Yrittäjyyskasvatus UURAISILLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yrittäjyyskasvatus UURAISILLA"

Transkriptio

1 Yrittäjyyskasvatus UURAISILLA

2 SISÄLLYS 1. MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Kestävä tulevaisuus Uudet sukupolvet työelämässä Suomi tarvitsee yrittäjiä 2 2. KESKI-SUOMI JA YRITTÄJYYSKASVATUS 3 3. YRITTÄJYYSKASVATUKSEN ABC Yrittäjyyskasvatuksen merkitys Yrittäjyyskasvatuksen käsite ja tavoitteet Yrittäjyyskasvatuksen toteutustavat 6 4. YRITTÄJYYSKASVATUS UURAISILLA Uuraisten kunta Yrittäjyyskasvatuksen visio Yrittäjyyteen kannustava opetus arjessa Yhteisöllinen ja yritteliäs koulu Yhteistyö työelämän kanssa 9 5. STRATEGIATYÖN TOTEUTUSTIIMIT LÄHTEET 13

3 1. Muuttuva toimintaympäristö 2. Keski-Suomi ja yrittäjyyskasvatus 1.1 KESTÄVÄ TULEVAISUUS Maailma muuttuu ja muutokset liittyvät ilmastonmuutokseen, luonnonvarojen niukkuuteen, talouden epävakauteen, väestönkasvuun ja uusiin elämätavan tuomiin ongelmiin. Kestävän tulevaisuuden rakentamisessa Suomi kohtaa kolme hyvinvoinnin haastetta, jotka liittyvät elämäntapaan (väestön ikääntyminen, fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi), talouteen (talouden niukkuus, ekologinen kestävyys) ja tietoyhteiskunnan kehitykseen (informaatioteknologia, uudet innovaatiot). Kestävän tulevaisuuden näkökulmasta tärkein tavoite on auttaa jokaista elämään arvokasta ja onnellista elämää. 1 Työelämässä on menossa muutos, jossa pitkät palkkatyösuhteet vähenevät, työura pirstaloituu, urapolut muuttuvat ja yksilön rooli oman toimeentulonsa organisoijana korostuu. Työtä tehdään vuorotellen yrittäjänä ja palkansaajana. Monissa ammateissa, esimerkiksi luovilla aloilla, toimeentulo muodostuu yhdistelmästä yrittäjyyttä ja projektiluontoisia työsuhteita. 2 Tulevaisuudessa yrittäjyyden merkitys itsensä työllistämisen tapana tulee kasvamaan. Uudet sukupolvet arvostavat käyttäjälähtöisyyttä ja uudenlaisia yhdessä tekemisen muotoja. He ovat rohkeita ja räväköitä. Jos joku asia ei miellytä, he äänestävät jaloillaan. Nuoret työntekijät kaipaavat johtajilta enemmän yhteisön huomioimista, henkilökohtaista palautetta ja suoraa puhetta. Uuden sukupolven yritteliäät työntekijät haluavat työyhteisöltään innostamista, inspirointia ja riittävän haastavia työtehtäviä SUOMI TARVITSEE YRITTÄJIÄ Yrittäjyys on yksilön kykyä tehdä ideoista toimintaa. Yrittäjyys on luovuutta, halua tarttua toimeen, riskinottamista, kykyä suunnitella ja johtaa tekemistä tavoitteiden saavuttamiseksi. Yritteliäs asenne, omatoimisuus ja tulevaisuususko ovat asioita, joita jokainen tarvitsee työssään. Yrittäjä on ihminen, joka näkee asioita kokonaisvaltaisesti, havaitsee uusia mahdollisuuksia ja uskaltaa tarttua niihin. Yrittäjyys on persoonalähtöistä, koska täydellinenkään liikeidea ei riitä, jos ideoijalla ei ole rohkeutta ja sinnikkyyttä kokeilla ideaa käytännössä. Yrittäjyyden edistäminen on tärkeä osa Keski-Suomen maakunnan kehittämistä. Tavoitteena on rakentaa maakuntaan yrittämiseen kannustava toimintaympäristö, joka luo hyvät taloudelliset ja sosiaaliset mahdollisuudet toteuttaa kannattavaa yritystoimintaa. Keski-Suomen maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen kehittämisohjelma sisältää tavoitteet ja suuntaviivat maakunnalliselle yrittäjyyskasvatuksen kehittämiselle vuosille Kehittämisohjelman yrittäjyyskasvatuksen tavoitetila vuodelle 2025 on kuvattu seuraavasti. 4 Yrittäjyys ja yrittäjämäinen toiminta ovat luonteva ja tunnistettava osa Keski-Suomen toimintatapaa, mikä näkyy positiivisena yrittäjyysilmapiirinä, kannustavana ilmapiirinä kouluissa, yrittäjyyden arvostuksena, yrittäjyysaktiivisuuden nousuna, yrittäjyyosaamisen parantumisena, tuottavuuden nousuna, aktiivisten kansalaisten määrän kasvuna sekä syrjäytymisen vähenemisenä. 1.2 UUDET SUKUPOLVET TYÖELÄMÄSSÄ Jokainen uusi työelämään siirtyvä sukupolvi haastaa työpaikkojen totutut käytännöt. Uuden sukupolven työntekijät haluavat, että työ on haastavaa ja merkityksellistä. Työtä tehdään innovaatioille otollisessa ilmapiirissä tiimeissä ja verkostoissa luvun jälkeen syntyneitä kuvataan Z-sukupolveksi. He ovat syntyneet maailmaan, jossa elektroniikkaa on kaikkialla ja tekniikkaa käytetään rutiininomaisesti. Tämä ikäluokka on tottunut siihen, että tieto ja vuorovaikutus on avointa. Omista arvoista ja asenteista viestitään kulutuksen, sosiaalisen median ja elämätyylin kautta. Z-sukupolvea määrittävät myös suorapuheisuus, rakkaus brändeihin ja omaan heimoon kuuluminen kansainvälisessä, avoimessa maailmassa. Suomalaiset yrittäjät ikääntyvät ja eläköityvät: osa yrityksistä etsii jatkajia ja osa lopettaa toimintansa. Hyvinvoivan Suomen kannalta on tärkeää, että maahamme syntyy uusia yrittäjiä. Siksi oppilaitosten yhtenä tehtävä on tuoda tutuksi yrittämisen arkea ja yrittämistä ammattina. Näin autetaan nuoria ymmärtämään, mitä tarkoittavat yrityksen perustaminen ja johtaminen ihan käytännön tekemisen tasolla. Samalla poistetaan turhia pelkoja yrittämiseen liittyen. 2 3

4 3. Yrittäjyyskasvatuksen ABC 3.1 YRITTÄJYYSKASVATUKSEN MERKITYS Yrittäjyyskasvatuksen toteutuksella on laaja merkitys yksilön ja yhteisön hyvinvoinnin sekä työelämäosaamisen kehittäjänä. Sen avulla voidaan lisätä nuorten ymmärrystä erilaisista mahdollisuuksista työllistyä kotiseudulle. Hyvinvoinnin synnyttäjä Yrittäjyyskasvatuksen toteuttaminen on tapa lisätä yksilön ja yhteisön hyvinvointia. Yksilö on aktiivinen toimija, oman elämänsä asiantuntija Yksilön positiivinen ajattelu sekä tulevaisuususko vahvistuvat Yhteisön yhdessä ajattelu ja tekeminen voimaannuttavat yksilöitä Pitkäjänteinen yrittäjyyskasvatus lisää myös alueellista hyvinvointia. Uusia yrittäjiä syntyy ja omistajanvaihdostilanteessa olevat yrittäjät löytävät jatkajia Organisaatiot kehittävät omaa johtamis- ja toimintakulttuuriaan kohti yrittäjämäistä organisaatiota Kuntaan rakentuu onnistumisten ja onnellisuuden mahdollistava ilmapiiri Mahdollisuuksien avaaja Yrittäjyyskasvatus antaa nuorille mahdollisuuden tutkia sekä kehittää omia kiinnostuksen ja innostuksen kohteita. Auttaa yksilöitä tunnistamaan omat vahvuutensa, kehittämiskohteensa ja kasvupotentiaalinsa Tutustuttaa ammatteihin ja työpaikkoihin, työelämän toimintaan ja pelisääntöihin Yrittäjyys tulee tutuksi urana ja ammattina Yrittäjyyskasvatuksen kautta tulevat tutuksi paikkakunnan tarjoamat mahdollisuudet työllistyä ja hankkia kesätöitä. Nuori ymmärtää millaista työtä on mahdollisuus tehdä omalla kotiseudulla Tarjoutuu mahdollisuus rakentaa omia työelämäverkostoja Syntyy näkemystä millaista yrittäjyyttä ja yritystoimintaa voi toteuttaa paikkakunnalla Osaamisen kehittäjä Yrittäjyyskasvatus tarjoaa oppimiskokemuksia, jotka lisäävät oppijan psykologisen, sosiaalisen ja inhimillisen pääoman karttumista. Psykologisen pääoman osa-alueet toiveikkuus, itseluottamus, sinnikkyys ja optimistisuus kehittyvät Sosiaalisen pääoman näkökulmasta vuorovaikutus- ja yhdessä tekemisen taidot kasvavat Inhimillisen pääoman taitoina itsensä johtaminen ja yritteliäisyys voimistuvat Kuva 1: Työssä ja yrittäjyydessä tarvittavat pääomat 3.2 YRITTÄJYYSKASVATUKSEN KÄSITE JA TAVOITTEET Yrittäjyyskasvatuksen käsite voidaan ymmärtää yrittäjyyden kolmen eri lajin kautta: Yksilön aktiivinen ja omatoiminen käyttäytyminen (omaehtoinen yrittäjyys) Tiimin yhteisöllinen tapa ajatella ja toimia (sisäinen yrittäjyys) Oikean yrityksen perustaminen ja liiketoiminnan johtaminen (ulkoinen yrittäjyys) Kuvassa 2. esitellään yrittäjyyskasvatuksen toteuttamisen tavoitteet Kuva 2: Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet kuva 1. kuva 2. TYÖSSÄ JA YRITTÄJYYDESSÄ TARVITTAVAT PÄÄOMAT PSYKOLOGINEN PÄÄOMA SOSIAALINEN PÄÄOMA INHIMILLINEN PÄÄOMA Mitä yrittäjät tekevät? Mitä yrittäjyys on? Miksi yrittäjiä tarvitaan? KUKA OLET? KENET TUNNET? MITÄ OSAAT? Itseluottamus Tahdonvoima Tulevaisuususko Optimismi Sinnikkyys Toiveikkuus Onnellisuus Vuorovaikutustaidot Yhteistyötaidot Vastavuoroisuus Ammatillinen osaaminen Itsensä johtaminen Yritteliäisyys Luottamus Aktiivinen toiminta yhteiseksi hyväksi Aktiivisuus Uteliaisuus Luovuus Kokeilunhalu Villinikkarit Oy mukaellen Luthans, Luthans, Luthans 2004 Minun pitää ottaa vastuuta omasta elämästäni: miten sen teen? Oppia yritteliästä ajattelu- ja toimintatapaa (omaehtoinen yrittäjyys) Oppia ymmärtämään yrittäjyyttä yhteiskunnassa ja ammattina YRITTÄJYYS- KASVATUKSEN TAVOITTEET Oppia työskentelemään yritteliäästi toisten kanssa (sisäinen yrittäjyys) Oppia yrittäjäksi (ulkoinen yrittäjyys) Miten meidän tulee toimia yhdessä yritteliäästi tavoitteiden saavuttamiseksi? Voisiko minusta tulla yrittäjä? Miten tulla yrittäjäksi? Miten huolehtia bisneksestä? Villinikkarit Oy mukaellen Paasio, K & Nurmi P

5 3.3 YRITTÄJYYSKASVATUKSEN TOTEUTUSTAVAT Yrittäjyyskasvatus opetuksen arjessa Yrittäjyyskasvatus opetuksen arjessa tarkoittaa oppilaitoksessa toteutettavia erilaisia yrittäjyyskasvatuksen oppimiskokonaisuuksia. Ne voivat olla pakollisia tai valinnaisia opintoja. Tämän lisäksi yrittäjyyskasvatus arjessa tarkoittaa sitä, kuinka teeman tavoitteet löytyvät läpileikkaavina kaikista opetettavista oppiaineista. Yrittäjyyskasvatuksen sisältöjä voidaan todentaa jokaisessa oppiaineessa. Yrittäjyyteen kannustavat oppimismenetelmät Yrittäjyyteen kannustavat menetelmät tarkoittavat opettajan pedagogista taitavuutta toteuttaa opetusta yrittäjämäistä ajattelua ja toimintaa tukevasti. Keskeistä oppimisessa on oppilasta aktivoivien toiminnallisten oppimismenetelmien käyttö ja aito oppijalähtöisyys. Toiminnalliset ja yhteisölliset oppimismenetelmät ovat yrittäjyyskasvatuksen sisällön ja tavoitteiden toteuttamisessa parhaiten tuloksia tuottavat ohjausmenetelmät. Yrittäjyyskasvatuksen ohjaus korostaa vapautta, vastuuta, luovuutta sekä riskinottamista. Yrittäjyyden oppimisympäristöt Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppilaitoksen sisällä olevaa yksittäistä valinnaisainetta laajempaa kokonaisuutta, jossa oppija suorittaa opintoja yrittäjyyskasvatuksen tavoitteiden mukaisesti. Peruskoulun yrittäjyyden oppimisympäristö voi rakentua esim. koko yläkoulun kestävään yrittäjyysluokka toteutusmallin sisään 5 tai Vuosi yrittäjänä ohjelmaan. 6 Oppilaita aktivoivien oppimisympäristöjen kehittäminen on myös Opetushallituksen määrittelemien yrittäjyyskasvatuksen kehittämistavoitteiden keskeisin tavoite vuoteen 2015 mennessä. 7 kuva 3. Aidot käytännön yrittäjyyskokeilut OMA- EHTOINEN SISÄINEN ULKOINEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN EHJÄ POLKU Varhaiskasvatus 0-2 lk. 3-6 lk. 7-9 lk. 2. aste Positiivinen asenne elämään Yhdessä tekemisen ja leikkimisen riemu Tavoitteellinen leikki Yritteliäs organisaatiokulttuuri Yritteliäs organisaatiokulttuuri tarkoittaa koko organisaation tapaa ajatella ja toimia yrittäjämäisesti. Yrittävässä oppilaitoksessa yrittäjyys on nostettu yhdeksi oppilaitoksen toimintatapaa kuvaavaksi tavaksi sekä toiminnan kehittämisen näkökulmaksi. Yritteliäs kulttuuri kannustaa jokaista toimimaan yritteliäästi, luovasti ja vastuullisesti yhdessä toisten kanssa. Yrittäjämäinen organisaatiokulttuuri edellyttää myös uudenlaista oppilaitosjohtajuutta. Tällöin johtaminen toteutuu enemmän tiimityönä ja jaetun johtajuuden kautta. Yrittäjyyskasvatuksen yhteistyöverkosto Yrittäjyyskasvatuksen toteuttaminen ei ole yksin oppilaitoksen tehtävä, vaan siinä on parhaimmillaan mukana monia yrittäjyyteen ja työelämään liittyviä toimijoita. Yhteistyö yritysten, julkisen sektorin, yrittäjyyttä kehittävien organisaatioiden, järjestöjen ja toisten oppilaitosten kanssa mahdollistaa ajantasaisen yrittäjyys- ja työelämäosaamisen kehittämisen. Tärkeää on myös laadukas yhteistyö kotien kanssa. Yhteistyön kautta rakennetaan verkostoja, jotka vahvistavat yksilöiden ja yhteisöjen osaamispääomia. Yrittäjyyskasvatuksen ehjä polku Yrittäjyyskasvatuksen tulokset syntyvät eri toimijoiden yhteistyön kautta. Mikäli lapsi ja nuori saa osakseen yrittäjyyskasvatuksen sisältöjen ja tavoitteiden mukaisia oppimiskokemuksia, kehittyvät hänen asenteensa, tietonsa ja taitonsa ikävuosien karttuessa kumulatiivisesti. Alla olevassa kuvassa esitetään esimerkinomaisesti se, miten yksilön osaaminen kasvaa eri yrittäjyyden muodoissa ikävuosien karttumisen myötä kasvattajien ja opettajien yhteistyön tuloksena. Kuva 3: Yrittäjyyskasvatuksen ehjä polku Yritteliäs asenne oppimiseen Kyky huomioida muut Vastuu itsestä ja osaamisesta Ymmärrys omasta osaamisesta ja vastuusta osana ryhmää Halu ja kyky kehittyä Kyky kehittää itseä ja ryhmää Ryhmätyöt Projektit Oppijalähtöiset projektit Osaaminen luoda unelmatulevaisuus Kyky muodostaa ja johtaa tiimiä Villinikkarit Oy, Yrittäjyyskasvatus Uuraisilla 4.1 UURAISTEN KUNTA Luonnollisen kasvun Uurainen 2016 Kunnan slogan voidaan tulkita yhteisön ja yksilön näkökulmasta. Yhteisönä se kertoo kunnasta, joka hakee kasvua inhimilliset lähtökohdat huomioiden. Kunnan kasvu on seurausta kunnan vahvuuksista, joita ovat mm. toimivat peruspalvelut hyvä sijainti ja liikenneyhteydet turvallinen elinympäristö puhdas luonto Luonnollisen kasvun Uurainen on kunta, jossa myös yksilön on mahdollista kasvaa ja kukoistaa omista lähtökohdista käsin. Uuraisten kunta tarjoaa aktiivisille ihmisille parhaat mahdollisuudet tavoitella onnea Jyvässeudulla. 8 Yksi osa luonnollisen kasvun Uuraista on menestyvä yrityselämä. Yritysten kehittämisessä tehdään yhteistyötä Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:n kanssa. Uuraisten kunnan erikoistumisvalinnat ovat pienyrittäjyys ympäristö ja asuminen Kunnan yksi menestystekijä on positiivinen suhtautuminen yrittäjyyteen, yritystoimintaan ja työllistämiseen. 9 Keski-Suomen onnellisin kunta Vuonna 2010 tehdyssä suomalaisten kuntien onnellisuusmittauksessa Uurainen oli Keski- Suomen onnellisin kunta. 10 Onnellisuus on hyve, jota kannattaa tavoitella. Vanha sanonta sanookin: Ole onnellinen, se on yksi tapa olla viisas. Onnellisuus on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen pitää elämäänsä mielekkäänä, näkee tulevaisuuden valoisana ja kokee voivansa rikastuttaa muiden elämää. Onnellinen voi olla, vaikka ei olisi täysin tyytyväinen sen hetkisiin olosuhteisiin. Onnellisuuden seurauksena on terveellisempi ja pidempi elämä. Yrittäjyyskasvatuksen avulla voidaan vahvistaa yksilön ja yhteisön taitoja olla onnellinen YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VISIO Kasvatamme rohkeita, luovia, omiin kykyihinsä luottavia ja elämästä innostuneita tulevaisuuden tekijöitä. Kasvatamme... Uuraisten kunnassa on pitkä perinne kasvattajien, opettajien ja ohjaajien yhteistyöllä yli organisaatiorajojen. Nuorten osalta tämä näkyy kunnan toimijoiden yhteisenä huolenpitona lapsista ja nuorista. Yhteistyön tekemistä edistävät kunnan pieni koko, toimijoiden toinen toistensa tunteminen, yhteistyön mahdollistava tahtotila, sille myönteinen ja siihen kannustava ilmapiiri.... rohkeita, luovia, omiin kykyihinsä luottavia... Uuraislaiset haluavat kasvattaa nuoristaan uskaliaita, kekseliäitä ja taitoihinsa uskovia yksilöitä. Rohkeutta on uskaltaa ajatella toisin ja ravistella vallitsevia käytänteitä. Luovuudessa nähdään uusia mahdollisuuksia, yhdistellään vanhaa ja uutta. Omiin kykyihin luottaminen kuvastaa tervettä itsetuntemusta ja taitoa nähdä omat vahvuudet ja kehittämisen kohteet realistisesti.... elämästä innostuneita... Innostus on elämässä eteenpäinvievä voima. Se antaa energiaa tutkia, oppia ja oivaltaa. Innostus mahdollistaa huipputulosten aikaansaamisen. Kun tekeminen kumpuaa kiinnostuksen kohteista, ei erillistä motivointia tarvita. Innostus on tunne, joka tarttuu. Elämästä innostunut henkilö näkee elämän mahdollisuuksien maailmana ja positiivisena seikkailuna.... tulevaisuuden tekijöitä. Uuraisten kasvatuksen ja opetuksen parissa toimivat aikuiset haluavat synnyttää ja vahvistaa oppijoiden tulevaisuusosaamista. Nuoret oppivat itseään ja elämää varten. Yhteisten pohdintojen kautta mietitään tulevaisuuden osaamisia, urapolkuja, ammatteja ja työelämää. Tulevaisuuteen liittyen tuodaan vahva viesti siitä, että Huomisen rakentaminen alkaa tänään. Tulevaisuus ei ole aika ja paikka, jonne ajaudutaan, vaan jonne aktiivisesti toimien ja valintoja tehden matkataan joka päivä. 6 7

6 4.3 YRITTÄJYYTEEN KANNUSTAVA OPETUS ARJESSA Yrittäjyyskasvatukseen kannustavalla opetuksella tarkoitetaan oppimismenetelmiä, valinnaiskursseja ja oman oppiaineen sisällä toteutuvia opintokokonaisuuksia. Yrittäjyyskasvatuksen toteuttaminen on vahvasti pedagoginen kysymys eli miten tehdään on tärkeämpää kuin mitä tehdään Yrittäjyyskasvatuksen pedagogiikan lähtökohtana ovat oppijalähtöisyys ja toiminnallisuus. Yrittäjämäistä asennetta ja yrittäjyyttä ei opita teoriassa vaan käytännössä tekemällä ja kokeilemalla. Yrittäjyydessä tarvittavaa luovuttaa ja riskinottokykyä voidaan edistää yhteisöllisillä oppimismenetelmillä. Yrittäjämäiseen asenteeseen ja työskentelytapaan kasvaminen tapahtuu parhaiten vuorovaikutuksessa toisten oppijoiden ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Yrittäjyyskasvatuksen opintojen tavoitteena on mahdollistaa oppijalle yrittäjyyteen liittyvien asioiden ymmärrys. Yrittäjyyskasvatuksen teemoja voidaan liittää kaikkiin oppiaineisiin. Yksi konkreettinen oppituntien sisältö on käsitellä yrittäjyyttä ammattina ja keskustella yrittäjyyden yhteiskunnallisesta merkityksestä. Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteiden toteutumista ja teemoja voidaan syventää tarjoamalla yrittäjyyteen liittyvä valinnaisaine. KÄYTÄNNÖN TEOT Liitämme yrittäjyyskasvatuksen tavoitteita ja sisältöjä aktiivisesti oman oppiaineen opettamiseen. Käytämme apuna aineopintojen yrittäjyyspalat oppimateriaalia 11 Rakennamme yläkouluun nuoria innostavan yrittäjyyden valinnaiskurssin Lisäämme oppijalähtöisiä oppimismenetelmiä eri oppiaineiden opetukseen Kannustamme opettajia kokeilemaan ongelmaperustaista oppimista ja tiimioppimista oppiaineissa Mahdollistamme oppijan yrittäjämäisen ajattelun ja toiminnan taitojen kasvamisen projektioppimisen kautta Otamme yrittäjyyskasvatuksen periaatteet mukaan luokkaretkien ja leirikoulujen toteuttamiseen sekä muuhun varainkeruuseen Kannustamme lapsia ja nuoria ottamaan osaa 4H:n yrittäjyyskerhoihin Tuemme nuoria rakentamaan kesätyöpaikan oman projektin ympärille esimerkiksi 4H-Yritystä hyödyntäen YHTEISÖLLINEN JA YRITTELIÄS KOULU Yhteisöllinen ja yritteliäs koulu on luova, välittävä, innostava ja vuorovaikutteinen oppimisympäristö, jossa jokainen voi vaikuttaa koulun yhteisiin asioihin ja hyvinvointiin. Koulun yritteliään ja yhteisöllisen toimintakulttuurin kehittämisessä vaikutetaan yhdessä oppimisympäristön rakenteisiin ja pedagogisiin valintoihin. Monipuolinen oppimisympäristö tarjoaa virikkeitä, yhdessä tekemisen ja kokeilemisen paikkoja. Yhteisöllisessä koulussa on hyvä ja turvallinen ilmapiiri, jossa jokainen uskaltaa jakaa omia ajatuksiaan ja yrittää uutta. Yritteliäässä oppilaitoksessa mahdollistetaan eri-ikäisten oppilaiden yhdessä oppiminen. Samalla vahvistetaan oppilaiden, opettajien ja vanhempien välistä yhteistyötä Tutkimusten mukaan oppilaiden osallisuus koulun yhteisten asioiden hoitamisessa on tärkeä osa kouludemokratiaa ja viihtyisyyden kehittämistä. Oppilaskuntatoiminta on yksi vaihtoehto osallisuuden lisäämisessä, mutta sen rinnalle voidaan rakentaa epämuodollisempaa toimintaa. Sen avulla lisätään suuremman joukon vaikuttamismahdollisuuksia yhteisten asioiden hoitamisessa 13. Uuraisilla otetaan lapset ja nuoret aktiivisesti mukaan koulun kehittämiseen. KÄYTÄNNÖN TEOT Varaamme koko koulun henkilökunnalle aikaa keskustella yhteisistä asioista Kehitämme opettajien tiimitoimintaa ja koulun johtoryhmän työskentelyä Viemme oppilaskuntatoimintaa kyläkouluihin Kannustamme oppilaita osallistumaan tukioppilastoimintaan Kehitämme koko koulun yhteisiä tempauksia ja tapahtumapäiviä, kutsumme myös koulun sidosryhmiä mukaan Otamme oppilaat vahvemmin mukaan koulun hyvinvoinnin ja viihtyisyyden kehittämiseen Keskustelemme vanhempien kanssa yritteliäästä ja yhteisöllisestä koulusta, mahdollistamme heidän osallistumisen koulun toimintaan 4.5 YHTEISTYÖ TYÖELÄMÄN KANSSA Koulu-työelämäyhteistyön tavoitteena on lisätä oppilaiden ja opettajien yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa. Monipuolisen yhteistyön avulla tuodaan lapsille ja nuorille realistista tietoa Uuraisten työpaikka- ja yritysrakenteesta sekä mahdollisuuksista rakentaa omaa tulevaisuuttaan Uuraisille. Yhteistyö työelämän kanssa on osa koulujen monipuolista oppimisympäristöä. Yhteisen toiminnan kautta lasten, nuorten ja opettajien työelämävalmiudet ja yrittäjyystaidot kasvavat. Tekemisen avulla ymmärretään millaisia taitoja työelämässä tarvitaan ja millaisten pelisääntöjen puitteissa siellä toimitaan. Yhteistyön seurauksena tiedostetaan millaisia erilaisia ammatteja on olemassa ja mitä nämä työntekijät työssään tekevät. Koulu-työelämäyhteistyö rakentuu monipuoliseksi järjestöjen, julkisen sektorin ja yritysten kanssa. Uuraisten tavoite on lisätä opettajien ja oppilaiden työelämäyhteyksiä sekä syventää yhteistoimintaa paikallisen työelämän kanssa. Uuraisilla järjestetään vuosittain opettajille ja työelämänedustajille yhteisiä keskusteluhetkiä. Samalla kehitetään esim. kummiyritystoimintaa ja yhteisiä projekteja. KÄYTÄNNÖN TEOT Mietimme luokassa kenen toimijan kanssa haluamme tehdä yhteistyötä Kutsumme oman koulun lähialueen yrittäjiä vierailemaan koululla. Suunnittelemme heidän kanssaan tulevan vuoden yhteistyötä Teemme yhteistyötä vanhempien kanssa, kehitetämme vanhempaintoimikuntatoimintaa Kokoamme yhteistyössä Uuraisten kunnan, Uuraisten Yrittäjien ja Jykesin kanssa kartan Uuraisten yrityksistä ja toimialoista Kehitämme ja lisäämme nuorten TET-jaksoja Järjestämme yhdessä oppilaiden ja paikallisten yritysten kanssa toiminnallisia teemapäiviä 8 9

7 KOULU-TYÖELÄMÄTREFFEILLÄ SYNTYNEITÄ IDEOITA Opettajien ja työelämänedustajien kohtaamisessa ( ) ideoitiin uusia yhteistyön muotoja. ALAKOULUN IDEAT 1. Höytiän koulu: Luovan hulluuden päivä koululla - riko sääntöjä! Päivän ideana on rikkoa sääntöjä ja käyttäytymisnormeja koulussa. Muistaen kuitenkin, ettei ketään loukata, kiusata eikä paikkoja tai tavaroita hajoiteta. 2. Hirvasen koulu: Toimiva oppilaskunta Aktivoidaan oppilaskunta ja oppilaskunnan hallitus toimimaan. Järjestetään tilaisuus, jossa oppilaat pääsevät ideoimaan alueen yrittäjien kanssa millainen yhteistyö olisi mukavaa ja hyödyllistä. 3. Hirvasen koulu: Viikko yrittäjänä Tutustutaan paikallisiin yrityksiin kyselyn avulla (ammatit, työtehtävät ym.). Tämän jälkeen oppijat perustavat yritykset leikkiyrityksinä kouluun ja toimivat yrittäjinä viikon. Viikon jälkeen lapset ja yrittäjät tapaavat uudelleen ja keskustelevat viikon kulusta. 4. Koulukeskus: Kahvila lá Sol - antaa siivet Hyödynnetään olemassaolevia 4H-yrityksiä ja -yrittäjyyskerhoa. Kehitetään yritysten toimintaa ja kannustetaan paikkakunnan aikuisia tilaamaan tarjoiluja, ohjelmaa ja tuotteita nuorten yrityksiltä. Hyödynnetään alihankintaa esimerkiksi muilta yläkoulun valinnaisaineilta ja kerhoilta. 5. Opiskelua yrityshautomossa YLÄKOULUN IDEAT 1. Jos yrittäisin- yrittäjyyskurssi Luodaan valinnainen kurssi, jossa tehdään yhteistyötä paikallisten yrittäjien kanssa. Kurssin tavoitteena on lisätä dialogista opetusta, tutustua yrityksen perustamiseen ja tienata vähän rahaa yhteistä matkaa varten. 2. Leijonanluola Uurainen Synnytetään pitkä valinnnaisaine, jossa yritykset ja yhdistykset voivat tehdä työtilauksia oppilaille. Opettajat ovat apuna markkinoinnissa ja mahdollistavat ajan toteutukseen. Työt linkitetään eri oppiaineisiin ja yritykset tuovat positiivista mainetta Uuraisten koulukeskukselle. 3. Yritteliäisyys- tapahtuma: Happy Days Uurainen Järjestetään Uuraisten kunnan yhteinen tapahtuma, jonka keskiössä ovat yhteisöllisyys, onnellisuus ja elämän supervoimat (innostus, uteliaisuus, mielikuvitus ja empatia). TOTEUTUNEITA YHTEISTYÖMALLEJA Koulun päätösjuhla Olemme viettäneet kevään päätösjuhlaa koulukeskuksella jo useampana vuonna. Ilta on koostunut erilaisesta ohjelmasta mm. BMX-pyöräesittelystä, kioskitoiminnasta ja alkavan kesän juhlafiiliksen ovat tuoneet bändit. Järjestimme juhlan yhteistyössä oppilaiden, kunnan vapaa-aikatoimen, koulun vanhempaintoimikunnan ja nuorisovaltuuston kanssa. Kiertävä kylätapahtuma Kylätapahtumat vuorottelevat vuosittain Uuraisten kylillä. Viime kesänä järjestimme nuorisokylätapahtuman Jokihaarassa. Illan aikana ohjelmassa oli mm. bändejä, minigolfia, ketjunheittoa, tikanheittoa, koiratanssia, leffoja. Tapahtumassa oli mukana myös poliisi ja palokunta autoineen. Palkitsimme illassa uuraislaisia menestyjiä ja lauloimme karaokea. Järjestimme tapahtuman yhteistyössä nuorisotoimen, Jokihaaran pienviljelijäyhdistyksen, vapaa-aikatoimen ja nuorisovaltuuston kanssa. Kiepin messut Järjestämme Kyynämöisten koululla joka syksy messutapahtuman yhteistyössä kyläyhdistyksen, oppilaiden, opettajien, vanhempien ja vanhempaintoimikunnan kanssa. Messuilla oppilaat näkevät yrittäjiä myymässä omia tuotteitaan. Messut ovat oiva tapa opettaa yrittäjyyttä käytännössä. Messuja ennen suunnitellaan yhdessä mitä tuotteita valmistetaan, miten tuotteet esitellään ja mitä tuotteet maksavat. Jokainen pääsee ottamaan vastuuta yhteisen projektin toteutuksesta, kokeilemaan uusia asioita ja harjoittelemaan myyntitaitoja. Uusiutuva maaseutu - taidekasvatushanke Höytiän koulu sai vuonna 2012 Keski-Suomen kulttuurirahaston hankerahaa Minä osaan -taidekasvatushankkeeseen. Visioimme oman Uusiutuva maaseutu -nimisen projektimme yhdessä paikallisen eläintaiteilijan Päivi Latvalan kanssa. Hän kävi koko syyslukukauden ajan opettamassa lapsia 4h / viikko. Syksyn aikana maalasimme, tutustuimme eri taiteilijoiden töihin ja tarkastelimme valokuvien avulla maaseutua ennen ja nyt. Lisäksi tutustuimme taiteilijan ammattiin, vierailimme Saarijärvellä Tarvaalan maatalousoppilaitoksessa sekä kokosimme loppunäyttelyn Uuraisten kirjastolle. Kalenterin valmistus Olemme Hirvasen koululla jo 11 vuoden ajan tehneet omia kalentereita ja hankkineet retkirahoja myymällä omia tuotteita Hirvaskankaan alueen huoltamoilla ja kauppakeskuksessa. Oppilaat piirtävät pitkin lukuvuotta piirrustuksia, joista valitaan kalenterikuvat. Kaikilla oppilailla on oma tehtävä kalenterin valmistuksessa. Työtehtäviä ovat esimerkiksi liimaus, kerääjät, rei iättäjät, kuljettajat, kasaajat ja pakkaajat. Oppilaat myyvät itsenäisesti kalentereita tunnin tai kahden tunnin vuoroissa liikepaikkojen asiakkaille. Yhdessä myyntiryhmässä on aina 2-3 eri-ikäistä oppilasta. Toteutetaan oppilaiden ideoimaa yritystoimintaa koulussa. Kehitellään yrityksiä eri oppiaineisiin liittyen esim. kauppa, matkailu, video- & editointipalvelu, käsityö. Yksi luokka perustaa yhden yrityksen

8 5. Strategiatyön toteutustiimit KEHUTIIMIN JÄSENET Sari Aspinmaa --Mari Hast --Sari Juvonen --Birgitta Kantanen --Auvo Liimatainen --Pirkka Linjama --Marjo Palaste --Marjo Ruuska --Anne Syvänen --Anni Tuikkanen --Anne Turunen KEHITTÄMISTIIMIN JÄSENET Kunnanjohtaja Juha Valkama --Perusturvajohtaja Jouko Nykänen --Rehtori Sami Pasanen, yhtenäiskoulu --Opinto-ohjaaja Mari Hast, yhtenäiskoulu --Erityisopettaja Pirkka Linjama, yhtenäiskoulu --Opettaja Terttu Stenman, Höytiän koulu --Nuorisotyöntekijä Marjo Ruuska --Toiminnanjohtaja Anni Tuikkanen, Uuraisten 4H-yhdistys --Yrittäjä Tuomo Turunen, Uuraisten Yrittäjät --Yrittäjä Timo Pynnönen, Uuraisten Yrittäjät --Asiantuntija Tarja Nieminen, Villinikkarit Oy --Asiantuntija Marja Heinistö, Villinikkarit Oy KOULUT --Hirvasen koulu --Höytiän koulu --Kyynämöisten koulu --Uuraisten koulukeskus 6. Lähteet KIRJALLINEN AINEISTO 1 Sininen kirja. Suomen kestävän kasvun malli. Luonnos kansalliseksi tulevaisuushankkeeksi. Himanen Pekka pdf/2012/sininen-kirja/fi.pdf 2 Yrittäjyyden ja palkkatyön rajapinnalta? Elisa Akola, Jarna Heinonen, Anne Kovalainen, Tommi Pulkkinen, Johanna Österberg 3 Z ja epäjohtaminen. Tienari, Janne ja Piekkari, Rebecca. Talentum Helsinki Keski-Suomen maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen kehittämisohjelma Kehittämisohjelma_kevennetty.pdf 5 Riihenmäen koulu 6 Nuori yrittäjyys ry 7 Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat. OPM:n julkaisuja 2009:7 Julkaisut/2009/liitteet/opm07.pdf?lang=fi 8 Uuraisten kunta. 9 Uuraisten kunnan talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma Iltasanomat html 11 Aineopintojen yrittäjyyspalat 12 4H-Yritys 13 Hyvä, paha koulu. Hyva_paha_koulu.pdf KUVAT Kuva 1: Työssä ja yrittäjyydessä tarvittavat pääomat Villinikkarit Oy mukaellen Luthans, F., Luthans, K. W. & Luthans, B.C. (2004). Positive psychological capital: Beyond human and social capital. Business Horizons 74 (1), Kuva 2: Yrittäyyskasvatuksen tavoitteet Villinikkarit Oy, mukaellen Paasio, K. & Nurmi, P. (2006). Yliopistolliset yrittäjyysopinnot Suomessa. Teoksessa Kyrö,. P. & Ripatti, A. (toim.), Yrittäjyyskasvatuksen uusia tuulia, s Kuva 3: Yrittäjyyskasvatuksen ehjä polku Villinikkarit Oy (2012) 12 13

9 VILLINIKKARIT OY Kauppakatu Jyväskylä Petrikki Tukiainen Tarja Nieminen Marja Heinistö Esitteen kuvitus / taitto: Jaakko Mehtälä / Kuvituskonttori

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

Yritteliäs ja hyvinvoiva Varsinais-Suomi

Yritteliäs ja hyvinvoiva Varsinais-Suomi Yritteliäs ja hyvinvoiva Varsinais-Suomi TAHTONA MAAKUNNAN MENESTYS YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA 2020 2 PIdät kädessäsi esitettä, jonka tarkoituksena on auttaa sinua ja työyhteisöäsi yrittäjyyskasvatuksen

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNNALLINEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JA TOIMINTAOHJELMA 2013 2016 HANKE

VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNNALLINEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JA TOIMINTAOHJELMA 2013 2016 HANKE VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNNALLINEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JA TOIMINTAOHJELMA 2013 2016 HANKE Taustaa Toteutusaika 1.6.2012 30.6.2013 Hankkeen hallinnointivastuu on Varsinais-Suomen Yrittäjillä. Hanketta

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Sisältö Irmeli Halinen Saatesanat... 13 Aluksi... 15 Kertojat... 20 OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Tulevaisuuden haasteet huomioiva koulu... 26 Kulttuurinen eetos... 28 Koulutuksen taustatekijät...29

Lisätiedot

Omilta opinpoluilta onnistuen elämän valtateille.

Omilta opinpoluilta onnistuen elämän valtateille. 1 1. Yrittäjyyskasvatus Petäjäveden strategioissa Sisällys 1. YRITTÄJYYSKASVATUS PETÄJÄVEDEN STRATEGIOISSA 1 1.1 Kuntastrategia 2020 1 1.2 Aktiivisen yrittämisen ja hyvän työllisyyden kunta 1 1.3 Opetustoimen

Lisätiedot

Omaehtoinen yrittäjyys. Sisäinen yrittäjyys. Ulkoinen yrittäjyys

Omaehtoinen yrittäjyys. Sisäinen yrittäjyys. Ulkoinen yrittäjyys 1(9) YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VIRIKEMATERIAALI Virikemateriaali antaa sinulle mahdollisuuden pohtia yrittäjyyskasvatuksen pedagogisia lähtökohtia lähijaksoilla, oppimispiireissä ja oppimistehtävissä. 1. YRITTÄJYYDEN

Lisätiedot

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JYVÄSKYLÄN PERUSOPETUKSESSA. Liite 3 Vuosisuunnittelu

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JYVÄSKYLÄN PERUSOPETUKSESSA. Liite 3 Vuosisuunnittelu YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JYVÄSKYLÄN PERUSOPETUKSESSA Liite 3 Vuosisuunnittelu Yrittäjyyskasvatuksen lukuvuosi suunnitelma: 1. Visio: Jokainen rakentaa omaa mahdollisuuksien maailmaa -Yhteisen ymmärryksen

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Kommenttipuheenvuoro liiketoiminnan kehitysjohtaja Asko Alanen

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JYVÄSKYLÄN PERUSOPETUKSESSA. Liite 1 - Yt-tuntien tukiaineistoja

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JYVÄSKYLÄN PERUSOPETUKSESSA. Liite 1 - Yt-tuntien tukiaineistoja YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JYVÄSKYLÄN PERUSOPETUKSESSA Liite 1 - Yt-tuntien tukiaineistoja Miten autamme jokaista lasta ja nuorta löytämään oman juttunsa? Yrittäjyyskasvatuksen peruskäsitteet Opetus-

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Juhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista

Juhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista Juhlavuoden työpaja 2.9.2014 Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista 9.00-9.15 Seminaarin avaus Esa Virkkula, Martti Pietilä 9.15 9.45 Jaana Seikkula Leino, dosentti, projektipäällikkö

Lisätiedot

YRITTELIÄS JA HYVINVOIVA VARSINAIS-SUOMI

YRITTELIÄS JA HYVINVOIVA VARSINAIS-SUOMI YRITTELIÄS JA HYVINVOIVA VARSINAIS-SUOMI Ohjelma tänään Yrittäjyyden ilmiöt Yrittäjyyskasvatuksen ehjä polku Yrittäjyyskasvatuksen vuosikello VARSINAIS-SUOMEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VISIO 2020 Yrittäjyyskasvatus

Lisätiedot

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,

Lisätiedot

Miksi johtavat ajatukset?

Miksi johtavat ajatukset? Miksi johtavat ajatukset? Johtavat ajatukset syntyvät aina sisältä päin. Ne ovat tärkeitä ennen kaikkea meille itsellemme. Tarkistamme ne joka vuosi yhdessä. Ne toimivat innostuksemme lähteenä ja niiden

Lisätiedot

Yri$äjyyskasvatuksen strateginen kehi$äminen

Yri$äjyyskasvatuksen strateginen kehi$äminen Yri$äjyyskasvatuksen strateginen kehi$äminen Jyväskylän perusopetus Johtajuusvalmennus 28.10. - 2 jakso Teemat ennen kahvia Yrittäjyyskasvatuksen jalkauttaminen 15. peruskouluun osana OPS-uudistusta -

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen

Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen Keskiviikkona 8.10. klo 13.30-16.30 Rehtorin alkusanat ja katsaus tulevaisuuden kouluun, opettajuuteen ja laaja-alaiseen osaamiseen (diat) Ryhmiin jakautuminen:

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri Perehtyminen kotona: Millainen on oppimista tukeva arviointikulttuuri? Palauta mieleen OPSin luku 6. Koonti ja keskustelu opettajainkokouksessa: Mikä

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA 2012-2015. Jokainen voi kokeilla omaa juttuaan - luovasti ja rohkeasti Saarijärvellä

SAARIJÄRVEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA 2012-2015. Jokainen voi kokeilla omaa juttuaan - luovasti ja rohkeasti Saarijärvellä SAARIJÄRVEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA 2012-2015 Jokainen voi kokeilla omaa juttuaan - luovasti ja rohkeasti Saarijärvellä Mun juttu Työelämä- ja yrittäjyystaidot Yrittävä työkultuuri Yhteistyö JOHDANTO

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020. Palveluvaliokunta 10.2.2015

HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020. Palveluvaliokunta 10.2.2015 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 Palveluvaliokunta 10.2.2015 Tavoitetila, toimenpiteet, arviointi,resursointi, rakenteet KEMPELEEN KOULUSTRATGIA 2000-2004 Oppiva organisaatio Oppilaan hyvinvointi Opetuksen

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatus Jyväskylän perusopetuksessa

Yrittäjyyskasvatus Jyväskylän perusopetuksessa Yrittäjyyskasvatus Jyväskylän perusopetuksessa Yrittäjyyskasvatuksen yhteysopettajien valmennus 27.8.2014 Marja Heinistö / Villinikkarit Oy Tänään - Yrittäjyyskasvatuksen pedagogiikka Yrittäjyyskasvatuksen

Lisätiedot

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Liikkuvan koulun tavoitteet Aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä hyvinvoiva koululainen Lisää liikettä vähemmän istumista Oppimisen edistäminen Osallisuuden lisääminen

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot

Paja-veso 10.10.2015 Aittakorven koulu

Paja-veso 10.10.2015 Aittakorven koulu Paja-veso 10.10.2015 Aittakorven koulu Aikataulu 8.15-8.50 Aamukahvit 9.00 Aloituspuheenvuoro Juha Henriksson 9.15-10.00 Maailma muuttuu entä opettajuus? Helsingin yliopiston kasvatustieteen Emeritusprofessori

Lisätiedot

YES INFO. YRITTÄJYYSKASVATUKSEN TEEMAKOULUTUS Oppilaitoksen työelämäyhteistyön kehittäminen, 2 pv NY OHJELMA- KOULUTUS YES-MALLIT KÄYTTÖÖN

YES INFO. YRITTÄJYYSKASVATUKSEN TEEMAKOULUTUS Oppilaitoksen työelämäyhteistyön kehittäminen, 2 pv NY OHJELMA- KOULUTUS YES-MALLIT KÄYTTÖÖN YRITTÄJYYS TEEMA Oppilaitoksen työelämäyhteistyön kehittäminen, 2 pv Ajankohta: 1. päivä 20.3.2012 ja 2. päivä 29.3.2012 Turku Kouluttaja: Tarja Nieminen, Villinikkarit Oy 15-20 opettajaa Sisältö: - Työelämäyhteistyö

Lisätiedot

YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA

YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA KÄRSÄMÄEN KUNNAN SIVISTYSTOIMESSA Käyttöönotettu 1.8.2013. Hyväksytty opetustoimen lautakunnassa 16.4.2014. Hyväksytty kunnanhallituksessa 5.5.2014. Hyväksytty kunnanvaltuustossa

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA. Jokainen voi hioa itsestään esiin timantin - yhdessä muiden kanssa

ÄÄNEKOSKEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA. Jokainen voi hioa itsestään esiin timantin - yhdessä muiden kanssa ÄÄNEKOSKEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA Jokainen voi hioa itsestään esiin timantin - yhdessä muiden kanssa 1911 2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. MITÄ ON YRITTÄJYYSKASVATUS? 1 2. YRITTÄJYYDEN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ

OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Anneli Kesola Tampereen seudun Osaavan osaamisen kehittämistiimi OSAAMISEN KEHITTÄMISTIIMI Anneli Kesola (Lempäälä) Pekka Jokela (Tampere) Teemu Keronen (Pirkkala) Jaana

Lisätiedot

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Ihmiset haluavat olla synny0ämässä jotain itseään suurempaa. Työelämän arvot vastuu on jokaisella

Lisätiedot

Innostu ja innovoi! 2013 Innokas www.innokas.fi

Innostu ja innovoi! 2013 Innokas www.innokas.fi Innostu ja innovoi! 2013 Innokas www.innokas.fi Yhteistyössä 2013 Innokas www.innokas.fi Millaista osaamista tarvitaan? PISA, New Millennium learners, DeSeCo, Ajattelutavat Työskentelytavat Työvälineet

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on

Lisätiedot

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö

Lisätiedot

Miten me teemme arjesta antoisampaa?

Miten me teemme arjesta antoisampaa? Miten me teemme arjesta antoisampaa? Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi Jyväskylä 25.-26.3.2015 Rinnakkaissessio 26.3.2015 Hanna Rousku / varhaiskasvatuksen esimies, Masku kasv.. kandidaatti (KM-opiskelija),

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

VESON TYÖPAJA 10.1.15 Puusepän sali: 14. OSALLISTUMINEN, VAIKUTTAMINEN JA KESTÄVÄN TULEVAISUUDEN RAKENTAMINEN (L7)

VESON TYÖPAJA 10.1.15 Puusepän sali: 14. OSALLISTUMINEN, VAIKUTTAMINEN JA KESTÄVÄN TULEVAISUUDEN RAKENTAMINEN (L7) VESON TYÖPAJA 10.1.15 Puusepän sali: 14. OSALLISTUMINEN, VAIKUTTAMINEN JA KESTÄVÄN TULEVAISUUDEN RAKENTAMINEN (L7) Työpajan tuomia ajatuksia: OSALLISUUS - oppilaiden päätöksenteon oheneminen marginaaliasioihin

Lisätiedot

AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN

AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN PROGRADU-TUTKIELMA Kysely tehty lukuvuonna 2009-2010 Vastauksia tuli 34 kappaletta, kysely lähetettiin 124 henkilölle Menossa siinä vaiheessa kokeiluvaiheen viimeinen

Lisätiedot

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JYVÄSKYLÄN PERUSOPETUKSESSA. Liite 4 Koulu-yritys yhteistyön opas

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JYVÄSKYLÄN PERUSOPETUKSESSA. Liite 4 Koulu-yritys yhteistyön opas YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JYVÄSKYLÄN PERUSOPETUKSESSA Liite 4 Koulu-yritys yhteistyön opas Nuorissa on työelämän tulevaisuus! On tärkeää että nuoret saavat työelämässä tarvittavaa osaamista jo kouluaikana.

Lisätiedot

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys Tiimivalmennus 6h Tiimienergian pikaviritys Hienoa kuinka hyvin valmennus pysyi kasassa ja sai kaikki mukaan. Kukaan ei ollut passiivisena tässä koulutuksessa. TeliaSonera Oyj 1 / 9 Miksi investoisit tiimityöhön?

Lisätiedot

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallisessa ympäristössä on hyvä leikkiä Leikki vuorovaikutuksellisena

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

Lisätiedot

Koulun ja nuorisotyön yhteistyö. Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.

Koulun ja nuorisotyön yhteistyö. Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5. Koulun ja nuorisotyön yhteistyö Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.2011 1 Taustaa Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa kunnissa tapahtuvaa koulun

Lisätiedot

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 %

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 % Oppilaiden lkm Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % 1061 33 3,1 % Muu Oppilaan tausta ei ole taakka Vähemmistökulttuurien tuntemus Oman kulttuurin arvostaminen Yhteisen päätöksenteon

Lisätiedot

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS?

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS? UUSI OPETTAJUUS OLLI LUUKKAINEN JOHTAJA HÄMEENLINNAN AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU olli.luukkainen@hamk.fi 1 UUSI OPETTAJUUS MEIDÄN ON OPITTAVA SUUNTAAMAAN KULKUMME TÄHTIEN, EIKÄ JOKAISEN OHI KULKEVAN

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun kehitysvammaisten nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk) nuoren ja

Lisätiedot

OPS 2016. historia ja yhteiskuntaoppi. Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus)

OPS 2016. historia ja yhteiskuntaoppi. Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus) OPS 2016 historia ja yhteiskuntaoppi Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus) Uusi opetussuunnitelma tuo alakouluun uuden oppiaineen, yhteiskuntaopin. Me nyt -sarja rakentuu

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

Osaaminen lentoon. Asiantuntijasta pedagogiksi - Valmennusohjelma (20 op)

Osaaminen lentoon. Asiantuntijasta pedagogiksi - Valmennusohjelma (20 op) Osaaminen lentoon. Asiantuntijasta pedagogiksi - Valmennusohjelma (20 op) Lähtökohtana on asiakas- ja ihmislähtöinen prosessi, jossa matkaan lähdetään luovan osaamisen tunnistamisesta ja ohjaamisesta kannustavalla,

Lisätiedot

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjauksen osa-alueet Kasvun ja kehityksen tukeminen Itsetunto Itsetuntemus Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Koulutukset syksyllä 2005

Koulutukset syksyllä 2005 Koulutukset syksyllä 2005 Agendi Modus Tuumasta toimeen yrittäjyyskasvatushankkeen tarjoama täydennyskoulutus eteläkarjalaisille opettajille. Koulutusteemoina mm. yrittävä elämänasenne, ideasta tuotteeksi,

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014 Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa Outi Salo 3.10.2014 Koulutuksen järjestäjät ja oppilasmäärät Kaupungin koulut - Suomenkieliset - ruotsinkieliset Koulujen määrä 99 21 oppilasmäärä 37 379

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN!

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Tutkimus yhteisön synnystä ja yhteisön merkityksestä yksinyrittäjille yrittäjänä

Lisätiedot

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia STRATEGIA 2020 Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia 1 Sisällysluettelo Visio s. 3 Edistämme kaupunkilaisten hyvinvointia kulttuurikosketuksilla Viemme kulttuuria ja taidetta keskelle kaupunkilaisten

Lisätiedot

OPE-YRITTÄJÄTREFFIT. Jyväskylä 27.3.2013

OPE-YRITTÄJÄTREFFIT. Jyväskylä 27.3.2013 OPE-YRITTÄJÄTREFFIT Jyväskylä 27.3.2013 Tänään - Klo 15.00 Tervetuloa, Satu Mursula Keski-Suomen YES ja Tomi Jylänki, Keski-Suomen Yrittäjät - Koulu-työelämäyhteistyön merkitys nuorten hyvinvoinnille -

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ry Nuorelle tietoa ja positiivisia kokemuksia työelämästä Nuorille työelämä-, yrittäjyys- ja talousvalmiuksia Työelämäyhteistyö osaksi suomalaista

Lisätiedot