Omilta opinpoluilta onnistuen elämän valtateille.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Omilta opinpoluilta onnistuen elämän valtateille."

Transkriptio

1 1

2 1. Yrittäjyyskasvatus Petäjäveden strategioissa Sisällys 1. YRITTÄJYYSKASVATUS PETÄJÄVEDEN STRATEGIOISSA Kuntastrategia Aktiivisen yrittämisen ja hyvän työllisyyden kunta Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen visio 1 2. YRITTÄJYYSKASVATUKSEN EHJÄ POLKU PETÄJÄVEDELLÄ 2 3. PETÄJÄVEDEN YRITTELIÄS JA YHTEISÖLLINEN TOIMINTAKULTTUURI Elävä toimintaympäristö ja yritteliäs kulttuuri Työyhteisöjen toimintakulttuurin kehittämistavoitteet 3 4. YRITTÄJYYSKASVATUS PETÄJÄVEDELLÄ Yrittäjyyskasvatuksen käsite ja tavoitteet Työssä ja yrittäjyydessä tarvittava osaaminen Yrittäjyyskasvatuksen toteutus ja tavoitteet Petäjävedellä 6 5. YRITTÄJYYSKASVATUKSEN PEDAGOGIIKKA JA ARKI Yrittäjyyskasvatuksen pedagogiikka Toiminnalliset ja yhteisölliset menetelmät Yrittäjyyskasvatuksen pedagogiikka Petäjävedellä Yrittäjyyskasvatus opetuksen arjessa TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ STRATEGIATYÖN TOTEUTUSTIIMIT LÄHTEET Kuntastrategia 2020 Petäjäveden visio on olla kasvava, laadukkaiden lähipalvelujen kunta Jyväskylän seudulla. Kunnan arvot ovat oikeudenmukaisuus, avoimuus, luotettavuus, tasa-arvoisuus sekä myönteisyys. Kunnan missio on kuntalaisten hyvinvoinnin ja kunnan kestävän kehityksen turvaaminen sekä kunnan hallittu kehittäminen. Petäjävesi on ylpeä elinvoimaisesta käsityöperinteestään, vanhasta seppäkulttuuristaan ja pitkästä teollisesta historiastaan. Petäjävesi panostaa yrittäjämäiseen ja innovatiiviseen kunnan kehittämiseen. Kunnan menestystekijöiksi on määritelty elävä maaseutuasuminen ja laadukkaat palvelut, tasapainoinen kuntatalous, aktiivinen yrittäjyys ja hyvä työllisyys sekä kehittyvä seutuyhteistyö. 1.2 Aktiivisen yrittämisen ja hyvän työllisyyden kunta Petäjäveden opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstö on yhdessä työstänyt, mitä kunnan menestystekijä aktiivisen yrittämisen ja hyvän työllisyyden kunta tarkoittaa heidän omassa kasvatusja opetustyössään. Opetustoimessa ja varhaiskasvatuksessa on johdonmukainen, tavoitteellinen ja hyvin johdettu yrittäjyyskasvatuksen polku, joka kasvattaa lapsista ja nuorista aktiivisia, yritteliäitä, vastuullisia sekä omaan elämäänsä tyytyväisiä itsensä kehittäjiä ja kuntalaisia. Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen työyhteisöjen ja paikallisen työelämän vuorovaikutuksen sekä yhteistyön kautta syvennetään nuorille ja aikuisille ymmärrystä paikkakunnan työllistymismahdollisuuksista sekä työelämässä tarvittavasta osaamisesta. Nuoria rohkaistaan pohtimaan yrittäjyyttä tulevaisuuden uravaihtoehtona. Nuoren yritteliäisyyttä tuetaan opetustoimen ja varhaiskasvatuksen arjessa. 1.3 Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen visio Petäjäveden opetustoimi ja varhaiskasvatus on määrittellyt toimialan visioksi Omilta opinpoluilta onnistuen elämän valtateille. Yrittäjyyskasvatuksen näkökulmasta visio tarkoittaa seuraavaa. Jokaisen kasvattajan ja opettajan tehtävä on tukea nuoren kasvua: psykologisen, sosiaalisen sekä inhimillisen pääoman vahvistumista. Nuorten kiinnostuksenkohteita kytketään osaksi opetuksen ja varhaiskasvatuksen arkea. Nuoren oman tulevaisuuden suunnittelua ja tavoitteiden asettamista tuetaan kasvatuksen ja opetuksen keinoin. Yritteliäs ja yhteisöllinen kasvatus- ja oppimisympäristö kasvattaa nuoren rohkeutta tehdä omaan elämään liittyviä tulevaisuuden valintoja. 2 1

3 2. Yrittäjyyskasvatuksen ehjä polku Petäjävedellä 3. Petäjäveden yritteliäs ja yhteisöllinen toimintakulttuuri Petäjäveden kunnassa tehdään eri toimijoiden kesken laajaa ja tuloksellista yhteistyötä lasten ja nuorten parhaaksi. Siksi on luontevaa, että yrittäjyyskasvatuksessa keskeisenä toteutusperiaatteena on koko kylä kasvattaa -ajatus. Aikuisten keskinäinen yhteistyö rakentuu dialogiseen vuorovaikutukseen, luottamukselliseen yhteistyöhön sekä arvostavaan kohtaamiseen. Kuva 1. OMAEHTOINEN SISÄINEN ULKOINEN 0-6 v. 7-8 v v v v. 20 v - Positiivinen asenne elämään Yhdessä tekemisen ja leikkimisen riemu Tavoitteellinen leikki YRITTÄJYYSKASVATUKSEN EHJÄ POLKU Yritteliäs asenne oppimiseen Taito ottaa muut huomioon Vastuu itsestä ja osaamisesta Ymmärrys omasta osaamisesta osana ryhmää Halu ja taito kehittyä Taito kehittää ryhmää Ryhmätyöt Projektit Oppijalähtöiset projektit Yrittäjyyskasvatuksen ehjä polku -yhteistyömalli kuvaa yksilön omaehtoisen, sisäisen ja ulkoisen yrittäjyyden osaamisen vahvistumista iän karttumisen ja kasvattajien toteuttaman yhteistyön myötä. Malli sisältää ajatuksen aikuisten kokonaisvaltaisesta ja jaetusta kasvatusvastuusta sekä yhteisestä organisaatiorajat ylittävästä kumppanuudesta lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Kuva 1. Yrittäjyyskasvatuksen ehjä polku Taito luoda omaa tulevaisuutta Taito muodostaa ja johtaa tiimiä Aidot käytännön yrittäjyyskokeilut Aktiivinen kuntalainen Vastuullinen yhteisön jäsen Yrityksen perustaminen tai ostaminen 3.1 Elävä toimintaympäristö ja yritteliäs kulttuuri Muuttuvassa toimintaympäristössä on keskeistä yritteliään ja yhteisöllisen toimintakulttuurin kehittäminen. Toimintakulttuuri heijastaa yhteisön jäsenten toimintaa, ajattelua, tottumuksia ja päätöksentekoa. Yhteisöllinen ja yritteliäs oppimisympäristö on luova, välittävä, innostava, aktiivinen ja vuorovaikutteinen paikka, jossa jokainen voi vaikuttaa yhteisiin asioihin ja jossa jokainen on vastuussa yhteisestä hyvästä. Yritteliäältä ja yhteisölliseltä kasvu- ja oppimisympäristöltä vaaditaan joustavuutta, riskinottokykyä, innovatiivisuutta, yhteistyötaitoja sekä tulevaisuushakuista otetta. Yritteliäässä ja yhteisöllisessä toimintakulttuurissa oppijalle annetaan vastuuta ja valtaa. Oppijaa kannustetaan oppimaan yksin sekä yhdessä toisten kanssa. Yksilöitä ja tiimejä ohjataan näkemään mahdollisuuksia ja tuetaan niihin tarttumista. Toimintakulttuuri vahvistaa oivaltavaa ja keksivää tekemällä oppimista. Se tukee oppijan itseluottamuksen, psykologisen sekä sosiaalisen pääoman kasvua. Yritteliäässä ja yhteisöllisessä oppimisympäristössä annetaan mahdollisuuksia hallittuun riskinottamiseen sekä ohjataan tavoitteelliseen työskentelyyn yhdessä toisten kanssa. Varhaiskasvatus Luomme aikuisten yhteistyöllä ja yhteisillä käytänteillä lapsille onnistumisen kokemuksia ja yhteisöllisyyttä vahvistavan kasvuympäristön. Kasvatustyön tekeminen yhdessä kotien kanssa on ensiarvoisen tärkeää.kannustamme, tuemme ja olemme läsnä toisillemme. Perusopetus Keskustelemme opettajien kesken opetettavista aiheista ja oppituntien toteuttamisesta. Tarkastelemme ehjän polun ajatuksen mukaisesti yrittäjyyskasvatuksen tavoitteiden toteutumista. Teemme opettajien pedagogiset ryhmät toimiviksi. Lisäämme opettajien yhteistä suunnittelua ja käytännön yhteistyötä oppituntien toteutuksessa. Ylläpidämme opetusta ja yrittäjyyskasvatusta kehittävää keskustelua. Etsimme aktiivisesti uusia näkökulmia oman työn toteuttamiseen yrittäjyyskasvatuksen hengessä. Villinikkarit Oy, Työyhteisöjen toimintakulttuurin kehittämistavoitteet On todettua, että yrittäjämäinen toimintakulttuuri nousee työyhteisöjen menestystekijäksi. Petäjävedellä yritteliästä ja yhteisöllistä kasvatus- ja oppimisympäristöä rakennetaan aikuisten kesken seuraavilla tavoilla. 2 3

4 4. Yrittäjyyskasvatus Petäjävedellä 4.2 Työssä ja yrittäjyydessä tarvittava osaaminen 4.1 Yrittäjyyskasvatuksen käsite ja tavoitteet Yrittäjyyskasvatus antaa mahdollisuuden tutkia omia kiinnostuksen ja innostuksen kohteita. Se auttaa yksilöä tunnistamaan omat vahvuutensa, kehittämiskohteensa ja oman potentiaalinsa.yrittäjyyskasvatuksen kautta tutustutaan erilaisiin ammatteihin ja pohditaan nuoren omaa tulevaisuutta. Samalla yrittäjyys urana ja ammattina tulee tutuksi oppijoille. Yrittäjyyskasvatuksen näkökulmasta nuoren jatko-opinto- ja uraohjaus on koko oppimisyhteisön tehtävä. Yrittäjyyskasvatuksen kautta oman paikkakunnan tarjoamat mahdollisuudet työllistyä, hankkia kesätöitä ja kasvattaa verkostoa tulevat tutuiksi. Sen avulla nuorille syntyy ymmärrys siitä, millaista osaamista työelämässä tarvitaan ja millaisia ammatteja voi harjoittaa omalla kotiseudulla. Oman kotikunnan työelämän tunteminen avaa nuorille myös mahdollisuuden nähdä itsensä paluumuuttajana juurilleen jatko-opiskelun jälkeen. Yrittäjyyskasvatuksen käsite voidaan ymmärtää yrittäjyyden kolmen eri lajin kautta: yksilön aktiivisen ja vastuullisen käyttäytymisen (omaehtoinen yrittäjyys), tiimin yhteisöllisen toiminnan (sisäinen yrittäjyys) sekä oikean yrityksen perustamisen ja liiketoiminnan johtamisen (ulkoinen yrittäjyys) kautta. Kuva 2: Yrittäjyyskasvatuksen käsite Yrittäjyyskasvatuksen toteuttamisen tavoitteet ovat yrittäjyyskasvatuksen muotojen mukaisesti: Oppia yritteliästä ajattelu- ja toimintatapaa (omaehtoinen yrittäjyys) Oppia työskentelemään yritteliäästi toisten kanssa (sisäinen yrittäjyys) Oppia yrittäjäksi (ulkoinen yrittäjyys) Tämän lisäksi on neljänneksi tavoitteeksi nostettu oppijan kyky ymmärtää yrittäjyyttä yhteiskunnassa ja ammattina. Kuva 3: Yrittäjyyskasvatuksen toteutuksen tavoitteet Psykologinen, sosiaalinen ja inhimillinen pääoma Petäjäveden yrittäjyyskasvatuksen kehittämistyössä on ollut keskeistä yhteinen pohdinta elämässä, työssä ja yrittäjyydessä tarvittavasta osaamisesta. Yhtenä johtopäätöksenä on vahvistunut ajatus psykologisen, sosiaalisen ja inhimillisen osaamisen tärkeydestä osaamisen kehittämisessä. Psykologisen pääoman osa-alueet ovat toiveikkuus, itseluottamus, sinnikkyys ja optimistisuus. Ne kehittyvät oppijalähtöisen kokeilun ja tekemisen, onnistumisen ja epäonnistumisen kautta. Yrittäjyyskasvatuksen avulla vahvistetaan myös yksilön tahdonvoimaa, minäpystyvyyttä, onnellisuutta sekä tulevaisuususkoa. Psykologinen pääoma auttaa oppijaa vastaamaan kysymykseen kuka olet. Sosiaalisen pääoman näkökulmasta yrittäjyyskasvatuksen kautta kehittyvät erityisesti vuorovaikutus- ja yhdessä tekemisen taidot. Tärkeää on oivalluttaa oppijalle aktiivisen toiminnan merkitys yhteiseksi hyväksi sekä kasvattaa vastavuoroisuuden ja luottamuksen taitoja. Yhteisöllisyys ja me-henki ovat myös osa sosiaalista pääomaa. Tämä pääoman laji auttaa oppijaa vastaamaan kysymykseen kenet tunnet ja miten toimit yhteistyössä toisten kanssa. Inhimillinen pääoma sisältää ajatuksen ammatillisesta osaamisesta. Yrittäjyydessä se tarkoittaa yrityksen perustamisen, johtamisen ja kehittämisen taitoja. Yrityksen perustaminen vaatii vahvan substanssiosaamisen, jonka ympärille yritysidea voi syntyä. Ammatillisen osaamisen lisäksi inhimillinen pääoma sisältää itsensä johtamisen ja työyhteisössä toimimisen taitoja. Se korostaa aktiivisuuden, harrastusten ja kiinnostuksenkohteiden merkitystä. Inhimillinen pääoma auttaa oppijaa vastaamaan kysymykseen mitä osaat. Kuva 4: Työssä ja yrittäjyydessä tarvittavat pääomat Työelämäosaaminen Toinen tärkeä näkökulma osaamisen kehittämiseksi on tunnistaa työelämässä vaadittava osaaminen. Työelämätaitojen perustana on syvä substanssiosaaminen ja siihen liittyen kyky tunnistaa omia vahvuuksia ja halu kehittää omaa osaamistaan yhdessä muiden kanssa. Tämän lisäksi yhä tärkeämpiä ovat elämänhallinnan taidot. Kuva 2. Kuva 3. YRITTÄJYYDEN KÄSITTEET OMAEHTOINEN YRITTÄJYYS Yksilön omatoimisuus ja aktiivinen vastuunottaminen SISÄINEN YRITTÄJYYS Ryhmän kollektiivinen tapa ajatella ja toimia ULKOINEN YRITTÄJYYS Yrityksen omistaminen ja johtaminen Paula Kyrö, 1998 Mitä yrittäjät tekevät? Mitä yrittäjyys on? Miksi yrittäjiä tarvitaan? Minun pitää ottaa vastuuta omasta elämästäni: miten sen teen? Oppia yritteliästä ajattelu- ja toimintatapaa (omaehtoinen yrittäjyys) Oppia ymmärtämään yrittäjyyttä yhteiskunnassa ja ammattina YRITTÄJYYS- KASVATUKSEN TAVOITTEET Oppia työskentelemään yritteliäästi toisten kanssa (sisäinen yrittäjyys) Oppia yrittäjäksi (ulkoinen yrittäjyys) Miten meidän tulee toimia yhdessä yritteliäästi tavoitteiden saavuttamiseksi? Voisiko minusta tulla yrittäjä? Miten tulla yrittäjäksi? Miten huolehtia bisneksestä? Villinikkarit Oy mukaellen Paasio, K & Nurmi P 2006 Kuva 4. TYÖSSÄ JA YRITTÄJYYDESSÄ TARVITTAVAT PÄÄOMAT PSYKOLOGINEN PÄÄOMA SOSIAALINEN PÄÄOMA INHIMILLINEN PÄÄOMA KUKA OLET? KENET TUNNET? MITÄ OSAAT? Itseluottamus Tahdonvoima Tulevaisuususko Optimismi Sinnikkyys Toiveikkuus Onnellisuus Vuorovaikutustaidot Yhteistyötaidot Vastavuoroisuus Ammatillinen osaaminen Itsensä johtaminen Yritteliäisyys Luottamus Aktiivinen toiminta yhteiseksi hyväksi Aktiivisuus Kiinnostus Ideat Harrastukset Villinikkarit Oy mukaellen Luthans, Luthans, Luthans

5 Työelämä vaatii yhä enemmän oman ajankäytön, ajattelun ja tekemisen johtamista. Työelämätaitojen ytimessä ovat myös sosiaaliset taidot ja verkosto-osaaminen. Työelämän kilpailukyky perustuu yhä enemmän yhteistyölle: yhdessä ajattelulle, oppimiselle ja tekemiselle. Toimintaympäristön jatkuva muutos tuo haasteen oppimaan oppimisen taitojen ja tulevaisuustaitojen kehittämiselle. Työelämän osaajilta vaaditaan projektityöskentelyn, itsearvioinnin ja ongelmanratkaisun taitoja. On tärkeää osata nähdä kokonaisuuksia ja syy-seuraussuhteita. Tulevaisuustaidot sisältävät tavoitteellisuuden, omien vahvuuksien löytämisen sekä innovatiivisuuden taidot. Katse on yhä useammin osattava pitää tulevassa menneen sijasta. Yrittäjyyskasvatuksen toteuttamisen avulla on mahdollista kehittää sellaisia asenteita, tietoja ja taitoja, joita yksilö tarvitsee työelämässä riippumatta siitä työskenteleekö työyhteisön jäsenenä, esimiehenä, yrittäjänä tai palkkatyöntekijänä. Seuraavassa kuvassa on avattu työelämätaitojen kehittämistavoitteet. Kuva 5. Työelämävalmiudet Kuva 5. Ajanhallinta Vastuullisuus Paineensietokyky Oma-aloitteisuus Kyky tehdä päätöksiä Sisäinen yrittäjyys Sitoutumiskyky Joustavuus Tiedonhankinta ja käsittely Projektiosaaminen Itsearvioinnin taidot Ongelmanratkaisukyky Kokonaisuuksien hallinta ELÄMÄNHALLINTATAIDOT Kyky sopeutua muutoksiin Rohkeus Riskien hallinta Ennakoinnin taidot Eettisyys OPPIMAAN OPPIMISEN TAIDOT TYÖELÄMÄVALMIUDET Vastuun, velvollisuuksien ja oikeuksien tunteminen Luovuus Kehittämismyönteisyys 4.3 Yrittäjyyskasvatuksen toteutus ja tavoitteet Petäjävedellä Toteutuksen periaatteet Yrittäjyyskasvatus varhaiskasvatuksessa Yrittäjyyskasvatus varhaiskasvatuksessa tarkoittaa aidon lapsilähtöisyyden toteuttamista. Arjen toiminnat rakentuvat niin, että lapsi on toiminnan keskiössä. Lapsen omatoimisuutta ja uteliaisuutta tuetaan kasvatuksen ja oppimisen keinoin. Lapsi on aktiivinen ja vastuullinen yhteisön jäsen ja lapsen yhteistyötaitoja kasvatetaan ryhmä- ja tiimityöskentelyn keinoin. Yrittäjyys ammattina tuodaan esille muiden yhdessä käsiteltävien ammattien kanssa. Varhaiskasvatusympäristö on luova ja yritteliäs kasvu- ja oppimisympäristö, joka mahdollistaa varhaiskasvattajien keskinäisen yhteisöllisyyden, yhteistyön ja me-hengen vaalimisen. Kasvatuskumppanuuden kautta syvennetään yhteistyötä kodin ja perheiden kanssa. YHTEISÖLLISET JA VIESTINTÄTAIDOT Vuorovaikutustaidot Tiimityöskentelytaidot Kirjallinen viestintä Tieto-ja viestintätekniset taidot Esiintymistaidot Kielitaito Jatkokoulutus- ja urasuunnitteluvalmiudet Ammatti-identiteetin vahvistaminen Tavoitteellisuus Omien vahvuuksien löytäminen TULEVAISUUSTAIDOT Kulttuurisensitiivisyys Kokous-ja neuvottelutaidot Yrittäjyysymmärrys Innovatiivisuus Yrittäjyyskasvatus perusopetuksessa Yrittäjyyskasvatus toteutuu opetuksen arjessa erilaisina yrittäjyyskasvatuksen oppimiskokonaisuuksina. Yrittäjyyskasvatuksen toteuttaminen on koko oppimisyhteisön tehtävä, sillä parhaimmillaan se läpileikkaa kaikki opetettavat oppiaineet. Yrittäjyyteen kannustava pedagogiikka tarkoittaa opettajan pedagogista taitavuutta toteuttaa opetusta yrittäjämäistä ajattelua ja toimintaa tukevilla tavoilla. Keskeistä oppimisessa on oppijalähtöisyys ja oppilasta aktivoivien toiminnallisten sekä yhteisöllisten menetelmien käyttö. Tavoitteena on kannustaa oppijoita tuomaan omia kokemuksia ja ajatuksia osaksi oppimisprosessia. Perusopetuksen yritteliäs ja yhteisöllinen organisaatiokulttuuri tarkoittaa koko yhteisön tapaa ajatella ja toimia yrittäjämäisesti yksin ja yhdessä. Yrittäjyys on nostettu yhdeksi organisaation toimintaa kuvaavaksi toimintatavaksi sekä kehittämisen näkökulmaksi. Osaamisen kehittämistavoitteet varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa Petäjäveden yrittäjyyskasvatuksen strategian ytimessä on tahto kasvattaa omaan elämäänsä tyytyväisiä tulevaisuuden osaajia. Seuraavassa kuvataan neljä keskeisintä yksilöiden osaamisen kehittämisen näkökulmaa. Lasten ja nuorten terveen itsetunnon vahvistaminen Terve itsetunto tarkoittaa yksilön kokemusta omasta itsestä ja omasta arvosta: miten yksilö suhtautuu itseensä, tunnistaa kuka ja millainen hän on ja tietää milloin on tehnyt parhaansa. Terve itsetunto auttaa arvioimaan mikä on oikein ja mikä väärin, ymmärtämään tekojen syy-seuraussuhteita ja arvostamaan muita ihmisiä. Terveen itsetunnon rakentumista voidaan vahvistaa hyväksymällä jokainen juuri sellaisena kuin hän on. Itsetuntoon liittyvää itseluottamusta voidaan vahvistaa tarjoamalla lapsille ja nuorille heidän itsensä kokoisia oppimispaikkoja sekä onnistumisen kokemuksia. Oppijan omista ja yhteisistä asioista vastuun kantamisen taidon voimistaminen elinympäristöönsä. Jokaisella on oikeuksia ja velvollisuuksia yhteiskunnassa, työssä ja koulussa. Olennaista on rohkaista jokaista oppijaa toimimaan tärkeäksi kokemiensa asioiden puolesta. Samalla aikuiset auttavat lapsia ja nuoria tunnistamaan, millaisia vaikuttamisen kanavia Petäjävedellä on yhteisten asioiden edistämiseen. Oppimisympäristön kehittämiseen osallistetaan kaikki oppijat. Kasvatus- ja oppimisympäristöjen kehittäminen on sen jäsenten yhteinen asia. Yksilön vuorovaikutus- ja tiimityötaitojen lisääminen Yhdessä tekeminen lisää koulun me-henkeä ja yhteisöllisyyttä. Erilaisten vuorovaikutustilanteiden kautta opitaan ilmaisemaan omia ajatuksia, esittämään omat mielipiteet rakentavasti, ottamaan toiset huomioon ja toimimaan onnistuneesti erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa. Työskentely yhdessä toisten kanssa on arkipäivää, joten tiimityötaidot ovat avainasemassa jokapäiväisessä elämässä. Tiimityötaitoihin kuuluvat toisen kuuntelemisen ja kunnioittamisen taidot, taito toimia yhdessä erilaisten yksilöiden kanssa sekä taito asettaa yhteisiä tavoitteita. Tiimityöhön liittyy erilaisia rooleja, joiden harjoittelemiseen yrittäjyyskasvatuksen pedagogiikka tarjoaa mahdollisuuksia. Lasten ja nuorten tulevaisuususkon ja sinnikkyyden kehittäminen Tulevaisuususkon lähtökohtana on, että asetetaan tavoitteita omalle elämälle ja uskalletaan unelmoida tulevasta. Tulevaisuususkon kehittyminen auttaa oppijaa löytämään keinot, joiden avulla matkan varrella tulevat esteet voidaan ylittää. Tulevaisuususko sisältää positiivisen ajattelun taidon, joka auttaa jatkamaan eteenpäin. Tätä edistää myös sinnikkyys, sillä sinnikäs yksilö jaksaa yrittää uudelleen. Sinnikkyyteen kuuluu myös joustavuus ja mukautumiskyky elämän eri tilanteissa. Yrittäjyyskasvatus mahdollistaa onnistumiskeskeisen kulttuurin rakentamisen oppimisympäristön sisälle. Se lisää myös yksilöiden kykyä selviytyä epäonnistumisista, sillä yrittäjyyskasvatuksessa virheiden tekeminen on inhimillistä ja yksi tapa oppia. 6 Kangas, M., Lamminsivu-Risku, L & Pylvänäinen, K Aktiiviseksi kansalaiseksi kasvattaminen on osa yrittäjyyskasvatusta. Oppijalle on tärkeää oppia ymmärtämään, että omilla teoilla on merkitystä ja jokaisella on mahdollisuuksia vaikuttaa omaan 7

6 Omaehtoisen, sisäisen ja ulkoisen yrittäjyyden kehittämistavoitteet Petäjävedellä Petäjäveden varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa yrittäjyyskasvatuksen osaamisen kehittämistavoitteet on määritetty seuraavasti. Varhaiskasvatuksen tavoitteet Omaehtoinen yrittäjyys Pettymysten sietokyky Positiivinen asenne Rohkeus ja sisukkuus Itsenäinen ajattelu Luovuus Sisäinen yrittäjyys Yhteistyöhalu ja yhteistyötaidot Kuuntelutaito Toisten huomioon ottamisen taidot Ryhmätyöskentelytaidot Eri-ikäisten lasten yhteistoiminta Ulkoinen yrittäjyys Yrittäjävanhempien ammattien tutuksi tekeminen Päämäärätietoisuus Tekemisen ilo Ongelmanratkaisutaidot Haaveiluun ja unelmointiin kannustaminen Perusopetuksen tavoitteet Omaehtoinen yrittäjyys Terve itsetunto Uteliaisuus ja kokeilunhalu Sinnikkyys ja pitkäjänteisyys Epävarmuuden sietokyky Oman työn arvostaminen Sisäinen yrittäjyys Yhteiset tavoitteet ja pelisäännöt Yhdessä ajattelun taito Yhteistyötaidot Vuorovaikutustaidot Vastuun kantaminen ja parhaansa tekeminen Ulkoinen yrittäjyys Itsensä ja muiden johtaminen Myönteinen asenne ja tavoitteellinen tekeminen Kokonaisvaltainen prosessiajattelu Yrittäjyys tutuksi urana ja ammattina Itsensä palkitseminen onnistumisista 5. Yrittäjyyskasvatuksen pedagogiikka ja arki 5.1 Yrittäjyyskasvatuksen pedagogiikka Yrittäjyyskasvatuksen pedagogiikan kaksi avainkäsitettä ovat oppijalähtöisyys ja toiminnallisuus. Oppija on vastuussa omasta oppimisestaan ja työskentely tapahtuu todellisten ongelmien parissa. Tärkeää on myös kytkeä oppijoiden kiinnostuksen kohteet ja kokemukset osaksi oppimista. Yrittäjämäiseen asenteeseen ja työskentelytapaan kasvaminen tapahtuu parhaiten vuorovaikutuksessa toisten oppijoiden ja oppimisympäristöä ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Viimeisimmät tutkimukset osoittavat, että mahdollisuuskeskeinen ja yhteistoiminnallinen oppiminen kasvattavat vahvasti yrittäyyteen. PEDAGOGIIKAN TUNNUSPIIRTEET Toiminnallisuus - oikea tekeminen Oppijalähtöisyys - oppijan vastuullisuus Vuorovaikutus - rikastava dialogi Yhteisöllisyys - yhdessä oppiminen Työelämäyhteistyö - aidot ongelmat Kokonaisvaltaisuus - oppimisen prosessimaisuus Kokeilut - virheistä oppiminen Luovuus - uuden synnyttäminen Uteliaisuus - mahdollisuuksiin tarttuminen Itsereflektio - osaamisen tunnistaminen Kuva 6. Kuva 6: Yritäjyyskasvatuksen pedagogiikan tunnuspiirteet 5.2 Toiminnalliset ja yhteisölliset menetelmät Yrittäjyyskasvatuksella halutaan lisätä toimintaan ja tekemiseen perustuvaa pedagogiikkaa, jossa oppilaat ovat aktiivisia toimijoita sekä itse oppimisprosessissa että sen suunnittelussa. Oppilaita kannustetaan toimimaan yrittäjämäisesti ja yhteistoiminnallisesti. Toiminnallisissa menetelmissä voidaan hyödyntää erilaisia oppimisympäristöjä, oppiaineyhteistyötä, varhaiskasvatusyksikön ja koulun sidosryhmiin kuuluvia yhteistyökumppaneita. Yhteisöllinen oppiminen painottaa oppimisen sosiaalista luonnetta ja tiedonrakentamista yhdessä muiden kanssa. Toiminnallisiin ja yhteisöllisiin opetusmenetelmiin kuuluu erilaisia pedagogisia malleja, joiden avulla yrittäjyyskasvatusta voidaan toteuttaa omassa luokassa tai oppiaineessa. Toiminnallisia menetelmiä Yhteisöllisessä oppimisessa työskennellään pienryhmissä, jossa kaikilla ryhmän jäsenillä on yhteinen tehtävä ja tavoite. Jokainen ryhmän jäsen on sitoutunut tekemään parhaansa yhteisten tavoitteiden eteen. Yhdessä tekemisen kautta pyritään yhteisen ymmärryksen ja jaetun merkityksen rakentamiseen. Yhteisöllisessä oppimisessa on keskeistä vuorovaikutus ja vastavuoroisuus ryhmän osallistujien kesken. Yhteisöllisessä oppimisessa voidaan myös hyödyntää viestintäteknologiaa ja verkkovuorovaikutusta osana opetusta. Tutkivassa oppimisessa tekemistä ohjaa halu ymmärtää tutkimuksen kohteena olevaa ilmiötä tai ratkaista monimutkaisia ongelmia. Tutkivan oppimisen lähtökohtana on kysellä, ihmetellä, syventyä, arvioida ja jakaa tietoa yhdessä muiden kanssa. Tutkivassa oppimisessa tietoa etsitään yksilöllisesti, mutta jaetaan ryhmissä. Tutkivan oppimisen tavoitteena on kehittää oppilaiden tiedon etsimisen taitoja, ajattelua ja kykyä jakaa sekä reflektoida oppimaansa muiden kanssa. Projektioppiminen on menetelmä, jossa käytännön tekeminen muodostuu projektiksi. Projektilla on selkeä alku ja loppu, usein mukana on asiakas. Menetelmässä oppijat työskentelevät käytännön elämästä nousevien tehtävien parissa. Projekti voi olla oppilaiden itse keksimä tai toimeksianto paikalliselta yritykseltä. Projektioppimisen kautta harjoitellaan erilaisia tiimityön rooleja, projektinhallintaa ja johtamista. Projektioppimisen polku alkaa yhteisten pelisääntöjen laatimisesta ja projektiryhmän yhteishengen luomisesta ja etenee ideoinnin, tavoitteiden laatimisen ja yhteisen tekemisen kautta prosessin ja tuotoksen arviointiin. Ongelmalähtöinen oppiminen (PBL) on menetelmä, jossa ratkotaan käytännöllisiä, esimerkiksi työelämässä vastaantulevia ongelmia. Tavoitteena on etsiä ja soveltaa tietoa sekä ratkaista ongelmia yhteistyössä ryhmän kanssa. Ongelmaperustaista oppimista käytettäessä oppijat työskentelevät pienissä ryhmissä ja itse opiskelu tapahtuu avoimia kysymyksiä asettamalla. Työskentelyn aikana arvioidaan oppimista, ryhmän työskentelyä ja ongelmanratkaisun etenemistä. 8 9

7 5.3 Yrittäjyyskasvatuksen pedagogiikka Petäjävedellä teeman toteuttamisen merkeissä. Parhaimmilaann teema antaa yhteistä tekemistä koko oppimisyhteisölle. 6. Työelämäyhteistyö Yrittäjyyskasvatuksen pedagogiikan toteuttaminen varhaiskasvatuksessa Suunnittelemme arkea ja toimintaa yhdessä lasten kanssa Toteutamme pienryhmätyöskentelyä Luomme tilanteita, joissa isommat lapset opastavat pienempiä Teemme arjen askareita yhdessä lasten kanssa, mahdollistamme oikean tekemisen ja siitä syntyvän onnistumisen Annamme tilaa omien ideoiden vapaalle toteuttamiselle Uskallamme kasvattajina ottaa riskiä ja epäonnistua Tarjoamme sopivia oppimishaasteita ja palkitsemme onnistumisista Emme tee puolesta ja valmiiksi, vaan aktivoimme lapsen toimimaan Yrittäjyyskasvatuksen pedagogiikan toteuttaminen perusopetuksessa Syvennämme oppijalähtöisyyttä toiminnassamme Opimme myös luokkatilan ulkopuolella Lisäämme luovaa ja innovatiivista työskentelyä Käytämme yrittäjyyteen kannustavia toiminnallisia ja yhteisöllisiä menetelmiä, esimerkiksi työpajatoimintaa ja projektioppimista Vastuutamme oppilaita tapahtumissa ja tempauksissa Kokeilemme rohkeasti uutta ja jaamme kokemuksia opettajien ja kasvattajien kanssa Otamme koulun lähiympäristön toimijoita mukaan erilaisten projektien toteutukseen Kehitämme oppilaiden itsearviointia 5.4 Yrittäjyyskasvatus opetuksen arjessa Yrittäjyyskasvatuksen teematyöskentely Teema voi siis antaa idean yksittäiselle oppitunnille, päivälle, tapahtumalle, oppilaskunnan työskentelylle tai vaikka oppimisyhteisön teemaviikon toteuttamiselle. Lukuvuoden esimerkkiteemat: Yhteisöllinen varhaiskasvatusyksikkö / koulu Luova ajattelu Lapsi- ja oppijalähtöiset projektit Tiimityöskentely Virheistä oppiminen Oman jutun kirkastaminen Työpajatoiminta Työpajamuotoinen työskentely on yksi konkreettinen tapa lisätä yhteistoiminnallisuutta oppimisympäristössä. Työpajat mahdollistavat uusien asioiden kokeilun yhdessä muiden kanssa. Työpajojen toteutuksessa voidaan hyödyntää vertaisoppimista, jolloin vanhemmat oppilaat voivat toimia työpajan vetäjinä tai nuorempien oppilaiden tiimien ja työskentelyn ohjaajina. Työpajatyöskentely mahdollistaa yhteistyön esimerkiksi päiväkodin ja alakoulun tai alakoulun ja yläkoulun kesken. Työpajoja voidaan toteuttaa yhteistyössä myös muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Yrittäjyyskasvatuksen arviointi Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo on opettajan itsearvioinnin työkalu, jonka avulla arvioidaan omaa ja oman oppilaitoksen yrittäjyyskasvatuksen nykytilaa. Internetissä olevan arviointityökalun avulla opettaja voi seurata oman yrittäjyyskasvatusosaamisensa karttumista täyttämällä mittariston säännöllisesti. Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo on kehitetty Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Mittaristo antaa konkreettisen palautteen seuraavista teemoista: opetusmenetelmät ja työtavat, yritteliäisyyden kehittyminen, yrittäjyyskasvatus, yrittäjyyskasvatuksen muodot, yrittäjyyskasvatuksen toimijat, yrittäjyyskasvatuksen suunnitelma ja kehittäminen, opetuksen suunnittelu, opetustilanne ja oppimisympäristöt sekä arviointi ja toimintakulttuuri. Työelämäyhteistyö on parhaimmillaan sekä oppimisympäristöjen että työelämän toimijoiden päämääriä tukevaa yhdessä tekemistä ja oppimista. Sen avulla oppijoille voidaan konkreettisemmin kuvata eri ammatteja, niiden käytännön työnkuvaa ja työssä suoriutumisessa vaadittavaa osaamista. Samalla se tarjoaa opettajille kiinnostavan tavan päivittää omaa työelämätietouttaan. Työelämäyhteistyön muodoista ja tavasta tehdä yhteistyötä voidaan sopia tilanteen mukaan, mutta tärkeää on pitää yhteyttä ja sopia yhteistyöstä selkeästi paikkakunnan yrittäjien ja työelämän edustajien kanssa. Työelämäyhteistyö vaatii aluksi yhteisiä tapaamisia, kokeiluja ja selkeää työnjakoa, mutta integroituu hiljalleen osaksi arkipäivän tekemistä. Petäjäveden perusopetuksessa työelämäyhteistyön lisääminen ja vahvistaminen on yksi yrittäjyyskasvatuksen painopistealueista. Tavoitteena on löytää uusia luovia tapoja tehdä yhteistyötä koulukohtaisten työelämäkumppaneiden kanssa. Koulukohtaisia työelämäkummeja etsitään Petäjäveden yrityksistä, kunnasta, järjestöistä ja oppilaiden vanhemmista. Kolme askelta koulukohtaisen työelämäyhteistyön kehittämiseksi 1. Synnytetään yhteinen ymmärrys siitä, miksi työelämäyhteistyötä halutaan tehdä. 2. Yhteisen ymmärryksen jälkeen pohditaan sitä, mitä, kenen toimijan kanssa ja milloin halutaan yhteistyötä tehdä. 3. Viimeisenä sovitaan siitä, miten käytännön järjestelyt etenevät työelämäyhteistyön syntymiseksi haluttujen kumppaneiden ja valittujen yhteistyömuotojen kanssa. Edellä kuvattu malli voi toteutua opettajien, opettajien ja oppijoiden tai opettajien, oppijoiden ja työelämän toimijoiden yhteisenä vuoropuheluna. Konkretiaa työelämäyhteistyön toteuttamiseksi Järjestämme koulukohtaisia työelämäyhteistyön kehittämistilaisuuksia (esim. Ope-Yrittäjätreffit, Luova paja -illat) Kehitämme oppijoiden TET:iä Kannustamme opettajia osallistumaan OpeTET:iin Otamme työelämäyhteistyön osaksi aineenopetusta esimerkkien, vierailujen ja projektityöskentelyn kautta Etsimme luokalle työelämä-/yrityskummin Kehitämme yrittäjyyskurssia, jonka puitteissa toteutamme yhteistyötä työelämän kanssa Lisäämme yhteistyötä vanhempien kanssa Järjestämme Yrittäjyys - teemapäivän koulun lähialueen yrittäjien kanssa Teemajaksot antavat ideoita siihen, miten käsitellä yrittäjyyskasvatusta osana opetustyön arkea. Teemat antavat mahdollisuuden yksittäiselle opettajalle kehittää omaa opetustaan tai ne mahdollistavat laajemmin opettajien keskinäisen yhteistyön 10 11

8 7. Strategiatyön toteutustiimit 8. Lähteet Opettajatiimin jäsenet Alakoulu Matti Eskelinen, koulunjohtaja Timo Holm, koulunjohtaja Heikki Tyrväinen, koulunjohtaja Yläaste Hanna Hauvala, opinto-ohjaaja Jari-Pekka Kanninen, opettaja Heljä Nummela, rehtori Marko Seppä, opinto-ohjaaja Elina Suominen, opettaja Kehittämistiimin jäsenet Kunnanjohtaja Teppo Sirniö Sivistystoimenjohtaja Osmo Polas Varhaiskasvatusjohtaja Sanna Ruuth Vs. varhaiskasvatusjohtaja Marjut Toikko Vastaava lastentarhanopettaja Eila Salmela, Kirkonkylän alue Vastaava lastentarhanopettaja Kristiina Alakesti, Kintauden alue Koulunjohtaja Matti Eskelinen, Ylämäen koulu Koulunjohtaja Timo Holm, Kirkonkylän koulu Koulunjohtaja Heikki Tyrväinen, Kintauden koulu Rehtori Heljä Nummela, Petäjäveden yläaste Opinto-ohjaaja Hanna Hauvala, Petäjäveden yläaste ja lukio Opinto-ohjaaja Eveliina Laakkonen, Petäjäveden lukio Opettaja Olavi Vesanen, Petäjäveden lukio Yrittäjä Marjaana Jaatinen, Petäjäveden Yrittäjät Yritysasiamies Antero Simsiö, Jykes Asiantuntija Marja Heinistö, Villinikkarit Oy Asiantuntija Tarja Nieminen, Villinikkarit Oy Koulut ja varhaiskasvatusyksiköt Karhumäen päiväkoti Kintauden päiväkoti Koiramäen päiväkoti Miilulammen ryhmäperhepäiväkoti Perhepäivähoitajat Kirkonkylän koulu Kintauden koulu Ylämäen koulu Petäjäveden yläaste Petäjäveden lukio Lähteet ja lisätietoja 1 Yrittäjyyskasvatus Petäjäveden strategioissa Petäjäveden kunta - Petäjäveden kuntastrategia petajaveden_kunnan_strategiakartta_kv_22_8_2011.pdf 2 Yrittäjyyskasvatuksen ehjä polku Petäjävedellä Keski-Suomen maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen kehittämisohjelma Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat. OPM:n julkaisuja 2009:7 default/opm/julkaisut/2009/liitteet/opm07.pdf?lang=fi 3 Petäjäveden yritteliäs ja yhteisöllinen toimintakulttuuri Hyvä, paha koulu. julkaisuja/hyva_paha_koulu.pdf Millaista Suomea tavoittelemme? 4 Yrittäjyyskasvatus Petäjävedellä YES yrittäjyyskasvatuksen palvelu opettajille Oivallus-hanke 5 Yrittäjyyskasvatuksen pedagogiikka ja arki Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo fi/hankesivusto.asp?hid=7 Aineopintojen yrittäjyyspalat 6 Työelämäyhteistyö Nuoret ja työelämä- tutkimus: Kuvat YES verkosto 1 Yrittäjyyskasvatuksen ehjä polku, Villinikkarit Oy, Yrittäjyyden käsitteet. Lähde: Kyrö, P. (1998). Yrittäjyyden tarinaa kertomassa. Helsinki: WSOY. 3 Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet. Villinikkarit Oy, mukaellen Paasio, K. & Nurmi, P. (2006). Yliopistolliset yrittäjyysopinnot Suomessa. Teoksessa Kyrö,. P. & Ripatti, A. (toim.), Yrittäjyyskasvatuksen uusia tuulia, s Yrittäjyydessä tarvittavat pääomat. Muokattu: Luthans, F., Luthans, K. W. & Luthans, B.C. (2004). Positive psychological capital: Beyond human and social capital. Business Horizons 74 (1), Työelämävalmiudet. Lukiosta työelämään - yhteistyömalleja ja pedagogisia menetelmiä. Mika Kangas, Liisa Lamminsivu-Risku, Kerttu Pylvänäinen 6 Yrittäjyyskasvatuksen pedagogiikan tunnuspiirteet, Villinikkarit Oy

9 VILLINIKKARIT OY Kauppakatu Jyväskylä Petrikki Tukiainen Tarja Nieminen Marja Heinistö Esitteen kuvitus / taitto: Jaakko Mehtälä/Kuvituskonttori

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo - itsearviointityökalu oman opetuksen arviointiin ja kehittämiseen!

Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo - itsearviointityökalu oman opetuksen arviointiin ja kehittämiseen! Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo - itsearviointityökalu oman opetuksen arviointiin ja kehittämiseen! Maksutta osoitteessa www.lut.fi/mittaristo - jo yli 1000 perus- ja toisen asteen opettajaa hyödyntää

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät 6.6.2013 Merja Narvo-Akkola Suomi OPH, Hallitus Kunta Sivistys- ja opetustoimi Koulu Rehtori ja opettajat Opetussuunnitelma-uudistus Johtamisen laatukriteerit

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpaja III Opetushallitus 22.1.2016 TEEMATYÖPAJAN 22.1.2016 OHJELMA / PROGRAM 9.30 10.00 Ilmoittautuminen ja kahvi/ Anmälan och kaffe, Monitoimisalin aula

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Uusi peruskoulu visiotyöpaja , Lappeenranta

Uusi peruskoulu visiotyöpaja , Lappeenranta Uusi peruskoulu visiotyöpaja 19.1.2017, Lappeenranta #uusiperuskoulu Teemakohtaiset alaryhmät - ryhmien työskentelyn tulokset - 1 Oppijalähtöisyys Vahvan itsetunnon omaava motivoitunut oppija, joka on

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Uudet oppimisympäristöt. Marja Heinistö/ Villinikkarit Oy

Uudet oppimisympäristöt. Marja Heinistö/ Villinikkarit Oy Uudet oppimisympäristöt Marja Heinistö/ Villinikkarit Oy Tänään Klo 12.00 12.30 Tervetuloa! Ylitarkastaja Marjut Mikkola, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Virittäytyminen oppimismatkalle kohti

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Suomalaisen koulun kehittäminen

Suomalaisen koulun kehittäminen Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

Mikä ihmeen projektioppiminen?

Mikä ihmeen projektioppiminen? Koostanut: Elina Viro Mikä ihmeen projektioppiminen? Projektioppimisella tarkoitetaan oppilaslähtöistä opetusmenetelmää, jossa keskiössä on jokin projekti. Projektioppimisen kanssa läheisiä työskentelymuotoja

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä haluan lisää kokemusta lasten hoidosta, koska haluun kehittyä alan ammattilaiseksi. Haluan saada opiskelijana myös rahaa sellasella työllä mistä

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä

Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa 5.9.2015 Sodankylä Opetusneuvokset Aija Rinkinen ja Anneli Rautiainen Opetushallitus Mistä tulemme? Minne

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa

Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa 2 3 Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa Kaakkois-Suomen yrittäjyyskasvatusstrategiasta yrittäjyyden ekosysteemiksi http://www.yes-keskus.fi/wpcontent/uploads/2012/09/cursor_yritt_kasv_web_0312.pdf 4 Visio

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET Mitä on monialainen opiskelu? Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajakoulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Alla oleva video on kooste Helsingin

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Itsearviointimateriaali

Itsearviointimateriaali 03/2010 Työrauha tavaksi Itsearviointimateriaali Työrauha tavaksi julkaisun pohjalta laadittu itsearviointimateriaali tarjoaa mahdollisuuden kehittää niin kouluyhteisön kuin yksittäisen opettajan työrauhaa

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA. Maria Kankkio Vs. erityispäivähoidon ohjaaja, Vasu-työryhmän vetäjä

LAUKAAN KUNTA. Maria Kankkio Vs. erityispäivähoidon ohjaaja, Vasu-työryhmän vetäjä LAUKAAN KUNTA Varhaiskasvatussuunnitelma Maria Kankkio Vs. erityispäivähoidon ohjaaja, Vasu-työryhmän vetäjä Prosessin aloitus varhaiskasvatuksen johtoryhmässä helmikuussa 2016 Vasu-työryhmän perustaminen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Ammatillinen opettajankoulutus uudistuu Mitkä ovat sosiaali- ja terveysalan erityistarpeet?

Ammatillinen opettajankoulutus uudistuu Mitkä ovat sosiaali- ja terveysalan erityistarpeet? Ammatillinen opettajankoulutus uudistuu Mitkä ovat sosiaali- ja terveysalan erityistarpeet? Seija Mahlamäki-Kultanen HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Opettajankoulutusfoorumin tehtävät 1. Laaditaan

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille

Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille 2016-2020 Minusta ja meistä tulee jotain. KuntaKesu on kehittämisprosessi, joka on ohjaava johtamisen työkalu

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Kiinnostaako koodaus ja robotiikka?

Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 200 koulua Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja, nuorisotyö, yliopistoja, yrityksiä

Lisätiedot

Uudistuvat varhaiskasvatussuunnitelmat laadukkaan varhaiskasvatuksen tukena

Uudistuvat varhaiskasvatussuunnitelmat laadukkaan varhaiskasvatuksen tukena Uudistuvat varhaiskasvatussuunnitelmat laadukkaan varhaiskasvatuksen tukena Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Valmistelun lähtökohdat - varhaiskasvatuslaki - lasten muuttuva

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma

Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma Joku hajatelma, lausahdus tähän etusivulle. Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma Yhdessä käsikkäin samaan suuntaan matkaamme, elämän pienillä poluilla. Tervetuloa

Lisätiedot

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi Etelä- Suomen aluehallintovirasto 15.- 16.9. 2015 Ulla Rasimus Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi 20.9.2015 Osallisuuden muodot 1) Sosiaalinen osallisuus Kouluyhteisö muodostaa suhdeverkoston, johon

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Onnenkenkä sijaitsee Orimattilassa Pennalan kylässä. Vieressä toimivat koulu sekä kaupungin päiväkoti, joiden kanssa teemme yhteistyötä. Lasten kanssa teemme retkiä

Lisätiedot

Toiminnasta tuloksiin miten osaamisen johtamisella tuetaan kehittämistyötä?

Toiminnasta tuloksiin miten osaamisen johtamisella tuetaan kehittämistyötä? Toiminnasta tuloksiin miten osaamisen johtamisella tuetaan kehittämistyötä? MYÖTÄTUULESSA TOIMINTAA JA TULOKSIA AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN 6-8.5.2013 Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö Lapin matkailuopisto

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Yrittäjyyskasvatuksen strategia Uudenkaupungin perusopetuksessa

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Yrittäjyyskasvatuksen strategia Uudenkaupungin perusopetuksessa UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Yrittäjyyskasvatuksen strategia Uudenkaupungin perusopetuksessa Sisällysluettelo 1. Yrittäjyyskasvatuksen historiaa Suomessa 2 2. Mitä yrittäjyyskasvatus on? 2 3. Miksi yrittäjyyskasvatukseen

Lisätiedot

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi 2.4.2014 Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto TYÖELÄMÄN JATKUVA MUUTOS HAASTAA KEHITTÄMÄÄN (Launis,

Lisätiedot

Kehittyvä rehtori oppilaitosjohdon oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus 30 op

Kehittyvä rehtori oppilaitosjohdon oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus 30 op Kehittyvä rehtori oppilaitosjohdon oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus 30 op. 2010 2011 Teematehtävä 2 Henkilöstö- ja työyhteisöjohtaminen Sirpa Kova MUUTOKSEN EDISTÄMISEN JA TIEDON JAKAMISEN HYVÄT

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala ALUEELLISET TYÖPAJAT Alueellisten työpajojen työskentelylle on tunnusomaista: 1. Osallistava ja vuorovaikutteinen kouluttaminen opsprosessin käynnistämiseen ja ohjaamiseen, 2. Uusien toimintatapojen etsiminen

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

YRITTELIÄS JA HYVINVOIVA VARSINAIS-SUOMI

YRITTELIÄS JA HYVINVOIVA VARSINAIS-SUOMI YRITTELIÄS JA HYVINVOIVA VARSINAIS-SUOMI Ohjelma tänään Yrittäjyyden ilmiöt Yrittäjyyskasvatuksen ehjä polku Yrittäjyyskasvatuksen vuosikello VARSINAIS-SUOMEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VISIO 2020 Yrittäjyyskasvatus

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Hyvä johtajuus hyvinvoiva lapsi Tampere Kestävä johtajuus -seminaari Ulla Soukainen

Hyvä johtajuus hyvinvoiva lapsi Tampere Kestävä johtajuus -seminaari Ulla Soukainen Hyvä johtajuus hyvinvoiva lapsi Tampere 8.11.2016 Kestävä johtajuus -seminaari Ulla Soukainen Taustaa Orientaatioprojekti 2008-2014 Toinen vaihe 2014-2016. Suomesta projektissa mukana Espoo, Helsinki,

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Naistenmatkan koulun toimintakulttuuri ja oppimisympäristöt

Naistenmatkan koulun toimintakulttuuri ja oppimisympäristöt Naistenmatkan koulun toiminta-ajatus Elinikäistä oppimista, kasvua, hyvinvointia, iloa, arvostamista, turvallisuutta ja yhdessä tekemistä. Aikaansa seuraava ja tulevaisuuteen tähtäävä Naistenmatkan koulu

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

Mitä olemme oppineet normittavien ops-prosessien johtamisesta - case OPS. Tuija Viitasaari ja Sari Salomaa-Niemi

Mitä olemme oppineet normittavien ops-prosessien johtamisesta - case OPS. Tuija Viitasaari ja Sari Salomaa-Niemi Mitä olemme oppineet normittavien ops-prosessien johtamisesta - case OPS Tuija Viitasaari ja Sari Salomaa-Niemi OPS prosessin tasot Lainsäädäntö valtakunnallinen ja kansainvälinen Opetushallituksen perusteet

Lisätiedot

MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS.

MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS. MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS. Yrittäjyysvalmiuksien kehittymisen edistäminen tekniikan yliopistokoulutuksessa Yhteenveto Marko Oksasen diplomityöstä sekä kampuskiertueesta 2013-2014 Pirre Hyötynen, Tekniikan

Lisätiedot

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 Oppiaineen tehtävä Syventää ja laajentaa oppilaiden musiikillista osaamista. Luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan

Lisätiedot

Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund

Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä Emma Nylund Ratkaiseva lähtökohta portfoliota tehtäessä: onko kyseessä TUOTOS vai VÄLINE? Portfolion käyttö on alkuaan lähtöisin taiteen, arkkitehtuurin

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE Aikuisten ohjaus ja neuvontatyö, 30 op ERKKERI on aikuisten ohjaus- ja neuvontatyötä tekevän henkilöstön ohjausosaamista sekä moniammatillista verkostotyötä

Lisätiedot

Muutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy

Muutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy Muutos ja minä TEK/ Urailta 7.9.2015 17.00 19.30 Sirpa Etzell AS3 Finland Oy Pohjoismainen valmennusyritys Perustettu 1989 500 työntekijää ja sertifioitua valmentajaa Isoimmissa kaupungeissa paikalliset

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot