Äkillisen keuhkoputkitulehduksen hoitosuositus
|
|
- Niina Ahola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mikstra Äkillisen keuhkoputkitulehduksen hoitosuositus Tavoitteet ja kohderyhmä Äkillisen keuhkoputkitulehdus (akuutti bronkiitti) on henkitorven ja keuhkoputkipuuston limakalvon nopeasti alkava ja lyhytkestoinen tulehdus [1]. Hoitosuosituksen tavoitteena on tehdä radiologiset ja kliinisen kemian tutkimukset suunnatusti, välttää mikrobiologisia tutkimuksia sekä erottaa mikrobilääkitystä ja muuta spesifistä hoitoa tarvitsevat sairaudet itsestään paranevista. Kohderyhmänä on aikuisväestö perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Epidemiologia Äkillisen keuhkoputkitulehduksen ilmaantuvuus suomalaisessa väestössä on noin / henkilöä vuodessa [2, Salon seudun terveyskeskuskäynnit 1998, julkaisematon havainto]. Kaikista terveyskeskuslääkärin vastaanotolla käynnin syistä se on viidenneksi tavallisin [Salon seudun terveyskeskuksen käyntisyyt , julkaisematon havainto]. Bordetella pertussis-, mykoplasma- ja klamydiainfektiot voivat esiintyä epidemioina. Kliininen kuva Keuhkoputkitulehduksen oire on yskä ja yskösten erittyminen [3-5]. Yskä kestää useimmilla potilailla noin kaksi viikkoa, mutta joka kolmas yskii vielä kolmen viikon kuluttua [6,7]. Keuhkoputkitulehdus liittyy tavallisesti ylähengitystietulehdukseen, minkä vuoksi potilaalla esiintyy usein samanaikaisesti nuhaa, kurkkukipua ja käheyttä [3,4]. Hengitystieoireiden lisäksi yleisoireet ovat tavallisia. Päänsärkyä ilmenee noin joka toisella, lihaskipuja noin neljäsosalla, ja noin puolet kokee kykynsä selviytyä päivittäisistä toiminnoista heikentyneeksi [4]. Toipuminen entiseen työ- ja toimintakuntoon saattaa kestää kolmesta neljään viikkoon [6]. Kuumetta esiintyy %:lla potilaista [3,6,8]. Keuhkojen auskultaatiolöydös on jollakin tavalla poikkeava %:lla [3,5,6]. Keuhkoputkitulehduksen yhteydessä voi esiintyä lievää bronkusten supistumista, jonka merkkinä on tuolloin kuultavissa vähäistä vinkumista. Vitaalikapasiteetti ja nopea vitaalikapasiteetti (FVC) saattavat pienentyä tilapäisesti [7,9]. Etiologia Akuutti keuhkoputkitulehdus on yleensä viruksen aiheuttama infektio, bakteerietiologia on noin 20 %:ssa. Yleisimpiä aiheuttajia ovat korona-, rino-, respiratory syncytial- (RS-), adeno-, parainfluenssa- ja influenssavirukset [4,10, 11]. Taudinaiheuttajat vaihtelevat epidemiologisen tilanteen mukaan. Eri virusten aiheuttamien keuhkoputkitulehdusten taudinkuvat muistuttavat niin paljon toisiaan, että oireiden ja kliinisten löydösten perusteella ei voi tehdä etiologista diagnoosia; mm. influenssaan ja RS-virusinfektioon liittyy märkäistä yskää 70 %:lla ja rinovirusinfektioon 40 %:lla potilaista [4]. Näissä virustulehduksissa esiintyy samalla vaihtelevassa määrin ylähengitystietulehduksen oireita. Bakteereista tärkeimpinä pidetään Streptococcus pneumoniaeta, Mycoplasma pneumoniaeta, Chlamydia pneumoniaeta, Haemophilus influenzaeta ja Bordetella pertussista [1,11]. S. pneu- Duodecim 1999; 115:
2 moniae ja H. influenzae kuitenkin kuuluvat hengitysteiden normaaliin bakteeriflooraan, joten niiden löytyminen hengitystienäytteestä ei todista niitä infektion aiheuttajiksi, eikä niitä yleensä pidetä akuutin bronkiitin aiheuttajina [1,10]. Mikrobilääkehoitoa vaativia alahengitystietulehduksia aiheuttavat samat bakteerit, jotka ovat aikuisilla avohoidossa alkavan keuhkokuumeen tärkeimpiä aiheuttajia [12]. Pneumokokki on niistä tärkein [13](C). Diagnoosi Diagnostiikan tavoitteena on erottaa keuhkoputkitulehdusta sairastavien joukosta mikrobilääkehoidosta hyötyvät potilaat ja yskän vuoksi hoitoon hakeutuvien joukosta muut spesifistä hoitoa vaativat sairaudet, kuten keuhkokuume, keuhkoahtaumatauti ja astma. Keuhkoputkitulehduksen diagnoosin perustana ovat anamneesi ja kliininen tutkimus sekä seuranta, joita täydennetään radiologisilla ja laboratoriotutkimuksilla. Keuhkoputkitulehduksen etiologisen diagnoosin perustana on epidemiologinen tieto todennäköisestä taudinaiheuttajasta sekä taudinkuvan vaikeusasteen arviointi. Noin 80 %:ssa taudinaiheuttaja on virus [4,10,11](C), joten mikrobilääkehoito tulee kysymykseen vain, jos kliininen kuva tai laboratoriolöydökset antavat siihen erityistä aihetta. Anamneesissa ja kliinisessä tutkimuksessa kiinnitetään huomiota potilaan yleistilaan, taudinkulun luonteeseen (paraneva, paheneva, uudelleen paheneva paremman vaiheen jälkeen), kuumeilun kestoon ja aikaisempiin sairauksiin. Diagnoosia ja mikrobilääkkeen tarvetta arvioidaan tarvittaessa toistamiseen uusintakäynnillä. Yskän kestolla ja yskösten määrällä tai laadulla ei ole etiologian kannalta merkitystä (D). Keuhkokuumeen erottamiseen tarvitaan keuhkojen röntgenkuvaus, koska sellaista oireja löydösyhdistelmää ei ole olemassa, jolla tämä tauti voitaisiin luotettavasti erottaa keuhkoputkitulehduksesta [14-16]. Keuhkoahtaumatauti ja astma tulevat erotusdiagnostisiksi vaihtoehdoiksi yskän pitkittyessä yli kuukauden [6,17](B). Kliinisen kemian tutkimukset Laboratoriodiagnostiikan tavoitteena on auttaa bakteeriperäisten tulehdusten kliinistä erottamista virusperäisistä. Tähän tarkoitukseen käytetään perusterveydenhuollossa C-reaktiivisen proteiinin (CRP) pitoisuuden, laskon ja valkosolujen määrän mittaamista. Hengitystietulehduksissa näistä kolmesta CRP erottelee virus- ja bakteeriperäiset tulehdukset parhaiten [18-22]. Vaikka CRP:n pitoisuus on bakteerin aiheuttamissa keuhkokuumeissa erisuuruinen kuin virusperäisissä keuhkokuumeissa ja keuhkoputkitulehduksessa, ei ole olemassa sellaista pitoisuusarvoa, joka yksiselitteisesti osoittaisi potilaan sairastavan bakteeri- tai virustautia. Lisäksi CRP-arvon suureneminen vie aikaa. Jos sairauden tai sen pahenemisen kesto on alle 12 tuntia, CRP-määritys ei useinkaan ole luotettava. C-reaktiivisen proteiinin määrittäminen ei ole tarpeen kaikille äkillisen keuhkoputkitulehduksen vuoksi vastaanotolle tuleville. Pitoisuus tulisi määrittää silloin, kun mikrobilääkehoidon aloittamista harkitaan kliinisen kuvan perusteella. CRP:n pitoisuus 50 mg/l yhdistettynä taudinkuvaan ja mahdollisesti seurannan aikana todettuun sairauden pahentumiseen auttavat kohdistamaan mikrobilääkityksen potilaille, jotka hyötyvät lääkityksestä [23-25]. Lasko ja leukosyyttien määrä eivät tuo lisätietoa (C). Radiologiset tutkimukset Äkillinen keuhkoputkitulehdus ei näy keuhkojen röntgenkuvassa, joten kuvaus tehdään vain epäiltäessä keuhkokuumetta. Keuhkokuume sinänsä on yskän vuoksi lääkärin hoitoon hakeutuvilla harvinainen, minkä takia keuhkoröntgenkuvaus ei ole yskän vuoksi vastaanotolle hakeutuvien perustutkimus [26,27](A). Yksiselitteistä kuvaussuositusta ei ole voitu antaa, koska ei ole löydetty sellaista oireiden ja löydösten yhdistelmää, jonka perusteella keuhkokuumetta voisi epäillä keuhkoputkitulehduspotilailla [14-16]. Äkillistä keuhkoputkitulehdusta potevalle suositellaan tehtäväksi keuhkojen röntgenkuvaus ensimmäisellä vastaanottokäynnillä sil- 2172
3 loin, kun potilas on 1) lääkärin arvion mukaan erityisen sairas tai 2) mahdollisen perussairautensa kuten keuhkoahtaumataudin, bronkiektasioiden, diabeteksen tai kroonisen sydän-, maksa- tai munuaissairauden takia altis pneumonialle tai 3) hänellä on ollut viimeisen vuoden aikana keuhkokuume. Myös yli 65-vuotiailla, päihteiden käyttäjillä ja akuutin deliriumin vuoksi hoitoon tulleilla tulee kynnyksen keuhkojen röntgenkuvaukseen olla matala [16,26,28-30]. Kuvausta kovasti toivovat potilaat on syytä yleensä kuvata, koska kliinisen kuvan perusteella ei keuhkokuumetta voida sulkea pois. Keuhkoröntgentutkimus on syytä tehdä herkemmin myös sellaiselle potilaalle, jolla on vain yskää ja kuumetta (C). Keuhkojen natiiviröntgenkuva ei osoita kovin herkästi keuhkokuumetta, eikä normaali radiologinen löydös sulje pois tätä sairautta. Uusintakuvaus 2 3 vuorokauden kuluttua voi parantaa diagnostiikkaa [31](B). Mikrobiologiset tutkimukset Hyviä, käytännön potilastyöhön soveltuvia menetelmiä akuutin bronkiitin aiheuttajien osoittamiseksi ei ole. Tavanomaista ysköksen bakteeriviljelyä S. pneumoniaen, H. influenzaen tai Moraxella catarrhaliksen osoittamiseksi ei pidetä hyödyllisenä [1,10]. C. pneumoniaen, M. pneumoniaen ja B. pertussiksen osoittamiseen ei toistaiseksi ole käytettävissä pikadiagnostisia menetelmiä. Mahdollisen epidemian aiheuttajan selvittämiseksi voi olla syytä osoittaa mikrobiologisesti C. pneumoniae, M. pneumoniae tai B. pertussis sekä influenssa-, RS-, adenoja parainfluenssavirukset [1]. Joissakin tapauksissa tästä saattaa olla myös potilaskohtaista hyötyä; esimerkiksi pitkittyneen yskän osoittaminen hinkuyskäksi voi vähentää turhia tutkimuksia ja antibioottihoitoja. Mikrobiologisia tutkimuksia käytetään vain harvinaisissa poikkeustapauksissa, kuten hinkuyskää epäiltäessä ja muutamilla ensimmäisillä potilailla mahdollisen epidemian aiheuttajaa selvitettäessä (C). Mikrobilääkehoidon aloittaminen ja lääkkeen valinta Mikrobilääkehoidosta akuutissa keuhkoputkitulehduksessa on tehty vain vähän satunnaistettuja lumekontrolloituja tutkimuksia, ja niiden yhteenlaskettu potilasmäärä on suhteellisen pieni [32-34]. Todettu pieni hyöty johtunee siitä, että vain osa potilaista sairastaa bakteeriperäistä tautia. Mikrobilääkkeitä käytetään erittäin paljon akuutin keuhkoputkitulehduksen hoidossa, ulkomaisten tutkimusten mukaan %:ssa [27,35]. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella marraskuussa 1994 mikrobilääkkeen sai 85 % keuhkoputkitulehdusta sairastavista [36]. Mikrobilääkkeitä pidetään suurelta osin tarpeettomina [27,35,37]. Kun satunnaistetuissa tutkimuksissa mikrobilääkehoidosta ei koko potilasryhmässä ole voitu osoittaa merkittävää hyötyä, on hoito pyrittävä kohdistamaan siitä hyötyville (taulukko 1). Kohdistamisessa voidaan käyttää hyväksi kliinisen kuvan lisäksi CRP:n määritystä ja keuhkojen röntgenkuvausta. Mikrobilääkehoidon selvästi tärkein kohdemikrobi on pneumokokki (S. pneumoniae) [12], joka on todettu myös tavallisimmaksi keuhkokuumeen aiheuttajaksi [13,38-40]. Seuraavilla sijoilla ovat H. influenzae, C. pneumoniae ja M. pneumoniae. Lääkitys suunnataan näihin aiheuttajabakteereihin ja valitaan mahdollisimman kapeakirjoinen lääke. Useimmiten riittää lääkkeen hyvä teho pneumokokkia vastaan. Ensisijainen lääke on V-penisilliini, jonka annos on 1 milj. yks. x 3 4. Penisilliiniallergisilla voi- Taulukko 1. Mikrobilääkehoidon aloittamista puoltavat tekijät. Potilaan yleiskunto on huono tai heikkenevä Kuumeilu ( 38 C) jatkuu yli viikon Kuumeilu alkaa uudelleen oltuaan välillä pois tai laskeva kuume alkaa nousta Epidemiologisia viitteitä mykoplasmasta, klamydiasta tai hinkuyskästä Potilaan immuunivaste on heikentynyt CRP-pitoisuus 50 mg/l Akuutin keuhkoputkitulehduksen hoitosuositus 2173
4 daan käyttää ensimmäisen polven kefalosporiineja, esimerkiksi kefaleksiinia tai kefadroksiilia. Jos todetaan viitteitä mykoplasma- tai klamydia-infektiosta, kannattaa käyttää joko erytromysiiniä (500 mg x 3 4), roksitromysiiniä (150 mg x 2), atsitromysiiniä (250 mg x 1, alkuannos 500 mg), klaritromysiiniä (250 mg x 2) tai doksisykliiniä (150 mg x 1). Jos potilaalla on krooninen keuhkosairaus, esimerkiksi keuhkoahtaumatauti, painottuu H. influenzaen merkitys, ja silloin kannattaa usein valita amoksisilliini (500 mg x 3), sulfa-trimetopriimi tai doksisykliini. Suositeltu hoitoaika on 5 7 vuorokautta (C). Oireenmukainen hoito Yskänlääkkeillä ei ole todettu olevan lumelääkkeeseen verrattuna parempaa tehoa oireiden lievityksessä [41-44]. Oireenmukaisella hoidolla on kuitenkin osansa akuutin keuhkoputkitulehduksen hoidossa, koska yskä ja yöyskä ovat tärkeimpiä hoitoon hakeutumisen syitä [6]. Oireenmukaisella hoidolla voidaan tukea potilaan selviytymistä oireidensa kanssa ja samalla mahdollisesti voidaan välttää mikrobilääkkeiden tarpeetonta käyttöä (C). Hyöty sympatomimeettien käytöstä on kiistanalainen. Keuhkoputkitulehdukseen liittyvistä ylähengitystietulehduksen oireista nenän tukkoisuutta ja limaneritystä voidaan vähentää ensimmäisen polven antihistamiineilla, antikolinergeilla ja alfa-sympatomimeeteilla [45](C). Seuranta Alkuvaiheen taudinkuvan tai laboratorio- tai röntgentutkimusten avulla ei aina ole mahdollista ennustaa taudin kulkua, joka voi muuttaa luonnettaan nopeastikin. Potilaan virusperäinenkin hengitystietulehdus saattaa muuttua esimerkiksi keuhkokuumeeksi. Tämän vuoksi tulee kaikille äkillistä keuhkoputkitulehdusta sairastaville järjestää mikrobilääkehoidon aloittamisesta riippumatta uusi vastaanottoaika, jos tauti ei parane tai pahenee. Uusintakäynnillä otetaan herkästi keuhkoröntgenkuva ja määritetään CRP pitoisuus. Mikrobilääkitys aloitetaan vain, jos taudinkuva ja löydökset antavat viitteitä bakteerietiologiasta. Myös astma yskän taustatekijänä tulee muistaa [17,46](C). Mikrobilääkkeiden määräämisen yhtenä tavoitteena saattaa olla uusintakäyntien vähentäminen. Julkaistujen havaintojen perusteella mikrobilääkehoidolla ei ole tällaista vaikutusta. Howien ym. [47] tutkimuksessa uusintakäyntejä teki 6 11 % potilaista riippumatta siitä, oliko ensikäynnin yhteydessä määrätty mikrobilääkettä vai ei. Kirjallisuutta 1. Gwaltney J M J. Acute bronchitis. Kirjassa: Mandell G L, Bennet J E, Dolin R, toim. Principles and practices of infectious diseases. Edinburgh: Churchill Livingstone, 1995, s Pirhonen I, Husman T, Pekkanen J. Työikäisen väestön hengitystieinfektioiden yleisyys, lääkärissä käynnit ja sairauspoissaolot. Suom Lääkäril 1994; 49: Dunlay J, Reinhardt R, Donn Roi L. A Placebo-controlled, doubleblind trial of erythromycin in adults with pneumonia. J Fam Pract 1987; 25: Nicholson K G, Kent J, Hammersley V, ym. Acute viral infections of upper respiratory tract in elderly people living in the community: comparative, prospective, population based study of disease burden. BMJ 1997; 315: King D E, Williams W E, Bishop L, ym. Effectiveness of erythromycin in the treatment of acute bronchitis. J Fam Pract 1996; 42: Verheij T, Hermans J, Kaptein A, ym. Acute bronchitis: course of symptoms and restrictions in patients daily activities. Scand J Prim Health Care 1995; 13: Williamson H A Jr. Pulmonary function test in acute bronchitis: evidence of reversible airway obstruction. J Fam Pract 1987; 25: Houston M S, Silverstein M D, Suman V J. Community-acquired lower respiratory tract infection in the elderly: acommunity-based study of incidence and outcome. J Am Board Fam Pract 1995; 8: Boldy D A R, Skidmore J, Ayres J G. Acute bronchitis in the community: clinical features, infective factors, changes in pulmonary function and bronchial rectivity to histamine. Respir Med 1990; 84: Reimer G L, Carrol K C. Role of microbiology laboratory in the diagnosis of lower respiratory tract infections. Clin Infect Dis 1998; 26: Lieberman D, Shvartzman P, Lieberman D, ym. Etiology of respiratory tract infection in adults in a general practice setting. Eur J Clin Microbiol Infect Dis 1998; 17: MacFarlane J T, Colville A, Guion A, ym. Prospective study of aetiology and outcome of adult lower-respiratory-tract infections in the community. Lancet 1993; 341: Kauppinen M, Herva E, Kujala P, ym. The etiology of communityacquired pneumonia among hospitalized patients during a chlamydia pneumoniae epidemic in Finland. J Infect Dis 1995; 172: Osmer J C, Cole B K. The stethoscope and roentgenogram in acute pneumonia. South Med J 1966; 59: Houston M S, Silverstein M D, Suman V J. Community-acquired lower respiratory tract infection in the elderly: a community based study of incidence and outcome. J Am Board Fam Pract 1995; 8: Metlay J P, Kapoor W N, Fine M J. Does this patient have community-acquired pneumonia? Diagnosing pneumonia by history and physical examination. JAMA 1997; 287:
5 17. Jónson J S, Gíslason T, Gíslason D, ym. Acute bronchitis and clinical outcome three years later: prospective cohort study. BMJ 1998; 317: MacCarthy P, Frank A, Ablow R, ym. Value of the C-reactive protein test in the differentation of bacterial and viral pneumonia. J Pediatr 1978; 92: Ritland N, Melbye H. C-reaktivt protein, SR og hvite blodlegemer ved akutte nedre luftveislidelser. Tidsskr Nor Laegeforen 1991; 111: Albazzaz M K, Pal C, Berman P, ym. Inflammatory markers of lower respiratory tract infections in elderly population. Age Aging 1994; 23: Smith R, Lipworth B. C-reactive protein in simple communityacquired pneumonia. Chest 1995; 107: Örtqvist Å, Hedlund J, Wretlind B, ym. Diagnostic and prognostic value of interleukin-6 and C-reactive protein in communityacquired pneumonia. Scand J Infect Dis 1995; 27: Babu G, Ganguly N K, Singhi S, ym. Value of C-reactive protein concentration in diagnosis and management of acute lower respiratory infections. Trop Geogr Med 1989; 41: Lindbäck S, Hellgren U, Julander I, ym. The value of C-reactive protein as a marker of bacterial infection in patients with septicaemia/endocarditis and infuenza. Scand J Infect Dis 1989; 21: Holmberg H, Bodin L, Jönsson I, ym. Rapid aetiological diagnosis of pneumonia based on routine laboratory features. Scand J Infect Dis 1990; 22: Bushyhead J B, Wood R W, Tompkins R K. The effect of chest radiographs on the management and clinical course of patients with acute cough. Med Care 1983; 21: Metlay J P, Stafford R S, Singer D. National trends in the use of antibiotics by primary care physicians for adult patients with cough. Arch Intern Med 1998; 158: Niederman M, Bass J, Campbell G, ym. Guidlines for the initial management of adults with community-acquired pneumonoa: diagnosis, assessment of severit, and initial antimicrobial therapy. Am Rev Respir Dis 1993; 148: Koivula I, Sten M, Mäkelä P H. Risk factors for pneumonia in the elderly. Am J Med 1994; 96: Hedlund J U, Örtqvist Å B, Kalin M, ym. Risk of pneumonia in patients previously treated in hospital for pneumonia. Lancet 1992; 340: Syrjälä H, Broas M, Suramo I, ym. High-resolution computed tomography in community-acquired pneumonia. Clin Infect Dis 1998; 27: Becker L, Glazier R, McIsaac W, ym. Antibiotics for acute bronchitis (Cochrane review). The Cochrane Database of Systematic Reviews 1998; Fahey T, Stocks N, Thomas T. Quantitive systematic review of randomised controlled trials comparing antibiotic with placebo for acute cough in adults. BMJ 1998; 316: Orr P, Scherer K, MacDonald A, ym. Randomized placebo-controlled trials of antibiotics for acute bronchitis: a critical review of literature. J Fam Pract 1993; 36: Mainous A G, Zoorob R J, Hueston W J. Current management of acute bronchitis in ambulatory care. Arch Fam Med 1996; 5: Rautakorpi U-M, Klaukka T, Lehtomäki J, ym. Mikrobilääkkeiden käyttö tutkittiin Pirkanmaalla. Suom Lääkäril 1995; 50: Gonzales R, Sande M. What will it take to stop phycisians from prescribing antibiotics in acute bronchitis? Lancet 1995; 345: Woodhead M A, Macfarlane J T, McCracken J S. Prospective study of the aetiology and outcome of pneumonia in the community. Lancet 1987; 1: The British Thoracic Society. Community acquired pneumonia in adults in British hospitals in : a survey of aetiology, mortality, prognostic factors and outcome. Q J Med 1987; 62: Lieberman D, Lieberman D, Schlaeffer F, ym. Community-acquired pneumonia in old age: a prospective study of 91 patients admitted from home. Age Ageing 1997; 26: Smith M B, Feldman W. Over-the counter cold medications. A critical review of clinical trials between 1950 and JAMA 1993; 17: Korppi M, Laurikainen K, Pietikäinen M, ym. Antitussives in the treatment of acute transient cough in children. Acta Paediatr Scand 1991; 80: Freestone C, Eccles R. Assessment of the antitussive efficacy of codeine in cough associated with common cold. J Pharm Pharmacol 1997; 49: Littenberg B, Wheeler M, Smith D S. A randomized controlled trial of oral albuterol in acute cough. J Fam Pract 1996; 42: Mossad S B. Treatment of the common cold. BMJ 1998; 317: Macfarlane J, Prewett J, Rose D, ym. Prospective case-control study of role of infection in patients who reconsult after initial antibiotic treatment for lower respiratory tract infection in primary care. BMJ 1997; 315: Howie J G R, Hutchison K R. Antibiotics and respiratory illness in general practice: prescribing policy and work load. BMJ 1978; 3: SUOMEN YLEISLÄÄKETIETEEN YHDISTYKSEN ASETTAMA HOITOSUOSITUSTYÖRYHMÄ Puheenjohtaja PEKKA HONKANEN, LT, erikoislääkäri phonkane@sun3.oulu.fi Simo-Kuivaniemen terveyskeskus Jäsenet ELJA HERVA, dosentti, erikoislääkäri Kansanterveyslaitos, Oulun osasto PEKKA KUJALA, LKT, erikoislääkäri OYS:n sisätautien klinikka MAIJA LEINONEN, tutkimusprofessori Kansanterveyslaitos, Oulun osasto SEPPO LÄHDE, dosentti, erikoislääkäri OYS:n radiologian klinikka MARJUKKA MÄKELÄ, dosentti, kehittämispäällikkö (KH-toimittaja) marjukka@stakes.fi Stakes, Palvelut ja laatu -yksikkö ULLA-MAIJA RAUTAKORPI, LL, erikoislääkäri Stakes/FinOhta HANNU TUKIAINEN, professori, erikoislääkäri KYS:n keuhkosairauksien klinikka Akuutin keuhkoputkitulehduksen hoitosuositus 2175
Hengitystieinfektiot urheilijoilla. Matti Karppelin 5.11.2012
Hengitystieinfektiot urheilijoilla Matti Karppelin 5.11.2012 Hernelahti, Heinonen 2008 Moreira ym. 2009 Infektioalttiuden mekanismeja, hypoteeseja Limakalvojen IgA, makrofagit, granulosyytit, lymfosyytit
LisätiedotBakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015
Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa
LisätiedotInfektioiden hoito terveyskeskuksessa - mitä voisimme tehdä vielä paremmin? Tartuntatautipäivät 7.11.2006 Ulla-Maija Rautakorpi LT
Infektioiden hoito terveyskeskuksessa - mitä voisimme tehdä vielä paremmin? Tartuntatautipäivät 7.11.2006 Ulla-Maija Rautakorpi LT 1 Infektiot yksi suurista "kansantaudeista"? Vähintään viidennes kaikista
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotB-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa
4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)
LisätiedotThis document has been downloaded from Tampub The Institutional Repository of University of Tampere. Publisher's version
This document has been downloaded from Tampub The Institutional Repository of University of Tampere Publisher's version Authors: Korppi Matti Name of article: Lapsen kotisyntyinen keuhkokuume Year of publication:
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri
Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti
LisätiedotPneumonia. 27.8.2012 Maija Halme
Pneumonia 27.8.2012 Maija Halme Alahengitystieinfektion määritelmä Akuutti inefktiosairaus, jonka kesto enintään kolme viikkoa Oireet: tärkein: yskä + yksi seuraavista: yskökset, hengenahdistus, hengityksen
LisätiedotMiten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat?
Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Tutkimustyön anti käytännön lääkärille Dosentti Pekka Honkanen Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos, Kainuun maakunta- kuntayhtymä
LisätiedotToimenpideohje torjuntatoimista hinkuyskätapausten yhteydessä
Toimenpideohje torjuntatoimista hinkuyskätapausten yhteydessä Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 10/2007 ISSN 1238-5875 1 Toimenpideohje torjuntatoimista hinkuyskätapausten yhteydessä 1. Toimenpideohjeen
LisätiedotKausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä
Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29
LisätiedotMikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa
Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002
LisätiedotLaboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP
Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti
LisätiedotKeuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito
Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtautmatauti Mahdollisimman varhainen taudin diagnostiikka Diagnoosi on oikea Optimaalinen lääkitys ja hoito: -tupakoinnin lopetus -lääkitys -kuntoutus
Lisätiedot203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet
1 / 5 27.11.2015 13:07 Yhteistyökumppanit / Lääkärit ja terveydenhuolto / Lääkkeet ja lääkekorvaukset / Lääkkeiden korvausoikeudet / Erityiskorvaus / 203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat
LisätiedotKäypä hoito -suositus
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen, Suomen Infektiolääkärit ry:n ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistys ry:n asettama työryhmä Julkaistu 2.1.2015
LisätiedotRESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)
RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) Infektioiden torjuntapäivät 8.11.2018 Espoo, Dipoli 8.11.2018 Respiratory syncytial virus/ Niina Ikonen 1 RS-VIRUS Virus eristettiin 1956 Aiheuttaa vuosittaisia epidemioita
LisätiedotAvohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015
Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Perusasiaa Tartuntatapa Esiintyy iholla ja nielussa Pisara- ja kosketustartunta
LisätiedotLasten hengitystieinfektiot Rokotuksilla estettävät taudit Vakavat infektiot
Lasten hengitystieinfektiot Rokotuksilla estettävät taudit Vakavat infektiot Lapin kesäyliopiston ja Pohjois-Suomen Hammaslääkäriseuran järjestämä koulutuspäivä Terhi Tapiainen Lasten infektiolääkäri,
LisätiedotJukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia
Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:
LisätiedotLapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala
Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste
LisätiedotOLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry
OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotYleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus
Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy
LisätiedotYlidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014
Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence
LisätiedotClostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy
Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?
LisätiedotNielun bakteeriviljely, näytteenotto ja virhelähteet. Hannu Sarkkinen, dos ylilääkäri, lääketieteellinen johtaja PhSotey/laboratorioliikelaitos
Nielun bakteeriviljely, näytteenotto ja virhelähteet Hannu Sarkkinen, dos ylilääkäri, lääketieteellinen johtaja PhSotey/laboratorioliikelaitos NIELUTULEHDUS Kurkkukipu ja kuume Nielurisojen peitteet ja
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotCRP-vieritesti kotisyntyisen keuhkokuumeen diagnostiikassa perusterveydenhuollossa
Terveydenhuollon menetelmien arviointiyksikön Finohtan julkaisuja. NOPEA KATSAUS 2/2008 CRP-vieritesti kotisyntyisen keuhkokuumeen diagnostiikassa perusterveydenhuollossa RAUTAKORPI ULLA-MAIJA, SAIJONKARI
LisätiedotInfluenssa on jokavuotinen vitsaus, joka testaa terveydenhuollon. Henkilökunnan influenssarokotus POTILAAN SUOJAAMINEN ON VELVOITE.
EEVA RUOTSALAINEN LT, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, infektiosairauksien klinikka Henkilökunnan influenssarokotus on suositus POTILAAN SUOJAAMINEN
LisätiedotInfluenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan
Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan 25.11.2014 Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS, infektioklinikka Influenssaepidemia vanhainkodissa
LisätiedotPfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus
https://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON PFAPA? 1.1 Mikä se on? PFAPA on lyhenne englannin
LisätiedotAlere BinaxNOW. Streptococcus pneumoniae- ja Legionella -antigeenipikatestit virtsanäytteelle NAPAUTA TÄSTÄ NÄHDÄKSESI TUOTTEEN
Alere BinaxNOW Streptococcus pneumoniae- ja Legionella -antigeenipikatestit virtsanäytteelle NAPAUTA TÄSTÄ NÄHDÄKSESI TUOTTEEN Alere BinaxNOW S. pneumoniae ja Legionella Alere BinaxNOW -virtsanäyteantigeenitestien
LisätiedotInfektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS
Infektioista keskosilla Dos. Outi Tammela TAYS Käsiteltävät asiat Vastustuskyky BPD Keskosen infektioherkkyys ja vointi sairaalasta pääsyn jälkeen Tavallisimmista infektioista Infektioiden ennalta ehkäisy
LisätiedotCOPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka
COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion
LisätiedotNuoren niska-hartiakipu
Nuoren niska-hartiakipu Jari Arokoski, prof. fysiatrian erikoislääkäri HYKS fysiatrian klinikka / Helsingin yliopisto Esityksen sisältö Epidemiologiaa Niskahartiakäsite Etiologia Nuoren niska-hartiakipuun
LisätiedotVaikeat hengitystieinfektiot mikrobiologinen diagnostiikka
Vaikeat hengitystieinfektiot mikrobiologinen diagnostiikka Tehohoidon vaikeat hengitystieinfektiot symposium 4.5.212, Helsinki Dos. Maija Lappalainen HUSLAB Infektioiden yleisyys teho-osastoilla 45-6%
Lisätiedotsinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?
sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotSaattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli -
Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Eero Vuorinen, oyl Anestesiologian erikoislääkäri Kivun hoidon ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys EKSOTE/CAREA PALLIATIIVINEN HOITO European
LisätiedotLaatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa
Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Dosentti Tamara Tuuminen Helsingin Yliopisto HUSLAB Vita Terveyspalvelut Laadun varmistus Pre-analytiikka: oikeat
LisätiedotKeuhkoahtaumatauti 2007
Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,
LisätiedotMilloin otan lapselta keuhkokuvan?
Matti Korppi ja Raija Seuri Milloin otan lapselta keuhkokuvan? Keuhkokuvaus on yleisin lapsille tehty röntgentutkimus. Sen yleisimmät aiheet ovat vaikean keuhkokuumeen diagnostiikka, keuhkokuumeen komplikaatioiden
LisätiedotFlunssa ja flunssan itsehoito Terveyskeskuslääkäri, tartuntatautilääkäri Paula Martikainen
Flunssa ja flunssan itsehoito Terveyskeskuslääkäri, tartuntatautilääkäri Paula Martikainen Mikä on flunssa? Flunssa eli nuhakuume on viruksen aiheuttama ylähengitystieinfektio. Aiheuttavia viruksia ainakin
LisätiedotLasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet
25.10.2007 Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet Ville Peltola TYKS, lastenklinikka Insidenssi Suurin < 1-v: pojat = tytöt, n. 7/1000 1-v: tytöt > pojat 8% tytöistä sairastaa
LisätiedotTekonivelinfektion antibioottihoito. Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS
Tekonivelinfektion antibioottihoito Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS Antibiootin valinta Perusta on adekvaatit näytteet Leikkauksessa otetut syvät näytteet golden
LisätiedotNever ending story -käsihygieniahavainnointi käytännössä
Never ending story -käsihygieniahavainnointi käytännössä 42. Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät 16. 17.3.2016 Helena Ojanperä osastonhoitaja/hygieniahoitaja, sh,ttm PPSHP/OYS infektioiden torjuntayksikkö
LisätiedotPULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ. Tee tilaa. kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon
PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ Tee tilaa kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon Lähteet 1. Catapano et al. ESC/EAS Guidelines for the management of dyslipidaemias. Atherosclerosis 2016;
LisätiedotMikä puuttuu. potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta?
Mikä puuttuu potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta? Alentaa 1-4 kolesterolia todistetun tehokkaasti Terveysvaikutteiset elintarvikkeet, joihin on lisätty kasvistanolia*, tarjoavat tehokkaan
LisätiedotASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli
ASPIRAATIOPNEUMONIA LL, evl, Teemu Keskiväli ASPIRAATIO = vetää henkeen/keuhkoon Aspiraatin sisältö voi olla peräisin suun / nielun alueelta, ylä-gi kanavasta tai esim. vierasesine tai verta. Terveillä
LisätiedotINFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA
Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Allison McGeer ym., 1991 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 14/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C11
LisätiedotKliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta
SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäivät Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta Maarit Wuorela, LT, oyl Turun kaupungin hyvinvointitoimiala erikoissairaanhoito
LisätiedotHengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
LisätiedotKäypä hoito -suositus. Sivuontelotulehdus
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Korva-, nenä- ja kurkkutaudit - Pään ja kaulan kirurgia ry:n asettama työryhmä Päivitetty 10.6.2013 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti
LisätiedotTERVEYS 2000. Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY KOTIKÄYNTIMUUNNOS
TERVEYS 2000 Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY KOTIKÄYNTIMUUNNOS T2072 1 Tässä haastattelussa tiedustellaan eräiden tavallisten infektioperäisten tautien esiintymistä ja tietoja
LisätiedotHevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska
Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen
LisätiedotLiikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus
Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Urho Kujala Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Liikuntalääketieteen professori Terveystieteiden yksikkö, Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto urho.m.kujala@jyu.fi
LisätiedotHL7 Finland / Personal Health SIG 21.8.2014 Minna Aittasalo Dosentti, TtT, ft, erikoistutkija minna.aittasalo@uta.fi www.ukkinstituutti.
Liikkumisresepti HL7 Finland / Personal Health SIG 21.8.2014 Minna Aittasalo Dosentti, TtT, ft, erikoistutkija minna.aittasalo@uta.fi www.ukkinstituutti.fi Väestön liikkuminen Husu ym. 2014 Husu ym. 2014
LisätiedotTaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen
TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus
LisätiedotMitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö
Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö Mitä kaikkea me vaadimme hyvältä sepsiksen biomarkkerilta? Ennustetta parantavan hoidon
LisätiedotPD-hoidon komplikaatiot
Sisäinen ohje 1 (5) PD-hoidon komplikaatiot Peritoniitti eli vatsakalvon tulehdus: Peritoniitin yleisin aiheuttaja on staphylococcus aureus. Staphylococcus epidermiksen osuus on pienempi. Harvinaisempia
LisätiedotLasten korvatulehdukset
Lasten korvatulehdukset Tuomo Puhakka Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Lääket.tri, dosentti TYKS Korvaklinikka Ei sidonnaisuuksia Luennon sisältö Syntymekanismi Riskitekijät Diagnostiikka
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotIdiopaattinen keuhkofibroosi tunnistaminen, toteaminen ja hoito
Idiopaattinen keuhkofibroosi tunnistaminen, toteaminen ja hoito Charlotte Hyldgaard LT, erikoistuva lääkäri Keuhkosairauksien klinikka, Aarhusin yliopistosairaala Interstitiaalinen keuhkosairaus on yläkäsite,
LisätiedotPitkittynyt yskä: Tavallisin vaiva, jota emme osaa hoitaa. Luennon aiheet. Määritelmät 01/04/14. Sidonnaisuudet 2010 2014. Heikki Koskela 27.3.
0/0/ Pitkittynyt yskä: Tavallisin vaiva, jota emme osaa hoitaa Heikki Koskela..0 Sidonnaisuudet 00 0 Heikki Koskela Ø Keuhkosairausopin dosentti, työskentelee päätoimisesti osastonylilääkärin virassa KYS
LisätiedotMiksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus?
Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Kausi-influenssarokotus on tehokas keino ehkäistä influenssan leviämistä Henkilökunnan influenssarokotuksille on vahvat perusteet Henkilökunta on merkittävä
LisätiedotPitkittynyt yskä: Tavallisin vaiva, jota emme osaa hoitaa. Heikki Koskela 27.3.2014
Pitkittynyt yskä: Tavallisin vaiva, jota emme osaa hoitaa Heikki Koskela 27.3.2014 Sidonnaisuudet 2010 2014 Heikki Koskela Ø Keuhkosairausopin dosentti, työskentelee päätoimisesti osastonylilääkärin virassa
LisätiedotImmuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008
Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)
LisätiedotMyyräkuume ja tularemia. 16.10.2015 Elina Saarela
Myyräkuume ja tularemia 16.10.2015 Elina Saarela Myyräkuume Puumala-viruksen aiheuttama zoonoosi Kantajina metsämyyrät Myyräkanta vaikuttaa esiintyvyyteen Hengitystietartunta eritteistä Ei tartu ihmisestä
LisätiedotMiten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta
Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen
LisätiedotMitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö
Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa
LisätiedotSisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus
Sisältö Etiologia Oireet Erotusdiagnostiikka Hälytysmerkit Esitiedot Kliininen arvio Nestetarve & kuivuman korjaus Hoitopaikan valinta Yhteenveto 1 Etiologia Yleisiä Valtaosa virustauteja Adeno, noro,
LisätiedotRisto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu
Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa Tutkimus Tampereen yliopistollisen sairaalaan erityisvastuualueen ja Oulun kaupungin terveyskeskuksissa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto 2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-03-0178-1
LisätiedotCOPD:n diagnostiikka terveydenhuollossa
COPD:n diagnostiikka terveydenhuollossa Harri Stark LT Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Diacor/Terveystalo 11.2.2016 GOLD (The Global Initiative for Chronic Obstructive Lung Disease):
LisätiedotMilloin antibioottihoito ei ole tarpeen?
Tieteessä katsaus Reetta Huttunen LT, dosentti, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri, apulaisylilääkäri TAYS, Toimialue 1, sisätaudit, infektioyksikkö reetta.huttunen@pshp.fi Jaana Syrjänen
LisätiedotErotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto
Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista
LisätiedotE-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia
E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä
LisätiedotTuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS
Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tb ja hoitohenkilökunta Tartunta ja suojautuminen Tb tilanne Pohjois-Savossa Valvottu
LisätiedotASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI
Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan
LisätiedotHengitysteiden virusinfektiot
Hengitysteiden virusinfektiot 19.4.2012 Carita Savolainen-Kopra Virologian yksikkö Tartuntatautiseurannan ja torjunnan osasto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Hengitysteiden virusinfektiot Hengitystieinfektiot
LisätiedotAnnikka Kalliokoski, Vesa Mustalammi / Kirjoitettu / Julkaistu
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2016 Reslitsumabi Annikka Kalliokoski, Vesa Mustalammi / Kirjoitettu 28.9.2016 / Julkaistu 7.11.2016 Cinqaero 10 mg/ml infuusiokonsentraatti, liuosta varten, Teva Pharmaceuticals
LisätiedotTÄNÄÄN KOHTAAN IPF:N IPF-diagnoosin saaneil e: Opas sairaudesta ja hoitovaihtoehdoista keskusteluun lääkärin kanssa FI/ROCH/161O/O132b MAALISKUU 2O17
TÄNÄÄN KOHTAAN IPF:N IPF-diagnoosin saaneille: Opas sairaudesta ja hoitovaihtoehdoista keskusteluun lääkärin kanssa FI/ROCH/161O/O132b MAALISKUU 2O17 MITÄ IPF:N SAIRASTAMINEN TARKOITTAA Idiopaattinen keuhkofibroosi
LisätiedotIAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP
IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.
LisätiedotMiten ehkäisemme ensimmäisen lonkkamurtuman?
Lonkka murtui tavoitteena takaisin kotiin Tunnetko Lonkkamurtuman päivitetyn Käypä hoito suosituksen? Heureka 8.2.2018 Miten ehkäisemme ensimmäisen lonkkamurtuman? Saija Karinkanta FT, ft Erikoistutkija,
LisätiedotKANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)
KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus tulehduksellisia reumasairauksia sairastavista potilaista Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu
LisätiedotTutkimusasetelmat. - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla
Tutkimusasetelmat - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla Jotta kokonaisuus ei unohdu Tulisi osata Tutkimusasetelmat Otoskoko,
LisätiedotToimenpideohje torjuntatoimista hinkuyskätapausten yhteydessä
Toimenpideohje torjuntatoimista hinkuyskätapausten yhteydessä Leif Lakoma, Hanna Nohynek, Jussi Sane, Emmi Sarvikivi, Elina Seppälä, Outi Lyytikäinen, Eeva Pekkanen Työryhmä kiittää seuraavaa henkilöä
LisätiedotMiten käytetään tietoa terveydenhuollon tukena
Miten käytetään tietoa terveydenhuollon tukena Emeritaprofessori Marjukka Mäkelä Mäkelä Oulu Apr18 1 Sidonnaisuudet Tutkimusprofessori emerita, THL Yleislääketieteen professori, Kööpenhaminan yliopisto
LisätiedotAstma lapsella. L-PKS ja L-PSHP (R.I.P)
Astma lapsella. L-PKS ja L-PSHP (R.I.P) 24.01.2018 Astma Infektio KNK ongelmat Allergia Refluksitauti TIC oire (toiminallinen) YSKÄ Hengenahdistus Bronkioliitti Akuutti obstruktiivinen bronkiitti Infektioastma
LisätiedotAikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala
Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?
LisätiedotTupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö
Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30
LisätiedotPneumonia ja tuberkuloosi
Pneumonia ja tuberkuloosi vs. prof. Marjukka Myllärniemi Sidonnaisuudet: Palkkio, apuraha, kongressimatka: Intermune, Boehringer Ingelheim, GSK, Pfizer, AZ Kysymyksiä saa esittää koko luennon ajan Pneumonia
LisätiedotMikrobilääkehoidon strategiat -ohjelma. MIKSTRA-suositusten vaikutukset työkäytäntöihin. Käypä hoito 10 vuotta. Miksi MIKSTRA?
Käypä hoito 10 vuotta ULLA-MAIJA RAUTAKORPI JA HANNA KOSKINEN MIKSTRA-suositusten vaikutukset työkäytäntöihin Suomessa kirjoitetaan avohoidon potilaille vuosittain yli 2,7 miljoonaa mikrobilääkekuuria.
LisätiedotMiten MALDI-TOF MS -menetelmä on muuttanut diagnostiikkaa ja tunnistusta?
Miten MALDI-TOF MS -menetelmä on muuttanut diagnostiikkaa ja tunnistusta? Risto Vuento Fimlab mikrobiologia 1 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, dosentti, kl. mikrobiologian erikoislääkäri,
LisätiedotSuomessa käytetään Pohjoismaista eniten mikrobilääkkeitä avohoidossa
Työssä lääkeinfo Annikka Kalliokoski, Erkki Elonen, Tiina Hetemaa, Juhana E. Idänpään-Heikkilä, Jorma Lahtela, Esa Leinonen, Maria Paile-Hyvärinen, Jaana Puhakka Tommi Maunuksela LK mikrobiologia ja immunologia
LisätiedotMiten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta?
Miten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta? Minna Kaila, professori Terveydenhuollon hallinto Lastentautien ja terveydenhuollon erikoislääkäri Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tdk minna.kaila(at)helsinki.fi
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotTERVEYS 2000. Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY
TERVEYS 2000 Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY T2004 1 Tämä kysely täytetään terveystarkastuksen aikana ja palautetaan hoitajalle loppuhaastattelupisteessä. Sen tarkoituksena
LisätiedotSydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus
Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset
Lisätiedot