Omilta opinpoluilta onnistuen elämän valtateille.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Omilta opinpoluilta onnistuen elämän valtateille."

Transkriptio

1 1

2 1. Yrittäjyyskasvatus Petäjäveden strategioissa Sisällys 1. YRITTÄJYYSKASVATUS PETÄJÄVEDEN STRATEGIOISSA Kuntastrategia Aktiivisen yrittämisen ja hyvän työllisyyden kunta Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen visio 1 2. YRITTÄJYYSKASVATUKSEN EHJÄ POLKU PETÄJÄVEDELLÄ 2 3. PETÄJÄVEDEN YRITTELIÄS JA YHTEISÖLLINEN TOIMINTAKULTTUURI Elävä toimintaympäristö ja yritteliäs kulttuuri Työyhteisöjen toimintakulttuurin kehittämistavoitteet 3 4. YRITTÄJYYSKASVATUS PETÄJÄVEDELLÄ Yrittäjyyskasvatuksen käsite ja tavoitteet Työssä ja yrittäjyydessä tarvittava osaaminen Yrittäjyyskasvatuksen toteutus ja tavoitteet Petäjävedellä 6 5. YRITTÄJYYSKASVATUKSEN PEDAGOGIIKKA JA ARKI Yrittäjyyskasvatuksen pedagogiikka Toiminnalliset ja yhteisölliset menetelmät Yrittäjyyskasvatuksen pedagogiikka Petäjävedellä Yrittäjyyskasvatus opetuksen arjessa TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ STRATEGIATYÖN TOTEUTUSTIIMIT LÄHTEET Kuntastrategia 2020 Petäjäveden visio on olla kasvava, laadukkaiden lähipalvelujen kunta Jyväskylän seudulla. Kunnan arvot ovat oikeudenmukaisuus, avoimuus, luotettavuus, tasa-arvoisuus sekä myönteisyys. Kunnan missio on kuntalaisten hyvinvoinnin ja kunnan kestävän kehityksen turvaaminen sekä kunnan hallittu kehittäminen. Petäjävesi on ylpeä elinvoimaisesta käsityöperinteestään, vanhasta seppäkulttuuristaan ja pitkästä teollisesta historiastaan. Petäjävesi panostaa yrittäjämäiseen ja innovatiiviseen kunnan kehittämiseen. Kunnan menestystekijöiksi on määritelty elävä maaseutuasuminen ja laadukkaat palvelut, tasapainoinen kuntatalous, aktiivinen yrittäjyys ja hyvä työllisyys sekä kehittyvä seutuyhteistyö. 1.2 Aktiivisen yrittämisen ja hyvän työllisyyden kunta Petäjäveden opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstö on yhdessä työstänyt, mitä kunnan menestystekijä aktiivisen yrittämisen ja hyvän työllisyyden kunta tarkoittaa heidän omassa kasvatusja opetustyössään. Opetustoimessa ja varhaiskasvatuksessa on johdonmukainen, tavoitteellinen ja hyvin johdettu yrittäjyyskasvatuksen polku, joka kasvattaa lapsista ja nuorista aktiivisia, yritteliäitä, vastuullisia sekä omaan elämäänsä tyytyväisiä itsensä kehittäjiä ja kuntalaisia. Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen työyhteisöjen ja paikallisen työelämän vuorovaikutuksen sekä yhteistyön kautta syvennetään nuorille ja aikuisille ymmärrystä paikkakunnan työllistymismahdollisuuksista sekä työelämässä tarvittavasta osaamisesta. Nuoria rohkaistaan pohtimaan yrittäjyyttä tulevaisuuden uravaihtoehtona. Nuoren yritteliäisyyttä tuetaan opetustoimen ja varhaiskasvatuksen arjessa. 1.3 Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen visio Petäjäveden opetustoimi ja varhaiskasvatus on määrittellyt toimialan visioksi Omilta opinpoluilta onnistuen elämän valtateille. Yrittäjyyskasvatuksen näkökulmasta visio tarkoittaa seuraavaa. Jokaisen kasvattajan ja opettajan tehtävä on tukea nuoren kasvua: psykologisen, sosiaalisen sekä inhimillisen pääoman vahvistumista. Nuorten kiinnostuksenkohteita kytketään osaksi opetuksen ja varhaiskasvatuksen arkea. Nuoren oman tulevaisuuden suunnittelua ja tavoitteiden asettamista tuetaan kasvatuksen ja opetuksen keinoin. Yritteliäs ja yhteisöllinen kasvatus- ja oppimisympäristö kasvattaa nuoren rohkeutta tehdä omaan elämään liittyviä tulevaisuuden valintoja. 2 1

3 2. Yrittäjyyskasvatuksen ehjä polku Petäjävedellä 3. Petäjäveden yritteliäs ja yhteisöllinen toimintakulttuuri Petäjäveden kunnassa tehdään eri toimijoiden kesken laajaa ja tuloksellista yhteistyötä lasten ja nuorten parhaaksi. Siksi on luontevaa, että yrittäjyyskasvatuksessa keskeisenä toteutusperiaatteena on koko kylä kasvattaa -ajatus. Aikuisten keskinäinen yhteistyö rakentuu dialogiseen vuorovaikutukseen, luottamukselliseen yhteistyöhön sekä arvostavaan kohtaamiseen. Kuva 1. OMAEHTOINEN SISÄINEN ULKOINEN 0-6 v. 7-8 v v v v. 20 v - Positiivinen asenne elämään Yhdessä tekemisen ja leikkimisen riemu Tavoitteellinen leikki YRITTÄJYYSKASVATUKSEN EHJÄ POLKU Yritteliäs asenne oppimiseen Taito ottaa muut huomioon Vastuu itsestä ja osaamisesta Ymmärrys omasta osaamisesta osana ryhmää Halu ja taito kehittyä Taito kehittää ryhmää Ryhmätyöt Projektit Oppijalähtöiset projektit Yrittäjyyskasvatuksen ehjä polku -yhteistyömalli kuvaa yksilön omaehtoisen, sisäisen ja ulkoisen yrittäjyyden osaamisen vahvistumista iän karttumisen ja kasvattajien toteuttaman yhteistyön myötä. Malli sisältää ajatuksen aikuisten kokonaisvaltaisesta ja jaetusta kasvatusvastuusta sekä yhteisestä organisaatiorajat ylittävästä kumppanuudesta lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Kuva 1. Yrittäjyyskasvatuksen ehjä polku Taito luoda omaa tulevaisuutta Taito muodostaa ja johtaa tiimiä Aidot käytännön yrittäjyyskokeilut Aktiivinen kuntalainen Vastuullinen yhteisön jäsen Yrityksen perustaminen tai ostaminen 3.1 Elävä toimintaympäristö ja yritteliäs kulttuuri Muuttuvassa toimintaympäristössä on keskeistä yritteliään ja yhteisöllisen toimintakulttuurin kehittäminen. Toimintakulttuuri heijastaa yhteisön jäsenten toimintaa, ajattelua, tottumuksia ja päätöksentekoa. Yhteisöllinen ja yritteliäs oppimisympäristö on luova, välittävä, innostava, aktiivinen ja vuorovaikutteinen paikka, jossa jokainen voi vaikuttaa yhteisiin asioihin ja jossa jokainen on vastuussa yhteisestä hyvästä. Yritteliäältä ja yhteisölliseltä kasvu- ja oppimisympäristöltä vaaditaan joustavuutta, riskinottokykyä, innovatiivisuutta, yhteistyötaitoja sekä tulevaisuushakuista otetta. Yritteliäässä ja yhteisöllisessä toimintakulttuurissa oppijalle annetaan vastuuta ja valtaa. Oppijaa kannustetaan oppimaan yksin sekä yhdessä toisten kanssa. Yksilöitä ja tiimejä ohjataan näkemään mahdollisuuksia ja tuetaan niihin tarttumista. Toimintakulttuuri vahvistaa oivaltavaa ja keksivää tekemällä oppimista. Se tukee oppijan itseluottamuksen, psykologisen sekä sosiaalisen pääoman kasvua. Yritteliäässä ja yhteisöllisessä oppimisympäristössä annetaan mahdollisuuksia hallittuun riskinottamiseen sekä ohjataan tavoitteelliseen työskentelyyn yhdessä toisten kanssa. Varhaiskasvatus Luomme aikuisten yhteistyöllä ja yhteisillä käytänteillä lapsille onnistumisen kokemuksia ja yhteisöllisyyttä vahvistavan kasvuympäristön. Kasvatustyön tekeminen yhdessä kotien kanssa on ensiarvoisen tärkeää.kannustamme, tuemme ja olemme läsnä toisillemme. Perusopetus Keskustelemme opettajien kesken opetettavista aiheista ja oppituntien toteuttamisesta. Tarkastelemme ehjän polun ajatuksen mukaisesti yrittäjyyskasvatuksen tavoitteiden toteutumista. Teemme opettajien pedagogiset ryhmät toimiviksi. Lisäämme opettajien yhteistä suunnittelua ja käytännön yhteistyötä oppituntien toteutuksessa. Ylläpidämme opetusta ja yrittäjyyskasvatusta kehittävää keskustelua. Etsimme aktiivisesti uusia näkökulmia oman työn toteuttamiseen yrittäjyyskasvatuksen hengessä. Villinikkarit Oy, Työyhteisöjen toimintakulttuurin kehittämistavoitteet On todettua, että yrittäjämäinen toimintakulttuuri nousee työyhteisöjen menestystekijäksi. Petäjävedellä yritteliästä ja yhteisöllistä kasvatus- ja oppimisympäristöä rakennetaan aikuisten kesken seuraavilla tavoilla. 2 3

4 4. Yrittäjyyskasvatus Petäjävedellä 4.2 Työssä ja yrittäjyydessä tarvittava osaaminen 4.1 Yrittäjyyskasvatuksen käsite ja tavoitteet Yrittäjyyskasvatus antaa mahdollisuuden tutkia omia kiinnostuksen ja innostuksen kohteita. Se auttaa yksilöä tunnistamaan omat vahvuutensa, kehittämiskohteensa ja oman potentiaalinsa.yrittäjyyskasvatuksen kautta tutustutaan erilaisiin ammatteihin ja pohditaan nuoren omaa tulevaisuutta. Samalla yrittäjyys urana ja ammattina tulee tutuksi oppijoille. Yrittäjyyskasvatuksen näkökulmasta nuoren jatko-opinto- ja uraohjaus on koko oppimisyhteisön tehtävä. Yrittäjyyskasvatuksen kautta oman paikkakunnan tarjoamat mahdollisuudet työllistyä, hankkia kesätöitä ja kasvattaa verkostoa tulevat tutuiksi. Sen avulla nuorille syntyy ymmärrys siitä, millaista osaamista työelämässä tarvitaan ja millaisia ammatteja voi harjoittaa omalla kotiseudulla. Oman kotikunnan työelämän tunteminen avaa nuorille myös mahdollisuuden nähdä itsensä paluumuuttajana juurilleen jatko-opiskelun jälkeen. Yrittäjyyskasvatuksen käsite voidaan ymmärtää yrittäjyyden kolmen eri lajin kautta: yksilön aktiivisen ja vastuullisen käyttäytymisen (omaehtoinen yrittäjyys), tiimin yhteisöllisen toiminnan (sisäinen yrittäjyys) sekä oikean yrityksen perustamisen ja liiketoiminnan johtamisen (ulkoinen yrittäjyys) kautta. Kuva 2: Yrittäjyyskasvatuksen käsite Yrittäjyyskasvatuksen toteuttamisen tavoitteet ovat yrittäjyyskasvatuksen muotojen mukaisesti: Oppia yritteliästä ajattelu- ja toimintatapaa (omaehtoinen yrittäjyys) Oppia työskentelemään yritteliäästi toisten kanssa (sisäinen yrittäjyys) Oppia yrittäjäksi (ulkoinen yrittäjyys) Tämän lisäksi on neljänneksi tavoitteeksi nostettu oppijan kyky ymmärtää yrittäjyyttä yhteiskunnassa ja ammattina. Kuva 3: Yrittäjyyskasvatuksen toteutuksen tavoitteet Psykologinen, sosiaalinen ja inhimillinen pääoma Petäjäveden yrittäjyyskasvatuksen kehittämistyössä on ollut keskeistä yhteinen pohdinta elämässä, työssä ja yrittäjyydessä tarvittavasta osaamisesta. Yhtenä johtopäätöksenä on vahvistunut ajatus psykologisen, sosiaalisen ja inhimillisen osaamisen tärkeydestä osaamisen kehittämisessä. Psykologisen pääoman osa-alueet ovat toiveikkuus, itseluottamus, sinnikkyys ja optimistisuus. Ne kehittyvät oppijalähtöisen kokeilun ja tekemisen, onnistumisen ja epäonnistumisen kautta. Yrittäjyyskasvatuksen avulla vahvistetaan myös yksilön tahdonvoimaa, minäpystyvyyttä, onnellisuutta sekä tulevaisuususkoa. Psykologinen pääoma auttaa oppijaa vastaamaan kysymykseen kuka olet. Sosiaalisen pääoman näkökulmasta yrittäjyyskasvatuksen kautta kehittyvät erityisesti vuorovaikutus- ja yhdessä tekemisen taidot. Tärkeää on oivalluttaa oppijalle aktiivisen toiminnan merkitys yhteiseksi hyväksi sekä kasvattaa vastavuoroisuuden ja luottamuksen taitoja. Yhteisöllisyys ja me-henki ovat myös osa sosiaalista pääomaa. Tämä pääoman laji auttaa oppijaa vastaamaan kysymykseen kenet tunnet ja miten toimit yhteistyössä toisten kanssa. Inhimillinen pääoma sisältää ajatuksen ammatillisesta osaamisesta. Yrittäjyydessä se tarkoittaa yrityksen perustamisen, johtamisen ja kehittämisen taitoja. Yrityksen perustaminen vaatii vahvan substanssiosaamisen, jonka ympärille yritysidea voi syntyä. Ammatillisen osaamisen lisäksi inhimillinen pääoma sisältää itsensä johtamisen ja työyhteisössä toimimisen taitoja. Se korostaa aktiivisuuden, harrastusten ja kiinnostuksenkohteiden merkitystä. Inhimillinen pääoma auttaa oppijaa vastaamaan kysymykseen mitä osaat. Kuva 4: Työssä ja yrittäjyydessä tarvittavat pääomat Työelämäosaaminen Toinen tärkeä näkökulma osaamisen kehittämiseksi on tunnistaa työelämässä vaadittava osaaminen. Työelämätaitojen perustana on syvä substanssiosaaminen ja siihen liittyen kyky tunnistaa omia vahvuuksia ja halu kehittää omaa osaamistaan yhdessä muiden kanssa. Tämän lisäksi yhä tärkeämpiä ovat elämänhallinnan taidot. Kuva 2. Kuva 3. YRITTÄJYYDEN KÄSITTEET OMAEHTOINEN YRITTÄJYYS Yksilön omatoimisuus ja aktiivinen vastuunottaminen SISÄINEN YRITTÄJYYS Ryhmän kollektiivinen tapa ajatella ja toimia ULKOINEN YRITTÄJYYS Yrityksen omistaminen ja johtaminen Paula Kyrö, 1998 Mitä yrittäjät tekevät? Mitä yrittäjyys on? Miksi yrittäjiä tarvitaan? Minun pitää ottaa vastuuta omasta elämästäni: miten sen teen? Oppia yritteliästä ajattelu- ja toimintatapaa (omaehtoinen yrittäjyys) Oppia ymmärtämään yrittäjyyttä yhteiskunnassa ja ammattina YRITTÄJYYS- KASVATUKSEN TAVOITTEET Oppia työskentelemään yritteliäästi toisten kanssa (sisäinen yrittäjyys) Oppia yrittäjäksi (ulkoinen yrittäjyys) Miten meidän tulee toimia yhdessä yritteliäästi tavoitteiden saavuttamiseksi? Voisiko minusta tulla yrittäjä? Miten tulla yrittäjäksi? Miten huolehtia bisneksestä? Villinikkarit Oy mukaellen Paasio, K & Nurmi P 2006 Kuva 4. TYÖSSÄ JA YRITTÄJYYDESSÄ TARVITTAVAT PÄÄOMAT PSYKOLOGINEN PÄÄOMA SOSIAALINEN PÄÄOMA INHIMILLINEN PÄÄOMA KUKA OLET? KENET TUNNET? MITÄ OSAAT? Itseluottamus Tahdonvoima Tulevaisuususko Optimismi Sinnikkyys Toiveikkuus Onnellisuus Vuorovaikutustaidot Yhteistyötaidot Vastavuoroisuus Ammatillinen osaaminen Itsensä johtaminen Yritteliäisyys Luottamus Aktiivinen toiminta yhteiseksi hyväksi Aktiivisuus Kiinnostus Ideat Harrastukset Villinikkarit Oy mukaellen Luthans, Luthans, Luthans

5 Työelämä vaatii yhä enemmän oman ajankäytön, ajattelun ja tekemisen johtamista. Työelämätaitojen ytimessä ovat myös sosiaaliset taidot ja verkosto-osaaminen. Työelämän kilpailukyky perustuu yhä enemmän yhteistyölle: yhdessä ajattelulle, oppimiselle ja tekemiselle. Toimintaympäristön jatkuva muutos tuo haasteen oppimaan oppimisen taitojen ja tulevaisuustaitojen kehittämiselle. Työelämän osaajilta vaaditaan projektityöskentelyn, itsearvioinnin ja ongelmanratkaisun taitoja. On tärkeää osata nähdä kokonaisuuksia ja syy-seuraussuhteita. Tulevaisuustaidot sisältävät tavoitteellisuuden, omien vahvuuksien löytämisen sekä innovatiivisuuden taidot. Katse on yhä useammin osattava pitää tulevassa menneen sijasta. Yrittäjyyskasvatuksen toteuttamisen avulla on mahdollista kehittää sellaisia asenteita, tietoja ja taitoja, joita yksilö tarvitsee työelämässä riippumatta siitä työskenteleekö työyhteisön jäsenenä, esimiehenä, yrittäjänä tai palkkatyöntekijänä. Seuraavassa kuvassa on avattu työelämätaitojen kehittämistavoitteet. Kuva 5. Työelämävalmiudet Kuva 5. Ajanhallinta Vastuullisuus Paineensietokyky Oma-aloitteisuus Kyky tehdä päätöksiä Sisäinen yrittäjyys Sitoutumiskyky Joustavuus Tiedonhankinta ja käsittely Projektiosaaminen Itsearvioinnin taidot Ongelmanratkaisukyky Kokonaisuuksien hallinta ELÄMÄNHALLINTATAIDOT Kyky sopeutua muutoksiin Rohkeus Riskien hallinta Ennakoinnin taidot Eettisyys OPPIMAAN OPPIMISEN TAIDOT TYÖELÄMÄVALMIUDET Vastuun, velvollisuuksien ja oikeuksien tunteminen Luovuus Kehittämismyönteisyys 4.3 Yrittäjyyskasvatuksen toteutus ja tavoitteet Petäjävedellä Toteutuksen periaatteet Yrittäjyyskasvatus varhaiskasvatuksessa Yrittäjyyskasvatus varhaiskasvatuksessa tarkoittaa aidon lapsilähtöisyyden toteuttamista. Arjen toiminnat rakentuvat niin, että lapsi on toiminnan keskiössä. Lapsen omatoimisuutta ja uteliaisuutta tuetaan kasvatuksen ja oppimisen keinoin. Lapsi on aktiivinen ja vastuullinen yhteisön jäsen ja lapsen yhteistyötaitoja kasvatetaan ryhmä- ja tiimityöskentelyn keinoin. Yrittäjyys ammattina tuodaan esille muiden yhdessä käsiteltävien ammattien kanssa. Varhaiskasvatusympäristö on luova ja yritteliäs kasvu- ja oppimisympäristö, joka mahdollistaa varhaiskasvattajien keskinäisen yhteisöllisyyden, yhteistyön ja me-hengen vaalimisen. Kasvatuskumppanuuden kautta syvennetään yhteistyötä kodin ja perheiden kanssa. YHTEISÖLLISET JA VIESTINTÄTAIDOT Vuorovaikutustaidot Tiimityöskentelytaidot Kirjallinen viestintä Tieto-ja viestintätekniset taidot Esiintymistaidot Kielitaito Jatkokoulutus- ja urasuunnitteluvalmiudet Ammatti-identiteetin vahvistaminen Tavoitteellisuus Omien vahvuuksien löytäminen TULEVAISUUSTAIDOT Kulttuurisensitiivisyys Kokous-ja neuvottelutaidot Yrittäjyysymmärrys Innovatiivisuus Yrittäjyyskasvatus perusopetuksessa Yrittäjyyskasvatus toteutuu opetuksen arjessa erilaisina yrittäjyyskasvatuksen oppimiskokonaisuuksina. Yrittäjyyskasvatuksen toteuttaminen on koko oppimisyhteisön tehtävä, sillä parhaimmillaan se läpileikkaa kaikki opetettavat oppiaineet. Yrittäjyyteen kannustava pedagogiikka tarkoittaa opettajan pedagogista taitavuutta toteuttaa opetusta yrittäjämäistä ajattelua ja toimintaa tukevilla tavoilla. Keskeistä oppimisessa on oppijalähtöisyys ja oppilasta aktivoivien toiminnallisten sekä yhteisöllisten menetelmien käyttö. Tavoitteena on kannustaa oppijoita tuomaan omia kokemuksia ja ajatuksia osaksi oppimisprosessia. Perusopetuksen yritteliäs ja yhteisöllinen organisaatiokulttuuri tarkoittaa koko yhteisön tapaa ajatella ja toimia yrittäjämäisesti yksin ja yhdessä. Yrittäjyys on nostettu yhdeksi organisaation toimintaa kuvaavaksi toimintatavaksi sekä kehittämisen näkökulmaksi. Osaamisen kehittämistavoitteet varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa Petäjäveden yrittäjyyskasvatuksen strategian ytimessä on tahto kasvattaa omaan elämäänsä tyytyväisiä tulevaisuuden osaajia. Seuraavassa kuvataan neljä keskeisintä yksilöiden osaamisen kehittämisen näkökulmaa. Lasten ja nuorten terveen itsetunnon vahvistaminen Terve itsetunto tarkoittaa yksilön kokemusta omasta itsestä ja omasta arvosta: miten yksilö suhtautuu itseensä, tunnistaa kuka ja millainen hän on ja tietää milloin on tehnyt parhaansa. Terve itsetunto auttaa arvioimaan mikä on oikein ja mikä väärin, ymmärtämään tekojen syy-seuraussuhteita ja arvostamaan muita ihmisiä. Terveen itsetunnon rakentumista voidaan vahvistaa hyväksymällä jokainen juuri sellaisena kuin hän on. Itsetuntoon liittyvää itseluottamusta voidaan vahvistaa tarjoamalla lapsille ja nuorille heidän itsensä kokoisia oppimispaikkoja sekä onnistumisen kokemuksia. Oppijan omista ja yhteisistä asioista vastuun kantamisen taidon voimistaminen elinympäristöönsä. Jokaisella on oikeuksia ja velvollisuuksia yhteiskunnassa, työssä ja koulussa. Olennaista on rohkaista jokaista oppijaa toimimaan tärkeäksi kokemiensa asioiden puolesta. Samalla aikuiset auttavat lapsia ja nuoria tunnistamaan, millaisia vaikuttamisen kanavia Petäjävedellä on yhteisten asioiden edistämiseen. Oppimisympäristön kehittämiseen osallistetaan kaikki oppijat. Kasvatus- ja oppimisympäristöjen kehittäminen on sen jäsenten yhteinen asia. Yksilön vuorovaikutus- ja tiimityötaitojen lisääminen Yhdessä tekeminen lisää koulun me-henkeä ja yhteisöllisyyttä. Erilaisten vuorovaikutustilanteiden kautta opitaan ilmaisemaan omia ajatuksia, esittämään omat mielipiteet rakentavasti, ottamaan toiset huomioon ja toimimaan onnistuneesti erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa. Työskentely yhdessä toisten kanssa on arkipäivää, joten tiimityötaidot ovat avainasemassa jokapäiväisessä elämässä. Tiimityötaitoihin kuuluvat toisen kuuntelemisen ja kunnioittamisen taidot, taito toimia yhdessä erilaisten yksilöiden kanssa sekä taito asettaa yhteisiä tavoitteita. Tiimityöhön liittyy erilaisia rooleja, joiden harjoittelemiseen yrittäjyyskasvatuksen pedagogiikka tarjoaa mahdollisuuksia. Lasten ja nuorten tulevaisuususkon ja sinnikkyyden kehittäminen Tulevaisuususkon lähtökohtana on, että asetetaan tavoitteita omalle elämälle ja uskalletaan unelmoida tulevasta. Tulevaisuususkon kehittyminen auttaa oppijaa löytämään keinot, joiden avulla matkan varrella tulevat esteet voidaan ylittää. Tulevaisuususko sisältää positiivisen ajattelun taidon, joka auttaa jatkamaan eteenpäin. Tätä edistää myös sinnikkyys, sillä sinnikäs yksilö jaksaa yrittää uudelleen. Sinnikkyyteen kuuluu myös joustavuus ja mukautumiskyky elämän eri tilanteissa. Yrittäjyyskasvatus mahdollistaa onnistumiskeskeisen kulttuurin rakentamisen oppimisympäristön sisälle. Se lisää myös yksilöiden kykyä selviytyä epäonnistumisista, sillä yrittäjyyskasvatuksessa virheiden tekeminen on inhimillistä ja yksi tapa oppia. 6 Kangas, M., Lamminsivu-Risku, L & Pylvänäinen, K Aktiiviseksi kansalaiseksi kasvattaminen on osa yrittäjyyskasvatusta. Oppijalle on tärkeää oppia ymmärtämään, että omilla teoilla on merkitystä ja jokaisella on mahdollisuuksia vaikuttaa omaan 7

6 Omaehtoisen, sisäisen ja ulkoisen yrittäjyyden kehittämistavoitteet Petäjävedellä Petäjäveden varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa yrittäjyyskasvatuksen osaamisen kehittämistavoitteet on määritetty seuraavasti. Varhaiskasvatuksen tavoitteet Omaehtoinen yrittäjyys Pettymysten sietokyky Positiivinen asenne Rohkeus ja sisukkuus Itsenäinen ajattelu Luovuus Sisäinen yrittäjyys Yhteistyöhalu ja yhteistyötaidot Kuuntelutaito Toisten huomioon ottamisen taidot Ryhmätyöskentelytaidot Eri-ikäisten lasten yhteistoiminta Ulkoinen yrittäjyys Yrittäjävanhempien ammattien tutuksi tekeminen Päämäärätietoisuus Tekemisen ilo Ongelmanratkaisutaidot Haaveiluun ja unelmointiin kannustaminen Perusopetuksen tavoitteet Omaehtoinen yrittäjyys Terve itsetunto Uteliaisuus ja kokeilunhalu Sinnikkyys ja pitkäjänteisyys Epävarmuuden sietokyky Oman työn arvostaminen Sisäinen yrittäjyys Yhteiset tavoitteet ja pelisäännöt Yhdessä ajattelun taito Yhteistyötaidot Vuorovaikutustaidot Vastuun kantaminen ja parhaansa tekeminen Ulkoinen yrittäjyys Itsensä ja muiden johtaminen Myönteinen asenne ja tavoitteellinen tekeminen Kokonaisvaltainen prosessiajattelu Yrittäjyys tutuksi urana ja ammattina Itsensä palkitseminen onnistumisista 5. Yrittäjyyskasvatuksen pedagogiikka ja arki 5.1 Yrittäjyyskasvatuksen pedagogiikka Yrittäjyyskasvatuksen pedagogiikan kaksi avainkäsitettä ovat oppijalähtöisyys ja toiminnallisuus. Oppija on vastuussa omasta oppimisestaan ja työskentely tapahtuu todellisten ongelmien parissa. Tärkeää on myös kytkeä oppijoiden kiinnostuksen kohteet ja kokemukset osaksi oppimista. Yrittäjämäiseen asenteeseen ja työskentelytapaan kasvaminen tapahtuu parhaiten vuorovaikutuksessa toisten oppijoiden ja oppimisympäristöä ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Viimeisimmät tutkimukset osoittavat, että mahdollisuuskeskeinen ja yhteistoiminnallinen oppiminen kasvattavat vahvasti yrittäyyteen. PEDAGOGIIKAN TUNNUSPIIRTEET Toiminnallisuus - oikea tekeminen Oppijalähtöisyys - oppijan vastuullisuus Vuorovaikutus - rikastava dialogi Yhteisöllisyys - yhdessä oppiminen Työelämäyhteistyö - aidot ongelmat Kokonaisvaltaisuus - oppimisen prosessimaisuus Kokeilut - virheistä oppiminen Luovuus - uuden synnyttäminen Uteliaisuus - mahdollisuuksiin tarttuminen Itsereflektio - osaamisen tunnistaminen Kuva 6. Kuva 6: Yritäjyyskasvatuksen pedagogiikan tunnuspiirteet 5.2 Toiminnalliset ja yhteisölliset menetelmät Yrittäjyyskasvatuksella halutaan lisätä toimintaan ja tekemiseen perustuvaa pedagogiikkaa, jossa oppilaat ovat aktiivisia toimijoita sekä itse oppimisprosessissa että sen suunnittelussa. Oppilaita kannustetaan toimimaan yrittäjämäisesti ja yhteistoiminnallisesti. Toiminnallisissa menetelmissä voidaan hyödyntää erilaisia oppimisympäristöjä, oppiaineyhteistyötä, varhaiskasvatusyksikön ja koulun sidosryhmiin kuuluvia yhteistyökumppaneita. Yhteisöllinen oppiminen painottaa oppimisen sosiaalista luonnetta ja tiedonrakentamista yhdessä muiden kanssa. Toiminnallisiin ja yhteisöllisiin opetusmenetelmiin kuuluu erilaisia pedagogisia malleja, joiden avulla yrittäjyyskasvatusta voidaan toteuttaa omassa luokassa tai oppiaineessa. Toiminnallisia menetelmiä Yhteisöllisessä oppimisessa työskennellään pienryhmissä, jossa kaikilla ryhmän jäsenillä on yhteinen tehtävä ja tavoite. Jokainen ryhmän jäsen on sitoutunut tekemään parhaansa yhteisten tavoitteiden eteen. Yhdessä tekemisen kautta pyritään yhteisen ymmärryksen ja jaetun merkityksen rakentamiseen. Yhteisöllisessä oppimisessa on keskeistä vuorovaikutus ja vastavuoroisuus ryhmän osallistujien kesken. Yhteisöllisessä oppimisessa voidaan myös hyödyntää viestintäteknologiaa ja verkkovuorovaikutusta osana opetusta. Tutkivassa oppimisessa tekemistä ohjaa halu ymmärtää tutkimuksen kohteena olevaa ilmiötä tai ratkaista monimutkaisia ongelmia. Tutkivan oppimisen lähtökohtana on kysellä, ihmetellä, syventyä, arvioida ja jakaa tietoa yhdessä muiden kanssa. Tutkivassa oppimisessa tietoa etsitään yksilöllisesti, mutta jaetaan ryhmissä. Tutkivan oppimisen tavoitteena on kehittää oppilaiden tiedon etsimisen taitoja, ajattelua ja kykyä jakaa sekä reflektoida oppimaansa muiden kanssa. Projektioppiminen on menetelmä, jossa käytännön tekeminen muodostuu projektiksi. Projektilla on selkeä alku ja loppu, usein mukana on asiakas. Menetelmässä oppijat työskentelevät käytännön elämästä nousevien tehtävien parissa. Projekti voi olla oppilaiden itse keksimä tai toimeksianto paikalliselta yritykseltä. Projektioppimisen kautta harjoitellaan erilaisia tiimityön rooleja, projektinhallintaa ja johtamista. Projektioppimisen polku alkaa yhteisten pelisääntöjen laatimisesta ja projektiryhmän yhteishengen luomisesta ja etenee ideoinnin, tavoitteiden laatimisen ja yhteisen tekemisen kautta prosessin ja tuotoksen arviointiin. Ongelmalähtöinen oppiminen (PBL) on menetelmä, jossa ratkotaan käytännöllisiä, esimerkiksi työelämässä vastaantulevia ongelmia. Tavoitteena on etsiä ja soveltaa tietoa sekä ratkaista ongelmia yhteistyössä ryhmän kanssa. Ongelmaperustaista oppimista käytettäessä oppijat työskentelevät pienissä ryhmissä ja itse opiskelu tapahtuu avoimia kysymyksiä asettamalla. Työskentelyn aikana arvioidaan oppimista, ryhmän työskentelyä ja ongelmanratkaisun etenemistä. 8 9

7 5.3 Yrittäjyyskasvatuksen pedagogiikka Petäjävedellä teeman toteuttamisen merkeissä. Parhaimmilaann teema antaa yhteistä tekemistä koko oppimisyhteisölle. 6. Työelämäyhteistyö Yrittäjyyskasvatuksen pedagogiikan toteuttaminen varhaiskasvatuksessa Suunnittelemme arkea ja toimintaa yhdessä lasten kanssa Toteutamme pienryhmätyöskentelyä Luomme tilanteita, joissa isommat lapset opastavat pienempiä Teemme arjen askareita yhdessä lasten kanssa, mahdollistamme oikean tekemisen ja siitä syntyvän onnistumisen Annamme tilaa omien ideoiden vapaalle toteuttamiselle Uskallamme kasvattajina ottaa riskiä ja epäonnistua Tarjoamme sopivia oppimishaasteita ja palkitsemme onnistumisista Emme tee puolesta ja valmiiksi, vaan aktivoimme lapsen toimimaan Yrittäjyyskasvatuksen pedagogiikan toteuttaminen perusopetuksessa Syvennämme oppijalähtöisyyttä toiminnassamme Opimme myös luokkatilan ulkopuolella Lisäämme luovaa ja innovatiivista työskentelyä Käytämme yrittäjyyteen kannustavia toiminnallisia ja yhteisöllisiä menetelmiä, esimerkiksi työpajatoimintaa ja projektioppimista Vastuutamme oppilaita tapahtumissa ja tempauksissa Kokeilemme rohkeasti uutta ja jaamme kokemuksia opettajien ja kasvattajien kanssa Otamme koulun lähiympäristön toimijoita mukaan erilaisten projektien toteutukseen Kehitämme oppilaiden itsearviointia 5.4 Yrittäjyyskasvatus opetuksen arjessa Yrittäjyyskasvatuksen teematyöskentely Teema voi siis antaa idean yksittäiselle oppitunnille, päivälle, tapahtumalle, oppilaskunnan työskentelylle tai vaikka oppimisyhteisön teemaviikon toteuttamiselle. Lukuvuoden esimerkkiteemat: Yhteisöllinen varhaiskasvatusyksikkö / koulu Luova ajattelu Lapsi- ja oppijalähtöiset projektit Tiimityöskentely Virheistä oppiminen Oman jutun kirkastaminen Työpajatoiminta Työpajamuotoinen työskentely on yksi konkreettinen tapa lisätä yhteistoiminnallisuutta oppimisympäristössä. Työpajat mahdollistavat uusien asioiden kokeilun yhdessä muiden kanssa. Työpajojen toteutuksessa voidaan hyödyntää vertaisoppimista, jolloin vanhemmat oppilaat voivat toimia työpajan vetäjinä tai nuorempien oppilaiden tiimien ja työskentelyn ohjaajina. Työpajatyöskentely mahdollistaa yhteistyön esimerkiksi päiväkodin ja alakoulun tai alakoulun ja yläkoulun kesken. Työpajoja voidaan toteuttaa yhteistyössä myös muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Yrittäjyyskasvatuksen arviointi Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo on opettajan itsearvioinnin työkalu, jonka avulla arvioidaan omaa ja oman oppilaitoksen yrittäjyyskasvatuksen nykytilaa. Internetissä olevan arviointityökalun avulla opettaja voi seurata oman yrittäjyyskasvatusosaamisensa karttumista täyttämällä mittariston säännöllisesti. Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo on kehitetty Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Mittaristo antaa konkreettisen palautteen seuraavista teemoista: opetusmenetelmät ja työtavat, yritteliäisyyden kehittyminen, yrittäjyyskasvatus, yrittäjyyskasvatuksen muodot, yrittäjyyskasvatuksen toimijat, yrittäjyyskasvatuksen suunnitelma ja kehittäminen, opetuksen suunnittelu, opetustilanne ja oppimisympäristöt sekä arviointi ja toimintakulttuuri. Työelämäyhteistyö on parhaimmillaan sekä oppimisympäristöjen että työelämän toimijoiden päämääriä tukevaa yhdessä tekemistä ja oppimista. Sen avulla oppijoille voidaan konkreettisemmin kuvata eri ammatteja, niiden käytännön työnkuvaa ja työssä suoriutumisessa vaadittavaa osaamista. Samalla se tarjoaa opettajille kiinnostavan tavan päivittää omaa työelämätietouttaan. Työelämäyhteistyön muodoista ja tavasta tehdä yhteistyötä voidaan sopia tilanteen mukaan, mutta tärkeää on pitää yhteyttä ja sopia yhteistyöstä selkeästi paikkakunnan yrittäjien ja työelämän edustajien kanssa. Työelämäyhteistyö vaatii aluksi yhteisiä tapaamisia, kokeiluja ja selkeää työnjakoa, mutta integroituu hiljalleen osaksi arkipäivän tekemistä. Petäjäveden perusopetuksessa työelämäyhteistyön lisääminen ja vahvistaminen on yksi yrittäjyyskasvatuksen painopistealueista. Tavoitteena on löytää uusia luovia tapoja tehdä yhteistyötä koulukohtaisten työelämäkumppaneiden kanssa. Koulukohtaisia työelämäkummeja etsitään Petäjäveden yrityksistä, kunnasta, järjestöistä ja oppilaiden vanhemmista. Kolme askelta koulukohtaisen työelämäyhteistyön kehittämiseksi 1. Synnytetään yhteinen ymmärrys siitä, miksi työelämäyhteistyötä halutaan tehdä. 2. Yhteisen ymmärryksen jälkeen pohditaan sitä, mitä, kenen toimijan kanssa ja milloin halutaan yhteistyötä tehdä. 3. Viimeisenä sovitaan siitä, miten käytännön järjestelyt etenevät työelämäyhteistyön syntymiseksi haluttujen kumppaneiden ja valittujen yhteistyömuotojen kanssa. Edellä kuvattu malli voi toteutua opettajien, opettajien ja oppijoiden tai opettajien, oppijoiden ja työelämän toimijoiden yhteisenä vuoropuheluna. Konkretiaa työelämäyhteistyön toteuttamiseksi Järjestämme koulukohtaisia työelämäyhteistyön kehittämistilaisuuksia (esim. Ope-Yrittäjätreffit, Luova paja -illat) Kehitämme oppijoiden TET:iä Kannustamme opettajia osallistumaan OpeTET:iin Otamme työelämäyhteistyön osaksi aineenopetusta esimerkkien, vierailujen ja projektityöskentelyn kautta Etsimme luokalle työelämä-/yrityskummin Kehitämme yrittäjyyskurssia, jonka puitteissa toteutamme yhteistyötä työelämän kanssa Lisäämme yhteistyötä vanhempien kanssa Järjestämme Yrittäjyys - teemapäivän koulun lähialueen yrittäjien kanssa Teemajaksot antavat ideoita siihen, miten käsitellä yrittäjyyskasvatusta osana opetustyön arkea. Teemat antavat mahdollisuuden yksittäiselle opettajalle kehittää omaa opetustaan tai ne mahdollistavat laajemmin opettajien keskinäisen yhteistyön 10 11

8 7. Strategiatyön toteutustiimit 8. Lähteet Opettajatiimin jäsenet Alakoulu Matti Eskelinen, koulunjohtaja Timo Holm, koulunjohtaja Heikki Tyrväinen, koulunjohtaja Yläaste Hanna Hauvala, opinto-ohjaaja Jari-Pekka Kanninen, opettaja Heljä Nummela, rehtori Marko Seppä, opinto-ohjaaja Elina Suominen, opettaja Kehittämistiimin jäsenet Kunnanjohtaja Teppo Sirniö Sivistystoimenjohtaja Osmo Polas Varhaiskasvatusjohtaja Sanna Ruuth Vs. varhaiskasvatusjohtaja Marjut Toikko Vastaava lastentarhanopettaja Eila Salmela, Kirkonkylän alue Vastaava lastentarhanopettaja Kristiina Alakesti, Kintauden alue Koulunjohtaja Matti Eskelinen, Ylämäen koulu Koulunjohtaja Timo Holm, Kirkonkylän koulu Koulunjohtaja Heikki Tyrväinen, Kintauden koulu Rehtori Heljä Nummela, Petäjäveden yläaste Opinto-ohjaaja Hanna Hauvala, Petäjäveden yläaste ja lukio Opinto-ohjaaja Eveliina Laakkonen, Petäjäveden lukio Opettaja Olavi Vesanen, Petäjäveden lukio Yrittäjä Marjaana Jaatinen, Petäjäveden Yrittäjät Yritysasiamies Antero Simsiö, Jykes Asiantuntija Marja Heinistö, Villinikkarit Oy Asiantuntija Tarja Nieminen, Villinikkarit Oy Koulut ja varhaiskasvatusyksiköt Karhumäen päiväkoti Kintauden päiväkoti Koiramäen päiväkoti Miilulammen ryhmäperhepäiväkoti Perhepäivähoitajat Kirkonkylän koulu Kintauden koulu Ylämäen koulu Petäjäveden yläaste Petäjäveden lukio Lähteet ja lisätietoja 1 Yrittäjyyskasvatus Petäjäveden strategioissa Petäjäveden kunta - Petäjäveden kuntastrategia petajaveden_kunnan_strategiakartta_kv_22_8_2011.pdf 2 Yrittäjyyskasvatuksen ehjä polku Petäjävedellä Keski-Suomen maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen kehittämisohjelma Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat. OPM:n julkaisuja 2009:7 default/opm/julkaisut/2009/liitteet/opm07.pdf?lang=fi 3 Petäjäveden yritteliäs ja yhteisöllinen toimintakulttuuri Hyvä, paha koulu. julkaisuja/hyva_paha_koulu.pdf Millaista Suomea tavoittelemme? 4 Yrittäjyyskasvatus Petäjävedellä YES yrittäjyyskasvatuksen palvelu opettajille Oivallus-hanke 5 Yrittäjyyskasvatuksen pedagogiikka ja arki Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo fi/hankesivusto.asp?hid=7 Aineopintojen yrittäjyyspalat 6 Työelämäyhteistyö Nuoret ja työelämä- tutkimus: Kuvat YES verkosto 1 Yrittäjyyskasvatuksen ehjä polku, Villinikkarit Oy, Yrittäjyyden käsitteet. Lähde: Kyrö, P. (1998). Yrittäjyyden tarinaa kertomassa. Helsinki: WSOY. 3 Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet. Villinikkarit Oy, mukaellen Paasio, K. & Nurmi, P. (2006). Yliopistolliset yrittäjyysopinnot Suomessa. Teoksessa Kyrö,. P. & Ripatti, A. (toim.), Yrittäjyyskasvatuksen uusia tuulia, s Yrittäjyydessä tarvittavat pääomat. Muokattu: Luthans, F., Luthans, K. W. & Luthans, B.C. (2004). Positive psychological capital: Beyond human and social capital. Business Horizons 74 (1), Työelämävalmiudet. Lukiosta työelämään - yhteistyömalleja ja pedagogisia menetelmiä. Mika Kangas, Liisa Lamminsivu-Risku, Kerttu Pylvänäinen 6 Yrittäjyyskasvatuksen pedagogiikan tunnuspiirteet, Villinikkarit Oy

9 VILLINIKKARIT OY Kauppakatu Jyväskylä Petrikki Tukiainen Tarja Nieminen Marja Heinistö Esitteen kuvitus / taitto: Jaakko Mehtälä/Kuvituskonttori

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

Yritteliäs ja hyvinvoiva Varsinais-Suomi

Yritteliäs ja hyvinvoiva Varsinais-Suomi Yritteliäs ja hyvinvoiva Varsinais-Suomi TAHTONA MAAKUNNAN MENESTYS YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA 2020 2 PIdät kädessäsi esitettä, jonka tarkoituksena on auttaa sinua ja työyhteisöäsi yrittäjyyskasvatuksen

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNNALLINEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JA TOIMINTAOHJELMA 2013 2016 HANKE

VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNNALLINEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JA TOIMINTAOHJELMA 2013 2016 HANKE VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNNALLINEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JA TOIMINTAOHJELMA 2013 2016 HANKE Taustaa Toteutusaika 1.6.2012 30.6.2013 Hankkeen hallinnointivastuu on Varsinais-Suomen Yrittäjillä. Hanketta

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia

Lisätiedot

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JYVÄSKYLÄN PERUSOPETUKSESSA. Liite 3 Vuosisuunnittelu

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JYVÄSKYLÄN PERUSOPETUKSESSA. Liite 3 Vuosisuunnittelu YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JYVÄSKYLÄN PERUSOPETUKSESSA Liite 3 Vuosisuunnittelu Yrittäjyyskasvatuksen lukuvuosi suunnitelma: 1. Visio: Jokainen rakentaa omaa mahdollisuuksien maailmaa -Yhteisen ymmärryksen

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Omaehtoinen yrittäjyys. Sisäinen yrittäjyys. Ulkoinen yrittäjyys

Omaehtoinen yrittäjyys. Sisäinen yrittäjyys. Ulkoinen yrittäjyys 1(9) YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VIRIKEMATERIAALI Virikemateriaali antaa sinulle mahdollisuuden pohtia yrittäjyyskasvatuksen pedagogisia lähtökohtia lähijaksoilla, oppimispiireissä ja oppimistehtävissä. 1. YRITTÄJYYDEN

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JYVÄSKYLÄN PERUSOPETUKSESSA. Liite 1 - Yt-tuntien tukiaineistoja

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JYVÄSKYLÄN PERUSOPETUKSESSA. Liite 1 - Yt-tuntien tukiaineistoja YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JYVÄSKYLÄN PERUSOPETUKSESSA Liite 1 - Yt-tuntien tukiaineistoja Miten autamme jokaista lasta ja nuorta löytämään oman juttunsa? Yrittäjyyskasvatuksen peruskäsitteet Opetus-

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot

Yri$äjyyskasvatuksen strateginen kehi$äminen

Yri$äjyyskasvatuksen strateginen kehi$äminen Yri$äjyyskasvatuksen strateginen kehi$äminen Jyväskylän perusopetus Johtajuusvalmennus 28.10. - 2 jakso Teemat ennen kahvia Yrittäjyyskasvatuksen jalkauttaminen 15. peruskouluun osana OPS-uudistusta -

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatus Jyväskylän perusopetuksessa

Yrittäjyyskasvatus Jyväskylän perusopetuksessa Yrittäjyyskasvatus Jyväskylän perusopetuksessa Yrittäjyyskasvatuksen yhteysopettajien valmennus 27.8.2014 Marja Heinistö / Villinikkarit Oy Tänään - Yrittäjyyskasvatuksen pedagogiikka Yrittäjyyskasvatuksen

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatus UURAISILLA

Yrittäjyyskasvatus UURAISILLA Yrittäjyyskasvatus UURAISILLA SISÄLLYS 1. MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2 1.1 Kestävä tulevaisuus 2 1.2 Uudet sukupolvet työelämässä 2 1.3 Suomi tarvitsee yrittäjiä 2 2. KESKI-SUOMI JA YRITTÄJYYSKASVATUS

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA 2012-2015. Jokainen voi kokeilla omaa juttuaan - luovasti ja rohkeasti Saarijärvellä

SAARIJÄRVEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA 2012-2015. Jokainen voi kokeilla omaa juttuaan - luovasti ja rohkeasti Saarijärvellä SAARIJÄRVEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA 2012-2015 Jokainen voi kokeilla omaa juttuaan - luovasti ja rohkeasti Saarijärvellä Mun juttu Työelämä- ja yrittäjyystaidot Yrittävä työkultuuri Yhteistyö JOHDANTO

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

TOINEN ASTE - nuoret, vanhemmat ja koulu. Taina Lehtonen www.musiikkilukio.net Lasten terveyskäräjät 2015 1.12.2015 Helsinki

TOINEN ASTE - nuoret, vanhemmat ja koulu. Taina Lehtonen www.musiikkilukio.net Lasten terveyskäräjät 2015 1.12.2015 Helsinki TOINEN ASTE - nuoret, vanhemmat ja koulu Taina Lehtonen www.musiikkilukio.net Lasten terveyskäräjät 2015 1.12.2015 Helsinki Toinen aste oma valinta oma haaste Valintapäätös erilaiset perusteet Valintapäätökseen

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot

Innostu ja innovoi! 2013 Innokas www.innokas.fi

Innostu ja innovoi! 2013 Innokas www.innokas.fi Innostu ja innovoi! 2013 Innokas www.innokas.fi Yhteistyössä 2013 Innokas www.innokas.fi Millaista osaamista tarvitaan? PISA, New Millennium learners, DeSeCo, Ajattelutavat Työskentelytavat Työvälineet

Lisätiedot

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Sisältö Irmeli Halinen Saatesanat... 13 Aluksi... 15 Kertojat... 20 OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Tulevaisuuden haasteet huomioiva koulu... 26 Kulttuurinen eetos... 28 Koulutuksen taustatekijät...29

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen

Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen Keskiviikkona 8.10. klo 13.30-16.30 Rehtorin alkusanat ja katsaus tulevaisuuden kouluun, opettajuuteen ja laaja-alaiseen osaamiseen (diat) Ryhmiin jakautuminen:

Lisätiedot

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta www.laurea.fi 2 Strateginen ulottuvuus Eettisyys ja vastuullisuus

Lisätiedot

OPETTAJAN TYÖ MUUTOKSESSA. Olli Luukkainen Puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ olli.luukkainen@oaj.fi

OPETTAJAN TYÖ MUUTOKSESSA. Olli Luukkainen Puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ olli.luukkainen@oaj.fi OPETTAJAN TYÖ MUUTOKSESSA Olli Luukkainen Puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ olli.luukkainen@oaj.fi 1 TULEVAISUUDEN OSAAMINEN Koulutuksen tehtävä on luoda tulevaisuuden valmiuksia ~ Ei riitä,

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN EHJÄ POLKU. Keuruun yrittäjyyskasvatuksen opetussuunnitelma

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN EHJÄ POLKU. Keuruun yrittäjyyskasvatuksen opetussuunnitelma YRITTÄJYYSKASVATUKSEN EHJÄ POLKU Keuruun yrittäjyyskasvatuksen opetussuunnitelma YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VISIO Rahkeita olla rohkeita MITEN VISIO TOTEUTETAAN? Yrittäjyyskasvatus on laaja kokonaisuus, jonka

Lisätiedot

Juhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista

Juhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista Juhlavuoden työpaja 2.9.2014 Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista 9.00-9.15 Seminaarin avaus Esa Virkkula, Martti Pietilä 9.15 9.45 Jaana Seikkula Leino, dosentti, projektipäällikkö

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020. Palveluvaliokunta 10.2.2015

HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020. Palveluvaliokunta 10.2.2015 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 Palveluvaliokunta 10.2.2015 Tavoitetila, toimenpiteet, arviointi,resursointi, rakenteet KEMPELEEN KOULUSTRATGIA 2000-2004 Oppiva organisaatio Oppilaan hyvinvointi Opetuksen

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen

Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen kommenttipuheenvuoro Marja-Liisa Manka professori M. Seligman Työhyvinvointi Huoli nuorista? noin 8 prosenttia työssä käyvistä 18 29-vuotiaista nuorista

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

Miksi johtavat ajatukset?

Miksi johtavat ajatukset? Miksi johtavat ajatukset? Johtavat ajatukset syntyvät aina sisältä päin. Ne ovat tärkeitä ennen kaikkea meille itsellemme. Tarkistamme ne joka vuosi yhdessä. Ne toimivat innostuksemme lähteenä ja niiden

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

Kiinnostaako koodaus ja robotiikka?

Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 200 koulua Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja, nuorisotyö, yliopistoja, yrityksiä

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551

Lisätiedot

Ihmissuhteet ja oppilaiden, huoltajien ja henkilökunnan vastuut sekä ajanhallinta Ryhmä 1

Ihmissuhteet ja oppilaiden, huoltajien ja henkilökunnan vastuut sekä ajanhallinta Ryhmä 1 Ihmissuhteet ja oppilaiden, huoltajien ja henkilökunnan vastuut sekä ajanhallinta Ryhmä 1 -Hyvin haasteellista, sillä perheiden arvot hyvin erilaiset -Nykyään ei ole yleispäteviä ohjeita vaan kaikesta

Lisätiedot

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Tarkoitus ja arvot tuovat työhön mielekkyyden, innostuksen ja sitoutumisen Suomen Logoterapiainstituutti Oy:n 10-vuotisjuhlaseminaari Turku 12. 13.10.2013 Iina Åman

Lisätiedot

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjauksen osa-alueet Kasvun ja kehityksen tukeminen Itsetunto Itsetuntemus Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Opettaja pedagogisena johtajana

Opettaja pedagogisena johtajana Eeva Hujala Tampereen yliopisto Opettaja pedagogisena johtajana Potkua pedagogiikkaan Turussa 29.4.2014 Wanha wirsi Pohjanmaalta Asioiden paljous usein näköalat peittää anna silloin rohkeus syrjään kaikki

Lisätiedot

OSA I: NPDL ja 21. askeleen ohjelma

OSA I: NPDL ja 21. askeleen ohjelma Yhteistyöehdotus NPDLohjelmaan osallistumisesta OSA I: NPDL ja 21. askeleen ohjelma Kehitysjohtaja Mika Silvennoinen Ohjelmajohtaja Vesa Äyräs New Pedagogies for Deep Learning oppimisen muutoksen tukena

Lisätiedot

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Tehtävä Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tehtävänä on tarjota

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle Kati Lundgren 1 Oppimisympäristön määrittelyä Paikka, tila tai toimintakäytäntö, jonka tarkoitus on edistää oppimista (Manninen & Pesonen

Lisätiedot

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Lastentarhanopettaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Lastentarhanopettajalla

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

opettaja koulutus koulutus koulutus koulutus koulutus koulutus

opettaja koulutus koulutus koulutus koulutus koulutus koulutus Strategiset valinnat: visio lähtöt aso aika opettaja koulutus koulutus koulutus koulutus koulutus koulutus 1 Koulun kehittämissuunnitelma ja opettajien kehittymissuunnitelma opettaja koulutus koulutus

Lisätiedot

OPS 2016. historia ja yhteiskuntaoppi. Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus)

OPS 2016. historia ja yhteiskuntaoppi. Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus) OPS 2016 historia ja yhteiskuntaoppi Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus) Uusi opetussuunnitelma tuo alakouluun uuden oppiaineen, yhteiskuntaopin. Me nyt -sarja rakentuu

Lisätiedot

Koulu on maailman paras paikka olla tekemässä elämän laatua! (Kati Evinsalo, Hepolan koulu, Kemi) Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Koulu on maailman paras paikka olla tekemässä elämän laatua! (Kati Evinsalo, Hepolan koulu, Kemi) Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Koulu on maailman paras paikka olla tekemässä elämän laatua! (Kati Evinsalo, Hepolan koulu, Kemi) Uteliaisuus heräsi Ohjausryhmätyöskentely Oltiinko Tampereella kehittämässä jotain sellaista osaamisen

Lisätiedot

YRITTELIÄS JA HYVINVOIVA VARSINAIS-SUOMI

YRITTELIÄS JA HYVINVOIVA VARSINAIS-SUOMI YRITTELIÄS JA HYVINVOIVA VARSINAIS-SUOMI Ohjelma tänään Yrittäjyyden ilmiöt Yrittäjyyskasvatuksen ehjä polku Yrittäjyyskasvatuksen vuosikello VARSINAIS-SUOMEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VISIO 2020 Yrittäjyyskasvatus

Lisätiedot

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi 13 14 Hyvä opiskelija! Tervetuloa opiskelemaan Oulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun kehitysvammaisten nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk) nuoren ja

Lisätiedot

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Liikkuvan koulun tavoitteet Aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä hyvinvoiva koululainen Lisää liikettä vähemmän istumista Oppimisen edistäminen Osallisuuden lisääminen

Lisätiedot

SOSIAALINEN JA PSYKOLOGINEN PÄÄOMA

SOSIAALINEN JA PSYKOLOGINEN PÄÄOMA SOSIAALINEN JA PSYKOLOGINEN PÄÄOMA Yrittäjien syyshuolto 10.10.2011 Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Liisa Hakala Onnistumisten tekeminen näkyväksi Missä asioissa

Lisätiedot

Koulutukset syksyllä 2005

Koulutukset syksyllä 2005 Koulutukset syksyllä 2005 Agendi Modus Tuumasta toimeen yrittäjyyskasvatushankkeen tarjoama täydennyskoulutus eteläkarjalaisille opettajille. Koulutusteemoina mm. yrittävä elämänasenne, ideasta tuotteeksi,

Lisätiedot

AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN

AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN PROGRADU-TUTKIELMA Kysely tehty lukuvuonna 2009-2010 Vastauksia tuli 34 kappaletta, kysely lähetettiin 124 henkilölle Menossa siinä vaiheessa kokeiluvaiheen viimeinen

Lisätiedot

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN!

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Tutkimus yhteisön synnystä ja yhteisön merkityksestä yksinyrittäjille yrittäjänä

Lisätiedot

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT Vakanssi: Palvelualuejohtaja Perustehtävä: Johtaa ja kehittää palvelualuettaan/palvelualueitaan kokonaisvaltaisesti ja strategian mukaisesti koko

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri Perehtyminen kotona: Millainen on oppimista tukeva arviointikulttuuri? Palauta mieleen OPSin luku 6. Koonti ja keskustelu opettajainkokouksessa: Mikä

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen vertaismentoroinnin avulla - Teemalliset vertaismentorointiryhmät

Osaamisen kehittäminen vertaismentoroinnin avulla - Teemalliset vertaismentorointiryhmät Osaamisen kehittäminen vertaismentoroinnin avulla - Teemalliset vertaismentorointiryhmät Vertaismentorointi on opetusalalla voimakkaasti lisääntyvä erinomainen osaamisen kehittämisen keino, jonka etuja

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)

Lisätiedot