Yri$äjyyskasvatuksen strateginen kehi$äminen

Transkriptio

1 Yri$äjyyskasvatuksen strateginen kehi$äminen Jyväskylän perusopetus Johtajuusvalmennus jakso

2 Teemat ennen kahvia Yrittäjyyskasvatuksen jalkauttaminen 15. peruskouluun osana OPS-uudistusta - miksi, miten? Oman työyhteisön tilannekatsaus ja suurimmat kysymykset / asiat joihin tarvitaan tukea juuri nyt Seuraavat askeleet

3 Tilannekatsaus prosessiin - Yrittäjyyskasvatusta on ollut helppo viedä koulussa eteenpäin hyvinvointiteeman sisällä, nyt myös OPS-yhteys tuo lisämahdollisuuksia levittää ajatusta laajemmin - Yrittäjyyspedagogiikkaa on kaikkialla - Homma rullaa nyt hyvin - Yrittäjyystyöryhmä on perustettu - Tulemme kuvaamaan yrittäjyyskasvatuksen polun (tavoitteet ja toimenpiteet eri luokka-asteilla) yhtenäiskoulussa - Yrittäjyyskasvatus on nyt yhteiskunnallinen välttämättömyys, nämä viestit tulevat myös aineenopettajille monesta suunnasta - Johtajien tehtävänä on ajatella lasten parasta ei opettajien etua - Tästä prosessista toivotaan apuja siihen, että yrittäjyyskasvatus saadaan hankeesta toimintatavaksi - Hyvä, että prosessissa on myös koulujen ulkopuolista näkökulmaa - Mikä estää meitä yrittämästä radikaalejakin kokeiluja - Rehtorina olen mahdollistaja - Yrittäjyyskasvatus on keino rakentaa uudenlaista toimintakulttuuria 5

4 Ei koulua vaan elämää varten Hyvinvointioppiminen Tieto- ja viestintätekniikka OPS2016 Yrittäjyyskasvatus

5 Yrittäjyyskasvatuksen voimakasta kehittämistä kouluyhteisössä tukevat lähtökohdat

6 Lähtökohta 1 - OKM suuntaviivat 2015

7 Lähtökohta 1 - OKM suuntaviivat 2015

8 Lähtökohta 2 - JKL:ssä hyväksytty strategia 1. Yrittäjyyskasvatuksen teemavuosi toteutetaan lukuvuonna vähintään viidessä pilottikouluissa. 2. Kaikissa perusopetuksen kouluissa toteutetaan Yrittäjyyskasvatuksen Mittaristo -kysely lukuvuoden alusta alkaen puolivuosittain. 3. Jyväskylän kaupungin opetussuunnitelmatyössä (OPS2016) yrittäjyyskasvatus otetaan yhdeksi kokonaistarkastelukohteeksi. 4. Lukuvuonna yrittäjyyskasvatuksen teemavuosi toteutetaan 15. peruskoulussa oman lukuvuosisuunnitelman mukaan. 5. Lukuvuosina yrittäjyyskasvatus on painopisteenä kaikissa Jyväskylän kaupungin peruskouluissa. 6. Lukuvuonna käynnistetään Yrittäjyysluokkakokeilu jokaisella alueella osana yrittäjyyskasvatuksen jatkumoa perusopetuksesta toiselle asteelle. 7. Lukuvuosina opettajien TET-jaksojen toteuttamisen sijaiskuluihin investoidaan osana opetustoimen kehittämisresursseja. 8. Lukuvuodesta alkaen yrittäjyyskasvatus on luonnollinen osa uuden OPSin mukaista opetusta ja oppimista koko Jyväskylässä. Strategia ja tukimateriaalit osoitteessa

9

10 Lähtökohta 3 - toimintaympäristö muuttuu kiihtyvää tahtia Villinikkarit Oy, Tukiainen

11 Lähtökohta 4 - opettajien yhteinen tahtotila ja käsitys tarvittavasta osaamisesta Tulevaisuudessa tarvitaan Ihmisenä olemisen perustaidot - kohtaaminen, kuunteleminen, kiireettömyys realistinen minäkuva terve itsetunto itseluottamus elämänhallinta- ja hyvinvointitaidot ihmisten kohtaaminen sosiaalisia taitoja vuorovaikutus- ja ihmissuhdetaidot toisten kunnioittaminen oppimisentaidot oppimistrategiat sitoutuminen vastuunottaminen rohkeus kysyä Kyky ottaa huomioon ympäröivä maailma, luonto ja muut ihmiset. Maailma ei ole valmis, lasten ja nuorten tulee oppia ottamaan itse roolia sen rakentamisessa. luovuus tunnetaidot inhimilliset arvot erilaisuuden hyväksyminen rentous tiedonhankkimisen taitoja tietotekniset taidot teknologian hyödyntäminen kriittinen tiedonhaku perustaitoja eri oppiaineista Lähde: Viestiseinä

12 Yrittäjyyskasvatuksen jalkauttamista tukevat tekijät uudessa OPSissa

13 Mikä muuttuu? Opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan arvoperusta ja tehtävä Oppimisen ja osaamisen määrittely oppimiskäsitys, pedagogiikka, oppimisen arviointi, laajaalainen osaaminen Tapa toimia 1. OPS kannustaa koulun yhteiskuntasuhteen tarkistamiseen toimintakulttuuri ja kouluntyön käytännön järjestäminen Perusopetuksen yhtenäisyys ja opetuksen eheyttäminen vuosiluokkakokonaisuudet, monialaiset oppimiskokonaisuudet

14 2. Perusopetuksen tehtävä on olla muutosvoima 1. Yleissivistyksen ja koulutusjatkumon alkupää 2. Valmius muuttuvassa maailmassa elämiseen 3. Yhteiskuntaa rakentava myönteinen muutosvoima Opetushallitus 2014

15 3. Yrittäjämäinen oppiminen on OPSin keskeinen painotus 1. Oppijalähtöisyyden ja yhteisöllisyyden lisääminen - persoonalähtöinen sosiokonstruktivismi 2. Oppimisympäristön laajeneminen edelleen - nonformaalin oppimisen ja työelämän mahdollisuudet 3. Toimintakulttuurin ja työtapojen kokonaisvaltainen tarkastelu - oppiva yhteisö 4. Laaja-alaisen osaamisen taitojen lisääminen Villinikkarit Oy mukaellen Halinen

16 Muutos vaatii johtajuutta

17 Yrittäjyyskasvatuksen strategisen johtamisen haasteet Tekemisen arviointi on puutteellista. Strategia ei innosta toimintaan. Strategia on liian vaikeasti ymmärrettävä. Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen laajempaa merkitystä ei ymmärretä. Osa kokee, että strategia on annettu ulkoa. Yrittäjyyskasvatusen kehittäminen ei ole mun juttu Strategiaa ei aktiivisesti käsitellä omassa organsaatiossa. Strategian toteuttamiseen ei ole resurssoitu riittävästi. Johtajat eivät mahdollista strategian mukaiseen toimintaan. Johtajat eivät velvoita strategian mukaiseen toimintaan.

18 Tukitoimet Johdon valmennus rehtoreille ja johtoryhmän jäsenille: klo (yhteinen koko johtoryhmälle) klo klo Koulukohtainen tuki / 2 krt. YS /Pedagogiset iltapäivät (tarkemmat sisällöt sovitaan rehtorin ja yhteysopettajien kanssa). Yrittäjyyskasvatuksen yhteysopettajien valmennus: ti klo ke klo ti klo ma klo Henkilökohtainen coaching viidelle rehtorille tai johtoryhmän jäsenelle Aikataulu on sovittu mukaan lähtevien kesken. PILOTOINTI

19 Työyhteisön tarkistuslista Työyhteisö ymmärtää yrittäjyyskasvatuksen käsitteen laajaalaisuuden ja hyväksyy sen yhteisenä valintana Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo TM on otettu käyttöön pedagogisen kehittämisen työkaluna Työyhteisössä on nimetty yrittäjyyskasvatuksen kehittämisestä vastaava tiimi/työryhmä Tiimi on tutustunut hyviin käytäntöihin toisissa kouluissa ja muualla Suomessa Johtoryhmä on valinnut mihin asioihin se käyttää Villinikkareiden tuen työyhteisölle (YS-ajat/pedagogiset iltapäivät on varattu) Työhteisö on laatinut tai rakentamassa suunnitelmaa (tavoitteet, toimenpiteet ja aikataulut) Työyhteisössä nostetaan esiin arkisia onnistumisia yrittäjyyskasvatuksessa

20 Koulu: Mikä on meidän yri$äjyyskasvatuksen juuri tänään? Mihin meidän tulee johtoryhmänä seuraavaksi keski$yä? Mitä tukea tai apua tarvitsemme?

21 Yrittäjyyskasvatus Yrittäjyyskasvatuksen muodot Omaehtoinen yrittäjyys Sisäinen yrittäjyys Yrittäjyyskasvatuksen päätavoitteet Oppia yritteliästä ajattelu- ja toimintatapaa Oppia työskentelemään yritteliäästi toisten kanssa Yrittäjyyskasvatuksen kautta syntyvä osaaminen Psykologinen pääoma (tulevaisuususko, itseluottamus, sinnikkyys, optimismi, onnellisuus, tahdonvoima, minäpystyvyys) Sosiaalinen pääoma (vuorovaikutustaidot, yhteistyötaidot, tunneälykkyys, luottamus, vastavuoroisuus, aktiivinen toiminta yhteiseksi hyväksi) Ulkoinen yrittäjyys Oppia yrittäjäksi Yrityksen liiketoiminta- ja johtamisosaaminen (yrityksen perustamisen ja ostamisen osaaminen, yrityksen kestävän kasvun johtaminen, liiketoimintaosaaminen) Yrittäjyys hyvinvointiyhteiskunnassa Oppia ymmärtämään yrittäjyyden merkitystä yhteiskunnassa ja ammattina Yrittäjyyden arvostus ja ymmärrys (yrittäjyydelle myönteinen ilmapiiri, yrittäjyysvaikutusten arviointiosaaminen, yrittäjyyden merkitys työllistäjänä ja hyvinvoinnin tuottajana)

22 Johtajuuden monet kasvot Toisiin vaiku$amista, mikä sisältää vallankäytön ulo$uvuuden: Miten käytän oikein ja hyvin valtaani? Rajoi5aako vai mahdollistaako vallankäy5öni muita? Miksi? Valintojen tekemistä: Millaisia tavoi5eita edistän omassa organisaa=ossani/=imissäni? Miksi? Asema, jossa johtaja on roolimalli johde5aville: Millainen esimerkki olen henkilöstölle? Mistä =edän, millainen roolimalli olen? Monimutkaista ja monenlaisia paineita sisältävä tehtävä: Miten aika- ja tulospaineet vaiku5avat päätöksiini? Miksi? Monien eri intressitahojen päämäärien huomioon o$aminen: Miten ja millä perusteella ratkaisen ris=iriidat? Olenko päätöksissäni oikeudenmukainen ja puolueeton? Professori Anna-Maija Lämsä, Jyu