Suomessa käytetään Pohjoismaista eniten mikrobilääkkeitä avohoidossa

Transkriptio

1 Työssä lääkeinfo Annikka Kalliokoski, Erkki Elonen, Tiina Hetemaa, Juhana E. Idänpään-Heikkilä, Jorma Lahtela, Esa Leinonen, Maria Paile-Hyvärinen, Jaana Puhakka Tommi Maunuksela LK mikrobiologia ja immunologia Pentti Huovinen LKT, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri, professori mikrobiologia ja immunologia Jaana Vuopio LKT, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri, professori mikrobiologia ja immunologia, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, bakteeri-infektiot-yksikkö Suomessa käytetään Pohjoismaista eniten mikrobilääkkeitä avohoidossa Mikrobilääkkeiden kokonaiskulutus avohoidossa on ollut Suomessa 00-luvulla tasaista, mutta eri lääkeryhmien osuuksissa on tapahtunut muutoksia. Amoksisilliini-klavulaanihapon käyttö on kolminkertaistunut, ja makrolidien käyttö on vähentynyt 00-luvulla. Kulutuksessa on merkittäviä eroja sairaanhoitopiireittäin. Mikrobilääkekulutuksen seuranta käyttöaiheittain olisi tärkeää vallitsevien hoitokäytäntöjen arvioimiseksi. Suomessa kulutettiin 7 % mikrobilääkkeistä avohoidossa ja 1,7 miljoonaa suomalaista sai ainakin yhden mikrobilääkekuurin vuonna 13 (1,2). Siten mikrobilääkekulutus avohoidossa vaikuttaa resistenttien bakteerien leviämiseen ja normaaliin mikrobistoon kohdistuvaan valintapaineeseen merkittävästi (3). Mikrobilääkkeistä aiheutuu vuosittain myös huomattavia kustannuksia: esimerkiksi vuonna 13 niitä ostettiin noin 44 miljoonalla eurolla (2). Tämän artikkelin tarkoituksena on tarkastella mikrobilääkkeiden kulutuksessa avohoidossa tapahtuneita muutoksia ja pohtia niiden syitä. Kulutuksella tarkoitetaan aina kulutusta avohoidossa, ellei toisin mainita. Tiedot Suomen mikrobilääkekulutuksesta saatiin Fimean lääkekulutusrekisteristä, joka perustuu lääketukkukauppojen myyntiin apteekeille (1). Mikrobilääkkeiden kulutus ilmaistaan lääkkeen määritellyllä vuorokausiannoksella, joka on suhteutettu väestöön (defined daily Amoksisilliini-klavulaanihapon kulutus oli poikkeuksellisen suurta Varsinais-Suomessa. dose, DDD/1 000 as./vrk). Se ilmoittaa teoreettisesti sen osuuden väestöstä, joka on käyttänyt tyypillisen päiväannoksen verran valmistetta päivittäin (1). Apteekeista lunastettuihin resepteihin perustuva mikrobilääkkeiden ikäryhmittäinen käyttö on poimittu Kelan reseptitietokannasta (2). Pohjoismaiden kulutuslukuja on kerätty interaktiivisesta ESAC-Net-tietokannasta (4) ja maiden omista tilastojulkaisuista (5,6). Islanti ei ole mukana, koska avohoidon kulutuslukuja ei ole sieltä saatavilla. Mikrobilääkkeiden kulutusta on verrattu Käypä hoito -suositusten mikrobilääkevaihtoehtoihin. Vuotuisten epidemioiden ja resistenssitilanteen vaikutus kulutukseen on pyritty huomioimaan THL:n tartuntatautirekisterin (7) ja suomalaisen mikrobilääkeresistenssin tutkimusryhmän FINRES-raporttien pohjalta (). Kuluttajien asenteita ja tietämystä mikrobilääkkeistä on kerätty Euroopan komission tekemästä Eurobarometri-kyselystä (9). Ruotsissa kulutus on laskussa Vuosina Suomessa käytettiin avohoidossa keskimäärin 26 % enemmän mikrobilääkkeitä kuin Ruotsissa, 23 % enemmän kuin Tanskassa ja 17 % enemmän kuin Norjassa (kuvio 1). Suomessa kulutus oli 1,3 DDD/1 000 as./vrk vuonna 13, mikä on lähellä 00-luvun keskiarvoa 1,5 DDD/1 000 as./ vrk. Kulutus on vaihdellut seuranta-aikana keskimäärin 4 % vuodessa. Vuosien 01 ja 11 mykoplasmaepidemiat sekä vuoden 11 influenssa B -virusepidemia heijastuvat etenkin hengitystieinfektioiden hoitoon tarkoitettujen mikrobilääkkeiden kulutukseen Suomessa (kuvio 2). Meillä väestöön suhteutettuna suurin mikrobilääkkeiden kuluttajaryhmä ovat alle 4-vuotiaat lapset. Heistä 40 % sai vähintään yhden mikrobilääkereseptin vuonna 13. Toiseksi suurin kuluttajaryhmä ovat yli 75-vuotiaat, ja vähiten mikrobilääkkeitä kuluttivat -vuotiaat (1,2). Suomen mikrobilääkekulutus on pohjoismaisittain suurta, mutta silti alle eurooppalaisen keskiarvon (4). Avohoidon kokonaiskulutus on Suomessa ja Norjassa ollut melko tasaista Suomen Lääkärilehti 36/15 vsk

2 Kirjallisuutta 1 Fimea Lääkealan turvallisuus ja kehittämiskeskus. Lääkemyyntitilasto. Internet: kulutustiedot 2 Kansaneläkelaitos. Tilasto korvatuista resepteistä. Internet: 3 Huovinen P. Bakteeriston merkitys terveydelle avautuu vähitellen. Suom Lääkäril 13;6: ECDC. Antimicrobial consumption interactive database (ESAC-Net). Internet: europa.eu/en/healthtopics/ antimicrobial_resistance/ esac-net-database 5 Swedish Public Health Agency, National Veterinary Institute. SWEDRES-SVARM 13 Use of antimicrobials and occurrence of antimicrobial resistance in Sweden. Internet: 6 Statens Serum Institut, National Veterinary Institute, National Food Institute. DANMAP 13 Use of antimicrobial agents and occurrence of antimicrobial resistance in bacteria from food animals, food and humans in Denmark. Raportti 9/. 7 Jaakola S, Lyytikäinen O, Rimhanen-Finne R ym. Tartuntataudit Suomessa 13. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti /. Jalava J. FiRE-työryhmä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. FINRES 13 Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa. Työpaperi 35/. KUVIO luvulla, kun taas Tanskassa se on kasvanut kolmanneksella 00-luvulla. Ruotsissa kulutus on puolestaan vähentynyt vuodesta 00 lähtien keskimäärin 1,4 % vuodessa (kuvio 1). Mikrobilääkekulutuksen vertailua eri Pohjoismaissa vaikeuttavat ikärakenteen, sairastuvuuden, tilastointitapojen, hoitosuositusten ja infektioepidemioiden erot. Amoksisilliini-klavulaanihapon käyttö on kasvussa Yksittäisistä mikrobilääkeaineista ovat Suomessa olleet 00-luvulla käytetyimpiä amoksisilliini, doksisykliini ja kefaleksiini. Vuonna 13 niiden osuus avohoidon mikrobilääkekulutuksesta oli 42 % ja reseptien lukumäärä yli 1,5 miljoonaa kappaletta. Myös amoksisilliini-klavulaanihappoa käytetään runsaasti. Vuonna 13 sitä käytettiin Suomessa lähes kuusinkertainen määrä Ruotsiin verrattuna (5). Valmisteen kulutus on Suomessa kolminkertaistunut 00-luvulla, vaikka tämä ei ole järkevää mikrobilääkeresistenssitilanteen kannalta (). Esimerkiksi lapsen akuutin korvatulehduksen hoitoon amoksisilliini-klavulaanihappoa suositellaan vasta, jos vaste penisilliiniin tai amoksisilliiniin on huono tai jos välikorvaeritteen bakteeriviljelyssä kasvaa beetalaktamaasia tuottava bakteeri (11). Bakteeriperäisen sivuontelotulehduksenkin hoidossa amoksisilliiniklavulaanihappo on vasta toissijainen mikrobilääke (). Mikrobilääkkeiden kokonaiskulutus avohoidossa Pohjoismaissa vuosina (4) Suomi Tanska Norja Ruotsi Kefalosporiinien kulutus on Suomessa moninkertaista muihin Pohjoismaihin verrattuna. Esimerkiksi vuosina ensimmäisen polven kefalosporiineja kulutettiin Suomessa yli kahdeksan kertaa enemmän kuin Ruotsissa (4). Ruotsissa esimerkiksi ihoinfektioiden hoidossa käytetään stafylokokkipenisilliinejä useammin kuin kefalosporiineja (13). Selvästi käytetyin kefalosporiini Suomessa on kefaleksiini, jonka osuus ryhmän kulutuksesta oli 97 % vuonna 13. Toisen ja kolmannen sukupolven kefalosporiineja käytetään avohoidossa vain harvoin. Tetrasykliinien kulutus on meillä suurempaa kuin muissa Pohjoismaissa (kuvio 3). Doksisykliini on tetrasykliiniryhmän lääkkeistä käytetyin noin 60 %:n osuudella. Hengitystieinfektioepidemiat heijastuivat todennäköisesti doksisykliinin käytön runsaana vaihteluna (). Esimerkiksi vuonna 11 influenssaepidemian aikaan käytettiin doksisykliiniä 26 % enemmän kuin edellisvuonna. Lymesykliinin myyntiluvut ovat kaksinkertaistuneet kymmenessä vuodessa. Perinteisen fenoksimetyylipenisilliinin eli V- penisilliinin käyttö on laskenut Suomessa kolmanneksella 00-luvulla (kuvio 2). V-penisilliini on yhä ensisijainen vaihtoehto beetahemolyyttisen A-streptokokin aiheuttamissa nieluinfektioissa ja ruusuinfektion jatkohoidossa (15,). V-penisilliini on käytetyin penisilliiniryhmän mikrobilääke Ruotsissa ja Tanskassa (5,6). Ruotsissa sen käyttöön kannustetaan, ja laajakirjoisemman amoksisilliinin käyttö on siksi siellä harvinaisempaa kuin Suomessa. Mikrobilääkeresistenssin torjumiseen tähtäävän Ruotsin Strama-organisaation tavoite on, että 0 % alle 6-vuotiaiden lasten hengitystieinfektioista hoidettaisiin V-penisilliinillä (17). Makrolidien käyttö on vähentynyt Kaikkien makrolidivalmisteiden käyttö on Suomessa vähentynyt 00-luvulla ja niiden osuus kulutuksesta oli vuonna 13 enää 6 % (kuvio 3). Eniten tämän ryhmän lääkkeistä käytettiin atsitromysiiniä, josta vuonna 13 lunastettiin reseptiä. Reseptimäärien perusteella atsitromysiini oli alle 4-vuotiaiden lasten hoidossa kolmanneksi käytetyin mikrobilääke. Makrolidien käytön vähentyminen johtunee siitä, että resistenssitilanteen huonontumisesta tiedotettiin 00-luvun alussa laajasti (1). Käypä hoito -suosituksen mukaan makrolidit eivät 2260 Suomen Lääkärilehti 36/15 vsk 70

3 9 European Commission, Directorate-General for Health and Consumers (DG SANCO), Directorate-General for Communication (DG COMM Research and Speechwriting Unit). Special Eurobarometer 407 Antimicrobial resistance. Euroopan komission raportti 11/13. Virta L. Antibioottien käyttö on lisääntynyt kouluikäisillä. Sic! Lääketietoa Fimeasta. ;4. 11 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n,suomen Otolaryngologiyhdistys ry:n ja Suomen Yleislääketieteen yhdistys ry:n asettama työryhmä. Välikorvatulehdus (äkillinen). Päivitetty Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Korva-, nenä- ja kurkkutaudit - Pään ja kaulan kirurgia ry:n asettama työryhmä. Sivuontelotulehdus. Päivitetty Läkemedelsverket, Strama. Farmakologisk behandling av bakteriella hud- och mjukdelsinfektioner ny rekommendation. Information från Läkemedelsverket. 09;5: 27. Huovinen P, Paakkari P, Klaukka T, Palva E. Bakteerilääkkeiden kulutus laskusuunnassa. Suom Lääkäril 06;61: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen, Suomen Otolaryngologiyhdistyksen, Suomen Infektiolääkärit ry:n ja Kliiniset mikrobiologit ry:n asettama työryhmä. Nielutulehdus. Päivitetty Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Ihotautilääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Ihon bakteeri-infektiot. Päivitetty Strama. Stramas mål för antibiotikaanvändning inom öppen vård. 1 Mikstra-työryhmä. Lisää harkintaa makrolidien ensilinjan käyttöön - Pneumokokkien resistenssi makrolideille lisääntymässä. Suom Lääkäril 00;55: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen, Suomen Infektiolääkärit ry:n ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Alahengitystieinfektiot (aikuiset). Julkaistu Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Nefrologiyhdistys ry:n, Kliiniset Mikrobiologit ry:n, Suomen Infektiolääkärit ry:n, Suomen Kliinisen Kemian Erikoislääkäriyhdistys ry:n, Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n, Suomen Urologiyhdistyksen ja Suomen yleislääketieteen yhdistys ry:n asettama työryhmä. Virtsatieinfektiot. Päivitetty ole ylempien hengitystieinfektioiden ensisijaislääkkeitä. Niitä ei suositella myöskään aikuisten avohoitoperäisen keuhkokuumeen hoitoon pneumokokkien makrolidiresistenssin vuoksi, eikä makrolidia suositella käytettäväksi ainoana mikrobilääkkeenä keuhkoklamydian tai mykoplasman aiheuttamaa keuhkokuumetta epäiltäessä (19). Ruotsissa makrolidien kulutus on puoliintunut 00-luvulla (4). KUVIO 2. Virtsatieinfektioiden hoidossa käytettävät mikrobilääkkeet Aikuisen naisen komplisoitumattoman virtsatieinfektion hoitoon suositellaan ensisijaisesti nitrofurantoiinia, pivmesillinaamia tai trimetopriimia (). Trimetopriimin, sulfatrimetopriimien ja nitrofurantoiinin käyttö on vähentynyt 00-luvulla, kun taas pivmesillinaamin kulutus on kasvanut 70 %. Trimetopriimille resistenttien E. coli -bakteerien määrä on yhä kasvussa, ja vuonna 13 suomalaisista virtsaviljelynäytteistä 19 %:ssa kasvoi trimetopriimille resistenttejä kolibakteereita (). Ruotsissa resistenssi on hieman yleisempää, eikä trimetopriimia enää suositella ensisijaisena lääkevaihtoehtona naisen kystiitin hoitoon (5,21). Trimetopriimin käyttö onkin Ruotsissa puolittunut viidessä vuodessa (5). Tanskassa suuntaus on päinvastainen. Siellä trimetopriimin käyttö kystiitin hoitoon on yleistynyt ja pivmesillinaamin kulutus puolestaan vähentynyt (6). Fluorokinolonien osuus mikrobilääkkeiden kulutuksesta oli vuonna 13 noin 5 %, eikä se ole enää suurentunut merkittävästi 00-luvulla (kuvio 2). Kuitenkin samaan aikaan kinoloniryhmän käytetyimmän lääkkeen siprofloksasiinin kulutus on lisääntynyt noin 60 %. Virtsanäytteistä kasvavien E. coli -bakteerien fluorokinoloniresistenssi on lisääntymässä, ja se on nykyisin noin 7 % (). Fluorokinolonien tullessa markkinoille niitä suositeltiin jopa virtsatieinfektioiden ehkäisyyn (22). Nykyiset suositukset rajaavat niiden käytön erityistilanteisiin. Strama on asettanut Ruotsissa vuonna 09 tavoitteeksi, että kaikista naisten komplisoitumattomiin virtsatieinfektioihin määrätyistä antibiooteista enintään % saisi olla fluorokinoloneja (17). Ruotsissa fluorokinolonien käyttö on vähentynyt noin 5 % vuodessa. Pohjoismaista Yleisimpien avohoidossa käytettyjen mikrobilääkkeiden kulutus Suomessa vuosina (1). 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0, Tetrasykliinit Amoksisilliini 1. polven kefalosporiinit Fenoksimetyylipenisilliini Amoksisilliini-klavulaanihappo Sulfonamidit ja trimetopriimivalmisteet Makrolidit Fluorokinolonit Suomen Lääkärilehti 36/15 vsk

4 21 Läkemedelsverket, Strama. Nedre urinvägsinfektion (UVI) hos kvinnor Behandlingsrekommendation. Information från Läkemedelsverket 07;2: Lumio J. Fluorokinolonien käyttö. Aikakauskirja Duodecim 1999;115: Peleg AY, Paterson DL. Modifying antibiotic prescribing in primary care. Clin Infect Dis 06;42: Rautakorpi U-M, Huikko S, Honkanen P ym. The Antimicrobial Treatment Strategies (MIKSTRA) program: a 5-year follow-up of infection-specific antibiotic use in primary health care and the effect of implementation of treatment guidelines. Clin Infect Dis 06;42: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Mikrobilääkehoidon Strategiat Infektiopotilaat terveyskeskuksessa. MIKSTRA-ohjelman loppuraportti, en/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/ hankkeet-ja-ohjelmat/ hankkeet/ Läkemedelsverket, SMI, Strama. Behandlingsrekommendationer för vanliga infektioner i öppenvård. Hoitosuositustiivistelmät, KUVIO 3. vähiten fluorokinoloneja käytetään Tanskassa, jossa kulutus on kuitenkin kasvanut (4). Sairaanhoitopiirien väliset erot ovat suuria Vuosien keskikulutuksen perusteella vähiten mikrobilääkkeitä käytettiin Vaasan ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiireissä ja eniten Pohjois-Savossa ja Satakunnassa (kuvio 4). Vaasan sairaanhoitopiirissä mikrobilääkkeiden keskikulutus oli noin viidenneksen pienempi kuin koko Suomen kulutuksen keskiarvo. Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla mikrobilääkkeiden käyttö on 00-luvulla vähentynyt 25 %. Lapissa käyttömäärät ovat kasvaneet viime vuosina mutta ne ovat edelleen Suomen keskiarvoa pienempiä (1). Mikrobilääkkeiden alaryhmien ja yksittäisten lääkeaineiden kulutusta vertailtaessa erot ovat suurempia. Esimerkiksi fluorokinoloneja kulutettiin väestöön suhteutettuna vuosina Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä yli puolet enemmän kuin Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä. Varsinais-Suomessa myös amoksisilliini-klavulaanihapon kulutus oli poikkeuksellisen suurta. Sitä käytettiin keskimäärin 60 % enemmän kuin muualla Suomessa. Amoksisilliinia ja V-penisilliiniä käytettiin eniten Ahvenanmaalla, missä kefaleksiinin, amoksisilliini-klavulaanihapon ja makrolidien käyttö taas oli vähäisintä koko maassa. Syitä kulutuksen eroihin sairaanhoitopiireissä on vaikea päätellä. Mitä potilaat tietävät mikrobilääkkeistä? Vuoden 13 Eurobarometri-kyselytutkimuksessa selvisi, että suomalaisten mikrobilääketietoisuus on hieman heikentynyt vuodesta 09. Suomalaisista 74 % tiesi, etteivät antibiootit tehoa vilustumiseen ja flunssaan, mutta 39 % vastanneista luuli, että antibiooteilla voidaan hoitaa virustauteja. Suomalaiset tiesivät hyvin antibioottien tehon heikentymisestä ja haittavaikutuksista. Vajaa puolet kyselyyn vastanneista suomalaisista ilmoitti saaneensa tietoa turhista antibioottikuureista vuoden aikana, ja 7 % piti lääkäriä luotettavana tietolähteenä. Naiset antoivat kyselyssä enemmän oikeita vastauksia kuin miehet. Pohjoismaissa tietämys mikrobilääkkeistä oli selvästi paremmalla tasolla kuin muissa Euroopan maissa (9). Lääkärien kannattaa vastedeskin kertoa potilaille, missä tilanteissa mikrobilääkkeitä tarvitaan, missä ei. Mikrobilääkkeiden kulutus avohoidossa Pohjoismaissa vuonna 13 (4) Suomi Tanska Norja Ruotsi Fluorokinolonit (J01MA) Sulfonamidit ja trimetopriimit (J01E) Makrolidit, linkosamidit ja streptogramiinit (J01F) Muut mikrobilääkkeet (J01B, G, R, X) Muut beetalaktaamit, kefalosporiinit (J01D) Tetrasykliinit (J01A) Penisilliinit (J01C) Kulutukseen voidaan vaikuttaa Ruotsi ja Tanska ovat nykyään ainoat Pohjoismaat, jotka tuottavat diagnooseihin perustuvia kulutustilastoja. Esimerkiksi vuonna 13 ruotsalaiseen PRIS-rekisteriin saatiin 74 terveyskeskuksesta tietoja, joiden avulla voitiin seurata mikrobilääkereseptien määräämistä potilaan iän, sukupuolen, laboratoriotulosten ja diagnoosin perusteella. Yleisimmät mikrobilääkkeiden käyttöaiheet olivat hengitystieinfektiot, nieluinfektiot ja välikorvatulehdukset. Rekisterin avulla on myös havaittu, että Ruotsissa lääkärit määräävät akuuttiin keuhkoputkitulehdukseen entistä harvemmin mikrobilääkkeitä (5). Tietojen avulla Strama on asettanut kansallisia tavoitteita mikrobilääkkeiden käytön ohjaamiseksi (17). Vastaavanlaisen järjestelmän avulla Suomessakin voitaisiin tarkemmin seurata, noudattavatko lääkärien mikrobilääkkeiden määräämiskäytännöt Käypä hoito -suosituksia ja puuttua mahdollisiin epäkohtiin. Vielä 00-luvun alussa Suomi oli edelläkävijämaa mikrobilääkkeiden kulutuksen seurannassa käyttöaiheittain 2262 Suomen Lääkärilehti 36/15 vsk 70

5 27 Tähtinen P, Laine MK, Huovinen P, Jalava J, Ruuskanen O, Ruohola A. A placebo-controlled trial of antimicrobial treatment for acute otitis media. N Engl J Med 11;364: Euroopan komissio. Horizon Prizes better use of antibiotics. Kilpailu 15. ec.europa.eu/ research/horizonprize/index. cfm?prize=better-use-antibiotics Suomalaisten mikrobilääketietoisuus on hieman heikentynyt vuodesta 09. (23,24). Seurantaa toteuttanut MIKSTRA-ohjelma jouduttiin lopettamaan pitkälti resurssien puutteen vuoksi (25). Toiveet asetettiin siihen, että vastaavat aineistot voitaisiin tuottaa kansallisen potilasrekisterin avulla. Tämä ei ole toistaiseksi kuitenkaan toteutunut. Mikrobilääkkeiden käytön trendien seuraaminen on tärkeää vallitsevien hoitokäytäntöjen arvioimiseksi. Usein käytön erot eivät ole selitettävissä suosituksilla tai muilla rationaalisilla syillä. Mielenkiintoista kuitenkin on, että suomalaiset Käypä hoito -suositukset antavat usein mahdollisuuden käyttää laajempaa ensisijaislääkkeiden valikoimaa kuin Ruotsissa. Ruotsissa lääkesuositukset myös poikkeavat Suomen vastaavista suosituksista (26). Tarvitaan kuitenkin lisätutkimuksia, ennen kuin voidaan arvioida, onko lääkkeiden käytön ja suositusten eroilla vaikutusta tärkeimpien bakteeripatogeenien resistenssitilanteeseen. Ajantasainen tieto epidemioista ja tärkeimpien bakteerien resistenssitilanteesta ohjaa mikrobilääkkeiden käyttöä. Avohoidon infektioiden mikrobiologisten pikadiagnostisten menetelmien kehittäminen ja käyttöönotto auttaisi todennäköisesti kohdentamaan mikrobilääkitystä (27). Euroopan komissio onkin luvannut maksaa miljoonan euron palkinnon sille henkilölle tai työryhmälle, joka kehittää mikrobilääkkeiden käyttöä parantavan pikadiagnostisen menetelmän (2). Kiitämme Annikka Kalliokoskea (Fimea), Tinna Voipiota (Fimea) ja Timo Partiota (Kelan aktuaari- ja tilasto-osasto). KUVIO 4. Mikrobilääkkeiden keskikulutus (DDD/1 000 as./vrk) sairaanhoitopiireittäin (1). 19,5 21,2 17, 19,5,1 17,,4, Pohjois-Savo Satakunta Varsinais-Suomi Kymenlaakso Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa HUS Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Kainuu Ahvenanmaa Pohjois-Karjala Itä-Savo Etelä-Karjala Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Lappi Keski-Suomi Päijät-Häme Länsi-Pohja Vaasa DDD/1 000 as./vrk Suomen Lääkärilehti 36/15 vsk