Mikrobilääkehoidon strategiat -ohjelma. MIKSTRA-suositusten vaikutukset työkäytäntöihin. Käypä hoito 10 vuotta. Miksi MIKSTRA?
|
|
- Otto Hiltunen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Käypä hoito 10 vuotta ULLA-MAIJA RAUTAKORPI JA HANNA KOSKINEN MIKSTRA-suositusten vaikutukset työkäytäntöihin Suomessa kirjoitetaan avohoidon potilaille vuosittain yli 2,7 miljoonaa mikrobilääkekuuria. Kolme neljästä kuurista määrätään hengitystieinfektioiden hoitoon. Vuonna 2002 mikrobilääkitykseen kului avohoidossa noin 67 miljoonaa euroa. Kansainvälisiin käytäntöihin verraten osa hoidoista on tarpeettomia ja osa potilaista voitaisiin hoitaa hinnaltaan edullisemmilla lääkkeillä sekä lyhyemmillä kuureilla. Mikrobilääkkeiden kontrolloimaton käyttö on johtanut kaikkialla maailmassa bakteerien resistenssin eli lääkkeenvastustuskyvyn lisääntymiseen. Jotta nyt käytössä olevien antibioottien teho turvattaisiin myös tulevaisuudessa, hoitokäytäntöjä on arvioitava uudelleen ja otettava käyttöön näyttöön perustuvat hoitosuositukset tavallisten infektioiden diagnostiikassa ja hoidossa. Mikrobilääkehoidon strategiat -ohjelma MIKSTRA on monia hankkeita yhdistävä laajapohjainen ohjelma, jonka tavoitteena oli optimoida avohoidon tavallisimpien infektioiden diagnostiikkaa ja lääkehoitoa. Ohjelma alkoi syksyllä 1998 ja jatkui vuoden 2003 loppuun. Miksi MIKSTRA? Duodecim 2004;120: Mikrobilääkkeiden käytön myötä bakteerien lääkeresistenssi on lisääntynyt niin avohoidossa kuin sairaaloissakin. Se suurentaa sairastuvuutta ja kuolleisuutta sekä terveydenhuollon kustannuksia. Lisäksi pelkona on, että mikrobilääkkeet vähitellen menettävät kokonaan tehonsa infektiotautien hoidossa. Tämä kehitys on jo johtanut tilanteisiin, joissa ensisijaiset mikrobilääkkeet ovat osoittautuneet tehottomiksi (Lonks ym. 2002, Koivula ym. 2004). MIKSTRA-ohjelma käynnistettiin ohjaamaan mikrobilääkkeiden käyttöä Suomessa infektioiden diagnostiikan ja hoidon sekä niistä aiheutuvien kustannusten kannalta optimaaliseen suuntaan. Tavoitteena oli, että avohoidon infektiot hoidettaisiin tulevaisuudessa koko maassa yhtenäisesti näyttöön perustuviin kansallisiin hoitosuosituksiin pohjautuvien paikallisten sovellusten mukaan. Ohjelman tarkoituksena oli myös löytää toimintamalli, jonka avulla voitaisiin jatkuvasti seurata tavallisten infektioiden hoitokäytäntöjä ja tarvittaessa tukea niiden muutosta muuttuvien tarpeiden ja uuden tutkimustiedon mukaan. Aikaisemman tutkimuksen pohjalta oli tiedossa, että pelkästään hoitosuositusten julkaiseminen ja levittäminen eivät juuri vaikuta hoitokäytäntöihin (Cabana ym. 1999, NHS Centre for Reviews and Dissemination 1999, Grimshaw ym. 2004). Myös perinteisen luentomuotoisen opetuksen vaikutus hoitokäytäntöihin on tutkimusten mukaan vähäinen. MIKSTRA-ohjelmassa haluttiin selvittää, miten työpaikalla tapahtuva täydennyskoulutus soveltuisi hoitosuositusten käytäntöön juurruttamiseen. Lisäksi haluttiin verrata kahta teoreettiselta taustaltaan erilaista 2963
2 Vuosi Kuukausi Käsittelyjärjestys: A-terveyskeskukset B-terveyskeskukset Aloitus Koulutusvaihe I Koulutusvaihe II Seuranta XI IX X XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X XI XI A-suositukset: välikorva nielu virtsatieinfektio B-suositukset: keuhkoputki poskiontelo ihoinfektio B-suositukset: keuhkoputki poskiontelo ihoinfektio A-suositukset: välikorva nielu virtsatieinfektio KUVA 1. MIKSTRA-koulutuksen vaiheet ja aikataulu. koulutusmenetelmää, joiden kummankin vaikuttavuudesta hoitokäytäntöjen muuttamisessa oli myönteistä tutkimusnäyttöä. Ongelmalähtöinen oppiminen (problem based learning, PBL) perustuu käytännön ongelmatilanteen ja siitä nousevien oppimistavoitteiden käsittelyyn ryhmässä sekä samalla oman toiminnan kriittiseen pohdintaan (Premi 1988). Toiseksi menetelmäksi valittu asiantuntijan antama ohjaus (academic detailing, AD) taas perustuu tieteelliseen näyttöön ja asiantuntijoiden antamiin suoriin toimintaohjeisiin, joita haluttiin vielä täydentää palautteen antamisella (Avorn ja Soumerai 1983). Miten MIKSTRA toteutettiin? MIKSTRA-ohjelmaa toteutettiin 30 tutkimusterveyskeskuksessa, jotka valittiin kaikille terveyskeskuksille lähetettyyn kutsuun vastanneista. Verkosto valittiin siten, että se edustaa koko maata maantieteellisesti, kuntakoon, kuntatyypin ja vuoden 1996 mikrobilääkemyynnin suhteen. Lisäksi vuonna 2002 mukaan otettiin 20 verrokkiterveyskeskusta. Ohjelman suunnittelusta ja ohjauksesta vastasi työryhmä, jossa on ollut edustajia Kansanterveyslaitoksesta, Kansaneläkelaitoksesta, Lääkelaitoksesta, Sosiaalija terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakesista, terveydenhuollon menetelmien ar viointiyksikkö FinOHTA:sta ja Duodecim-seurasta. Lisäksi mukana on toiminut tutkijoita Helsingin, Tampereen ja Turun yliopistoista. Tutkimusterveyskeskuksissa jokainen avohoidon infektioita hoitanut lääkäri ja hoitaja piti kirjaa omista käytännöistään infektiopotilaiden diagnostiikassa ja hoidossa yhden viikon ajan kerran vuodessa viitenä seurantavuotena. n ajankohta oli kunakin vuonna marraskuun toinen viikko. Lisäksi samalla viikolla vastaanotolle ilmoittautuvia infektiopotilaita pyydettiin täyttämään kyselylomake, ja otokselle potilaista soitettiin kahden viikon kuluttua vastaanottokäynnistä toipumisen selvittämiseksi. Lääkäriseura Duodecimin ja erikoislääkäriyhdistysten yhteistyönä valmistuivat vuosina Käypä hoito -suositukset yleisimpien avohoidon infektioiden hoitoon ( fi/kh). Mikrobilääkkeiden optimaalinen käyttö edellyttää suosituksiin perustuvan tiedon leviämistä myös koko väestön keskuudessa. Siksi terveydenhoitohenkilökunnan avuksi on laadittu Käypä hoito -suosituksista myös potilasversiot ( ja MIKSTRA-ohjelmassa niiden pohjalta tiivistetyt potilasohjeet (www. mikstra.fi/potilasohjeet). MIKSTRA-ohjelman tavoitteena oli kouluttaa kuhunkin tutkimusterveyskeskukseen kouluttajalääkäri, joka vastasi koulutuksen toteuttamisesta paikallisesti. Heille järjestettiin yhteensä seitsemän koulutustilaisuutta, joista kaksi oli menetelmäpainotteisia kaksipäiväisiä kokoontumisia yhdessä ROHTO-ohjelman kanssa ja muut puolen päivän tilaisuuksia, joissa käsiteltiin hoitosuositusten sisältöä. Kouluttajille ei maksettu erillistä palkkiota työstään, vaan he tekivät sitä oman työnsä ohella. Keskeisintä koulutusmateriaalia olivat tuoreet Käypä hoito -suositukset näytönastekatsauksineen, niistä tehdyt kalvosarjat ja potilasohjeet sekä PBL-terveys keskuksissa omat ja ohjelman laatimat potilasesimerkit. Käypä hoito -suositukset julkaistiin valtakunnallisesti, joten vaikka verrokkiterveys U-M. Rautakorpi ja H. Koskinen
3 TAULUKKO 1. Mikrobilääkehoidon suositellun keston noudattaminen eri vuosina MIKSTRA- ja verrokkiterveyskeskuksissa. Suositusta noudattaneiden osuus (%) Suositus (vrk) MIKSTRA-terveyskeskukset Verrokkiterveyskeskukset Sairaus Välikorvatulehdus Nielutulehdus Sivuontelotulehdus Äkillinen keuhkoputkitulehdus Virtsatietulehdus keskuksiin ei kohdistettu mitään koulutusta, ne eivät olleet täysin puhtaita verrokkeja, koska niissä oli käytettävissä samat suositukset kuin tutkimusterveyskeskuksissakin. Ohjelman käynnistysvaiheessa vuonna 1998 ei myöskään ollut mahdollista kerätä verrokkiterveyskeskuksista tietoa esimerkiksi sähköisesti eli ilman erillistä tiedonkeruuta, joka jo sinänsä olisi ollut interventio. Osin tästä syystä tutkimusterveyskeskukset satunnaistettiin käsittelemään hoitosuositukset kahdessa vaiheessa, aina kolme hoitosuositusta kerralla siten, että ne toimisivat toistensa verrokkeina tutkimusjakson puolivälissä vuonna 2000 (kuva 1). Muuttuiko mikään? Viiden vuoden aikana kirjattiin tiedot kaik kiaan noin vastaanottokäynnistä MIKSTRAterveyskeskuksissa ja käynnistä verrokkiterveyskeskuksissa. Näistä käynneistä noin 14 % tapahtui hoitajan vastaanotolla. Noin MIKSTRA- ja verrokkiterveyskeskuksen potilasta täytti kyselylomakkeen vastaanotolla käydessään ja kaikkiaan 6 800:aa potilasta haastateltiin kaksi viikkoa vastaanottokäyntinsä jälkeen. seen osallistui 305 verrokkiterveyskeskusten ja 953 MIKSTRA-terveyskeskusten lääkäriä. Jälkimmäisistä noin puolet oli mukana vain yhtenä vuotena ja yksi viidesosa vähintään neljä kertaa. Jo MIKSTRA-ohjelman käynnistysvaiheessa oli selvää, että ohjelman päätavoite ei ole niinkään vähentää antibioottien kokonaiskäyttöä vaan suunnata se oikein. Ainoastaan äkillisen keuhkoputkitulehduksen hoitosuosituksessa otettiin selkeä kanta siihen, että mikrobilääkitystä tulisi vähentää. Mikrobilääkehoitojen lyhentämistä sen sijaan suositellaan nielutulehdusta lukuun ottamatta kaikissa hengitystieinfektioissa ja virtsatietulehduksissa. Näin näyttää MIKSTRA-terveyskeskuksissa myös tapahtuneen (taulukko 1). Muutos MIKSTRAterveyskeskuksissa on merkitsevä, mutta ero verrokkiterveyskeskuksiin on merkitsevä ainoastaan välikorvatulehduksen osalta. Mikrobilääkehoidon käytön selkeästä vähentämissuosituksesta huolimatta mikrobilääkettä saaneiden potilaiden osuus äkillisessä keuhkoputkitulehduksessa ei sen sijaan ole vähentynyt vaan pikemminkin hieman lisääntynyt (kuva 2). Ensi- % % n = 498 n = 572 Ennen 79 % Jälkeen KUVA 2. Mikrobilääkettä saaneiden potilaiden osuus aikuisten äkillisessä keuhkoputkitulehduksessa ennen hoitosuosituksen julkaisemista ( ) ja sen jälkeen ( ). MIKSTRA-suositusten vaikutukset työkäytäntöihin 2965
4 TAULUKKO 2. Suositellun ensisijaislääkityksen osuus kaikesta ensikäynnillä määrätystä mikrobilääkityksestä MIKSTRA- ja verrokkiterveyskeskuksissa. Suositusta noudattaneiden osuus (%) Ensisijaissuositus MIKSTRA-terveyskeskukset Verrokkiterveyskeskukset Sairaus Välikorvatulehdus amoksisilliini tai V-penisilliini Nielutulehdus V-penisilliini Sivuontelotulehdus amoksisilliini Äkillinen keuhkoputkitulehdus V-penisilliini tai doksisykliini Virtsatietulehdus trimetopriimi, nitrofurantoiini tai mesillinaami sijaisesti suositeltujen mikrobilääkkeiden käyttö näyttäisi lisääntyneen monissa infektioissa (taulukko 2), mutta erot verrokkiterveyskeskuksiin eivät tässäkään suhteessa ole merkitseviä. Perusterveitten naisten komplisoitumattomissa kystiiteissä virtsatietulehdusten diagnostiikkaa suositeltiin vähennettäväksi, ja niin on tapahtunutkin virtsaviljelyn osalta (54 % v vs 32 % v. 2002), mutta liuskakokeita tehdään edelleen turhan paljon (55 % v vs 51 % v. 2002). Sivuontelotulehduksessa kaikututkimus oli aktiivisessa käytössä jo lähtötilanteessa vuonna 1998 (yli 80 %), mutta välikorvatulehduksessa suositeltua tympanometriaa käytetään edelleen vain ani harvoin (1 % v vs 2 % v. 2002). MIKSTRA-ohjelmassa tutkittiin myös suomalaisten potilaiden suhtautumista antibioottien käyttöön. Tulosten mukaan 75 % potilaista tiesi tarpeettomasta antibioottikuurista olevan haittaa, 88 % tiesi, että antibioottien teho heikkenee, kun niitä käytetään usein, ja 62 % oli selvillä siitä, ettei antibiootti auta virusten aiheuttamissa infektioissa. Suomalaisen terveydenhuollon asiakkaan voidaan siis sanoa suhtautuvan maltillisesti antibioottien käyttöön, mikä varmasti osaltaan auttaa muutosprosessin toteuttamisessa. Hyviä ja huonoja kokemuksia onnistui teknisesti hyvin. Lääkärit täyttivät kiireestä huolimatta lomakkeet pääosin tunnollisesti, ja potilaat suhtautuivat kyselyihin hyvin myönteisesti. Kaikissa terveyskeskuksissa hoitajia ei kuitenkaan ollut rekrytoitu osallistumaan tiedonkeruuseen kattavasti. Yksikään terveyskeskus ei jättäytynyt pois ohjelmasta viiden vuoden aikana, vaikka osa niistä koki ankaraakin työvoimapulaa ja suuria organisatorisia muutoksia. Satunnaistamisasetelma ei kuitenkaan pitänyt täysin. Yhdeksässä terveyskeskuksessa käsiteltiin jo vaiheessa I vaiheen II hoitosuosituksia. Neljässä terveyskeskuksessa ei työvoimapulan vuoksi päästy käynnistämään koulutuksia lainkaan. Henkilöstön vaihtuvuus ja työvoimapula osoittautuivat muutoinkin ennakoitua suuremmaksi haasteeksi tämäntyyppisen koulutuksen toteutukselle. Ohjelman aikana kolmasosa lääkäreistä vaihtui. Koulutukseen osallistunutta henkilökuntaa lähti pois ja uusia tuli tilalle. Käytännössä työpaikkakoulutusta tulisikin toistaa säännöllisin välein. Lisäksi olisi tärkeää sopia yhteisistä pelisäännöistä, joiden mukaan hoitosuositusta toteutetaan, ja myös kirjata nämä säännöt. Tällöin uudet ja tilapäisetkin työtekijät on helppo tutustuttaa niihin. Joissakin terveyskeskuksissa PBL-menetelmä koettiin innostavaksi ja yhteishenkeä ja työssä jaksamista tukevaksi menetelmäksi, mutta monissa se tuntui liian työläältä ja aikaa vievältä sopiakseen terveyskeskuksen arkeen, joten se joko hylättiin kokonaan tai sitä käytettiin vain soveltaen. Vaikka AD-menetelmä oli tutumman 2966 U-M. Rautakorpi ja H. Koskinen
5 tuntuinen, melko harvassa terveyskeskuksessa käytettiin ulkopuolista asiantuntija-apua. Sen sijaan paikallinen kouluttaja toimi useimmiten alustajana. Kouluttajan oma innostus ja usko toimintansa mielekkyyteen näyttivät olevan koulutusmenetelmästä riippumatta avainasemassa koulutuksen onnistumisen kannalta. Monissa tutkimusterveyskeskuksissa oli mitä ilmeisimmin jo tehty sellaisia järjestelyjä, että sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat olivat saaneet aikaisempaa merkittävämmän osan infektiopotilaista vastuulleen, joko kokonaan tai osittain. Erityisesti nielu- ja virtsatieinfektioiden hoitoketjuissa hoitajilla onkin usein merkittävä rooli. Myös heidän perehdyttämisensä hoitosuosituksiin ja osallistumisensa paikallisten hoitoketjujen laadintaan on olennaisen tärkeää, jos halutaan muuttaa totunnaisia hoitokäytäntöjä. Entä kustannusvaikuttavuus? MIKSTRA-suositusten vaikutukset työkäytäntöihin Hoitosuositusten tarkoituksena on vaikuttavien ja tehokkaiden menetelmien edistäminen terveydenhuollossa. Vaikuttavaksi menetelmää sanotaan silloin, kun sen avulla saavutetaan terveyshyötyä. Tehokkuus puolestaan edellyttää, että menetelmän avulla saavutetaan suurin mahdollinen terveyshyöty pienimmällä mahdollisella kustannuksella. Tähän saakka suurimmassa osassa suosituksia on keskitytty vaikuttavuuden tarkasteluun ja kustannukset ja tehokkuus ovat jääneet vähälle huomiolle tai jopa huomiotta. Syitä tilanteeseen on useita. Eräs niistä voi olla, että suosituksia laativat usein kliinikot, joiden tavoitteena on löytää yksittäiselle potilaalle paras mahdollinen hoito, kun taas taloudellisessa arvioinnissa etsitään kokonaisuuden kannalta parasta mahdollista vaihtoehtoa. Myös taloudellisten arviointien tekijöiden vähyys ja hoitosuositusten laatimisessa käytettävä näytönasteluokitus vähentävät taloudellisten arviointien käytettävyyttä hoitosuosituksia laadittaessa (Mason ym. 1999, Eccles ja Mason 2001). Terveydenhuollon kustannusten jatkuvasti kasvaessa on kiinnostus hoidon taloudelliseen tarkasteluun myös hoitosuosituksia laadittaessa kasvanut. Englannissa National Institute for Clinical Excellence (NICE, edellyttää, että jokaiseen hoitosuositusten laatijaryhmään kuuluu terveystaloustieteen edustaja. Taloudellinen arviointi voidaan sisällyttää päätöksentekoprosessiin jo hoitosuositusta laadittaessa tai se voidaan tehdä vaikuttavuustietoon perustuvan hoitosuosituksen valmistuttua. Tulokset saattavat kuitenkin poiketa toisistaan merkittävästi. Williamsin (1994) mukaan ne hoitosuositukset, joihin on liitetty kustannusanalyysi vasta niiden valmistuttua, voivat olla merkittävästi tehottomampia kuin sellaiset, joiden laatimisessa on hyödynnetty myös kustannusvaikuttavuuteen perustuvaa tietoa. Kärjistäen voidaan sanoa, että hyväkin hoitosuositus saattaa olla kustannustehoton. Mutta vaikka kustannusanalyysi liitettäisiin suositukseen vasta sen valmistuttua, tarjoaa se silti välttämätöntä tietoa suosituksen taloudellisista vaikutuksista. Hoitosuositusten ja niiden käyttöön juurruttamisen kustannusvaikuttavuuden tarkastelu on ollut alusta asti tärkeä osa MIKSTRA-ohjelmaa. Alustavat tulokset äkillisen välikorvatulehduksen osalta osoittavat, että suositusten mukainen hoito on parantanut hoidon vaikuttavuutta kokonaiskustannusten pysyessä lähes samoina (taulukko 3). Lopullisten tutkimustulosten valmistumista odoteltaessa näyttäisikin siltä, että hoitosuosituksen käyttöön juurruttaminen oli kustannusvaikuttavaa, myös suhteessa verrokkiterveyskeskuksiin. Kustannuksia laskettaessa ongelmallisimmaksi on osoittautunut koulutusintervention vaikutuksen keston arviointi. MIKSTRAssa on lähdetty varovaisesta arviosta ja jaettu koulutuksen kustannukset yhdelle vuo- TAULUKKO 3. Esimerkkejä äkillisen välikorvatulehdusepisodin aiheuttamista kustannuksista sataa potilasta kohden ennen ja jälkeen hoitosuosituksen käyttöön juurruttamisen (alustavia arvioita) Kustannustekijät ( ) ( ) Vastaanottokäynnit (+ diagnostiset kokeet) Vuodeosastohoito Lääkkeet Matka- ja aikakustannukset Koulutusinterventio
6 delle. Kun otettiin huomioon kaikki käytetyt resurssit, yhden hoitosuosituksen juurruttamisen 30 terveyskeskukseen todettiin maksaneen noin euroa. Hoitosuosituksen laatimisesta tai päivittämisestä syntyviä kustannuksia ei MIKSTRAssa huomioitu. Hoitosuosituksen laatimiseen ja ylläpitämiseen liittyy aina kustannuksia. Käypä hoito -toimitus on arvioinut yhden hoitosuosituksen laatimisen maksavan noin euroa ja sen päivittämisen noin euroa. Suosituksen laatimiseen liittyvien kustannusten lisäksi on varattava riittävästi resursseja käyttöön juurruttamiseen. On esitetty, että joissakin tilanteissa hoitosuosituksen kehittämis- ja juurruttamiskustannukset saattavat ylittää sen avulla saavutettavat hyödyt (Grimshaw ym. 2004). Tällainen tilanne voisi liittyä esimerkiksi hyvin harvinaisten sairauksien hoitosuosituksiin. Myös juurruttamiseen käytettävien menetelmien kustannusvaikuttavuutta kannattaa tarkastella tilannekohtaisesti. Vähemmän vaikuttavan mutta kustannuksiltaan edullisemman juurrutusmenetelmän käyttö voi olla joissakin tilanteissa perusteltua. MIKSTRAn opetukset MIKSTRA-ohjelman aikana mikrobilääkkeiden käytössä havaittiin positiivisia muutoksia: lääkevalinnat muuttuivat hoitosuositusten mukaiseen suuntaan ja hoitoajat lyhentyivät. Samaan aikaan hoidon yleinen vaikuttavuus parani. Mikrobilääkkeiden osalta oli kuitenkin selvästi havaittavissa, että lääkkeen kokonaan määräämättä jättäminen koettiin yhä vaikeaksi. Muutosten aikaansaaminen vaatii aikaa ja sanoman toistamista. Erityisen tärkeäksi koulutuksen toistamisen tekee henkilöstön vaihtuvuus. MIKSTRA-terveyskeskuksissa lääkäreistä Y D I N A S I A T Jopa % Suomessa vuosittain määrättävistä antibioottikuureista on tarpeettomia. Tärkein syy resistenttien bakteerien syntymiseen ja leviämiseen on antibioottien käyttö. Hoitosuosituksiin kohdistuvalla koulutusinterventiolla on kyetty vaikuttamaan mikrobilääkkeiden valintaan ja hoitoajan pituuteen, ja samalla on parannettu hoidon yleistä vaikuttavuutta. Kokonaiskustannukset eivät alustavien arvioiden mukaan ole kasvaneet tarkentuneiden hoitokäytäntöjen myötä. noin 50 % osallistui tiedonkeruuseen vain yhden kerran ja kaikkina viitenä vuotena vain 9 %. Muun henkilökunnan osalta vaihtuvuus oli vähäisempää. Tärkeäksi huomattiin terveyskeskuskohtaisten hoitokäytäntöjen, ns. talon tapojen, kirjaaminen. Talokohtaisia hoitokäytäntöjä laadittaessa tulisi koko hoitohenkilöstön olla mukana. Tällä estetään se, ettei potilaan ohjauksessa esiinny ristiriitaisuuksia eikä mahdollisessa diagnostiikassa ennen lääkärin vastaanotolle menoa poiketa sovitusta linjasta. Työpaikkakouluttajien valinnassa korostuu vapaaehtoisuuden ja innostuneisuuden merkitys. Lisäksi kouluttajille tulee tarjota riittävästi koulutusta ja tukea. Tulokselliset interventiot vaativat sekä osaavia ihmisiä että riittävästi aikaa. Myös muutosviestien määrän rajaaminen osoittautui tärkeäksi; kaikkea ei voida muuttaa kerralla. Tämän vuoksi koulutusintervention tulee keskittyä hoidon kannalta kaikkein keskeisimpiin asioihin, joiden pitää myös olla mitattavissa. Väestön informoinnilla todettiin olevan merkittävä muutoksia edistävä vaikutus. MIKSTRAn kokemusten perusteella voidaan sanoa, että muutoksia on mahdollista saada aikaan, mutta se vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä U-M. Rautakorpi ja H. Koskinen
7 Kirjallisuutta Avorn J, Soumerai SB. Improving drug-therapy decisions through educational outreach, a randomised controlled trial of academically based detailing. N Engl J Med 1083;308: Cabana M, Rand C, Powe N, ym. Why don t physicians follow clinical practice guidelines? JAMA 1999;282: Grimshaw JM, Thomas RE, MacLennan G, ym. Effectiveness and efficiency of guideline dissemination and implementation strategies. Health Technol Assess 2004;8(6). Eccles M, Mason J. How to develop cost-conscious guidelines. Health Technol Assess 2001;5:16. Koivula I, Korppi M, Kärkkäinen U, ym. Vakavat pneumokokki-infektiot ja epäonnistunut makrolidihoito. Suom Lääkäril 2004;21 22: Lonks JR, Garau J, Gomez L ym. Failure of macrolideantibiotic treatment in patients with bacteremia due to erythromycin-resistant Streptococcus pneumoniae. Clin Infect Dis 2002;35: Mason J, Eccles M, Freemantle N, Drummond M. A framework for incorporating cost-effectiveness in evidence-based clinical practice guidelines. Health Policy 1999;47:1: NHS Centre for Reviews and Dissemination: Getting evidence into practice. Effective Health Care Bulletin 1999;5(1):1 16, University of York. Premi JN. Problem-based, self-directed continuing medical education in a group of family physicians. J Med Educ 1988;63: Williams A. How should information on cost effectiveness influence clinical practice? Kirjassa: Delamothe T, toim. Outcomes into Clinical Practice. London: BMJ Publishing Group, 1994, s ULLA-MAIJA RAUTAKORPI, LL, projektipäällikkö ulla-maija.rautakorpi@stakes.fi HANNA KOSKINEN, terveystaloustieteen yo., tutkija STAKES, FinOHTA PL 220, Helsinki 2969
Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja
Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Sidonnaisuudet Käypä hoito päätoimittaja, Duodecim Palveluvalikoimaneuvoston pysyvä asiantuntija,
LisätiedotKäypä hoito: Kliinisen työn helpottaja vai kurjistaja? Jorma Komulainen SSLY
Käypä hoito: Kliinisen työn helpottaja vai kurjistaja? Jorma Komulainen SSLY 14.3.2019 Mitä teidän tulee tietää minusta? LT, dosentti, lastentautien ja lastenendokrinologian erikoislääkäri Päätoimi Käypä
LisätiedotNäytön tarina. Emeritaprofessori Marjukka Mäkelä THL ja Duodecim
Näytön tarina Emeritaprofessori Marjukka Mäkelä THL ja Duodecim Sidonnaisuudet Yleislääketieteen professori, Kööpenhaminan yliopisto Käypä hoito -toimittaja, Duodecim Summaryx Oy, osakas IJTAHCin päätoimittaja,
LisätiedotEvidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla
LisätiedotMikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa
Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002
LisätiedotMarjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226
Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226 1 Sidonnaisuudet IJTAHCin päätoimittaja (palkkio Cambridge University Pressiltä) EUnetHTA-tutkimusapuraha
LisätiedotTietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari
Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari 3.5.2013 Salla Seppänen, osaamisaluejohtaja SaWe SAIRAANHOITAJAKSI VERKOSTOISSA JA
LisätiedotFimean suositus lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arvioinnista. Hannes Enlund Tutkimuspäällikkö Fimea
Fimean suositus lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arvioinnista Hannes Enlund Tutkimuspäällikkö Fimea hannes.enlund@fimea.fi Kysymyksiä joihin etsitään vastauksia? Onko uusi lääke A tehokkaampi
LisätiedotKYSRES Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia
KYSRES 11 mikrobilääkkeiden resistenssitilanne Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä vuonna 11 kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut UUTTA: vuoden 11 alussa Suomessa otettiin käyttöön EUCAST-herkkyysmääritysstandardi
LisätiedotKäypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja
Käypä hoito suositukset Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja 14.3.2005 Esityksen tavoitteet Kuvata näyttöön pohjautuvan lääketieteen ajattelutapaa Kertoa Käypä hoito hankkeesta
LisätiedotMiksi tarvitaan hoitotyön suositukset? Jukka Paappanen, aoh, Ttm Kuopion yliopistollinen sairaala/päivystys
Miksi tarvitaan hoitotyön suositukset? Jukka Paappanen, aoh, Ttm Kuopion yliopistollinen sairaala/päivystys Miksi hoitotyön suositus tarvitaan? 1. Hoitotyön vaikuttavuus ja tehokkuus 2. Julkinen psykiatrinen
LisätiedotMikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL
Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja
LisätiedotPALKOn avoin seminaari
PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat
LisätiedotHOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT AKUUTTISAIRAANHOIDON ULKOPUOLELLA. Emmi Sarvikivi. THL Infektiotautien torjunta ja rokotukset
HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT AKUUTTISAIRAANHOIDON ULKOPUOLELLA MITÄ PREVALENSSITUTKIMUKSET KERTOVAT? Emmi Sarvikivi LT, asiantuntijalääkäri THL Infektiotautien torjunta ja rokotukset 6.11.2018 1 PREVALENSSITUTKIMUS
LisätiedotMITEN VAUVA- JA PERHEMYÖNTEISYYSOHJELMA SAADAAN JALKAUTUMAAN NEUVOLOIHIN? Leila Lehtomäki Puheenjohtaja, TtT Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry
MITEN VAUVA- JA PERHEMYÖNTEISYYSOHJELMA SAADAAN JALKAUTUMAAN NEUVOLOIHIN? Leila Lehtomäki Puheenjohtaja, TtT Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry MIKSI VALTAKUNNALLISIA TOIMINTAOHJELMIA/SUOSITUKSIA TARVITAAN?
LisätiedotMitä on näyttöön perustuva toiminta neuvolatyössä
Tiedosta hyvinvointia marja-leena.perala@stakes.fi 1 Mitä on näyttöön perustuva toiminta neuvolatyössä Marja-Leena Perälä, Tutkimusprofessori, Stakes VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 10.5.2007 Dipoli, Espoo
LisätiedotÄänekosken terveyskeskus. Ylilääkäri Keijo Lukkarinen
Äänekosken terveyskeskus Ylilääkäri Keijo Lukkarinen Shp:n talousarvio 2018 Shp:n talousarviossa on Äänekosken osuus 22,425 miljoonaa euroa ( + 2,2 % verrattuna vuoden 2017 ennusteeseen) Kaupungin raami
LisätiedotEsimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus
Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus Jaana Leipälä Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston sidosryhmätilaisuus 29.9.2016 Lääkkeet
LisätiedotUusien lääkkeiden ja menetelmien käyttöönottoprosessi OYS-ERVAlla
Uusien lääkkeiden ja menetelmien käyttöönottoprosessi OYS-ERVAlla Miia Turpeinen, Dos., el. Arviointiylilääkäri, OYS-ERVA 30.3.2017 Yhteistyöseminaari 1. Too much unnecessary care 2. Avoidable harm to
LisätiedotLääkkeiden taloudellinen arviointi Olli Pekka Ryynänen Itä Suomen yliopisto, Fimea
Lääkkeiden taloudellinen arviointi Olli Pekka Ryynänen Itä Suomen yliopisto, Fimea Lääkevalmisteiden arviointi Onko lääke tehokas ja turvallinen; täyttääkö se laatuvaatimukset? Lääkehoitojen arviointi
LisätiedotMihin Vältä viisaasti suosituksia tarvitaan ja miten ne tehdään? Jorma Komulainen Yleislääkäripäivät 2018
Mihin Vältä viisaasti suosituksia tarvitaan ja miten ne tehdään? Jorma Komulainen Yleislääkäripäivät 2018 Mitä teidän tulee tietää minusta? LT, dosentti, lastentautien ja endokrinologian erikoislääkäri
LisätiedotTerveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011
Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia
LisätiedotKYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia
KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Streptococcus pneumoniae
LisätiedotTERVEYDENHUOLLON MENETELMIEN HALLITTU KÄYTTÖÖNOTTO
1 TERVEYDENHUOLLON MENETELMIEN HALLITTU KÄYTTÖÖNOTTO Aino-Liisa Oukka Asiantuntijaneuvoston pj. Dosentti, johtajaylilääkäri PPSHP 2 Taustaa Sisältö HALO organisaatio Katsaus ja suositus Haasteet ja tulevaisuus
LisätiedotFinohta Asiakkuus ja vaikuttavuus yksikkö
Finohta Asiakkuus ja vaikuttavuus yksikkö 24.9.2015 Niina Kovanen Esityksen nimi / tekijä 1 Finohtan perustehtävät tuottaa ja välittää menetelmien arviointitietoa päätöksenteon tueksi edistää näyttöön
LisätiedotOmahoitointerventioiden vaikuttavuuden arviointi
Omahoitointerventioiden vaikuttavuuden arviointi Yleislääkäripäivät, 24.11.2016 TkT, KTM Iiris Hörhammer (os. Riippa) HEMA-instituutti Aalto-yliopisto Sidonnaisuudet Työnantaja: Aalto-yliopisto Viimeisen
LisätiedotVaikuttava terveydenhuolto
Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten
LisätiedotTilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta Statistics on physicians and the health care system 2
Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta Statistics on physicians and the health care system 2 Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta Statistics on physicians and the health care system
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotHoitosuositus. Jorma Komulainen KRAK,
Hoitosuositus Jorma Komulainen KRAK, 4.10.2017 Mitä hoitosuositukset ovat? Clinical practice guidelines are statements that include recommendations intended to optimize patient care that are informed by
LisätiedotKokemuksia Käypä hoito suositusten käyttöönotosta
Suositukset käytännöksi: Kokemuksia Käypä hoito suositusten käyttöönotosta TULE parlamnetti Diana auditorio 4.12.2008 Eeva Ketola Kh päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Lääketieteellisiä t
LisätiedotMitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?
Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen
LisätiedotKäypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä
Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden
LisätiedotPerusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet
Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri 2 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö,
LisätiedotMikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI
Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksia Mikrobilääkeprofylaksilla eli ehkäisevällä antibioottihoidolla tarkoitetaan leikkauksen
LisätiedotMiten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta?
Miten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta? Minna Kaila, professori Terveydenhuollon hallinto Lastentautien ja terveydenhuollon erikoislääkäri Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tdk minna.kaila(at)helsinki.fi
LisätiedotTARKASTUSLAUTAKUNTA ARVIOINTIKERTOMUS Tiina Larsson tarkastuslautakunnan puheenjohtaja
TARKASTUSLAUTAKUNTA ARVIOINTIKERTOMUS 2018 Tiina Larsson tarkastuslautakunnan puheenjohtaja ESITYKSEN AGENDA Sitovien taloudellisten tavoitteiden arviointi Strategisten avaintavoitteiden arviointi Lasten
Lisätiedot- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?
THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut
LisätiedotKeuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon!
VeTe Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Keuhkoahtaumataudin määritelmä VeTe Keuhkoahtaumataudille
LisätiedotCOCHRANE LIBRARY tietokannat. Merja Jauhiainen Työterveyslaitos Tietopalvelukeskus
COCHRANE LIBRARY tietokannat Merja Jauhiainen Työterveyslaitos Tietopalvelukeskus The Cochrane Collaboration - Cochrane yhteistyö Archie Cochrane, skotlantilainen epidemiologi 1972 "Effectiveness and Epidemiology:
LisätiedotKYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia
KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä vuonna kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2018
Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:
LisätiedotTerveydenhuollon vaikuttavuus mitä sillä haetaan? Säästöjä vai parempaa hoitoa?
Terveydenhuollon vaikuttavuus mitä sillä haetaan? Säästöjä vai parempaa hoitoa? Taina Mäntyranta lääkintöneuvos, STM Sidonnaisuudet: Käypä hoito: johtoryhmän jäsen Lääkkeiden hintalautakunta: varajäsen
LisätiedotInfektioiden hoito terveyskeskuksessa - mitä voisimme tehdä vielä paremmin? Tartuntatautipäivät 7.11.2006 Ulla-Maija Rautakorpi LT
Infektioiden hoito terveyskeskuksessa - mitä voisimme tehdä vielä paremmin? Tartuntatautipäivät 7.11.2006 Ulla-Maija Rautakorpi LT 1 Infektiot yksi suurista "kansantaudeista"? Vähintään viidennes kaikista
LisätiedotMitä on vaikuttava lääkehoito? Biologiset lääkkeet esimerkkinä. Vaikuttavuustavoitteet SOTE-johtamisen ytimeen
Mitä on vaikuttava lääkehoito? Biologiset lääkkeet esimerkkinä Antti Viitanen Toimitusjohtaja Novartis Finland Oy 11.11.2016 Vaikuttavuustavoitteet SOTE-johtamisen ytimeen Huomio resursseista ja rakenteista
LisätiedotTERVEYDENHUOLLON MENETELMIEN KARSINTA. Petra Falkenbach, TtM FinCCHTA,PPSHP
TERVEYDENHUOLLON MENETELMIEN KARSINTA Petra Falkenbach, TtM FinCCHTA,PPSHP 23.2.2018 Historiaa, onnistumisia Nykypäivää Antibiootit (40-luku) Avosydänleikkaukset ja sähköinen sydämentahdistin (50-luku)
LisätiedotNÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE. 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén
NÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén HOITOTYÖN TOIMINTAYMPÄRISTÖ MUUTTUU Terveydenhuollon tehtävänä on ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä laadukkaiden,
LisätiedotValtimotautiriskiin liittyvät Käypä hoitosuositukset. Tutkimus Päijät-Hämeen pth:n ja esh:n hoitajien keskuudessa
Valtimotautiriskiin liittyvät Käypä hoitosuositukset Tutkimus Päijät-Hämeen pth:n ja esh:n hoitajien keskuudessa Risto Kuronen Koulutusylilääkäri Päijät-Hämeen Perusterveydenhuollon yksikkö 29.5.2013 Kuronen,
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2017
Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:
LisätiedotRisto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu
Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa Tutkimus Tampereen yliopistollisen sairaalaan erityisvastuualueen ja Oulun kaupungin terveyskeskuksissa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto 2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-03-0178-1
LisätiedotMiten lonkkamurtumapotilaiden hoidon tasa-arvo toteutuu Suomessa?
Miten lonkkamurtumapotilaiden hoidon tasa-arvo toteutuu Suomessa? Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö Käypä hoito toimittaja, Duodecim Sidonnaisuudet Terveyden
LisätiedotHoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi tukee lääkehoitoja koskevaa päätöksenteko...
Page 1 of 4 JULKAISTU NUMEROSSA 1/2016 TEEMAT Hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi tukee lääkehoitoja koskevaa päätöksentekoa Piia Rannanheimo, Ulla Härkönen, Vesa Kiviniemi / Kirjoitettu 21.2.2016
LisätiedotStandardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto
Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla
LisätiedotKäyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa?
Käyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa? Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden
LisätiedotLääketeollisuus ry kevätseminaari VIISAITA PÄÄTÖKSIÄ KUSTANNUSVAIKUTTAVUUDELLA. Teija Kotomäki. Yhteiskuntasuhdejohtaja
Lääketeollisuus ry kevätseminaari VIISAITA PÄÄTÖKSIÄ KUSTANNUSVAIKUTTAVUUDELLA Vaikuttavuustieto ja mittaaminen. Miten ja millaista tietoa tulisi kerätä? Miten saadaan tietoa kustannusvaikuttavista ja
LisätiedotLiikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa
Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien
LisätiedotTarvitseeko kliinikko päätöksentukea?
Tarvitseeko kliinikko päätöksentukea? Kumppanuusforum 24.8.2017 Jonna Salonen Asiantuntijalääkäri, Tieto Finland Oy Erikoislääkäri, Carea jonna.salonen@tieto.com CDSS = Clinical Decision Support System
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ. PPSHP:n hoitoketjut. OT-keskustyöpaja Jarmo Salo. Hayl, Lapset ja nuoret, OYS
PPSHP:n hoitoketjut OT-keskustyöpaja 24.11.2017 Jarmo Salo Hayl, Lapset ja nuoret, OYS Hoitoketjun määritelmä hoitoketju on työkalu kehittämiseen ja yhteistyöhön Hoitoketju on työkalu, jonka avulla määritellään
LisätiedotTerveys ja talous 2016
Terveys ja talous 2016 15.9.2016 Tehokkuutta osaamisen kehittämiseen Oppiportin hyödyntämisen mahdollisuuksista Digidigi Digitalisaatio haastaa perinteiset toimintamallit ja muuttaa maailmaa, sosiaali-
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä
Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Maakuntaorganisaation rakentaminen & TKI resurssit 5.2.12019 Maria Virkki, LT, EMBA Hallintoylilääkäri, PHHYKY SOTE-palvelujen vaikuttavuus ja terveyshyöty
LisätiedotTuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin?
Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Kalevi Luoma To be or Well be IV seminaari Oulu 11.2.2010 Julkisen talouden kestävyysvaje Suomen julkisessa
Lisätiedotinen satunnaistettu hoitotutkimus julkaistiin Englannissa vuonna 1948. Tutkimus osoitti, että streptomysiini on tehokas hoito tuberkuloosiin
Käypä hoito -suositukset Antti Malmivaara Ylilääkäri, LKT, dosentti FinOHTA / Stakes Käypä hoito toimittaja, Duodecim Lääketieteessä ensimmäinen inen satunnaistettu hoitotutkimus julkaistiin Englannissa
LisätiedotMitä kuuluu, Käypä hoito? Minna Kaila ja Lauri Nuutinen
Tutkimus ja opetus Mitä kuuluu, Käypä hoito? Minna Kaila ja Lauri Nuutinen Ensimmäinen Käypä hoito -suositus ilmestyi vuonna 1997. Sittemmin uusia suosituksia on laadittu vajaan kymmenen vuosivauhdilla.
LisätiedotINTERNET-VIDEO HIV-HOIDON ALOITUKSEN TUKENA. Jussi Sutinen, Pia Lottonen, Pia Kivelä
INTERNET-VIDEO HIV-HOIDON ALOITUKSEN TUKENA Jussi Sutinen, Pia Lottonen, Pia Kivelä 02.02.2017 Taustaa: HIV-lääkityksen aloituskäynti PALJON informaatiota yhdellä kerralla Vastaanottotilanne ei aina otollisin
LisätiedotSuomalaisten hoitosuositusten käyttöönoton tutkimusta tarvitaan lisää
Asko Ahtiluoto, Minna Kaila, Jorma Komulainen, Marjukka Mäkelä ja Raija Sipilä Suomalaisten hoitosuositusten käyttöönoton tutkimusta tarvitaan lisää JOHDANTO. Järjestelmällisen katsauksen tavoitteena oli
LisätiedotHOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN TORJUNTA
HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN TORJUNTA 1. VIRTSAKATETRI-INFEKTION EHKÄISY 2. KANYYLI-INFEKTION EHKÄISY 3. KEUHKOKUUMEEN EHKÄISY 4. KÄSIHYGIENIA 5. MIKROBILÄÄKKEET 1 VIRTSAKATETRI-INFEKTION EHKÄISYKEINOJA
LisätiedotHyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold
Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold Reetta-Maija Luhta, ennaltaehkäisevän päihdetyön koordinaattori, perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
LisätiedotKohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää
Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Sanna Salanterä ja Heikki Korvenranta 16.09.2009 Kansallisen terveydenhuollon järjestämisestä vuoteen 2015 Alueellinen organisaatio ja järjestäminen Terveyden
LisätiedotAvohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015
Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Perusasiaa Tartuntatapa Esiintyy iholla ja nielussa Pisara- ja kosketustartunta
LisätiedotApulaisylilääkäri. Sädehoito. Tuija Wigren. TAYS Syövänhoidon vastuualue
Tuija Wigren Apulaisylilääkäri TAYS Syövänhoidon vastuualue Sädehoito Tähän asti kliininen auditointi ollut luonteeltaan informoiva ja sisältänyt neuvontaa monista perusvaatimuksista osittain päällekkäistä
LisätiedotKYSRES Herkkyysmääritysstandardi:
KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio,
LisätiedotTyypin 2 diabetes: omaseurannalla saavutettavat liikkumiskustannussäästöt
Tyypin 2 diabetes: omaseurannalla saavutettavat liikkumiskustannussäästöt Aapeli Leminen Nuorempi tutkija Historia- ja maantieteiden laitos Itä-Suomen yliopisto, Joensuu 30.8.2018 Aapeli Leminen 1 30.8.2018
LisätiedotMini-HTA Petra Falkenbach, TtM erikoissuunnittelija
Mini-HTA 19.9.2018 Petra Falkenbach, TtM erikoissuunnittelija Mini-HTA tausta Mini-HTA on tanskalaisten kehittämä menetelmä, jolla voidaan arvioida systemaattisesti terveydenhuollon menetelmän soveltuvuutta
LisätiedotTiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta. 3.12.2009 Leena Lodenius
Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta 3.12.2009 Leena Lodenius 1 Tutkimusnäytön hierarkia Näytön taso Korkein Systemaattinen katsaus ja Meta-analyysi Satunnaistettu kontrolloitu kliininen
Lisätiedot40 vuotta potilaan parhaaksi
40 vuotta potilaan parhaaksi TULE-potilaiden hoidon kehittäminen Hyvinkään sairaanhoitoalueella Liisamari Krüger Fysiatrian erikoislääkäri, LT Osastonylilääkäri HUS/Hyvinkään sairaala HS 10.11./ HS 11.11.
LisätiedotMoniammatillisen yhteistyön osa-alueet ja verkostoneuvottelu. Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa
Moniammatillisen yhteistyön osa-alueet ja verkostoneuvottelu Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa Moniammatillinen yhteistyö Suomen kielessä vain yksi moniammatillisuutta kuvaava käsite,
LisätiedotSuomessa käytetään Pohjoismaista eniten mikrobilääkkeitä avohoidossa
Työssä lääkeinfo Annikka Kalliokoski, Erkki Elonen, Tiina Hetemaa, Juhana E. Idänpään-Heikkilä, Jorma Lahtela, Esa Leinonen, Maria Paile-Hyvärinen, Jaana Puhakka Tommi Maunuksela LK mikrobiologia ja immunologia
LisätiedotKatsaus menetelmien arviointiin Suomessa, mitä on saatu aikaan. Risto Roine Professori Itä-Suomen yliopisto Ylilääkäri, HUS ja KYS
Katsaus menetelmien arviointiin Suomessa, mitä on saatu aikaan Risto Roine Professori Itä-Suomen yliopisto Ylilääkäri, HUS ja KYS Terveydenhuollon käytettävissä olevat resurssit ovat rajalliset ja niiden
LisätiedotHoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen
Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön
LisätiedotTerveyden edistämisen vaikutus vai vaikuttavuus? Vaikuttavuuden seurannan mahdollisuudet
Terveyden edistämisen vaikutus vai vaikuttavuus? Vaikuttavuuden seurannan mahdollisuudet 04.02.2014 HUSn kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistäjien yhteistapaaminen Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija
LisätiedotInfektiopotilaat terveyskeskuksessa
Ulla-Maija Rautakorpi Solja Nyberg Pekka Honkanen Timo Klaukka Helena Liira Marjukka Mäkelä Erkki Palva Risto Roine Hannu Sarkkinen Pentti Huovinen Infektiopotilaat terveyskeskuksessa MIKSTRA-ohjelman
LisätiedotINTO2018 Infektioiden torjuntapaïvaẗ
INTO2018 Infektioiden torjuntapaïvaẗ VIRTSATIEINFEKTIOT Mikrobilaä kekaÿto n sudenkuopat Maarit Wuorela, oyl Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Astra, Boehringer-Ingelheim, Lilly, MSD, Novo, Novartis, Orion,
LisätiedotMuistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki
Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,
LisätiedotNäyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!
Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa
LisätiedotVERTAISRYHMÄMENTOROINTI HANKKEEN JUURRUTTAMISEN MENETELMÄNÄ
VERTAISRYHMÄMENTOROINTI HANKKEEN JUURRUTTAMISEN MENETELMÄNÄ Lapsen hyvä arki 2 hanke Kallion ja Selänteen peruspalvelukuntayhtymät Maria Myllymäki Varhaiskasvatuksen opiskelija Oulun yliopisto Mentorointi
Lisätiedotkäytöstä Minna-Maarit Ampio Sairaanhoitaja / Tutkimushoitaja YAMK opiskelija (Hyvinvointiteknologia) Terveyspalveluiden analytiikka -koulutusohjelma
EBMeDS TYÖKAVERINAkokemuksia päätöksentuen käytöstä Minna-Maarit Ampio Sairaanhoitaja / Tutkimushoitaja YAMK opiskelija (Hyvinvointiteknologia) Terveyspalveluiden analytiikka -koulutusohjelma Pilottijakso
LisätiedotMIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014
MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014 Seuraavissa taulukoissa tutkittujen tapausten lukumäärä ja niistä lasketut prosenttiluvut on ilmoitettu potilaittain. Esitettyjä lukuja arvioitaessa on huomioitava,
LisätiedotYHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA
1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)
LisätiedotTerveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala
Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden
LisätiedotParemman elämän puolesta
Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä
LisätiedotSote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä
Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Kirsi Varhila ylijohtaja, STM Tuottavuuden peruskaava Management of resources TARGET INPUT resources PROCESS methods OUTPUT PRODUCTIVITY INPUT/
LisätiedotTutkimus kehittää terveyskeskustyötä. Akateemisen terveyskeskuksen rekryseminaari Kotkassa
Tutkimus kehittää terveyskeskustyötä Akateemisen terveyskeskuksen rekryseminaari Kotkassa 29.8.2014 Akateeminen terveyskeskus Tieteestä toiminnaksi Akateeminen terveyskeskus Ensimmäinen perusterveydenhuollon
LisätiedotTausta tutkimukselle
Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti
LisätiedotWHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä
Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 1 WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Mielenterveystyön yhteistyökokous Vaasa 19.4.2007 pvm/nn Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 2 Taustaa
LisätiedotKotiutushoitajatoiminta sisätautiosastolla A32 käytäntö ja hyödyt Päivi Ilkka
Kotiutushoitajatoiminta sisätautiosastolla A32 käytäntö ja hyödyt Osasto A32 34-paikkainen akuutti sydäntautien vuodeosasto hoitoajat lyhyet; noin 4vrk nopea vaihtuvuus päivystyspotilaiden osuus 50 % kotiutuksia
LisätiedotSÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN
Terveyden edistämisen hyvien käytäntöjen kehittäminen ja välittäminen SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN Mervi Siekkinen, projektisuunnittelija TH hanke 20.10.2011
LisätiedotEettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto
Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava
LisätiedotRAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET
1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.
LisätiedotSuomalainen Lääkäriseura Duodecim. Hoitosuositusten toimeenpano
Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Hoitosuositusten toimeenpano Vammalan Kirjapaino Oy Vammala 2003 Kansi: Irene Manninen-Mäkelä ISBN-952-99146-0-1 2 Hoitosuositusten toimeenpano KIRJOITTAJAT Taina Mäntyranta
Lisätiedot