Yrittäjyyskasvatus UURAISILLA
|
|
- Kalevi Heikkilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Yrittäjyyskasvatus UURAISILLA
2 SISÄLLYS 1. MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Kestävä tulevaisuus Uudet sukupolvet työelämässä Suomi tarvitsee yrittäjiä 2 2. KESKI-SUOMI JA YRITTÄJYYSKASVATUS 3 3. YRITTÄJYYSKASVATUKSEN ABC Yrittäjyyskasvatuksen merkitys Yrittäjyyskasvatuksen käsite ja tavoitteet Yrittäjyyskasvatuksen toteutustavat 6 4. YRITTÄJYYSKASVATUS UURAISILLA Uuraisten kunta Yrittäjyyskasvatuksen visio Yrittäjyyteen kannustava opetus arjessa Yhteisöllinen ja yritteliäs koulu Yhteistyö työelämän kanssa 9 5. STRATEGIATYÖN TOTEUTUSTIIMIT LÄHTEET 13
3 1. Muuttuva toimintaympäristö 2. Keski-Suomi ja yrittäjyyskasvatus 1.1 KESTÄVÄ TULEVAISUUS Maailma muuttuu ja muutokset liittyvät ilmastonmuutokseen, luonnonvarojen niukkuuteen, talouden epävakauteen, väestönkasvuun ja uusiin elämätavan tuomiin ongelmiin. Kestävän tulevaisuuden rakentamisessa Suomi kohtaa kolme hyvinvoinnin haastetta, jotka liittyvät elämäntapaan (väestön ikääntyminen, fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi), talouteen (talouden niukkuus, ekologinen kestävyys) ja tietoyhteiskunnan kehitykseen (informaatioteknologia, uudet innovaatiot). Kestävän tulevaisuuden näkökulmasta tärkein tavoite on auttaa jokaista elämään arvokasta ja onnellista elämää. 1 Työelämässä on menossa muutos, jossa pitkät palkkatyösuhteet vähenevät, työura pirstaloituu, urapolut muuttuvat ja yksilön rooli oman toimeentulonsa organisoijana korostuu. Työtä tehdään vuorotellen yrittäjänä ja palkansaajana. Monissa ammateissa, esimerkiksi luovilla aloilla, toimeentulo muodostuu yhdistelmästä yrittäjyyttä ja projektiluontoisia työsuhteita. 2 Tulevaisuudessa yrittäjyyden merkitys itsensä työllistämisen tapana tulee kasvamaan. Uudet sukupolvet arvostavat käyttäjälähtöisyyttä ja uudenlaisia yhdessä tekemisen muotoja. He ovat rohkeita ja räväköitä. Jos joku asia ei miellytä, he äänestävät jaloillaan. Nuoret työntekijät kaipaavat johtajilta enemmän yhteisön huomioimista, henkilökohtaista palautetta ja suoraa puhetta. Uuden sukupolven yritteliäät työntekijät haluavat työyhteisöltään innostamista, inspirointia ja riittävän haastavia työtehtäviä SUOMI TARVITSEE YRITTÄJIÄ Yrittäjyys on yksilön kykyä tehdä ideoista toimintaa. Yrittäjyys on luovuutta, halua tarttua toimeen, riskinottamista, kykyä suunnitella ja johtaa tekemistä tavoitteiden saavuttamiseksi. Yritteliäs asenne, omatoimisuus ja tulevaisuususko ovat asioita, joita jokainen tarvitsee työssään. Yrittäjä on ihminen, joka näkee asioita kokonaisvaltaisesti, havaitsee uusia mahdollisuuksia ja uskaltaa tarttua niihin. Yrittäjyys on persoonalähtöistä, koska täydellinenkään liikeidea ei riitä, jos ideoijalla ei ole rohkeutta ja sinnikkyyttä kokeilla ideaa käytännössä. Yrittäjyyden edistäminen on tärkeä osa Keski-Suomen maakunnan kehittämistä. Tavoitteena on rakentaa maakuntaan yrittämiseen kannustava toimintaympäristö, joka luo hyvät taloudelliset ja sosiaaliset mahdollisuudet toteuttaa kannattavaa yritystoimintaa. Keski-Suomen maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen kehittämisohjelma sisältää tavoitteet ja suuntaviivat maakunnalliselle yrittäjyyskasvatuksen kehittämiselle vuosille Kehittämisohjelman yrittäjyyskasvatuksen tavoitetila vuodelle 2025 on kuvattu seuraavasti. 4 Yrittäjyys ja yrittäjämäinen toiminta ovat luonteva ja tunnistettava osa Keski-Suomen toimintatapaa, mikä näkyy positiivisena yrittäjyysilmapiirinä, kannustavana ilmapiirinä kouluissa, yrittäjyyden arvostuksena, yrittäjyysaktiivisuuden nousuna, yrittäjyyosaamisen parantumisena, tuottavuuden nousuna, aktiivisten kansalaisten määrän kasvuna sekä syrjäytymisen vähenemisenä. 1.2 UUDET SUKUPOLVET TYÖELÄMÄSSÄ Jokainen uusi työelämään siirtyvä sukupolvi haastaa työpaikkojen totutut käytännöt. Uuden sukupolven työntekijät haluavat, että työ on haastavaa ja merkityksellistä. Työtä tehdään innovaatioille otollisessa ilmapiirissä tiimeissä ja verkostoissa luvun jälkeen syntyneitä kuvataan Z-sukupolveksi. He ovat syntyneet maailmaan, jossa elektroniikkaa on kaikkialla ja tekniikkaa käytetään rutiininomaisesti. Tämä ikäluokka on tottunut siihen, että tieto ja vuorovaikutus on avointa. Omista arvoista ja asenteista viestitään kulutuksen, sosiaalisen median ja elämätyylin kautta. Z-sukupolvea määrittävät myös suorapuheisuus, rakkaus brändeihin ja omaan heimoon kuuluminen kansainvälisessä, avoimessa maailmassa. Suomalaiset yrittäjät ikääntyvät ja eläköityvät: osa yrityksistä etsii jatkajia ja osa lopettaa toimintansa. Hyvinvoivan Suomen kannalta on tärkeää, että maahamme syntyy uusia yrittäjiä. Siksi oppilaitosten yhtenä tehtävä on tuoda tutuksi yrittämisen arkea ja yrittämistä ammattina. Näin autetaan nuoria ymmärtämään, mitä tarkoittavat yrityksen perustaminen ja johtaminen ihan käytännön tekemisen tasolla. Samalla poistetaan turhia pelkoja yrittämiseen liittyen. 2 3
4 3. Yrittäjyyskasvatuksen ABC 3.1 YRITTÄJYYSKASVATUKSEN MERKITYS Yrittäjyyskasvatuksen toteutuksella on laaja merkitys yksilön ja yhteisön hyvinvoinnin sekä työelämäosaamisen kehittäjänä. Sen avulla voidaan lisätä nuorten ymmärrystä erilaisista mahdollisuuksista työllistyä kotiseudulle. Hyvinvoinnin synnyttäjä Yrittäjyyskasvatuksen toteuttaminen on tapa lisätä yksilön ja yhteisön hyvinvointia. Yksilö on aktiivinen toimija, oman elämänsä asiantuntija Yksilön positiivinen ajattelu sekä tulevaisuususko vahvistuvat Yhteisön yhdessä ajattelu ja tekeminen voimaannuttavat yksilöitä Pitkäjänteinen yrittäjyyskasvatus lisää myös alueellista hyvinvointia. Uusia yrittäjiä syntyy ja omistajanvaihdostilanteessa olevat yrittäjät löytävät jatkajia Organisaatiot kehittävät omaa johtamis- ja toimintakulttuuriaan kohti yrittäjämäistä organisaatiota Kuntaan rakentuu onnistumisten ja onnellisuuden mahdollistava ilmapiiri Mahdollisuuksien avaaja Yrittäjyyskasvatus antaa nuorille mahdollisuuden tutkia sekä kehittää omia kiinnostuksen ja innostuksen kohteita. Auttaa yksilöitä tunnistamaan omat vahvuutensa, kehittämiskohteensa ja kasvupotentiaalinsa Tutustuttaa ammatteihin ja työpaikkoihin, työelämän toimintaan ja pelisääntöihin Yrittäjyys tulee tutuksi urana ja ammattina Yrittäjyyskasvatuksen kautta tulevat tutuksi paikkakunnan tarjoamat mahdollisuudet työllistyä ja hankkia kesätöitä. Nuori ymmärtää millaista työtä on mahdollisuus tehdä omalla kotiseudulla Tarjoutuu mahdollisuus rakentaa omia työelämäverkostoja Syntyy näkemystä millaista yrittäjyyttä ja yritystoimintaa voi toteuttaa paikkakunnalla Osaamisen kehittäjä Yrittäjyyskasvatus tarjoaa oppimiskokemuksia, jotka lisäävät oppijan psykologisen, sosiaalisen ja inhimillisen pääoman karttumista. Psykologisen pääoman osa-alueet toiveikkuus, itseluottamus, sinnikkyys ja optimistisuus kehittyvät Sosiaalisen pääoman näkökulmasta vuorovaikutus- ja yhdessä tekemisen taidot kasvavat Inhimillisen pääoman taitoina itsensä johtaminen ja yritteliäisyys voimistuvat Kuva 1: Työssä ja yrittäjyydessä tarvittavat pääomat 3.2 YRITTÄJYYSKASVATUKSEN KÄSITE JA TAVOITTEET Yrittäjyyskasvatuksen käsite voidaan ymmärtää yrittäjyyden kolmen eri lajin kautta: Yksilön aktiivinen ja omatoiminen käyttäytyminen (omaehtoinen yrittäjyys) Tiimin yhteisöllinen tapa ajatella ja toimia (sisäinen yrittäjyys) Oikean yrityksen perustaminen ja liiketoiminnan johtaminen (ulkoinen yrittäjyys) Kuvassa 2. esitellään yrittäjyyskasvatuksen toteuttamisen tavoitteet Kuva 2: Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet kuva 1. kuva 2. TYÖSSÄ JA YRITTÄJYYDESSÄ TARVITTAVAT PÄÄOMAT PSYKOLOGINEN PÄÄOMA SOSIAALINEN PÄÄOMA INHIMILLINEN PÄÄOMA Mitä yrittäjät tekevät? Mitä yrittäjyys on? Miksi yrittäjiä tarvitaan? KUKA OLET? KENET TUNNET? MITÄ OSAAT? Itseluottamus Tahdonvoima Tulevaisuususko Optimismi Sinnikkyys Toiveikkuus Onnellisuus Vuorovaikutustaidot Yhteistyötaidot Vastavuoroisuus Ammatillinen osaaminen Itsensä johtaminen Yritteliäisyys Luottamus Aktiivinen toiminta yhteiseksi hyväksi Aktiivisuus Uteliaisuus Luovuus Kokeilunhalu Villinikkarit Oy mukaellen Luthans, Luthans, Luthans 2004 Minun pitää ottaa vastuuta omasta elämästäni: miten sen teen? Oppia yritteliästä ajattelu- ja toimintatapaa (omaehtoinen yrittäjyys) Oppia ymmärtämään yrittäjyyttä yhteiskunnassa ja ammattina YRITTÄJYYS- KASVATUKSEN TAVOITTEET Oppia työskentelemään yritteliäästi toisten kanssa (sisäinen yrittäjyys) Oppia yrittäjäksi (ulkoinen yrittäjyys) Miten meidän tulee toimia yhdessä yritteliäästi tavoitteiden saavuttamiseksi? Voisiko minusta tulla yrittäjä? Miten tulla yrittäjäksi? Miten huolehtia bisneksestä? Villinikkarit Oy mukaellen Paasio, K & Nurmi P
5 3.3 YRITTÄJYYSKASVATUKSEN TOTEUTUSTAVAT Yrittäjyyskasvatus opetuksen arjessa Yrittäjyyskasvatus opetuksen arjessa tarkoittaa oppilaitoksessa toteutettavia erilaisia yrittäjyyskasvatuksen oppimiskokonaisuuksia. Ne voivat olla pakollisia tai valinnaisia opintoja. Tämän lisäksi yrittäjyyskasvatus arjessa tarkoittaa sitä, kuinka teeman tavoitteet löytyvät läpileikkaavina kaikista opetettavista oppiaineista. Yrittäjyyskasvatuksen sisältöjä voidaan todentaa jokaisessa oppiaineessa. Yrittäjyyteen kannustavat oppimismenetelmät Yrittäjyyteen kannustavat menetelmät tarkoittavat opettajan pedagogista taitavuutta toteuttaa opetusta yrittäjämäistä ajattelua ja toimintaa tukevasti. Keskeistä oppimisessa on oppilasta aktivoivien toiminnallisten oppimismenetelmien käyttö ja aito oppijalähtöisyys. Toiminnalliset ja yhteisölliset oppimismenetelmät ovat yrittäjyyskasvatuksen sisällön ja tavoitteiden toteuttamisessa parhaiten tuloksia tuottavat ohjausmenetelmät. Yrittäjyyskasvatuksen ohjaus korostaa vapautta, vastuuta, luovuutta sekä riskinottamista. Yrittäjyyden oppimisympäristöt Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppilaitoksen sisällä olevaa yksittäistä valinnaisainetta laajempaa kokonaisuutta, jossa oppija suorittaa opintoja yrittäjyyskasvatuksen tavoitteiden mukaisesti. Peruskoulun yrittäjyyden oppimisympäristö voi rakentua esim. koko yläkoulun kestävään yrittäjyysluokka toteutusmallin sisään 5 tai Vuosi yrittäjänä ohjelmaan. 6 Oppilaita aktivoivien oppimisympäristöjen kehittäminen on myös Opetushallituksen määrittelemien yrittäjyyskasvatuksen kehittämistavoitteiden keskeisin tavoite vuoteen 2015 mennessä. 7 kuva 3. Aidot käytännön yrittäjyyskokeilut OMA- EHTOINEN SISÄINEN ULKOINEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN EHJÄ POLKU Varhaiskasvatus 0-2 lk. 3-6 lk. 7-9 lk. 2. aste Positiivinen asenne elämään Yhdessä tekemisen ja leikkimisen riemu Tavoitteellinen leikki Yritteliäs organisaatiokulttuuri Yritteliäs organisaatiokulttuuri tarkoittaa koko organisaation tapaa ajatella ja toimia yrittäjämäisesti. Yrittävässä oppilaitoksessa yrittäjyys on nostettu yhdeksi oppilaitoksen toimintatapaa kuvaavaksi tavaksi sekä toiminnan kehittämisen näkökulmaksi. Yritteliäs kulttuuri kannustaa jokaista toimimaan yritteliäästi, luovasti ja vastuullisesti yhdessä toisten kanssa. Yrittäjämäinen organisaatiokulttuuri edellyttää myös uudenlaista oppilaitosjohtajuutta. Tällöin johtaminen toteutuu enemmän tiimityönä ja jaetun johtajuuden kautta. Yrittäjyyskasvatuksen yhteistyöverkosto Yrittäjyyskasvatuksen toteuttaminen ei ole yksin oppilaitoksen tehtävä, vaan siinä on parhaimmillaan mukana monia yrittäjyyteen ja työelämään liittyviä toimijoita. Yhteistyö yritysten, julkisen sektorin, yrittäjyyttä kehittävien organisaatioiden, järjestöjen ja toisten oppilaitosten kanssa mahdollistaa ajantasaisen yrittäjyys- ja työelämäosaamisen kehittämisen. Tärkeää on myös laadukas yhteistyö kotien kanssa. Yhteistyön kautta rakennetaan verkostoja, jotka vahvistavat yksilöiden ja yhteisöjen osaamispääomia. Yrittäjyyskasvatuksen ehjä polku Yrittäjyyskasvatuksen tulokset syntyvät eri toimijoiden yhteistyön kautta. Mikäli lapsi ja nuori saa osakseen yrittäjyyskasvatuksen sisältöjen ja tavoitteiden mukaisia oppimiskokemuksia, kehittyvät hänen asenteensa, tietonsa ja taitonsa ikävuosien karttuessa kumulatiivisesti. Alla olevassa kuvassa esitetään esimerkinomaisesti se, miten yksilön osaaminen kasvaa eri yrittäjyyden muodoissa ikävuosien karttumisen myötä kasvattajien ja opettajien yhteistyön tuloksena. Kuva 3: Yrittäjyyskasvatuksen ehjä polku Yritteliäs asenne oppimiseen Kyky huomioida muut Vastuu itsestä ja osaamisesta Ymmärrys omasta osaamisesta ja vastuusta osana ryhmää Halu ja kyky kehittyä Kyky kehittää itseä ja ryhmää Ryhmätyöt Projektit Oppijalähtöiset projektit Osaaminen luoda unelmatulevaisuus Kyky muodostaa ja johtaa tiimiä Villinikkarit Oy, Yrittäjyyskasvatus Uuraisilla 4.1 UURAISTEN KUNTA Luonnollisen kasvun Uurainen 2016 Kunnan slogan voidaan tulkita yhteisön ja yksilön näkökulmasta. Yhteisönä se kertoo kunnasta, joka hakee kasvua inhimilliset lähtökohdat huomioiden. Kunnan kasvu on seurausta kunnan vahvuuksista, joita ovat mm. toimivat peruspalvelut hyvä sijainti ja liikenneyhteydet turvallinen elinympäristö puhdas luonto Luonnollisen kasvun Uurainen on kunta, jossa myös yksilön on mahdollista kasvaa ja kukoistaa omista lähtökohdista käsin. Uuraisten kunta tarjoaa aktiivisille ihmisille parhaat mahdollisuudet tavoitella onnea Jyvässeudulla. 8 Yksi osa luonnollisen kasvun Uuraista on menestyvä yrityselämä. Yritysten kehittämisessä tehdään yhteistyötä Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:n kanssa. Uuraisten kunnan erikoistumisvalinnat ovat pienyrittäjyys ympäristö ja asuminen Kunnan yksi menestystekijä on positiivinen suhtautuminen yrittäjyyteen, yritystoimintaan ja työllistämiseen. 9 Keski-Suomen onnellisin kunta Vuonna 2010 tehdyssä suomalaisten kuntien onnellisuusmittauksessa Uurainen oli Keski- Suomen onnellisin kunta. 10 Onnellisuus on hyve, jota kannattaa tavoitella. Vanha sanonta sanookin: Ole onnellinen, se on yksi tapa olla viisas. Onnellisuus on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen pitää elämäänsä mielekkäänä, näkee tulevaisuuden valoisana ja kokee voivansa rikastuttaa muiden elämää. Onnellinen voi olla, vaikka ei olisi täysin tyytyväinen sen hetkisiin olosuhteisiin. Onnellisuuden seurauksena on terveellisempi ja pidempi elämä. Yrittäjyyskasvatuksen avulla voidaan vahvistaa yksilön ja yhteisön taitoja olla onnellinen YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VISIO Kasvatamme rohkeita, luovia, omiin kykyihinsä luottavia ja elämästä innostuneita tulevaisuuden tekijöitä. Kasvatamme... Uuraisten kunnassa on pitkä perinne kasvattajien, opettajien ja ohjaajien yhteistyöllä yli organisaatiorajojen. Nuorten osalta tämä näkyy kunnan toimijoiden yhteisenä huolenpitona lapsista ja nuorista. Yhteistyön tekemistä edistävät kunnan pieni koko, toimijoiden toinen toistensa tunteminen, yhteistyön mahdollistava tahtotila, sille myönteinen ja siihen kannustava ilmapiiri.... rohkeita, luovia, omiin kykyihinsä luottavia... Uuraislaiset haluavat kasvattaa nuoristaan uskaliaita, kekseliäitä ja taitoihinsa uskovia yksilöitä. Rohkeutta on uskaltaa ajatella toisin ja ravistella vallitsevia käytänteitä. Luovuudessa nähdään uusia mahdollisuuksia, yhdistellään vanhaa ja uutta. Omiin kykyihin luottaminen kuvastaa tervettä itsetuntemusta ja taitoa nähdä omat vahvuudet ja kehittämisen kohteet realistisesti.... elämästä innostuneita... Innostus on elämässä eteenpäinvievä voima. Se antaa energiaa tutkia, oppia ja oivaltaa. Innostus mahdollistaa huipputulosten aikaansaamisen. Kun tekeminen kumpuaa kiinnostuksen kohteista, ei erillistä motivointia tarvita. Innostus on tunne, joka tarttuu. Elämästä innostunut henkilö näkee elämän mahdollisuuksien maailmana ja positiivisena seikkailuna.... tulevaisuuden tekijöitä. Uuraisten kasvatuksen ja opetuksen parissa toimivat aikuiset haluavat synnyttää ja vahvistaa oppijoiden tulevaisuusosaamista. Nuoret oppivat itseään ja elämää varten. Yhteisten pohdintojen kautta mietitään tulevaisuuden osaamisia, urapolkuja, ammatteja ja työelämää. Tulevaisuuteen liittyen tuodaan vahva viesti siitä, että Huomisen rakentaminen alkaa tänään. Tulevaisuus ei ole aika ja paikka, jonne ajaudutaan, vaan jonne aktiivisesti toimien ja valintoja tehden matkataan joka päivä. 6 7
6 4.3 YRITTÄJYYTEEN KANNUSTAVA OPETUS ARJESSA Yrittäjyyskasvatukseen kannustavalla opetuksella tarkoitetaan oppimismenetelmiä, valinnaiskursseja ja oman oppiaineen sisällä toteutuvia opintokokonaisuuksia. Yrittäjyyskasvatuksen toteuttaminen on vahvasti pedagoginen kysymys eli miten tehdään on tärkeämpää kuin mitä tehdään Yrittäjyyskasvatuksen pedagogiikan lähtökohtana ovat oppijalähtöisyys ja toiminnallisuus. Yrittäjämäistä asennetta ja yrittäjyyttä ei opita teoriassa vaan käytännössä tekemällä ja kokeilemalla. Yrittäjyydessä tarvittavaa luovuttaa ja riskinottokykyä voidaan edistää yhteisöllisillä oppimismenetelmillä. Yrittäjämäiseen asenteeseen ja työskentelytapaan kasvaminen tapahtuu parhaiten vuorovaikutuksessa toisten oppijoiden ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Yrittäjyyskasvatuksen opintojen tavoitteena on mahdollistaa oppijalle yrittäjyyteen liittyvien asioiden ymmärrys. Yrittäjyyskasvatuksen teemoja voidaan liittää kaikkiin oppiaineisiin. Yksi konkreettinen oppituntien sisältö on käsitellä yrittäjyyttä ammattina ja keskustella yrittäjyyden yhteiskunnallisesta merkityksestä. Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteiden toteutumista ja teemoja voidaan syventää tarjoamalla yrittäjyyteen liittyvä valinnaisaine. KÄYTÄNNÖN TEOT Liitämme yrittäjyyskasvatuksen tavoitteita ja sisältöjä aktiivisesti oman oppiaineen opettamiseen. Käytämme apuna aineopintojen yrittäjyyspalat oppimateriaalia 11 Rakennamme yläkouluun nuoria innostavan yrittäjyyden valinnaiskurssin Lisäämme oppijalähtöisiä oppimismenetelmiä eri oppiaineiden opetukseen Kannustamme opettajia kokeilemaan ongelmaperustaista oppimista ja tiimioppimista oppiaineissa Mahdollistamme oppijan yrittäjämäisen ajattelun ja toiminnan taitojen kasvamisen projektioppimisen kautta Otamme yrittäjyyskasvatuksen periaatteet mukaan luokkaretkien ja leirikoulujen toteuttamiseen sekä muuhun varainkeruuseen Kannustamme lapsia ja nuoria ottamaan osaa 4H:n yrittäjyyskerhoihin Tuemme nuoria rakentamaan kesätyöpaikan oman projektin ympärille esimerkiksi 4H-Yritystä hyödyntäen YHTEISÖLLINEN JA YRITTELIÄS KOULU Yhteisöllinen ja yritteliäs koulu on luova, välittävä, innostava ja vuorovaikutteinen oppimisympäristö, jossa jokainen voi vaikuttaa koulun yhteisiin asioihin ja hyvinvointiin. Koulun yritteliään ja yhteisöllisen toimintakulttuurin kehittämisessä vaikutetaan yhdessä oppimisympäristön rakenteisiin ja pedagogisiin valintoihin. Monipuolinen oppimisympäristö tarjoaa virikkeitä, yhdessä tekemisen ja kokeilemisen paikkoja. Yhteisöllisessä koulussa on hyvä ja turvallinen ilmapiiri, jossa jokainen uskaltaa jakaa omia ajatuksiaan ja yrittää uutta. Yritteliäässä oppilaitoksessa mahdollistetaan eri-ikäisten oppilaiden yhdessä oppiminen. Samalla vahvistetaan oppilaiden, opettajien ja vanhempien välistä yhteistyötä Tutkimusten mukaan oppilaiden osallisuus koulun yhteisten asioiden hoitamisessa on tärkeä osa kouludemokratiaa ja viihtyisyyden kehittämistä. Oppilaskuntatoiminta on yksi vaihtoehto osallisuuden lisäämisessä, mutta sen rinnalle voidaan rakentaa epämuodollisempaa toimintaa. Sen avulla lisätään suuremman joukon vaikuttamismahdollisuuksia yhteisten asioiden hoitamisessa 13. Uuraisilla otetaan lapset ja nuoret aktiivisesti mukaan koulun kehittämiseen. KÄYTÄNNÖN TEOT Varaamme koko koulun henkilökunnalle aikaa keskustella yhteisistä asioista Kehitämme opettajien tiimitoimintaa ja koulun johtoryhmän työskentelyä Viemme oppilaskuntatoimintaa kyläkouluihin Kannustamme oppilaita osallistumaan tukioppilastoimintaan Kehitämme koko koulun yhteisiä tempauksia ja tapahtumapäiviä, kutsumme myös koulun sidosryhmiä mukaan Otamme oppilaat vahvemmin mukaan koulun hyvinvoinnin ja viihtyisyyden kehittämiseen Keskustelemme vanhempien kanssa yritteliäästä ja yhteisöllisestä koulusta, mahdollistamme heidän osallistumisen koulun toimintaan 4.5 YHTEISTYÖ TYÖELÄMÄN KANSSA Koulu-työelämäyhteistyön tavoitteena on lisätä oppilaiden ja opettajien yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa. Monipuolisen yhteistyön avulla tuodaan lapsille ja nuorille realistista tietoa Uuraisten työpaikka- ja yritysrakenteesta sekä mahdollisuuksista rakentaa omaa tulevaisuuttaan Uuraisille. Yhteistyö työelämän kanssa on osa koulujen monipuolista oppimisympäristöä. Yhteisen toiminnan kautta lasten, nuorten ja opettajien työelämävalmiudet ja yrittäjyystaidot kasvavat. Tekemisen avulla ymmärretään millaisia taitoja työelämässä tarvitaan ja millaisten pelisääntöjen puitteissa siellä toimitaan. Yhteistyön seurauksena tiedostetaan millaisia erilaisia ammatteja on olemassa ja mitä nämä työntekijät työssään tekevät. Koulu-työelämäyhteistyö rakentuu monipuoliseksi järjestöjen, julkisen sektorin ja yritysten kanssa. Uuraisten tavoite on lisätä opettajien ja oppilaiden työelämäyhteyksiä sekä syventää yhteistoimintaa paikallisen työelämän kanssa. Uuraisilla järjestetään vuosittain opettajille ja työelämänedustajille yhteisiä keskusteluhetkiä. Samalla kehitetään esim. kummiyritystoimintaa ja yhteisiä projekteja. KÄYTÄNNÖN TEOT Mietimme luokassa kenen toimijan kanssa haluamme tehdä yhteistyötä Kutsumme oman koulun lähialueen yrittäjiä vierailemaan koululla. Suunnittelemme heidän kanssaan tulevan vuoden yhteistyötä Teemme yhteistyötä vanhempien kanssa, kehitetämme vanhempaintoimikuntatoimintaa Kokoamme yhteistyössä Uuraisten kunnan, Uuraisten Yrittäjien ja Jykesin kanssa kartan Uuraisten yrityksistä ja toimialoista Kehitämme ja lisäämme nuorten TET-jaksoja Järjestämme yhdessä oppilaiden ja paikallisten yritysten kanssa toiminnallisia teemapäiviä 8 9
7 KOULU-TYÖELÄMÄTREFFEILLÄ SYNTYNEITÄ IDEOITA Opettajien ja työelämänedustajien kohtaamisessa ( ) ideoitiin uusia yhteistyön muotoja. ALAKOULUN IDEAT 1. Höytiän koulu: Luovan hulluuden päivä koululla - riko sääntöjä! Päivän ideana on rikkoa sääntöjä ja käyttäytymisnormeja koulussa. Muistaen kuitenkin, ettei ketään loukata, kiusata eikä paikkoja tai tavaroita hajoiteta. 2. Hirvasen koulu: Toimiva oppilaskunta Aktivoidaan oppilaskunta ja oppilaskunnan hallitus toimimaan. Järjestetään tilaisuus, jossa oppilaat pääsevät ideoimaan alueen yrittäjien kanssa millainen yhteistyö olisi mukavaa ja hyödyllistä. 3. Hirvasen koulu: Viikko yrittäjänä Tutustutaan paikallisiin yrityksiin kyselyn avulla (ammatit, työtehtävät ym.). Tämän jälkeen oppijat perustavat yritykset leikkiyrityksinä kouluun ja toimivat yrittäjinä viikon. Viikon jälkeen lapset ja yrittäjät tapaavat uudelleen ja keskustelevat viikon kulusta. 4. Koulukeskus: Kahvila lá Sol - antaa siivet Hyödynnetään olemassaolevia 4H-yrityksiä ja -yrittäjyyskerhoa. Kehitetään yritysten toimintaa ja kannustetaan paikkakunnan aikuisia tilaamaan tarjoiluja, ohjelmaa ja tuotteita nuorten yrityksiltä. Hyödynnetään alihankintaa esimerkiksi muilta yläkoulun valinnaisaineilta ja kerhoilta. 5. Opiskelua yrityshautomossa YLÄKOULUN IDEAT 1. Jos yrittäisin- yrittäjyyskurssi Luodaan valinnainen kurssi, jossa tehdään yhteistyötä paikallisten yrittäjien kanssa. Kurssin tavoitteena on lisätä dialogista opetusta, tutustua yrityksen perustamiseen ja tienata vähän rahaa yhteistä matkaa varten. 2. Leijonanluola Uurainen Synnytetään pitkä valinnnaisaine, jossa yritykset ja yhdistykset voivat tehdä työtilauksia oppilaille. Opettajat ovat apuna markkinoinnissa ja mahdollistavat ajan toteutukseen. Työt linkitetään eri oppiaineisiin ja yritykset tuovat positiivista mainetta Uuraisten koulukeskukselle. 3. Yritteliäisyys- tapahtuma: Happy Days Uurainen Järjestetään Uuraisten kunnan yhteinen tapahtuma, jonka keskiössä ovat yhteisöllisyys, onnellisuus ja elämän supervoimat (innostus, uteliaisuus, mielikuvitus ja empatia). TOTEUTUNEITA YHTEISTYÖMALLEJA Koulun päätösjuhla Olemme viettäneet kevään päätösjuhlaa koulukeskuksella jo useampana vuonna. Ilta on koostunut erilaisesta ohjelmasta mm. BMX-pyöräesittelystä, kioskitoiminnasta ja alkavan kesän juhlafiiliksen ovat tuoneet bändit. Järjestimme juhlan yhteistyössä oppilaiden, kunnan vapaa-aikatoimen, koulun vanhempaintoimikunnan ja nuorisovaltuuston kanssa. Kiertävä kylätapahtuma Kylätapahtumat vuorottelevat vuosittain Uuraisten kylillä. Viime kesänä järjestimme nuorisokylätapahtuman Jokihaarassa. Illan aikana ohjelmassa oli mm. bändejä, minigolfia, ketjunheittoa, tikanheittoa, koiratanssia, leffoja. Tapahtumassa oli mukana myös poliisi ja palokunta autoineen. Palkitsimme illassa uuraislaisia menestyjiä ja lauloimme karaokea. Järjestimme tapahtuman yhteistyössä nuorisotoimen, Jokihaaran pienviljelijäyhdistyksen, vapaa-aikatoimen ja nuorisovaltuuston kanssa. Kiepin messut Järjestämme Kyynämöisten koululla joka syksy messutapahtuman yhteistyössä kyläyhdistyksen, oppilaiden, opettajien, vanhempien ja vanhempaintoimikunnan kanssa. Messuilla oppilaat näkevät yrittäjiä myymässä omia tuotteitaan. Messut ovat oiva tapa opettaa yrittäjyyttä käytännössä. Messuja ennen suunnitellaan yhdessä mitä tuotteita valmistetaan, miten tuotteet esitellään ja mitä tuotteet maksavat. Jokainen pääsee ottamaan vastuuta yhteisen projektin toteutuksesta, kokeilemaan uusia asioita ja harjoittelemaan myyntitaitoja. Uusiutuva maaseutu - taidekasvatushanke Höytiän koulu sai vuonna 2012 Keski-Suomen kulttuurirahaston hankerahaa Minä osaan -taidekasvatushankkeeseen. Visioimme oman Uusiutuva maaseutu -nimisen projektimme yhdessä paikallisen eläintaiteilijan Päivi Latvalan kanssa. Hän kävi koko syyslukukauden ajan opettamassa lapsia 4h / viikko. Syksyn aikana maalasimme, tutustuimme eri taiteilijoiden töihin ja tarkastelimme valokuvien avulla maaseutua ennen ja nyt. Lisäksi tutustuimme taiteilijan ammattiin, vierailimme Saarijärvellä Tarvaalan maatalousoppilaitoksessa sekä kokosimme loppunäyttelyn Uuraisten kirjastolle. Kalenterin valmistus Olemme Hirvasen koululla jo 11 vuoden ajan tehneet omia kalentereita ja hankkineet retkirahoja myymällä omia tuotteita Hirvaskankaan alueen huoltamoilla ja kauppakeskuksessa. Oppilaat piirtävät pitkin lukuvuotta piirrustuksia, joista valitaan kalenterikuvat. Kaikilla oppilailla on oma tehtävä kalenterin valmistuksessa. Työtehtäviä ovat esimerkiksi liimaus, kerääjät, rei iättäjät, kuljettajat, kasaajat ja pakkaajat. Oppilaat myyvät itsenäisesti kalentereita tunnin tai kahden tunnin vuoroissa liikepaikkojen asiakkaille. Yhdessä myyntiryhmässä on aina 2-3 eri-ikäistä oppilasta. Toteutetaan oppilaiden ideoimaa yritystoimintaa koulussa. Kehitellään yrityksiä eri oppiaineisiin liittyen esim. kauppa, matkailu, video- & editointipalvelu, käsityö. Yksi luokka perustaa yhden yrityksen
8 5. Strategiatyön toteutustiimit KEHUTIIMIN JÄSENET Sari Aspinmaa --Mari Hast --Sari Juvonen --Birgitta Kantanen --Auvo Liimatainen --Pirkka Linjama --Marjo Palaste --Marjo Ruuska --Anne Syvänen --Anni Tuikkanen --Anne Turunen KEHITTÄMISTIIMIN JÄSENET Kunnanjohtaja Juha Valkama --Perusturvajohtaja Jouko Nykänen --Rehtori Sami Pasanen, yhtenäiskoulu --Opinto-ohjaaja Mari Hast, yhtenäiskoulu --Erityisopettaja Pirkka Linjama, yhtenäiskoulu --Opettaja Terttu Stenman, Höytiän koulu --Nuorisotyöntekijä Marjo Ruuska --Toiminnanjohtaja Anni Tuikkanen, Uuraisten 4H-yhdistys --Yrittäjä Tuomo Turunen, Uuraisten Yrittäjät --Yrittäjä Timo Pynnönen, Uuraisten Yrittäjät --Asiantuntija Tarja Nieminen, Villinikkarit Oy --Asiantuntija Marja Heinistö, Villinikkarit Oy KOULUT --Hirvasen koulu --Höytiän koulu --Kyynämöisten koulu --Uuraisten koulukeskus 6. Lähteet KIRJALLINEN AINEISTO 1 Sininen kirja. Suomen kestävän kasvun malli. Luonnos kansalliseksi tulevaisuushankkeeksi. Himanen Pekka pdf/2012/sininen-kirja/fi.pdf 2 Yrittäjyyden ja palkkatyön rajapinnalta? Elisa Akola, Jarna Heinonen, Anne Kovalainen, Tommi Pulkkinen, Johanna Österberg 3 Z ja epäjohtaminen. Tienari, Janne ja Piekkari, Rebecca. Talentum Helsinki Keski-Suomen maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen kehittämisohjelma Kehittämisohjelma_kevennetty.pdf 5 Riihenmäen koulu 6 Nuori yrittäjyys ry 7 Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat. OPM:n julkaisuja 2009:7 Julkaisut/2009/liitteet/opm07.pdf?lang=fi 8 Uuraisten kunta. 9 Uuraisten kunnan talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma Iltasanomat html 11 Aineopintojen yrittäjyyspalat H-Yritys 13 Hyvä, paha koulu. Hyva_paha_koulu.pdf KUVAT Kuva 1: Työssä ja yrittäjyydessä tarvittavat pääomat Villinikkarit Oy mukaellen Luthans, F., Luthans, K. W. & Luthans, B.C. (2004). Positive psychological capital: Beyond human and social capital. Business Horizons 74 (1), Kuva 2: Yrittäyyskasvatuksen tavoitteet Villinikkarit Oy, mukaellen Paasio, K. & Nurmi, P. (2006). Yliopistolliset yrittäjyysopinnot Suomessa. Teoksessa Kyrö,. P. & Ripatti, A. (toim.), Yrittäjyyskasvatuksen uusia tuulia, s Kuva 3: Yrittäjyyskasvatuksen ehjä polku Villinikkarit Oy (2012) 12 13
9 VILLINIKKARIT OY Kauppakatu Jyväskylä Petrikki Tukiainen Tarja Nieminen Marja Heinistö Esitteen kuvitus / taitto: Jaakko Mehtälä / Kuvituskonttori jaakko@kuvituskonttori.com
Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille
Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva
LisätiedotYritteliäs ja hyvinvoiva Varsinais-Suomi
Yritteliäs ja hyvinvoiva Varsinais-Suomi TAHTONA MAAKUNNAN MENESTYS YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA 2020 2 PIdät kädessäsi esitettä, jonka tarkoituksena on auttaa sinua ja työyhteisöäsi yrittäjyyskasvatuksen
LisätiedotNY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016
NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)
LisätiedotSatakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia
Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN MAAKUNNALLINEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JA TOIMINTAOHJELMA 2013 2016 HANKE
VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNNALLINEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JA TOIMINTAOHJELMA 2013 2016 HANKE Taustaa Toteutusaika 1.6.2012 30.6.2013 Hankkeen hallinnointivastuu on Varsinais-Suomen Yrittäjillä. Hanketta
LisätiedotLIIKKUVA KOULU JA OPS 2016
Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,
LisätiedotYrittäjämäinen toiminatapa oppiaineena
Yrittäjämäinen toiminatapa oppiaineena Yrittäjyyskasvatuspäivät 2017 Antti Iivari, Nurmon yläaste, Seinäjoki antti.iivari@seinajoki.fi Taustaa E-P:n yhteinen ops (17+1) Aineryhmittäin omat työryhmät (mukana
LisätiedotAlakoulun 5.-6.luokkien valinnaisaineet Länsituulen koulu Kevät 2018
Alakoulun 5.-6.luokkien valinnaisaineet Länsituulen koulu Kevät 2018 Valintatarjotin Wilmaan Huoltajat tekevät lastensa kanssa valinnan Wilmaan avattavaan tarjottimeen. A2-tarjotin on avoinna 29.1.-9.2.2018.
LisätiedotLappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022
Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Painopistealueet Kivijalka: Turvallinen oppisympäristö Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen Kannustava ilmapiiri
LisätiedotKASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI
KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti
LisätiedotYrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus
Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten
LisätiedotOSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS
1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.
LisätiedotYES Keski-Suomi Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen ja palvelut Keski-Suomessa
YES Keski-Suomi Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen ja palvelut Keski-Suomessa YES Keski-Suomen perustehtävä YES on yrittäjyyskasvatuksen palvelukeskus, joka auttaa kuntia strategisessa kehittämisessä ja
LisätiedotYRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JYVÄSKYLÄN PERUSOPETUKSESSA. Liite 3 Vuosisuunnittelu
YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JYVÄSKYLÄN PERUSOPETUKSESSA Liite 3 Vuosisuunnittelu Yrittäjyyskasvatuksen lukuvuosi suunnitelma: 1. Visio: Jokainen rakentaa omaa mahdollisuuksien maailmaa -Yhteisen ymmärryksen
LisätiedotYrittäjyyden ilmasto dialogi
Yrittäjyyden ilmasto dialogi Mikroyrittäjyyden pohjoinen työpaja 20.4.2018 Leena Eskola & Kyllikki Taipale-Erävala Uutta tietoa tutkimuksella Yrittäjyysilmasto ja suhtautuminen yrittäjyyteen vaihtelee
LisätiedotIrmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät
Sisältö Irmeli Halinen Saatesanat... 13 Aluksi... 15 Kertojat... 20 OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Tulevaisuuden haasteet huomioiva koulu... 26 Kulttuurinen eetos... 28 Koulutuksen taustatekijät...29
LisätiedotMiksi yrittäjyyskasvatusta?
Yrittäjyyskasvatus Miksi yrittäjyyskasvatusta? Yrittäjyyskasvatuksen avulla pyritään lisäämään oppilaan yrittävyyttä ja lapsen ja nuoren halua menestyä ja ottaa asioista selvää. Tavoitteena on mm. sosiaalinen,
LisätiedotYrittäjyyskasvatuksen mittaristo - itsearviointityökalu oman opetuksen arviointiin ja kehittämiseen!
Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo - itsearviointityökalu oman opetuksen arviointiin ja kehittämiseen! Maksutta osoitteessa www.lut.fi/mittaristo - jo yli 1000 perus- ja toisen asteen opettajaa hyödyntää
LisätiedotOpetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen
Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin
LisätiedotOULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv
OULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv. 2016-17 Valinnaisaineet oppilas valitsee yhdessä huoltajan kanssa kaksi valinnaisainetta mikäli 5. luokan oppilaan valinta kohdistuu A2-kieleen muuta
LisätiedotUusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi
Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto
LisätiedotYrittäjyyskasvatuskonferenssi
Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin
LisätiedotTERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA
TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET
LisätiedotHyvän ohjauksen kriteerityö
Hyvän ohjauksen kriteerityö Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät 29.4.2014 Opetusneuvos Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö 21. vuosituhannen oppimisen taidot
LisätiedotKuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotSIUSSA ON KIPINÄ! Lieksan kaupungin yrittäjyyskasvatusohjelma
SIUSSA ON KIPINÄ! Lieksan kaupungin yrittäjyyskasvatusohjelma Sisällys Johdanto 1. Johdanto... 2 2. Mitä yrittäjyyskasvatus on?... 3 3. Visio ja strategia... 5 4. Toimintaohjelma... 7 5. Varhaiskasvatus...
LisätiedotLAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN
LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen
LisätiedotMIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA
MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen
LisätiedotOmilta opinpoluilta onnistuen elämän valtateille.
1 1. Yrittäjyyskasvatus Petäjäveden strategioissa Sisällys 1. YRITTÄJYYSKASVATUS PETÄJÄVEDEN STRATEGIOISSA 1 1.1 Kuntastrategia 2020 1 1.2 Aktiivisen yrittämisen ja hyvän työllisyyden kunta 1 1.3 Opetustoimen
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus
Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset
LisätiedotOmaehtoinen yrittäjyys. Sisäinen yrittäjyys. Ulkoinen yrittäjyys
1(9) YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VIRIKEMATERIAALI Virikemateriaali antaa sinulle mahdollisuuden pohtia yrittäjyyskasvatuksen pedagogisia lähtökohtia lähijaksoilla, oppimispiireissä ja oppimistehtävissä. 1. YRITTÄJYYDEN
LisätiedotOKM Yrittäjyyslinjaukset 2017
OKM Yrittäjyyslinjaukset 2017 Seija Aalto, koulutusjohtaja Yrittäjyyslinjausten tarkoituksena on suunnata, kehittää ja ohjata eri koulutusasteiden yrittäjyyden edistämisen ja yrittäjyyskasvatuksen toimenpiteitä
LisätiedotYrittäjyysvalmiuksien edistäminen Etelä-Karjalassa. kehitysyhtiö KEHY
Yrittäjyysvalmiuksien edistäminen Etelä-Karjalassa Päivi Ovaska Projektipäällikkö Saimaan ammattiopisto Sampo Antti Oravuo Yritysasiantuntija Imatran seudun kehitysyhtiö KEHY Yrittäjyysvalmiuksen edistämistä
Lisätiedot1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään
Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus
LisätiedotHelsingin kasvatus ja koulutus. Toimialan esittely
Helsingin kasvatus ja koulutus Toimialan esittely 30.5.2017 Helsingin kasvatus ja koulutus 1 2 3 Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala pähkinänkuoressa Tavoitteemme: mistä haluamme olla tunnettuja?
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotOPS Minna Lintonen OPS
26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin
LisätiedotPORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän
PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat
LisätiedotNordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa
Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät
LisätiedotMunkkiniemen ala-aste
Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein
LisätiedotKoulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus
Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Kommenttipuheenvuoro liiketoiminnan kehitysjohtaja Asko Alanen
LisätiedotSaloilan päiväkodin toimintasuunnitelma
Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Puhallamme yhteen hiileen ajatuksella; kaveria ei jätetä. Huolehdimme kannustavasta, innostavasta ja positiivisesta vuorovaikutuksesta.
Lisätiedotpäiväkoti Taikapolku toimintasuunnitelma
päiväkoti Taikapolku toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Lapsen aito ja sensitiivinen kohtaaminen on toimintamme keskiössä. Vuorovaikutuksemme lasten kanssa on lämmintä ja lasta arvostavaa.
LisätiedotMiten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman
Miten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman Oppilaiden puhetta hyvinvoinnista Siksi en viittaa paljon mutta olen kehittynyt siinä ja en välitä vaikka moititaankin
LisätiedotSimppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma
Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimintakulttuurimme perustuu hyvään vuorovaikutus- ja luottamussuhteen luomiselle lapsen ja aikuisen välille. Aikuisina
LisätiedotYRITTELIÄS JA HYVINVOIVA VARSINAIS-SUOMI
YRITTELIÄS JA HYVINVOIVA VARSINAIS-SUOMI Ohjelma tänään Yrittäjyyden ilmiöt Yrittäjyyskasvatuksen ehjä polku Yrittäjyyskasvatuksen vuosikello VARSINAIS-SUOMEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VISIO 2020 Yrittäjyyskasvatus
LisätiedotTervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan
Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa
LisätiedotKouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO
Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO Hyvinvointia tukeva kouluarki 2 Koululla on yhä tärkeämpi rooli lapsen
LisätiedotSaarelan päiväkodin toimintasuunnitelma
Saarelan päiväkodin toimintasuunnitelma 2019-2020 Toimintakulttuuri Joustavassa pienryhmätoiminnassamme lapset saavat leikkiä ja oppia rauhallisessa ja kiireettömässä ilmapiirissä. Tällöin jää aikaa huomioida
LisätiedotSaarijärven elinkeinostrategia.
Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset
LisätiedotOPO-ops T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta
OPO-ops 7.11.2015 T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta Osallisuus ja S1: Oppiminen ja opiskelu muodostamaan kokonaiskäsitys aktiivinen toiinta vuosiluokkien 7-9 -Nivelvaihe
LisätiedotTYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009
TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?
LisätiedotTredun strateginen ohjelma. Tilaisuus yhteistyökumppaneille Tervetuloa!
Tredun strateginen ohjelma Tilaisuus yhteistyökumppaneille 18.1.2019 Tervetuloa! AMMATILLISTA ETUMATKAA ROHKEE, RETEE JA REILU TREDU TAUSTAA STRATEGISESTA OHJELMASTA Ohjelma luo suunnan Tredun toiminnalle,
LisätiedotValinnaiset aineet Paulaharjussa
Valinnaiset aineet Paulaharjussa 2016-2017 30.3.2016 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä 1) Valinnaisten aineiden laajuus: 1 vvt sanallinen arviointi 38 tuntia > ei mennä kovin syvälle, opettajien osaaminen
LisätiedotArkistot ja kouluopetus
Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman
LisätiedotKoulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni
Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen
LisätiedotMeri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma
Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt
LisätiedotYRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JYVÄSKYLÄN PERUSOPETUKSESSA. Liite 1 - Yt-tuntien tukiaineistoja
YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JYVÄSKYLÄN PERUSOPETUKSESSA Liite 1 - Yt-tuntien tukiaineistoja Miten autamme jokaista lasta ja nuorta löytämään oman juttunsa? Yrittäjyyskasvatuksen peruskäsitteet Opetus-
LisätiedotMiksi johtavat ajatukset?
Miksi johtavat ajatukset? Johtavat ajatukset syntyvät aina sisältä päin. Ne ovat tärkeitä ennen kaikkea meille itsellemme. Tarkistamme ne joka vuosi yhdessä. Ne toimivat innostuksemme lähteenä ja niiden
LisätiedotUudet oppimisympäristöt. Marja Heinistö/ Villinikkarit Oy
Uudet oppimisympäristöt Marja Heinistö/ Villinikkarit Oy Tänään Klo 12.00 12.30 Tervetuloa! Ylitarkastaja Marjut Mikkola, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Virittäytyminen oppimismatkalle kohti
LisätiedotKAARISILLAN YHTENÄISKOULU
KAARISILLAN YHTENÄISKOULU Alakoulun Valinnaisaineopas LV. 2017-2018 ALAKOULUN VALINNAISAINEET Uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön syksyllä 2016 alakoulun osalta. Uutena asiana opetussuunnitelmassa
LisätiedotJuhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista
Juhlavuoden työpaja 2.9.2014 Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista 9.00-9.15 Seminaarin avaus Esa Virkkula, Martti Pietilä 9.15 9.45 Jaana Seikkula Leino, dosentti, projektipäällikkö
LisätiedotLeikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa
Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki
LisätiedotLearning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke
Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho
LisätiedotKasvun kikatusta leikin lumoissa
Kasvun kikatusta leikin lumoissa Tarkastelukiikarissa toimintakulttuurin kehittäminen ja sitä ohjaavat periaatteet Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Inklusiivisessa toimintakulttuurissa edistetään
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola
Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola Sisältö Yleistä Toimintakulttuuri Leikki ja monipuoliset työtavat Toiminnan arviointi ja kehittäminen Ryhmän toiminnan arviointi Yhteistyö
LisätiedotPoimintoja mietittäväksi. Juha Ristilä
Poimintoja mietittäväksi Juha Ristilä 16.4.2013 1. poiminta: Y-sukupolvi 2. poiminta: Työelämä odottaa koulutukselta 3. poiminta: Uusi opettaja 4. poiminta: Ammatillisen opettajan osaaminen 5. poiminta:
LisätiedotRenkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen
Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen Keskiviikkona 8.10. klo 13.30-16.30 Rehtorin alkusanat ja katsaus tulevaisuuden kouluun, opettajuuteen ja laaja-alaiseen osaamiseen (diat) Ryhmiin jakautuminen:
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotNuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia
Nuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia Nuoren hyvä arki rakentuu monesta tekijästä, kuten hyvistä ihmissuhteista, voimavaroja tukevista harrastuksista, yhteenkuuluvuuden
LisätiedotKaupunkistrategiasta sivistysohjelmaan Valovoimainen Oulu
Kaupunkistrategiasta sivistysohjelmaan Valovoimainen Oulu Luonnos Facebook-keskustelua varten 10.9.2018 Visio 2026 Valovoimainen Oulu #oulu #oulu2026 Oulun valovoimaisuus on kasvua, oululaista asennetta
LisätiedotYri$äjyyskasvatuksen strateginen kehi$äminen
Yri$äjyyskasvatuksen strateginen kehi$äminen Jyväskylän perusopetus Johtajuusvalmennus 28.10. - 2 jakso Teemat ennen kahvia Yrittäjyyskasvatuksen jalkauttaminen 15. peruskouluun osana OPS-uudistusta -
LisätiedotOhjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.
Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint
LisätiedotOulunlahden päiväkodin toimintasuunnitelma
Oulunlahden päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Lähtökohtanamme on lapsen yksilöllisyyden huomioiminen. Teemme tiivistä yhteistyötä vanhempien kanssa. Tavoitteenamme on avoin ja
LisätiedotOppimisympäristöajattelu oppimisen tukena
Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu
LisätiedotTietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu
Tietostrategiaa monimuotoisesti Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable!
LisätiedotWork Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa
Julkinen loppuraportti 20.2.2019 Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Helsingin koulujen nopeiden kokeilujen ohjelma I, syyslukukausi 2018 Kokeilun tavoitteet Kokeilun tavoitteena oli toimivan
LisätiedotKuntastrategia Kh Liite 8 ( 105) Kv Liite 1 ( 23)
Kuntastrategia 2019-2025 Kh 20.5.2019 Liite 8 ( 105) Kv 10.6.2019 Liite 1 ( 23) Ihmisen kokoinen Marttila 2000 Asukasta 100 Työntekijää 11 Esimiestä 220 Yritystä 530 Työpaikkaa 41 Yhdistystä Kuntastrategia
LisätiedotYrittäjyyskasvatus Jyväskylän perusopetuksessa
Yrittäjyyskasvatus Jyväskylän perusopetuksessa Yrittäjyyskasvatuksen yhteysopettajien valmennus 27.8.2014 Marja Heinistö / Villinikkarit Oy Tänään - Yrittäjyyskasvatuksen pedagogiikka Yrittäjyyskasvatuksen
LisätiedotMUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen
MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata
LisätiedotKoulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa
Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme
LisätiedotMiten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014
Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Ihmiset haluavat olla synny0ämässä jotain itseään suurempaa. Työelämän arvot vastuu on jokaisella
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotHyvinvointi ja liikkuminen
Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä
LisätiedotHYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020. Palveluvaliokunta 10.2.2015
HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 Palveluvaliokunta 10.2.2015 Tavoitetila, toimenpiteet, arviointi,resursointi, rakenteet KEMPELEEN KOULUSTRATGIA 2000-2004 Oppiva organisaatio Oppilaan hyvinvointi Opetuksen
LisätiedotKiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited
Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,
LisätiedotKohti seuraavaa sataa
Kohti seuraavaa sataa Suomen keskeiset kysymykset 2020-luvulla 8.12.2017 POSTERINÄYTTELYN TULOKSIA Keskeiset kysymykset TOP 10 Miten irtikytketään hyvinvointi luonnonvarojen kestämättömästä käytöstä ja
LisätiedotOPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta
OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt
LisätiedotMitä Yrtissä arvioitiin?
Mitä Yrtissä arvioitiin? Miten opiskelijat kokivat oppineensa yrittäjyyttä nykyisten opintojensa aikana? Miten yrittäjyyttä opetettiin? Miten ammatillisen koulutuksen järjestäjän tai korkeakoulun toimintakulttuuri
LisätiedotAnkeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!
Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen
LisätiedotSivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola
Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät 6.6.2013 Merja Narvo-Akkola Suomi OPH, Hallitus Kunta Sivistys- ja opetustoimi Koulu Rehtori ja opettajat Opetussuunnitelma-uudistus Johtamisen laatukriteerit
LisätiedotDialoginen johtaminen
Dialoginen johtaminen Labquality Days 10.2.2017 Sari Tappura Tampereen teknillinen yliopisto Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2015 Lisätiedot: Sirpa Syvänen Tampereen yliopisto www.dinno.fi JHTAMISKRKEAKULU
LisätiedotToimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Karhi-Pajamäki
Toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Karhi-Pajamäki 12.11.2018 Toimintasuunnitelman rakenne Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelman laatiminen Työtämme ohjaavat arvot Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen
LisätiedotJyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille
Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille 2016-2020 Minusta ja meistä tulee jotain. KuntaKesu on kehittämisprosessi, joka on ohjaava johtamisen työkalu
LisätiedotHaukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet
Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä
LisätiedotJohtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus
Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen
LisätiedotAseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna
Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa
LisätiedotVESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA
VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon
Lisätiedot