Yhdistystalouden arkea - kyläpäällikkökoulutussarja Mellilä YHTÄLÖ yhdistysten talous- ja verotusopas, Paula Pylkkänen, kouluttaja

Transkriptio

1 Yhdistystalouden arkea - kyläpäällikkökoulutussarja Mellilä YHTÄLÖ yhdistysten talous- ja verotusopas, Paula Pylkkänen, kouluttaja

2 Mitä yhdistyslaki edellyttää yhdistyksen hallinnon järjestämiseltä? YHDISTYKSEN PÄÄTÄNTÄVALTA Jäsenet Ylin päätäntävalta Yhdistyksen kokoukset Hallitus Yhdistyksen kokousten päätökset Yhdistyslain määräykset Toimihenkilöt, työntekijät Hallituksen ohjaus ja valvonta

3 Mitä yhdistyslaki edellyttää yhdistyksen hallinnon järjestämiseltä? Yhdistyksessä ylintä päätäntävaltaa käyttää jäsenistö kokouksissaan Päättää säännöistä ja sääntömuutoksista Valitsee hallituksen jäsenet ja päättää toimikausien pituudesta ja enimmäismäärästä Vahvistaa talousarvion ja toimintasuunnitelmat Vahvistaa tilinpäätöksen Valitsee toiminnantarkastajan Päättää yhdistyksen yhdistymisestä, jakautumisesta ja purkautumisesta Yleiset kokoukset sääntöjen mukaan kerran tai kaksi vuodessa Tarpeen vaatiessa voidaan kutsua koolle ylimääräinen kokous

4 Mitä yhdistyslaki edellyttää yhdistyksen hallinnon järjestämiseltä? Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Sihteeri Rahastonhoitaja Muut tarvittavat toimihenkilöt Työntekijät Hallitus kokonaisuudessaan työntekijöiden esimies, mutta käytännön syistä hyvä nimetä yksi henkilö

5 Mitä yhdistyslaki edellyttää yhdistyksen hallinnon järjestämiseltä? Hallitus, johtokunta Yhdistyksellä on oltava lakisääteisesti hallitus ja puheenjohtaja, jolla asuinpaikka Suomessa. Hallituksessa on oltava vähintään kolme jäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muut tarvittavat henkilöt. Säännöistä riippuen yhdistyksen kokous voi valita myös puheenjohtajan Hallituksen jäsen voi erota tehtävästään halutessaan milloin ja mistä syystä tahansa. Hallitus pysyy toimivaltaisena jonkun erotessa, jos lain tai sääntöjen määräämä jäsenten vähimmäismäärä ei alitu.

6 Mitä yhdistyslaki edellyttää yhdistyksen hallinnon järjestämiseltä? Hallituksen lakisääteiset tehtävät määritelty yhdistyslaissa: Hallituksen on huolellisesti hoidettava yhdistyksen asioita lain, sääntöjen ja yhdistyksen päätösten mukaisesti. Hallituksen on huolehdittava kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidon luotettavasta järjestämisestä. Hallitus on vastuussa jäsenluettelon pitämisestä. Hallitus toimii yhdistyksen kokousten koollekutsujana. Hallitus toimii yhdistyksen edustajana. Hallitus toimii purkautuneen yhdistyksen selvitysmiehenä. Hallitus huolehtii yhdistyksen omaisuuden luovuttamisesta konkurssiin, kun varat eivät riitä kattamaan velkoja tai yhdistys ei kykene suoriutumaan sitoumuksistaan.

7 Mitä yhdistyslaki edellyttää yhdistyksen hallinnon järjestämiseltä? Hallituksen muita tehtäviä: Hallitus ottaa jäsenet yhdistykseen, ellei säännöissä ole määrätty toisin. hallituksen puheenjohtajalla on nimenkirjoitusoikeus, elleivät säännöt aseta tälle rajoituksia. Hallitus voi myydä, vaihtaa tai kiinnittää yhdistyksen omaisuutta, jos säännöissä on niin määrätty. Hallitus valmistelee yhdistyksen kokoukset ja erilliset päätökset. Hallitus hoitaa yhdistyksen juoksevat asiat, kuten kirjeenvaihdon, arkistonhoidon, erilaisten lupien anomisen jne. Hallitus hoitaa yhdistyksen rahavaroja ja muuta omaisuutta. Hallitus johtaa ja valvoo sisäistä toimintaa, palkkaa tarvittavat työntekijät Hallitus tekee aloitteita yhdistyksen toiminnan kehittämiseksi. Hallitus voi delegoida tehtäviä luottamushenkilöille, lopullinen vastuu ei poistu.

8 Mitä yhdistyslaki edellyttää yhdistyksen hallinnon järjestämiseltä? Puheenjohtajalla lakisääteisiä tehtäviä: nimenkirjoitusoikeus yhdistysrekisteriin tehtävien perus- ja muutosilmoitusten allekirjoitus yhdistyksen purkautumisesta tehtävän purkautumisilmoituksen allekirjoitus. Lisäksi puheenjohtaja johtaa hallituksen ja toimihenkilöiden työtä hoitaa yhdistyksen ulkoisia suhteita, kehittää yhdistyksen toimintaa osallistuu tärkeimpiin käytännön töihin. Varapuheenjohtajasta määrätään säännöissä Hoitaa puheenjohtajan tehtäviä tämän ollessa estynyt tai kunnes esim. eronneen puheenjohtajan tilalle valitaan uusi Muut toimihenkilöt sääntöjen ja tarpeen mukaan Ei yhdistyslain määräämiä tehtäviä, käytäntö sanelee esim. sihteeri, rahastonhoitaja, kirjanpitäjä

9 Keinoja yhdistyksen rahavirtojen ja talouden hallintaan Toimintasuunnitelma Budjetit Kirjanpito Kassavirtalaskelmat

10 Keinoja yhdistyksen rahavirtojen ja talouden hallintaan Suunnitteluprosessi Budjetti luonnos Toimintaideoita Toimintasuunnitelmaluonnos Budjetti luonnos Toimintasuunnitelmaluonnos Toimintasuunnitelmaesitys Talousarvio esitys Hallitus työstää toimintasuunnitelman ja budjetin, yhdistyksen kokous hyväksyy ne. Hyväksytyt suunnitelmat ja talousarvio antavat kehykset hallituksen toiminnalle

11 Keinoja yhdistyksen rahavirtojen ja talouden hallintaan Tilikauden aikainen juokseva kirjanpito tuottaa materiaalia mm. taseen ja tuloslaskelman muodossa. Näiden tietojen perusteella voidaan arvioida talouden kehitystä, korjata ennusteita ja käyttää tietoja tulevien vuosien ennusteisiin ja budjetteihin. Tuloslask elma Tase Kirjanpito

12 Keinoja yhdistyksen rahavirtojen ja talouden hallintaan Suurpiirteisiä, jatkuvuutta tuovia Pitkän aikavälin budjetit (3-5 v) Tarkempi taloussuunnitelma vuositasolla Seuraavan vuoden talousarvio Tarkentavat eri osaalueita Osabudjetit: mm. investoinnit, henkilöstö, toiminnan tuotot ja kulut Talousarvio vuositasolla tehtävä, muut vapaaehtoisia. Muodon saa valita vapaasti, mutta suositellaan tehtäväksi tuloslaskelmakaavan mukaisina - helpottaa seurantaa.

13 Keinoja yhdistyksen rahavirtojen ja talouden hallintaan Kassavirtalaskelmat Kassavirtalaskelma tuloslaskelman ja taseen lisäksi kolmas taloudenpidon peruslaskelma. Kassavirtalaskelman avulla saadaan selville todellinen maksuvalmius jo ennakkoon - > osataan varautua mahdollisiin rahoitusvajeisiin, joita voi syntyä kun kustannuksia koituu jo ennen tuottoja. Laskelma koostuu kolmesta kassavirrasta: Juoksevan liiketoiminnan kassavirta muodostuu myyntisaamisista ja kassatuloista sekä toistuvista kassamenoista kuten veroista, vuokrista, palkoista ja niiden sivukuluista. Investointien kassavirta koostuu pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden, kuten kiinteistöjen ja arvopapereiden kassatuloista ja menoista. Rahoituksen kassavirta muodostuu lainojen nostoista ja takaisinmaksuista sekä pääoman maksullisista muutoksista. Käytännöllisintä on tehdä kassavirtalaskelma suoralla menetelmällä. Siinä otetaan huomioon vain kassaanmaksut ja kassasta maksettavat kulut, näin saadaan selville riittävätkö rahat menoihin. Loppukassa saadaan vähentämällä kassaanmaksuista (esimerkiksi alkukassa, myynti ja voitot) kassastamaksut (ostot, kiinteät kulut ja verot, korot ja lyhennykset). Tarkastelujakso on tällöin yleensä kuukausi.

14 Case kylätalo Länsi-Hollolan toiminta Mikä siinä kiinnosti verottajaa?

15 Case kylätalo Länsi-Hollolan toiminta Mikä siinä kiinnosti verottajaa?

16 Case kylätalo Länsi-Hollolan toiminta Mikä siinä kiinnosti verottajaa? Paikallisen nuorisoseuran omistama seurantalo Juhlasali, ravintola, nykyaikainen keittiö, sisävessat Yhdistysten toimintaa: Harrastuspiirit: jumppaa, käsitöitä ym. Omat kokoukset Lasten ja nuorten toimintaa: pikkukokkikerhot, discoillat Iltamat, kirpputori, konsertteja Kansalaisopiston piirejä: jumppaa, kankaankudontaa Taloa vuokrataan ulkopuolisille ja jäsenille yksityistilaisuuksiin Häät, syntymäpäivät, lakkiaiset

17 Case kylätalo Länsi-Hollolan toiminta Mikä siinä kiinnosti verottajaa? Oma toiminta = yleishyödyllistä toimintaa tai varainhankintaa - ei kiinnosta verottajaa Kansalaisopiston toiminta = vuokraus yleiseen käyttöön - ei verotettavaa tuloa Vuokraaminen muille yhdistyksille kokouspaikaksi tai muuhun yleishyödylliseen toimintaan = ei verotettavaa tuloa Kerran vuodessa pihakirppistapahtuma Paikkamaksuista saatu tulo pieni, jaettu järjestäville yhdistyksille periaatteessa on veronalaista tuloa Tapahtuma lähinnä tuo elämää kylille ja toimii ihmisten kohtaamispaikkana

18 Case kylätalo Länsi-Hollolan toiminta Mikä siinä kiinnosti verottajaa? Konsertit Yhdistyksen yleishyödyllistä toimintaa ja varainhankintaa, tilasta ei ole peritty vuokraa ja pääsylipputulot on jaettu esim. 80/20 suhteessa esiintyjille ja yhdistykselle. Yhdistys on antanut tilan käyttöön ja hoitanut paikallisesti konserttien markkinoinnin ja pääsylippujen myynnin sekä järjestyksenvalvonnan ja lupa-asiat. Levyjen myynti konsertin yhteydessä on ollut esiintyjien omaa liiketoimintaa. Esiintyjät kansanmusiikkiyhtyeitä tai seudullisia viihdemusiikkiyhtyeitä. Puffetin tuotto varainhankintaa.

19 Case kylätalo Länsi-Hollolan toiminta Mikä siinä kiinnosti verottajaa? Mitä muuta toimintaa sitten voisi talolla olla? Kyläyhdistyksen infopiste ja toimisto Ei ongelmaa, ellei myyntiä: t-paidat, karkit, kahvi, leivonnaiset, limsat jne. kulutustavarat -> elinkeinotuloa Kesäkioski Yleensä elinkeinotoimintaa Kahvila ympäri vuoden Yleensä elinkeinotoimintaa Säännöllinen ateriapalvelu seudun vanhuksille Yleensä elinkeinotoimintaa Kylätalkkari Voi olla varainhankintaa, jos tehdään jokamiehen töitä porukkatalkoilla ja kaikki voivat osallistua Jos talkkari on nimetty henkilö ja saa palkkaa kyläyhdistykseltä, voi olla elinkeinotoimintaa varsinkin, jos seudulla on yrityksiä, jotka tarjoavat vastaavaa palvelua = kilpailuneutraalisuuden periaate

20 Case kylätalo Länsi-Hollolan toiminta Mikä siinä kiinnosti verottajaa? Tuloverolaki 22 ja 23 Yleishyödyllinen yhdistys verovelvollinen Elinkeinotulo Kiinteistöstä saatu tulo: Verollista = vuokratulo muusta kuin yleisestä tai yleishyödyllisestä käytöstä Syntymäpäivät, häät jne., vuokraus asuinkäyttöön, myös jäsenille Verovapaata = vuokratulo yleisestä ja yleishyödyllisestä käytöstä Toiset yleishyödylliset yhdistykset Koulut, päiväkodit, kirjastot (yleinen käyttö) Jako pinta-alan tai ajan mukaan (käyttöpäiväkirja) Elinkeinotoiminnan tulolähteen tuloa, jos yleishyödyllinen yhteisö käyttää kiinteistöä yli 50 %:sti elinkeinotoimintaan. Osakehuoneistosta saatu tulo: verovapaata = sijoitustoiminnan tuottoja (henkilökohtaista tuloa)

21 Case kylätalo Länsi-Hollolan toiminta Mikä siinä kiinnosti verottajaa? Yleishyödyllisen yhdistyksen elinkeinotulona ei pidetä: yhteisön toimintansa rahoittamiseksi järjestämistä arpajaisista, myyjäisistä, urheilukilpailuista, tanssi- ja muista huvitilaisuuksista, tavarankeräyksestä ja muusta niihin verrattavasta toiminnasta eikä edellä mainittujen tilaisuuksien yhteydessä harjoitetusta tarjoilu-, myynti- ja muusta sellaisesta toiminnasta saatua tuloa; jäsenlehdistä ja muista yhteisön toimintaa välittömästi palvelevista julkaisuista saatua tuloa;

22 Case kylätalo Länsi-Hollolan toiminta Mikä siinä kiinnosti verottajaa? adressien, merkkien, korttien, viirien tai muiden sellaisten hyödykkeiden myynnin muodossa suoritetusta varojenkeräyksestä saatua tuloa; sairaaloissa, vajaamielislaitoksissa, rangaistus- tai työlaitoksissa, vanhainkodeissa, invalidihuoltolaitoksissa tai muissa sellaisissa huoltolaitoksissa ja huoltoloissa hoito-, askartelu- tai opetustarkoituksessa valmistettujen tuotteiden myynnistä tai tällaisessa tarkoituksessa suoritetuista palveluksista saatua tuloa; bingopelin pitämisestä saatua tuloa

23 Case kylätalo Länsi-Hollolan toiminta Mikä siinä kiinnosti verottajaa? Kulutushyödykkeiden myynti Elintarvikkeet, vaatteet Rajoittamaton asiakaspiiri Ansiotarkoitus Pysyvä liiketoimipakka Kilpailuolosuhteet Jatkuvuus Lähtökohtaisesti elinkeinotoimintaa Kirpputoritoiminta Elinkeinotuloa ei ole varainhankintana tehdystä tavarankeräyksestä saatu tulo Jos tavarat saatu lahjoituksena, yleishyödyllisen yhdistyksen kirpputoritoiminta ei elinkeinotoimintaa Kirpputorimyyntipöytien vuokraaminen toisille veronalaista elinkeinotoimintaa

24 Case kylätalo Länsi-Hollolan toiminta Mikä siinä kiinnosti verottajaa? Tanssi- ja muut huvitilaisuus Muun huvitilaisuuden käsitettä ei määritelty tuloverolaissa Verotuksessa lähtökohtaisesti elinkeinotoimintana konsertit, musikaalit, teatterinäytelmät, kun: Ammattimaista Suunnitelmallista Ympärivuotista Palkkatyövoima Otettu huomioon tuotot ja tapahtuman kaupallinen luonne

25 Case kylätalo Länsi-Hollolan toiminta Mikä siinä kiinnosti verottajaa? Taidetoiminta Teatteri ja orkesteritoiminta, tanssitaide Lakisääteinen ja julkisin varoin tuettu toiminta lähtökohtaisesti yleishyödyllisen yhteisön verovapaata toimintaa Julkinen tuki = valtion ja kuntien harkinnanvaraiset avustukset Yleishyödyllisen tarkoituksen toteuttaminen arviointikriteerinä ja lieventävänä seikkana elinkeinotoimintaa arvioitaessa

26 Case kylätalo Länsi-Hollolan toiminta Mikä siinä kiinnosti verottajaa? TVL 22 :n mukaan yhteisö on yleishyödyllinen, jos se toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi aineellisessa, henkisessä, siveellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä; sen toiminta ei kohdistu rajoitettuihin henkilöpiireihin; se ei tuota toiminnallaan siihen osalliselle taloudellista etua osinkona, voitto-osuutena taikka kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä.

27 Case kylätalo Länsi-Hollolan toiminta Mikä siinä kiinnosti verottajaa? Verottajan tapauskohtainen harkinta Toiminnan taloudelliset riskit Avoin käyttäjäpiiri Kilpailutilanne Palkattu työvoima Jatkuvuus ja säännöllisyys Vähäinen liiketoiminta ei vaikuta yleishyödyllisyyteen Yhdistyslain 5 mukaisesti yhdistys saa harjoittaa vain sellaista elinkeinoa tai ansiotoimintaa, josta on määrätty sen säännöissä tai joka muutoin välittömästi liittyy sen tarkoituksen toteuttamiseen taikka jota on pidettävä taloudellisesti vähäarvoisena.

28 Case kylätalo Länsi-Hollolan toiminta Mikä siinä kiinnosti verottajaa? Arvonlisävero? Elinkeinotoiminnasta, jos liikevaihto yli 8500 tilikaudessa ja jos ei erikseen säädetty arvonlisäverottomaksi liikevaihdon käsite tässä: tavaroiden ja palvelujen verolliset myynnit, yleishyödyllisten yhteisöjen jäsenlehtien painoksen myynti, kiinteistön tai siihen kohdistuvien oikeuksien luovutukset, yleishyödyllistä toimintaa ei lueta mukaan Arvonlisäverovelvollisuus kaikesta elinkeinotoiminnasta Vuokraustoiminnasta erikseen hakeuduttava Vuokralaisella oltava tiloissa arvonlisäveron alaista toimintaa Voi vähentää vuokrattuihin tiloihin kohdistuvien hankintojen alvit

29 Miten kirjanpitolain muutokset vaikuttavat yhdistyksen toimintaan? Säännökset käyttöön ja sen jälkeen alkavilla tilikausilla Vaikutukset liiketapahtumien kirjaamiseen: Määritelminä pääkirjanpito ja osakirjanpito Osakirjanpito erillisessä järjestelmässä olevat myynti- ja ostoreskontrat -> vain saldot siirretään Tiliote, josta kirjataan yhdistelytiedot Pääkirjanpito Ylin taso, syntyy tase ja tuloslaskelma Osakirjanpidon ja pääkirjanpidon välinen kirjausketjun aukottomuus varmistettava

30 Miten kirjanpitolain muutokset vaikuttavat yhdistyksen toimintaan? Tililuettelo laadittava niin, että taseen ja tuloslaskelman laatiminen onnistuu asetuksen mukaisina ja kirjausketju on selkeä Kirjanpidon laatimisaika ehdotetaan pidennettäväksi tilikaudeksi Jos ei tarvitse tehdä tilikauden aikana viranomaisilmoituksia (kausiveroilmoitus mm. jolloin kirjaukset kuukausittain kirjausketjun aukottomuus kirjanpito/kausiveroilmoitus) Kirjaukset tehtävä ennen tilinpäätöksen laatimista Vuosi-ilmoitukset johdetaan kirjanpidosta Laillistaa monessa pienessä yhdistyksessä olevan nykytilanteen Käteismaksut olisi kirjattava välittömästi (nykyinen säännös säilyy)

31 Miten kirjanpitolain muutokset vaikuttavat yhdistyksen toimintaan? Tosite Olennaista kirjauksen perusteena olevan tositteen yksilöinti = esim. juokseva numerointi tositteen ja kirjauksen välinen yhteys todettavissa vaikeuksitta Voi olla paperinen tai sähköinen Voi koostua useasta asiakirjasta arkistointi niin, että kaikki osat voi vaivatta yhdistää yhdeksi kokonaisuudeksi Tositteen sisältövaatimukset entiset = käytävä ilmi ostaja/myyjä, ostettu/myyty tuote, päiväys, hinta, alv% Osto- ja myyntilaskun sisältövaatimukset määrittää arvonlisäverolaki Uusi tositelaji = liitetiedostotosite Tilinpäätöksen liitetietoja koskeva, materiaali tulee numeroida kuten tositteet ja säilyttää kuusi vuotta tilikauden päättymisestä Liitetietojen ja liitetiedostotositteiden välillä kirjausketjun tapainen yhteys

32 Miten kirjanpitolain muutokset vaikuttavat yhdistyksen toimintaan? Kirjanpitoaineiston säilytys Voitava aina tarkastella selväkielisenä = paperi tai PDF Muutokset Muutoksia kirjanpitoaineistoon voi tehdä vain tilinpäätöksen valmistumiseen saakka, kirjausketjun selkeydestä pidettävä huolta Teknistä esitys- tai säilytysmuotoa voi muuttaa tilinpäätöksen jälkeen Paperinen tosite voidaan muuttaa sähköiseen muotoon tilikauden aikana Tietosisältö ja kirjausketju säilyttävä muuttumattomina arkistoinnin ajan Luettelo kirjanpidoista ja aineistoista Pitää laatia ja säilyttää yhdessä tilinpäätöksen ja tililuettelon kanssa 10 vuotta

33 Miten kirjanpitolain muutokset vaikuttavat yhdistyksen toimintaan? Vaikutuksia yhdistysten tilinpäätökseen Yrityskoon määritelmät: Mikroyritys Työntekijöitä 10 Liikevaihto Tase Pienyritys Työntekijöitä 50 Liikevaihto 12 milj. Tase 6 milj. Suuryritysten määritelmiä lisäksi 2 Tulisiko tilintarkastuslakiin samat rajat? (vrt. lv , tase työntekijöitä keskim. 3 tilikauden aikana = tilintarkastus HTM.) Yhdistyksen liikevaihdon määritelmä? (varsinaisen toiminnan, varainhankinnan ja rahoitus- ja sijoitustoiminnan tuotot)

34 Miten kirjanpitolain muutokset vaikuttavat yhdistyksen toimintaan? Helpotuksia mikroyhdistysten tilinpäätöksiin Maksuperusteinen tilinpäätös Erilliset liitetiedot myyntisaamisista ja ostoveloista, joita ei ole merkitty taseeseen Vaihto-omaisuuden ja pysyvien vastaavien muutos esitettävä liitetiedoissa Lomapalkkavelan suoriteperusteisesta määrästä liitetieto Korkojen suoriteperusteisesta määrästä liitetieto Väheneekö tilinpäätöksen tekijän työmäärä, miten tärkeä on tilinpäätösinformaatio ennestään tutussa muodossa jäsenille? Huom! Hankkeiden rahoittajien vaatimukset raportointiin ja säilytysaikoihin sekä toiminnan/tilintarkastukseen.

35 Miten kirjanpitolain muutokset vaikuttavat yhdistyksen toimintaan? Poistokäytäntö Laadittava poistosuunnitelma pysyvien vastaavien hankintamenon poistoihin Satunnaiset erät Poistuu tuloslaskelmakaavasta Esitetään luonteensa mukaisesti varsinaisessa toiminnassa, varainhankinnassa tai sijoitus- ja rahoitustoiminnassa Poikkeuksellisista eristä liitetieto erikseen Termimuutoksia Oikeat ja riittävät tiedot -> oikea ja riittävä kuva Olennaisuuden periaate kirjataan lakiin Netottamiskielto lakiin, aikaisemmin asetuksen puolella

36 Arvonlisäverolain muutoksia Arvonlisäverolain muutos voimaan , sovelletaan lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen alkavaan tilikauteen Verovelvollisuuden alaraja > liikevaihto ( Alarajahuojennuksen yläraja > Kuitintarjoamisvelvollisuus käteiskaupassa yli liikevaihtoa Maksuperusteisesta arvonlisäveron tilittämisestä keskustelua Uskotaan helpottavan laskuttavan yrityksen elämää alv kohdistetaan sille kuukaudelle, jona maksu saatu ostajalta Taustalla pidentyneet maksuajat Ei merkitystä käteismaksukauppaa käyville yrityksille käytännössä maksuperusteinen jo nyt

37 Länsi-Hollolan kesäisiä maisemia NÄIHIN KUVIIN, NÄIHIN TUNNELMIIN - KIITOS ILLASTA, HYVÄÄ KOTIMATKAA!