (mahd. rahoittajat) Yleishyödyllisen toiminnan kuvaus tärkeä Paula Pylkkänen 45

46 Vuosikertomuksen laadinnan ohjenuoria, mm: (soveltuu myös hankkeiden ja projektien raportointiin) (Samuli Perälä Johanna Perälä: Yhdistyksen ja säätiön talous, kirjanpito ja verotus) Kuvaa toiminta ja tavoitteet selkeästi Kerro toiminnan rahoituksesta (toimintaajatus/luvut) Esitä taloudellinen asema selkeästi Raportoi johtamisesta ja valvonnasta Pyri selkeään ja yksinkertaiseen raportointiin Paula Pylkkänen 46

47 YLEISHYÖDYLLISEN YHDISTYKSEN VEROTUS Paula Pylkkänen 47

48 Yleishyödyllisyys TVL 22 :n mukaan yhteisö on yleishyödyllinen, jos se toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi aineellisessa, henkisessä, siveellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä; sen toiminta ei kohdistu rajoitettuihin henkilöpiireihin; se ei tuota toiminnallaan siihen osalliselle taloudellista etua osinkona, voitto-osuutena taikka kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä Paula Pylkkänen 48

49 Yleishyödyllisenä yhteisönä voidaan pitää muun muassa maatalouskeskusta, maatalous- ja maamiesseuraa, työväenyhdistystä, työmarkkinajärjestöä, nuoriso- tai urheiluseuraa, näihin rinnastettavaa vapaaehtoiseen kansalaistyöhön perustuvaa harrastus- ja vapaaajantoimintaa edistävää yhdistystä, Paula Pylkkänen 49

50 puoluerekisteriin merkittyä puoluetta sekä sen jäsen-, paikallis-, rinnakkais- tai apuyhdistystä, myös muuta yhteisöä, jonka varsinaisena tarkoituksena on valtiollisiin asioihin vaikuttaminen tai sosiaalisen toiminnan harjoittaminen taikka tieteen tai taiteen tukeminen. Yleishyödyllisenä yhteisönä voidaan pitää myös yleisissä vaaleissa ehdokkaan tukemiseksi varattua varallisuuskokonaisuutta. ( /275 Luettelo on esimerkinomainen, ja monet muutkin yhdistykset voivat täyttää yleishyödyllisyyden kriteerit. Tuloverolaki ei rajoita yleishyödyllisyyttä tiettyihin yhteisömuotoihin Paula Pylkkänen 50

51 Verovelvollisuus Yleishyödyllinen yhdistys on verovelvollinen saamastaan elinkeinotulosta (TVL 22.1 ). Jos yleishyödyllisyysstatus menetetty, verovelvollisuus kaikista tuloista Voidaan menettää, jos liiketoiminta liian suurta yleishyödylliseen toimintaan nähden Paula Pylkkänen 51

52 Elinkeinotoiminta Yhdistyslain 5 mukaisesti yhdistys saa harjoittaa vain sellaista elinkeinoa tai ansiotoimintaa, josta on määrätty sen säännöissä tai joka muutoin välittömästi liittyy sen tarkoituksen toteuttamiseen taikka jota on pidettävä taloudellisesti vähäarvoisena Paula Pylkkänen 52

53 Elinkeinotoiminta = yhdistyksen harjoittama ammatti- ja liiketoiminta. Elinkeinotoiminnan arvioimiseksi seuraavia kriteereitä: voitontavoittelu, vieraan pääoman käyttö, itsenäisyys, suunnitelmallisuus, säännöllisyys, Paula Pylkkänen 53

54 jatkuvuus, taloudellisen riskin olemassaolo, toimiminen kilpailutilanteessa, toiminnan kohdistuminen tavanomaisiin kauppatavaroihin suuntautuminen ulospäin rajoittamattomaan tai ainakin laajahkoon rajattuun henkilöjoukkoon Paula Pylkkänen 54

55 Elinkeinotoiminta ei saa olla yhdistyksen pääasiallista toimintaa, mutta vähäinen elinkeinotoiminta sallitaan yleishyödyllisyyttä menettämättä, jos elinkeinotoiminnan tarkoituksena on saada varoja yleishyödyllisen tarkoituksen toteuttamiseen. Toiminnan tosiasiallinen luonne on ratkaisevaa silloin, kun arvioidaan yhdistyksen yleishyödyllisyyttä. Toimintakertomus yhtenä arviointiperusteena Paula Pylkkänen 55

56 Rekisteröimätön yhdistys ei ole verolainsäädännön mukainen yhteisö, eikä se siksi voi myöskään verotuksessa olla TVL 22 :n mukainen yleishyödyllinen yhteisö. Rekisteröimätöntä yhdistystä pidetään yhtymänä, ja sen saama tulo verotetaan osakkailta Paula Pylkkänen 56

57 Tuloverotus Yleishyödyllisen yhdistyksen elinkeinotulona ei pidetä: yhteisön toimintansa rahoittamiseksi järjestämistä arpajaisista, myyjäisistä, urheilukilpailuista, tanssi- ja muista huvitilaisuuksista, tavarankeräyksestä ja muusta niihin verrattavasta toiminnasta eikä edellä mainittujen tilaisuuksien yhteydessä harjoitetusta tarjoilu-, myynti- ja muusta sellaisesta toiminnasta saatua tuloa; jäsenlehdistä ja muista yhteisön toimintaa välittömästi palvelevista julkaisuista saatua tuloa; Paula Pylkkänen 57

58 adressien, merkkien, korttien, viirien tai muiden sellaisten hyödykkeiden myynnin muodossa suoritetusta varojenkeräyksestä saatua tuloa; sairaaloissa, vajaamielislaitoksissa, rangaistus- tai työlaitoksissa, vanhainkodeissa, invalidihuoltolaitoksissa tai muissa sellaisissa huoltolaitoksissa ja huoltoloissa hoito-, askartelutai opetustarkoituksessa valmistettujen tuotteiden myynnistä tai tällaisessa tarkoituksessa suoritetuista palveluksista saatua tuloa; bingopelin pitämisestä saatua tuloa Paula Pylkkänen 58

59 Avustusten verotus Yleishyödylliseen toimintaan saatu avustus verotonta Elinkeinotoimintaan kohdistuva avustus elinkeinotoiminnan veronalaista tuloa Paula Pylkkänen 59

60 Tanssi- ja muut huvitilaisuus Muun huvitilaisuuden käsitettä ei määritelty tuloverolaissa Verotuksessa lähtökohtaisesti elinkeinotoimintana konsertit, musikaalit, teatterinäytelmät, kun: Ammattimaista Suunnitelmallista Ympärivuotista Palkkatyövoima Otettu huomioon tuotot ja tapahtuman kaupallinen luonne Paula Pylkkänen 60

61 Taidetoiminta Teatteri ja orkesteritoiminta, tanssitaide Lakisääteinen ja julkisin varoin tuettu toiminta lähtökohtaisesti yleishyödyllisen yhteisön verovapaata toimintaa Julkinen tuki = valtion ja kuntien harkinnanvaraiset avustukset Yleishyödyllisen tarkoituksen toteuttaminen arviointikriteerinä ja lieventävänä seikkana elinkeinotoimintaa arvioitaessa Paula Pylkkänen 61

62 Jäsenlehdet ja julkaisut Julkaisuista osa voi kuulua yleishyödylliseen toimintaan ja osa elinkeinotoimintaan Jäsenlehdestä ja muista yleishyödyllistä toimintaa välittömästi palvelevista julkaisuista saatu tulo verovapaata Paula Pylkkänen 62

63 Messu- ja näyttelytoiminta Ei elinkeinotoimintaa jos Ei kiinteätä organisaatiota Ei palkattua henkilökuntaa Ei järjestetä säännöllisesti Vaikka säännöllistä, mutta pienimuotoista ja talkoovoimin järjestettyä, tulo ei elinkeinotuloa Kilpailutilanne, suunnitelmallisuus, rajoittamaton asiakaskunta, ansiotarkoitus = elinkeinotuloa, vaikka järjestetty talkoilla Huom. messujen liittyminen yhdistyksen yleishyödylliseen tarkoitukseen Paula Pylkkänen 63

64 Sosiaali- ja terveydenhoitopalvelut Palveluja tarjoavat yhdistykset tuotteistaneet palvelunsa Hinnoittelu käypään arvoon Suuri sitoutunut pääoma Toimintaan palkattu henkilökunta Kilpailuolosuhteet Elinkeinotoimintaa Paula Pylkkänen 64

65 Kahvilat, ravintolat ja kioskit Lähtökohtaisesti elinkeinotuloa Asiakkaina muutkin kuin jäsenet Toiminta jatkuvaa Kilpailuolosuhteet Ulospäin suuntautuneisuus Poikkeuksena varojenkeräystarkoituksessa järjestettyjen tilaisuuksien yhteydessä pidetyt kahvilat, kioskit ja ravintolat ja niiden myynti Paula Pylkkänen 65

66 Koulutustoiminta Veronalaisuus ratkeaa elinkeinotoiminnan tunnusmerkkien täyttymisen perusteella Ansiotarkoitus Jatkuvuus Rajoittamaton henkilöpiiri Verovapaata, kun kohdistuu vain yhdistyksen omiin jäseniin Verovapaa, jos tilaisuus kertaluontoinen Paula Pylkkänen 66

67 Kulutushyödykkeiden myynti Elintarvikkeet, vaatteet Rajoittamaton asiakaspiiri Ansiotarkoitus Pysyvä liiketoimipakka Kilpailuolosuhteet Jatkuvuus Lähtökohtaisesti elinkeinotoimintaa Paula Pylkkänen 67

68 Kirpputoritoiminta Elinkeinotuloa ei ole varainhankintana tehdystä tavarankeräyksestä saatu tulo Jos tavarat saatu lahjoituksena, yleishyödyllisen yhdistyksen kirpputoritoiminta ei elinkeinotoimintaa Kirpputorimyyntipöytien vuokraaminen toisille veronalaista elinkeinotoimintaa Paula Pylkkänen 68

69 Kiinteistötulo TVL 23 :n mukaisesti yleishyödyllinen yhteisö on verovelvollinen muuhun kuin yleiseen tai yleishyödylliseen tarkoitukseen käytetyn kiinteistön tai kiinteistön osan tuottamasta tulosta kunnalle ja seurakunnalle TVL 124 :n 3 momentissa tarkoitetun tuloveroprosentin mukaan (8.9804% ) Paula Pylkkänen 69

70 Kiinteistötulo Yleishyödyllisen yhteisön kiinteistötuloksi luetaan vuokratulo, viljelytulo, maatalouden tuottama tulo, metsätalouden pääomatulo eli puunmyyntitulo sekä kiinteistöyhtymästä saatu tulo. Henkilökohtaisen tulolähteen verovapaata tuloa ovat osakehuoneistosta saatu vuokratulo, keskinäisen kiinteistöyhtiön osakkeenomistuksen perusteella saatu tulo ja kiinteistön luovutusvoitto Paula Pylkkänen 70

71 Kiinteistötulo Jako suoritetaan yleensä pinta-alan tai ajan mukaan yleishyödylliseen ja muuhun käyttöön. Se aika, jolloin kiinteistö ei ole ollut missään käytössä, jätetään pääsääntöisesti huomioon ottamatta. Käyttö voidaan jakaa kolmeen osaan, eli yleiseen tai yleishyödylliseen käyttöön, jolloin tulo on verovapaata kiinteistötuloa, muuhun kuin yleiseen tai yleishyödylliseen käyttöön, jolloin saatu tulo on veronalaista kiinteistötuloa, sekä elinkeinotoiminnan käyttöön, jolloin tulo on elinkeinotoiminnan tuloa. Käytännössä jako yleishyödylliseen ja muuhun käyttöön voidaan todentaa käyttöpäiväkirjaa pitämällä Paula Pylkkänen 71

72 Arvonlisäverotus Yleishyödyllinen yhdistys on arvonlisäverovelvollinen vain silloin, jos sen harjoittamasta toiminnasta saatua tuloa pidetään veronalaisena elinkeinotulona. ALV-velvollisuuden alaraja liikevaihto/vuosi. Alarajahuojennus välillä olevan liikevaihdon perusteella. Yhdistys voi hakeutua vapaaehtoisesti arvonlisäverovelvolliseksi, jos harjoittaa liiketoimintaa Arvonlisäverovelvollisuutta ei voi rajata vain osaan liiketoiminnasta Kannattavaa, jos palveluja ja tavaroita myydään toisille arvonlisäverovelvollisille Ostoihin sisältyvän veron vähennysmahdollisuus Ylimenevän osuuden takaisinhakumahdollisuus veronpalautuksena Paula Pylkkänen 72

73 Kiinteistöverotus Yhdistys maksaa omistamastaan kiinteistöstä kiinteistöveroa Vero vähennyskelpoinen, kun kiinteistöä käytetään tulonhankinnassa Eräät kunnat vapauttaneet yleishyödylliset yhdistykset kiinteistöverosta Paula Pylkkänen 73

74 Arpajaiset Rekisteröidyt yleishyödylliset yhdistykset, itsenäiset säätiöt ja muut yhteisöt, joiden kotipaikka on Suomessa, saavat toimeenpanna luvanvaraisia maksullisia tavara-arpajaisia. Ilman lupaa voidaan järjestää sellaisia tavara-arpajaisia, joissa arpojen myynti, arvonta ja voittojen jako suoritetaan samassa tilaisuudessa. pienarpajaiset, joissa arpojen yhteenlaskettu arvo tai myyntihinta enintään 2000 euroa miniatyyriarpajaiset jäsenten kesken, arpojen arvo tai myyntihinta enintään 500 euroa Paula Pylkkänen 74

75 Arpajaiset Voittojen arvon tulee olla 35 % arpojen yhteenlasketusta myyntihinnasta ja pienimmän voiton on oltava vähintään yhtä suuri kuin yhden arvan hinta. Luvalla toimeenpannuista tavara-arpajaisista on tehtävä tilitys kihlakunnan poliisilaitokselle. Pienarpajaisista (arpojen myyntihinta yhteensä enintään 2000 ) on tehtävä tilitys ja arvontapöytäkirja tilaisuuden jälkeen ja arpajaisten toimeenpanosta vastaavan henkilön on pidettävä se nähtävänä kaksi viikkoa tilityksen valmistumisesta Paula Pylkkänen 75

76 Arpajaiset Tilityksestä on selvittävä mm. myynnistä kertynyt kokonaistulo, toimeenpanokustannukset,puhdas tuotto ja varojen käyttötarkoitus. (Arpajaisasetus / ) Tilitys on säilytettävä kirjanpitolain mukaisesti 6 vuotta, pienarpajaisten toimeenpanosta vastaavan henkilön säilytettävä vuosi Tilitystä ei tarvitse tehdä, jos arpoja on myyty vain arpajaisten järjestäjän omien jäsenten kesken. Asetuksessa määräykset tilitysten ja pöytäkirjojen sisällöstä Arpajaisista ja bingotoiminnasta saatu tulo on lähtökohtaisesti verovapaata tuloverotuksessa, yhteisöä verotetaan niiden toimeenpanemisesta kuitenkin arpajaisverolain mukaan. Tuotosta vero on 1,5 %. (Tuotto=yhteenlaskettu toteutunut myyntihinta). Veroa ei makseta, jos tavara-arpajaisten tuotto alle 3.333,33. Arpajaisvero ilmoitetaan ja maksetaan viim.kalenterikuukautta seuraavan toisen kuukauden 12. päivänä. Arpajaisveroa koskevat tiedot ilmoitetaan kausiveroilmoituksella. Arpajaisista ohjeita esim Paula Pylkkänen 76

77 Talkootyön verotus Perinteinen talkootyö määritellään yleensä toisen lukuun korvauksetta tehtäväksi työksi, joka ei vaadi erityistä ammattitaitoa tai pätevyyttä, joten työn vaativuus ei rajoita kenenkään osallistumista talkoisiin. Vapaaehtoista Talkootyössä ei muodostu työsuhdetta Verotonta talkootyötä voi olla vain perinteinen talkootyö sekä tietyin edellytyksin rekisteröidyn yleishyödyllisen yhteisön hyväksi tehty työ. Varat käytetään yleishyödyllisten päämäärien tukemiseen. Työn teettäjä ei nimeä työn tekijöitä. Työ on yleensä tilapäistä Paula Pylkkänen 77

78 Pelkästään työn suorittajat eivät saa hyötyä korvauksesta silloinkaan, kun kaikki jäsenet eivät ole osallistuneet talkootyöhön Etu katsojaan saajan veronalaiseksi tuloksi, josta yhdistyksen on suoritettava ennakonpidätys silloin, kun vain työn suorittajat hyötyvät talkootyöstä Paula Pylkkänen 78

79 Verovapaat korvaukset Työnantajalta (työsuhde, huom!) työmatkasta saatu matkustamiskustannusten korvaus, päiväraha, ateriakorvaus ja majoittumiskorvaus eivät ole veronalaista tuloa saajalleen. Yleishyödylliseltä yhteisöltä saatu matkakustannusten korvaus rinnastetaan tällaiseen korvaukseen silloinkin, kun kyse ei ole työsuhteesta tai työstä, johon matka liittyy, eikä matkaan liittyvästä työstä makseta palkkaa, jolloin: päiväraha enintään 20 vuorokaudelta kalenterivuodessa majoittumiskorvaus ja matkustamiskustannusten korvaus, jota voidaan suorittaa myös verovelvollisen asunnolta tehdystä matkasta Paula Pylkkänen 79

80 Verovapaa korvaus muulla kuin julkisella kulkuneuvolla tehdystä matkasta voi olla enintään euroa kalenterivuodelta Matkakorvaus on verovapaata tuloa yhteisössä vapaaehtoisesti ja vastikkeetta toimivalle henkilölle. Matka tulee tehdä yleishyödyllisen yhdistyksen toimeksiannosta ja siitä on päätettävä asianmukaisesti etukäteen. Huom! Yhdistyksen maksama ateriakorvaus ei ole verovapaata tuloa, päivärahana voi maksaa, jos edellytykset täyttyvät (yli 6 h tai yli 10 h). Majoittumiskorvaukset ja julkisella kulkuneuvolla tehdyt matkat ovat tositetta vastaan rajoituksetta korvattavissa Paula Pylkkänen 80

81 Rajat saajakohtaisia, pidettävä itse huoli, ettei ylity, jos korvausten maksajana useampi yhdistys Verohallitus vahvistaa vuosittain päivärahojen ja kilometrikorvausten enimmäismäärät ja aikarajoitukset (kilometrikorvaus ,46 /km) Verovapaat korvaukset muistettava ilmoittaa vuosi-ilmoituksella verottajalle Paula Pylkkänen 81