Suomessa käytetään Pohjoismaista eniten mikrobilääkkeitä avohoidossa

Save this PDF as:
Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomessa käytetään Pohjoismaista eniten mikrobilääkkeitä avohoidossa"

Transkriptio

1 Työssä lääkeinfo Annikka Kalliokoski, Erkki Elonen, Tiina Hetemaa, Juhana E. Idänpään-Heikkilä, Jorma Lahtela, Esa Leinonen, Maria Paile-Hyvärinen, Jaana Puhakka Tommi Maunuksela LK mikrobiologia ja immunologia Pentti Huovinen LKT, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri, professori mikrobiologia ja immunologia Jaana Vuopio LKT, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri, professori mikrobiologia ja immunologia, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, bakteeri-infektiot-yksikkö Suomessa käytetään Pohjoismaista eniten mikrobilääkkeitä avohoidossa Mikrobilääkkeiden kokonaiskulutus avohoidossa on ollut Suomessa 00-luvulla tasaista, mutta eri lääkeryhmien osuuksissa on tapahtunut muutoksia. Amoksisilliini-klavulaanihapon käyttö on kolminkertaistunut, ja makrolidien käyttö on vähentynyt 00-luvulla. Kulutuksessa on merkittäviä eroja sairaanhoitopiireittäin. Mikrobilääkekulutuksen seuranta käyttöaiheittain olisi tärkeää vallitsevien hoitokäytäntöjen arvioimiseksi. Suomessa kulutettiin 7 % mikrobilääkkeistä avohoidossa ja 1,7 miljoonaa suomalaista sai ainakin yhden mikrobilääkekuurin vuonna 13 (1,2). Siten mikrobilääkekulutus avohoidossa vaikuttaa resistenttien bakteerien leviämiseen ja normaaliin mikrobistoon kohdistuvaan valintapaineeseen merkittävästi (3). Mikrobilääkkeistä aiheutuu vuosittain myös huomattavia kustannuksia: esimerkiksi vuonna 13 niitä ostettiin noin 44 miljoonalla eurolla (2). Tämän artikkelin tarkoituksena on tarkastella mikrobilääkkeiden kulutuksessa avohoidossa tapahtuneita muutoksia ja pohtia niiden syitä. Kulutuksella tarkoitetaan aina kulutusta avohoidossa, ellei toisin mainita. Tiedot Suomen mikrobilääkekulutuksesta saatiin Fimean lääkekulutusrekisteristä, joka perustuu lääketukkukauppojen myyntiin apteekeille (1). Mikrobilääkkeiden kulutus ilmaistaan lääkkeen määritellyllä vuorokausiannoksella, joka on suhteutettu väestöön (defined daily Amoksisilliini-klavulaanihapon kulutus oli poikkeuksellisen suurta Varsinais-Suomessa. dose, DDD/1 000 as./vrk). Se ilmoittaa teoreettisesti sen osuuden väestöstä, joka on käyttänyt tyypillisen päiväannoksen verran valmistetta päivittäin (1). Apteekeista lunastettuihin resepteihin perustuva mikrobilääkkeiden ikäryhmittäinen käyttö on poimittu Kelan reseptitietokannasta (2). Pohjoismaiden kulutuslukuja on kerätty interaktiivisesta ESAC-Net-tietokannasta (4) ja maiden omista tilastojulkaisuista (5,6). Islanti ei ole mukana, koska avohoidon kulutuslukuja ei ole sieltä saatavilla. Mikrobilääkkeiden kulutusta on verrattu Käypä hoito -suositusten mikrobilääkevaihtoehtoihin. Vuotuisten epidemioiden ja resistenssitilanteen vaikutus kulutukseen on pyritty huomioimaan THL:n tartuntatautirekisterin (7) ja suomalaisen mikrobilääkeresistenssin tutkimusryhmän FINRES-raporttien pohjalta (). Kuluttajien asenteita ja tietämystä mikrobilääkkeistä on kerätty Euroopan komission tekemästä Eurobarometri-kyselystä (9). Ruotsissa kulutus on laskussa Vuosina Suomessa käytettiin avohoidossa keskimäärin 26 % enemmän mikrobilääkkeitä kuin Ruotsissa, 23 % enemmän kuin Tanskassa ja 17 % enemmän kuin Norjassa (kuvio 1). Suomessa kulutus oli 1,3 DDD/1 000 as./vrk vuonna 13, mikä on lähellä 00-luvun keskiarvoa 1,5 DDD/1 000 as./ vrk. Kulutus on vaihdellut seuranta-aikana keskimäärin 4 % vuodessa. Vuosien 01 ja 11 mykoplasmaepidemiat sekä vuoden 11 influenssa B -virusepidemia heijastuvat etenkin hengitystieinfektioiden hoitoon tarkoitettujen mikrobilääkkeiden kulutukseen Suomessa (kuvio 2). Meillä väestöön suhteutettuna suurin mikrobilääkkeiden kuluttajaryhmä ovat alle 4-vuotiaat lapset. Heistä 40 % sai vähintään yhden mikrobilääkereseptin vuonna 13. Toiseksi suurin kuluttajaryhmä ovat yli 75-vuotiaat, ja vähiten mikrobilääkkeitä kuluttivat -vuotiaat (1,2). Suomen mikrobilääkekulutus on pohjoismaisittain suurta, mutta silti alle eurooppalaisen keskiarvon (4). Avohoidon kokonaiskulutus on Suomessa ja Norjassa ollut melko tasaista Suomen Lääkärilehti 36/15 vsk

2 Kirjallisuutta 1 Fimea Lääkealan turvallisuus ja kehittämiskeskus. Lääkemyyntitilasto. Internet: kulutustiedot 2 Kansaneläkelaitos. Tilasto korvatuista resepteistä. Internet: 3 Huovinen P. Bakteeriston merkitys terveydelle avautuu vähitellen. Suom Lääkäril 13;6: ECDC. Antimicrobial consumption interactive database (ESAC-Net). Internet: europa.eu/en/healthtopics/ antimicrobial_resistance/ esac-net-database 5 Swedish Public Health Agency, National Veterinary Institute. SWEDRES-SVARM 13 Use of antimicrobials and occurrence of antimicrobial resistance in Sweden. Internet: 6 Statens Serum Institut, National Veterinary Institute, National Food Institute. DANMAP 13 Use of antimicrobial agents and occurrence of antimicrobial resistance in bacteria from food animals, food and humans in Denmark. Raportti 9/. 7 Jaakola S, Lyytikäinen O, Rimhanen-Finne R ym. Tartuntataudit Suomessa 13. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti /. Jalava J. FiRE-työryhmä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. FINRES 13 Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa. Työpaperi 35/. KUVIO luvulla, kun taas Tanskassa se on kasvanut kolmanneksella 00-luvulla. Ruotsissa kulutus on puolestaan vähentynyt vuodesta 00 lähtien keskimäärin 1,4 % vuodessa (kuvio 1). Mikrobilääkekulutuksen vertailua eri Pohjoismaissa vaikeuttavat ikärakenteen, sairastuvuuden, tilastointitapojen, hoitosuositusten ja infektioepidemioiden erot. Amoksisilliini-klavulaanihapon käyttö on kasvussa Yksittäisistä mikrobilääkeaineista ovat Suomessa olleet 00-luvulla käytetyimpiä amoksisilliini, doksisykliini ja kefaleksiini. Vuonna 13 niiden osuus avohoidon mikrobilääkekulutuksesta oli 42 % ja reseptien lukumäärä yli 1,5 miljoonaa kappaletta. Myös amoksisilliini-klavulaanihappoa käytetään runsaasti. Vuonna 13 sitä käytettiin Suomessa lähes kuusinkertainen määrä Ruotsiin verrattuna (5). Valmisteen kulutus on Suomessa kolminkertaistunut 00-luvulla, vaikka tämä ei ole järkevää mikrobilääkeresistenssitilanteen kannalta (). Esimerkiksi lapsen akuutin korvatulehduksen hoitoon amoksisilliini-klavulaanihappoa suositellaan vasta, jos vaste penisilliiniin tai amoksisilliiniin on huono tai jos välikorvaeritteen bakteeriviljelyssä kasvaa beetalaktamaasia tuottava bakteeri (11). Bakteeriperäisen sivuontelotulehduksenkin hoidossa amoksisilliiniklavulaanihappo on vasta toissijainen mikrobilääke (). Mikrobilääkkeiden kokonaiskulutus avohoidossa Pohjoismaissa vuosina (4) Suomi Tanska Norja Ruotsi Kefalosporiinien kulutus on Suomessa moninkertaista muihin Pohjoismaihin verrattuna. Esimerkiksi vuosina ensimmäisen polven kefalosporiineja kulutettiin Suomessa yli kahdeksan kertaa enemmän kuin Ruotsissa (4). Ruotsissa esimerkiksi ihoinfektioiden hoidossa käytetään stafylokokkipenisilliinejä useammin kuin kefalosporiineja (13). Selvästi käytetyin kefalosporiini Suomessa on kefaleksiini, jonka osuus ryhmän kulutuksesta oli 97 % vuonna 13. Toisen ja kolmannen sukupolven kefalosporiineja käytetään avohoidossa vain harvoin. Tetrasykliinien kulutus on meillä suurempaa kuin muissa Pohjoismaissa (kuvio 3). Doksisykliini on tetrasykliiniryhmän lääkkeistä käytetyin noin 60 %:n osuudella. Hengitystieinfektioepidemiat heijastuivat todennäköisesti doksisykliinin käytön runsaana vaihteluna (). Esimerkiksi vuonna 11 influenssaepidemian aikaan käytettiin doksisykliiniä 26 % enemmän kuin edellisvuonna. Lymesykliinin myyntiluvut ovat kaksinkertaistuneet kymmenessä vuodessa. Perinteisen fenoksimetyylipenisilliinin eli V- penisilliinin käyttö on laskenut Suomessa kolmanneksella 00-luvulla (kuvio 2). V-penisilliini on yhä ensisijainen vaihtoehto beetahemolyyttisen A-streptokokin aiheuttamissa nieluinfektioissa ja ruusuinfektion jatkohoidossa (15,). V-penisilliini on käytetyin penisilliiniryhmän mikrobilääke Ruotsissa ja Tanskassa (5,6). Ruotsissa sen käyttöön kannustetaan, ja laajakirjoisemman amoksisilliinin käyttö on siksi siellä harvinaisempaa kuin Suomessa. Mikrobilääkeresistenssin torjumiseen tähtäävän Ruotsin Strama-organisaation tavoite on, että 0 % alle 6-vuotiaiden lasten hengitystieinfektioista hoidettaisiin V-penisilliinillä (17). Makrolidien käyttö on vähentynyt Kaikkien makrolidivalmisteiden käyttö on Suomessa vähentynyt 00-luvulla ja niiden osuus kulutuksesta oli vuonna 13 enää 6 % (kuvio 3). Eniten tämän ryhmän lääkkeistä käytettiin atsitromysiiniä, josta vuonna 13 lunastettiin reseptiä. Reseptimäärien perusteella atsitromysiini oli alle 4-vuotiaiden lasten hoidossa kolmanneksi käytetyin mikrobilääke. Makrolidien käytön vähentyminen johtunee siitä, että resistenssitilanteen huonontumisesta tiedotettiin 00-luvun alussa laajasti (1). Käypä hoito -suosituksen mukaan makrolidit eivät 2260 Suomen Lääkärilehti 36/15 vsk 70

3 9 European Commission, Directorate-General for Health and Consumers (DG SANCO), Directorate-General for Communication (DG COMM Research and Speechwriting Unit). Special Eurobarometer 407 Antimicrobial resistance. Euroopan komission raportti 11/13. Virta L. Antibioottien käyttö on lisääntynyt kouluikäisillä. Sic! Lääketietoa Fimeasta. ;4. 11 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n,suomen Otolaryngologiyhdistys ry:n ja Suomen Yleislääketieteen yhdistys ry:n asettama työryhmä. Välikorvatulehdus (äkillinen). Päivitetty Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Korva-, nenä- ja kurkkutaudit - Pään ja kaulan kirurgia ry:n asettama työryhmä. Sivuontelotulehdus. Päivitetty Läkemedelsverket, Strama. Farmakologisk behandling av bakteriella hud- och mjukdelsinfektioner ny rekommendation. Information från Läkemedelsverket. 09;5: 27. Huovinen P, Paakkari P, Klaukka T, Palva E. Bakteerilääkkeiden kulutus laskusuunnassa. Suom Lääkäril 06;61: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen, Suomen Otolaryngologiyhdistyksen, Suomen Infektiolääkärit ry:n ja Kliiniset mikrobiologit ry:n asettama työryhmä. Nielutulehdus. Päivitetty Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Ihotautilääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Ihon bakteeri-infektiot. Päivitetty Strama. Stramas mål för antibiotikaanvändning inom öppen vård. 1 Mikstra-työryhmä. Lisää harkintaa makrolidien ensilinjan käyttöön - Pneumokokkien resistenssi makrolideille lisääntymässä. Suom Lääkäril 00;55: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen, Suomen Infektiolääkärit ry:n ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Alahengitystieinfektiot (aikuiset). Julkaistu Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Nefrologiyhdistys ry:n, Kliiniset Mikrobiologit ry:n, Suomen Infektiolääkärit ry:n, Suomen Kliinisen Kemian Erikoislääkäriyhdistys ry:n, Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n, Suomen Urologiyhdistyksen ja Suomen yleislääketieteen yhdistys ry:n asettama työryhmä. Virtsatieinfektiot. Päivitetty ole ylempien hengitystieinfektioiden ensisijaislääkkeitä. Niitä ei suositella myöskään aikuisten avohoitoperäisen keuhkokuumeen hoitoon pneumokokkien makrolidiresistenssin vuoksi, eikä makrolidia suositella käytettäväksi ainoana mikrobilääkkeenä keuhkoklamydian tai mykoplasman aiheuttamaa keuhkokuumetta epäiltäessä (19). Ruotsissa makrolidien kulutus on puoliintunut 00-luvulla (4). KUVIO 2. Virtsatieinfektioiden hoidossa käytettävät mikrobilääkkeet Aikuisen naisen komplisoitumattoman virtsatieinfektion hoitoon suositellaan ensisijaisesti nitrofurantoiinia, pivmesillinaamia tai trimetopriimia (). Trimetopriimin, sulfatrimetopriimien ja nitrofurantoiinin käyttö on vähentynyt 00-luvulla, kun taas pivmesillinaamin kulutus on kasvanut 70 %. Trimetopriimille resistenttien E. coli -bakteerien määrä on yhä kasvussa, ja vuonna 13 suomalaisista virtsaviljelynäytteistä 19 %:ssa kasvoi trimetopriimille resistenttejä kolibakteereita (). Ruotsissa resistenssi on hieman yleisempää, eikä trimetopriimia enää suositella ensisijaisena lääkevaihtoehtona naisen kystiitin hoitoon (5,21). Trimetopriimin käyttö onkin Ruotsissa puolittunut viidessä vuodessa (5). Tanskassa suuntaus on päinvastainen. Siellä trimetopriimin käyttö kystiitin hoitoon on yleistynyt ja pivmesillinaamin kulutus puolestaan vähentynyt (6). Fluorokinolonien osuus mikrobilääkkeiden kulutuksesta oli vuonna 13 noin 5 %, eikä se ole enää suurentunut merkittävästi 00-luvulla (kuvio 2). Kuitenkin samaan aikaan kinoloniryhmän käytetyimmän lääkkeen siprofloksasiinin kulutus on lisääntynyt noin 60 %. Virtsanäytteistä kasvavien E. coli -bakteerien fluorokinoloniresistenssi on lisääntymässä, ja se on nykyisin noin 7 % (). Fluorokinolonien tullessa markkinoille niitä suositeltiin jopa virtsatieinfektioiden ehkäisyyn (22). Nykyiset suositukset rajaavat niiden käytön erityistilanteisiin. Strama on asettanut Ruotsissa vuonna 09 tavoitteeksi, että kaikista naisten komplisoitumattomiin virtsatieinfektioihin määrätyistä antibiooteista enintään % saisi olla fluorokinoloneja (17). Ruotsissa fluorokinolonien käyttö on vähentynyt noin 5 % vuodessa. Pohjoismaista Yleisimpien avohoidossa käytettyjen mikrobilääkkeiden kulutus Suomessa vuosina (1). 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0, Tetrasykliinit Amoksisilliini 1. polven kefalosporiinit Fenoksimetyylipenisilliini Amoksisilliini-klavulaanihappo Sulfonamidit ja trimetopriimivalmisteet Makrolidit Fluorokinolonit Suomen Lääkärilehti 36/15 vsk

4 21 Läkemedelsverket, Strama. Nedre urinvägsinfektion (UVI) hos kvinnor Behandlingsrekommendation. Information från Läkemedelsverket 07;2: Lumio J. Fluorokinolonien käyttö. Aikakauskirja Duodecim 1999;115: Peleg AY, Paterson DL. Modifying antibiotic prescribing in primary care. Clin Infect Dis 06;42: Rautakorpi U-M, Huikko S, Honkanen P ym. The Antimicrobial Treatment Strategies (MIKSTRA) program: a 5-year follow-up of infection-specific antibiotic use in primary health care and the effect of implementation of treatment guidelines. Clin Infect Dis 06;42: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Mikrobilääkehoidon Strategiat Infektiopotilaat terveyskeskuksessa. MIKSTRA-ohjelman loppuraportti, en/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/ hankkeet-ja-ohjelmat/ hankkeet/ Läkemedelsverket, SMI, Strama. Behandlingsrekommendationer för vanliga infektioner i öppenvård. Hoitosuositustiivistelmät, KUVIO 3. vähiten fluorokinoloneja käytetään Tanskassa, jossa kulutus on kuitenkin kasvanut (4). Sairaanhoitopiirien väliset erot ovat suuria Vuosien keskikulutuksen perusteella vähiten mikrobilääkkeitä käytettiin Vaasan ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiireissä ja eniten Pohjois-Savossa ja Satakunnassa (kuvio 4). Vaasan sairaanhoitopiirissä mikrobilääkkeiden keskikulutus oli noin viidenneksen pienempi kuin koko Suomen kulutuksen keskiarvo. Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla mikrobilääkkeiden käyttö on 00-luvulla vähentynyt 25 %. Lapissa käyttömäärät ovat kasvaneet viime vuosina mutta ne ovat edelleen Suomen keskiarvoa pienempiä (1). Mikrobilääkkeiden alaryhmien ja yksittäisten lääkeaineiden kulutusta vertailtaessa erot ovat suurempia. Esimerkiksi fluorokinoloneja kulutettiin väestöön suhteutettuna vuosina Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä yli puolet enemmän kuin Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä. Varsinais-Suomessa myös amoksisilliini-klavulaanihapon kulutus oli poikkeuksellisen suurta. Sitä käytettiin keskimäärin 60 % enemmän kuin muualla Suomessa. Amoksisilliinia ja V-penisilliiniä käytettiin eniten Ahvenanmaalla, missä kefaleksiinin, amoksisilliini-klavulaanihapon ja makrolidien käyttö taas oli vähäisintä koko maassa. Syitä kulutuksen eroihin sairaanhoitopiireissä on vaikea päätellä. Mitä potilaat tietävät mikrobilääkkeistä? Vuoden 13 Eurobarometri-kyselytutkimuksessa selvisi, että suomalaisten mikrobilääketietoisuus on hieman heikentynyt vuodesta 09. Suomalaisista 74 % tiesi, etteivät antibiootit tehoa vilustumiseen ja flunssaan, mutta 39 % vastanneista luuli, että antibiooteilla voidaan hoitaa virustauteja. Suomalaiset tiesivät hyvin antibioottien tehon heikentymisestä ja haittavaikutuksista. Vajaa puolet kyselyyn vastanneista suomalaisista ilmoitti saaneensa tietoa turhista antibioottikuureista vuoden aikana, ja 7 % piti lääkäriä luotettavana tietolähteenä. Naiset antoivat kyselyssä enemmän oikeita vastauksia kuin miehet. Pohjoismaissa tietämys mikrobilääkkeistä oli selvästi paremmalla tasolla kuin muissa Euroopan maissa (9). Lääkärien kannattaa vastedeskin kertoa potilaille, missä tilanteissa mikrobilääkkeitä tarvitaan, missä ei. Mikrobilääkkeiden kulutus avohoidossa Pohjoismaissa vuonna 13 (4) Suomi Tanska Norja Ruotsi Fluorokinolonit (J01MA) Sulfonamidit ja trimetopriimit (J01E) Makrolidit, linkosamidit ja streptogramiinit (J01F) Muut mikrobilääkkeet (J01B, G, R, X) Muut beetalaktaamit, kefalosporiinit (J01D) Tetrasykliinit (J01A) Penisilliinit (J01C) Kulutukseen voidaan vaikuttaa Ruotsi ja Tanska ovat nykyään ainoat Pohjoismaat, jotka tuottavat diagnooseihin perustuvia kulutustilastoja. Esimerkiksi vuonna 13 ruotsalaiseen PRIS-rekisteriin saatiin 74 terveyskeskuksesta tietoja, joiden avulla voitiin seurata mikrobilääkereseptien määräämistä potilaan iän, sukupuolen, laboratoriotulosten ja diagnoosin perusteella. Yleisimmät mikrobilääkkeiden käyttöaiheet olivat hengitystieinfektiot, nieluinfektiot ja välikorvatulehdukset. Rekisterin avulla on myös havaittu, että Ruotsissa lääkärit määräävät akuuttiin keuhkoputkitulehdukseen entistä harvemmin mikrobilääkkeitä (5). Tietojen avulla Strama on asettanut kansallisia tavoitteita mikrobilääkkeiden käytön ohjaamiseksi (17). Vastaavanlaisen järjestelmän avulla Suomessakin voitaisiin tarkemmin seurata, noudattavatko lääkärien mikrobilääkkeiden määräämiskäytännöt Käypä hoito -suosituksia ja puuttua mahdollisiin epäkohtiin. Vielä 00-luvun alussa Suomi oli edelläkävijämaa mikrobilääkkeiden kulutuksen seurannassa käyttöaiheittain 2262 Suomen Lääkärilehti 36/15 vsk 70

5 27 Tähtinen P, Laine MK, Huovinen P, Jalava J, Ruuskanen O, Ruohola A. A placebo-controlled trial of antimicrobial treatment for acute otitis media. N Engl J Med 11;364: Euroopan komissio. Horizon Prizes better use of antibiotics. Kilpailu 15. ec.europa.eu/ research/horizonprize/index. cfm?prize=better-use-antibiotics Suomalaisten mikrobilääketietoisuus on hieman heikentynyt vuodesta 09. (23,24). Seurantaa toteuttanut MIKSTRA-ohjelma jouduttiin lopettamaan pitkälti resurssien puutteen vuoksi (25). Toiveet asetettiin siihen, että vastaavat aineistot voitaisiin tuottaa kansallisen potilasrekisterin avulla. Tämä ei ole toistaiseksi kuitenkaan toteutunut. Mikrobilääkkeiden käytön trendien seuraaminen on tärkeää vallitsevien hoitokäytäntöjen arvioimiseksi. Usein käytön erot eivät ole selitettävissä suosituksilla tai muilla rationaalisilla syillä. Mielenkiintoista kuitenkin on, että suomalaiset Käypä hoito -suositukset antavat usein mahdollisuuden käyttää laajempaa ensisijaislääkkeiden valikoimaa kuin Ruotsissa. Ruotsissa lääkesuositukset myös poikkeavat Suomen vastaavista suosituksista (26). Tarvitaan kuitenkin lisätutkimuksia, ennen kuin voidaan arvioida, onko lääkkeiden käytön ja suositusten eroilla vaikutusta tärkeimpien bakteeripatogeenien resistenssitilanteeseen. Ajantasainen tieto epidemioista ja tärkeimpien bakteerien resistenssitilanteesta ohjaa mikrobilääkkeiden käyttöä. Avohoidon infektioiden mikrobiologisten pikadiagnostisten menetelmien kehittäminen ja käyttöönotto auttaisi todennäköisesti kohdentamaan mikrobilääkitystä (27). Euroopan komissio onkin luvannut maksaa miljoonan euron palkinnon sille henkilölle tai työryhmälle, joka kehittää mikrobilääkkeiden käyttöä parantavan pikadiagnostisen menetelmän (2). Kiitämme Annikka Kalliokoskea (Fimea), Tinna Voipiota (Fimea) ja Timo Partiota (Kelan aktuaari- ja tilasto-osasto). KUVIO 4. Mikrobilääkkeiden keskikulutus (DDD/1 000 as./vrk) sairaanhoitopiireittäin (1). 19,5 21,2 17, 19,5,1 17,,4, Pohjois-Savo Satakunta Varsinais-Suomi Kymenlaakso Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa HUS Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Kainuu Ahvenanmaa Pohjois-Karjala Itä-Savo Etelä-Karjala Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Lappi Keski-Suomi Päijät-Häme Länsi-Pohja Vaasa DDD/1 000 as./vrk Suomen Lääkärilehti 36/15 vsk

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Lisätiedot

Tiedot harmonisaation aiheuttamista muutoksista löytyvät antotavoittain raportoiduissa, yksityiskohtaisissa taulukoissa, sekä tekstin alaviitteinä.

Tiedot harmonisaation aiheuttamista muutoksista löytyvät antotavoittain raportoiduissa, yksityiskohtaisissa taulukoissa, sekä tekstin alaviitteinä. 1 (5) ELÄIMILLE KÄYTETTÄVIEN MIKROBILÄÄKKEIDEN MYYNTI LISÄÄNTYI HIEMAN Eläimille käytettävien mikrobilääkkeiden myyntiä on seurattu Suomessa vuodesta 1995 1. Kulutustiedot perustuvat lääketukkujen Lääkealan

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Fimea raportoi vuoden 2011 kulutusluvut viime vuonna liian suuriksi. Myyntiluvut on korjattu 2012 tulosten julkaisun yhteydessä.

Fimea raportoi vuoden 2011 kulutusluvut viime vuonna liian suuriksi. Myyntiluvut on korjattu 2012 tulosten julkaisun yhteydessä. ELÄIMILLE KÄYTETTIIN VÄHEMMÄN MIKROBILÄÄKKEITÄ Eläimille käytettävien mikrobilääkkeiden myyntiä on seurattu Suomessa vuodesta 1995 1. Kulutustiedot perustuvat lääketukkujen Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle

Lisätiedot

Mitä mikrobilääkkeiden kulutusluvut kertovat? Antibioottipäivä 9.11.2010 Katariina Kivilahti-Mäntylä

Mitä mikrobilääkkeiden kulutusluvut kertovat? Antibioottipäivä 9.11.2010 Katariina Kivilahti-Mäntylä Mitä mikrobilääkkeiden kulutusluvut kertovat? Antibioottipäivä 9.11.2010 Katariina Kivilahti-Mäntylä 1. Mikrobilääkkeiden kulutus eläimille Suomessa 2010-10-09 Antibioottipäivä KKM 2 Kokonaiskulutus Suomessa

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Antibioottikulutus Suomen akuuttisairaaloissa. Mari Kanerva Dos, infektiolääkäri

Antibioottikulutus Suomen akuuttisairaaloissa. Mari Kanerva Dos, infektiolääkäri Antibioottikulutus Suomen akuuttisairaaloissa Mari Kanerva Dos, infektiolääkäri 18.11.2010 Antibioottien sairaalakulutus Euroopan maissa ESAC:n vuosikirja 2008 ESAC= European surveillance of antimicrobial

Lisätiedot

Mikrobilääkekulutus Suomessa

Mikrobilääkekulutus Suomessa Emmi Sarvikivi Timothée Dub Tinna Voipio Teemu Möttönen Jukka Ollgren Outi Lyytikäinen TYÖPAPERI Mikrobilääkekulutus Suomessa 2010 2017 34 2018 Työpaperi 34/2018 Emmi Sarvikivi, Timothée Dub, Tinna Voipio,

Lisätiedot

Eläimille käytettävien mikrobilääkkeiden kulutus tasaantui

Eläimille käytettävien mikrobilääkkeiden kulutus tasaantui Eläimille käytettävien mikrobilääkkeiden kulutus tasaantui Eläimille käytettyjen mikrobilääkkeiden määrää on seurattu Suomessa vuodesta 1995. Kulutustiedot perustuvat lääketukkujen Fimealle toimittamiin

Lisätiedot

Infektioiden hoito terveyskeskuksessa - mitä voisimme tehdä vielä paremmin? Tartuntatautipäivät 7.11.2006 Ulla-Maija Rautakorpi LT

Infektioiden hoito terveyskeskuksessa - mitä voisimme tehdä vielä paremmin? Tartuntatautipäivät 7.11.2006 Ulla-Maija Rautakorpi LT Infektioiden hoito terveyskeskuksessa - mitä voisimme tehdä vielä paremmin? Tartuntatautipäivät 7.11.2006 Ulla-Maija Rautakorpi LT 1 Infektiot yksi suurista "kansantaudeista"? Vähintään viidennes kaikista

Lisätiedot

ELÄINTEN MIKROBILÄÄKKEIDEN KOKONAISMYYNTI VÄHENI SELVÄSTI

ELÄINTEN MIKROBILÄÄKKEIDEN KOKONAISMYYNTI VÄHENI SELVÄSTI 1 (5) ELÄINTEN MIKROBILÄÄKKEIDEN KOKONAISMYYNTI VÄHENI SELVÄSTI YHTEENVETO Eläinten mikrobilääkkeiden myynti on 2010-luvulla ollut varsin tasaista, mutta vuonna 2015 kokonaismyynti väheni noin tuhat kiloa.

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010. Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010. Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1 Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010 Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1 Aikuis-, nuoriso- ja lastenpsykiatrian erikoisaloilla hoitoa odottaneiden lukumäärä

Lisätiedot

Bakteeri-infektioiden rationaalinen hoito

Bakteeri-infektioiden rationaalinen hoito 54. Bakteeri-infektioiden rationaalinen hoito Bakteeri-infektioiden rationaalinen hoito Bakteerilääkkeet ovat olleet käytössä jo 65 vuoden ajan. Sulfonamidien ensimmäiset johdokset otettiin käyttöön 1930-luvun

Lisätiedot

Tilastot tutkijan näkökulmasta

Tilastot tutkijan näkökulmasta 40 vuotta Tilastot tutkijan näkökulmasta Timo Klaukka Terveystutkimuksen päällikkö, Kela 19.11.2004 40 vuotta Tilastot ovat vaativa tietoaarteisto Tilastot ovat hyvä apuväline ja niistä voi jopa kiinnostua

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssi Suomessa. Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI)

Mikrobilääkeresistenssi Suomessa. Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI) Mikrobilääkeresistenssi Suomessa Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI) Sisältö Mikrobilääkeresistenssin seuranta FiRe TTR SIRO Kohdennetut tutkimukset esim. karbapenemaasidiagnostiikka

Lisätiedot

ELÄINTEN MIKROBILÄÄKKEIDEN KOKONAISMYYNTI VÄHENI EDELLEEN

ELÄINTEN MIKROBILÄÄKKEIDEN KOKONAISMYYNTI VÄHENI EDELLEEN 1 (5) ELÄINTEN MIKROBILÄÄKKEIDEN KOKONAISMYYNTI VÄHENI EDELLEEN YHTEENVETO Eläinten mikrobilääkkeiden myynti on 2010-luvun alkupuolella ollut varsin tasaista, mutta vuosina 2015-2016 kokonaismyynti väheni

Lisätiedot

ELÄINTEN MIKROBILÄÄKKEIDEN KOKONAISMYYNTI ON PYSYNYT LÄHES MUUTTU- MATTOMANA

ELÄINTEN MIKROBILÄÄKKEIDEN KOKONAISMYYNTI ON PYSYNYT LÄHES MUUTTU- MATTOMANA ELÄINTEN MIKROBILÄÄKKEIDEN KOKONAISMYYNTI ON PYSYNYT LÄHES MUUTTU- MATTOMANA 1 (5) YHTEENVETO Eläinten mikrobilääkkeiden myynti on 2010-luvun alkupuolella ollut varsin tasaista. Vuodesta 2014 vuoteen 2016

Lisätiedot

Infektiopotilaat terveyskeskuksessa

Infektiopotilaat terveyskeskuksessa Ulla-Maija Rautakorpi Solja Nyberg Pekka Honkanen Timo Klaukka Helena Liira Marjukka Mäkelä Erkki Palva Risto Roine Hannu Sarkkinen Pentti Huovinen Infektiopotilaat terveyskeskuksessa MIKSTRA-ohjelman

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille, joiden sähköpostiosoite

Lisätiedot

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Perusasiaa Tartuntatapa Esiintyy iholla ja nielussa Pisara- ja kosketustartunta

Lisätiedot

Infektiot ja mikrobilääkkeiden käyttö kuriin moniammatillisella yhteistyöllä

Infektiot ja mikrobilääkkeiden käyttö kuriin moniammatillisella yhteistyöllä Infektiot ja mikrobilääkkeiden käyttö kuriin moniammatillisella yhteistyöllä Outi Lyytikäinen, ylilääkäri Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Tartuntatautien torjuntayksikkö (TART) Tartuntatautiseurannan ja

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa tilanne 31.8.2008 Tiedosta hyvinvointia Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien määrä ja odotusajat 31.8.2008 2 Joista odottaneet

Lisätiedot

Terveyskeskuslääkäri ja tarttuvat taudit

Terveyskeskuslääkäri ja tarttuvat taudit Ylilääkäri Ilkka Käsmä, Jyte Tartuntataudit terveyskeskuksessa Laaja kirjo ja ennalta arvaamattomuus Paljon samoja oireita ja samoja yleislaboratoriolöydöksiä Crp, lasko, leukosytoosi Tautimäärät ovat

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2017

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2017 Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:

Lisätiedot

ESBL kantajuus Suomessa kliinisen tutkimuksen satoa

ESBL kantajuus Suomessa kliinisen tutkimuksen satoa ESBL kantajuus Suomessa kliinisen tutkimuksen satoa FT, yliopisto-opettaja Lääketieteellinen Mikrobiologia ja Immunologia Turun yliopisto Pitääkö olla huolissaan? Lähde: Review on Antimicrobial Resistance

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille lokakuu 2009 10.12.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu syksyllä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa 2016

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa 2016 Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut

Lisätiedot

Avohoidon antibiootit. Avoterveydenhuollon antibiootit. Bakteerilääkkeiden vaikutusmekanismit. Beetalaktaamiantibiootit

Avohoidon antibiootit. Avoterveydenhuollon antibiootit. Bakteerilääkkeiden vaikutusmekanismit. Beetalaktaamiantibiootit Avohoidon antibiootit Avoterveydenhuollon antibiootit Risto Renkonen Haartman instituutti Johdanto ensimmäiset varsinaiset mikrobilääkkeet 1935 sulfonamidit 1942 penisilliini sen jälkeen uusia mikrobilääkkeitä

Lisätiedot

Sisältö. Taustaa 8.11.2010. Antibioottien käyttö ja resistenssitilanne: seuraeläimet ja hevoset. Taustaa. Lääkkeiden käyttö ja resistenssi

Sisältö. Taustaa 8.11.2010. Antibioottien käyttö ja resistenssitilanne: seuraeläimet ja hevoset. Taustaa. Lääkkeiden käyttö ja resistenssi Antibioottien käyttö ja resistenssitilanne: seuraeläimet ja hevoset Merja Rantala, ELT Tarttuvien eläintautien erik.ell Kliininen opettaja (mikrobiologia) ELTDK/HY ja FINRESVet työryhmä Antibioottipäivä

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen Sairaaloiden tuottavuus 2014 Pirjo Häkkinen 4.3.2016 Sairaaloiden tuottavuus 2014 Tilastoraportti 3/2016 1 Sairaanhoitopiirien sairaaloiden tuottavuus 2014; sairaanhoitopiirien keskimääräinen tuottavuusluku

Lisätiedot

MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014

MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014 MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014 Seuraavissa taulukoissa tutkittujen tapausten lukumäärä ja niistä lasketut prosenttiluvut on ilmoitettu potilaittain. Esitettyjä lukuja arvioitaessa on huomioitava,

Lisätiedot

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain 2/12 215/12 Ekonomisti Heikki Taulu 45 4 35 25 Työttömien määrän suhteelliset muutokset koulutustason mukaan, koko maa Tutkijakoulutus 15 5 2/12 3/12

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2015

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2015 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2015 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2015 Kysely terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille terveyskeskusten hammaslääkärityövoimatilanteesta

Lisätiedot

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Streptococcus pneumoniae

Lisätiedot

!!!!!!!!!!!!!!! SILMÄNPOHJAN!IKÄRAPPEUMAN!ALUEELLINEN! ESIINTYVYYS!SUOMESSA!1998!!2012!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Elias!Pajukangas!

!!!!!!!!!!!!!!! SILMÄNPOHJAN!IKÄRAPPEUMAN!ALUEELLINEN! ESIINTYVYYS!SUOMESSA!1998!!2012!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Elias!Pajukangas! SILMÄNPOHJANIKÄRAPPEUMANALUEELLINEN ESIINTYVYYSSUOMESSA1998 2012 EliasPajukangas Syventävienopintojenkirjallinentyö Tampereenyliopisto Lääketieteenyksikkö Elokuu2015 Tampereenyliopisto Lääketieteenyksikkö

Lisätiedot

Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen 22.3.2012. Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz

Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen 22.3.2012. Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen 22.3.2012 Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz Saksa, Nordrhein-Westfalen 11/2011 962 tuotantopolven broilerikasvatuserää 182 eri tilalta Helmi-kesäkuu

Lisätiedot

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)

Lisätiedot

Kelan lääkerekisterit ja niiden käyttö

Kelan lääkerekisterit ja niiden käyttö 40 vuotta Kelan lääkerekisterit ja niiden käyttö Tutkimuspäällikkö, Kela 14.10.2005 40 vuotta Sairausperusteisia etuuksia Oikeudet erityiskorvattaviin lääkkeisiin Reseptitiedosto Vammaisetuudet Kuntoutus

Lisätiedot

Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00

Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00 Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto juho.ruskoaho@laakariliitto.fi Terveyskeskusten lääkäritilanne 2014 Kyselytutkimus

Lisätiedot

Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa

Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa Marianne Gunell Jari Jalava TYÖPAPERI Suomessa Finres 2012 1 2014 TYÖPAPERI 1/2014 Marianne Gunell ja Jari Jalava Suomessa Finres 2012 FiRe ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Finres 2012 -työpaperin toimittamisesta

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.8.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoon pääsy - 31.8.2009 tilanne 1 Yleistä 31.8.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Suun kautta annettavien kefalosporiinien käyttö. Pekka Kujala

Suun kautta annettavien kefalosporiinien käyttö. Pekka Kujala Lääkehoito Suun kautta annettavien kefalosporiinien käyttö Pekka Kujala Suun kautta annettavien kefalosporiinien sopivia käyttökohteita ovat stafylokokki-, streptokokki- ja pneumokokki-infektiot, joihin

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 30.4.2010 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 30.4.2010 tilanne 1 Yleistä 30.4.2010 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

VERTAILULABORATORIOTOIMINTA

VERTAILULABORATORIOTOIMINTA VERTAILULABORATORIOTOIMINTA MIKROBILÄÄKEHERKKYYDEN TESTAAMINEN Liite 3. Testattavat mikrobilääkkeet Staphylococcus sp. ß-laktamaasitesti* G-penisilliini amoksisilliinikl. happo kefalotiini 2 oksasilliini**:

Lisätiedot

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2016

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2016 Lääkärit 2016 Lääkärimäärä kasvaa Suomessa laillistettuja lääkäreitä oli 1.1.2016 yhteensä 28 565. Heistä työikäisiä (alle 65 v.) ja Suomessa asuvia oli 20 970. Maassamme on 262 asukasta yhtä työikäistä

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563

Lisätiedot

Sairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008

Sairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008 Tilastokatsaus Lisätietoja: 16.12.2009 Anu Valle, puh. 020 634 1389, etunimi.sukunimi@kela.fi Sairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008 Kela korvasi vuonna 2008 yhteensä 16,3 miljoonaa

Lisätiedot

Labquality-päivät OVATKO MONIRESISTENTIT BAKTEERIT KURISSA? Antti Hakanen Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto (TATO)

Labquality-päivät OVATKO MONIRESISTENTIT BAKTEERIT KURISSA? Antti Hakanen Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto (TATO) Labquality-päivät 5.2.2009 OVATKO MONIRESISTENTIT BAKTEERIT KURISSA? Antti Hakanen Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto (TATO) Eivät ainakaan ulkomailla Moniresistenssin murheenkryynit Moniresistentti

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi:

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio,

Lisätiedot

Kevään yhteishaku 2016. Turun AMK:n hakijatilastoja

Kevään yhteishaku 2016. Turun AMK:n hakijatilastoja Kevään yhteishaku 2016 Turun AMK:n ilastoja Viestintäpalvelut 19.5.2016 Taustatietoa Tiedot hakijoista perustuvat OPH:n vipunen.fi -palvelussa julkaistuihin tilastoihin. Kevään 2016 yhteishaun osalta tiedot

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.12.2008 Erikoissairaanhoidon hoitoon pääsy - 31.12.2008 tilanne 1 Yleistä 31.12.2008 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Lääkehuollon kustannussiirroista maksaako kunta vai Kela?

Lääkehuollon kustannussiirroista maksaako kunta vai Kela? Lääkehuollon kustannussiirroista maksaako kunta vai Kela? Lauri Virta Seminaari: Yksityissektori ja sairaanhoitovakuutus Helsinki Tutkimusosasto Suomen lääkehuollon yhtenä heikkoutena on pidetty kaksikanavaista

Lisätiedot

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2009 29.5.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 jäsenkysely 1) Olen tällä hetkellä Kysymykseen vastanneet: 135 (ka: 2,4) a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 e) jokin muu,

Lisätiedot

Bakteerilääkkeiden vaikutusmekanismit. Avohoidon antibiootit. Bakteerien soluseinässä. Beetalaktaamiantibiootit. Beetalaktaamirengas

Bakteerilääkkeiden vaikutusmekanismit. Avohoidon antibiootit. Bakteerien soluseinässä. Beetalaktaamiantibiootit. Beetalaktaamirengas Avohoidon antibiootit Johdanto ensimmäiset varsinaiset mikrobilääkkeet 1935 sulfonamidit 1942 penisilliini sen jälkeen uusia mikrobilääkkeitä tullut satoja Suomessa vuosittain 2.5 miljoonaa hoitojaksoa

Lisätiedot

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta

Lisätiedot

Satakunta Lasten ja nuorten maakunta

Satakunta Lasten ja nuorten maakunta Satakunta Lasten ja nuorten maakunta Pertti Rajala Maakuntajohtaja 17.9.2013 1. Tilaisuuden taustat Maakunnassamme tehdään sektoreittain paljon erinomaista työtä lasten ja nuorten hyväksi Uudenlaiset palvelumme

Lisätiedot

Avohoidon antibiootit

Avohoidon antibiootit Avohoidon antibiootit Johdanto ensimmäiset varsinaiset mikrobilääkkeet 1935 sulfonamidit 1942 penisilliini sen jälkeen uusia mikrobilääkkeitä tullut satoja Suomessa vuosittain 2.5 miljoonaa hoitojaksoa

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta TEMissä huhtikuu 2013

Nuorisotakuun seuranta TEMissä huhtikuu 2013 Nuorisotakuun seuranta TEMissä huhtikuu 2013 Työttömät työnhakijat alle 25v. ja 25-29v vastavalmistuneet (TEM/työnvälitystilasto 1220.) Alle 25v 2012 2013 Muutos % Huhtikuun lopussa 28 233 34 817 + 23,32

Lisätiedot

Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Esimerkkejä eroista: Erikoissairaanhoito Pohjoismaissa Tanska Norja Suomi Ruotsi Alueet Alueet (valtio) Lkm

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2014 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2014, joulukuu Kuluttajien odotukset omasta taloudestaan ja yksityisen kulutuksen vuosimuutos 1995-2014

Lisätiedot

Väestöennuste 2012 mikä muuttui?

Väestöennuste 2012 mikä muuttui? mikä muuttui? Markus Rapo, Tilastokeskus Rakenteet murroksessa pohjoinen näkökulma 29.11.2012, Oulu Esityksessäni Havaittu väestökehitys Tilastokeskuksen väestöennuste luonne ja tulkinta oletukset (vs.

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2013 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2013, huhtikuu 40 Kuluttajien odotukset työttömyydestä ja työttömyysasteen vuosimuutos 2000-2013 Saldoluku

Lisätiedot

Rakennusluvat. Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa. 2009, marraskuu

Rakennusluvat. Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa. 2009, marraskuu Rakentaminen 2010 Rakennusluvat 2009, marraskuu Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa Marraskuussa 2009 rakennusluvan sai runsaat 2 200 uutta asuntoa, mikä on yli 60 prosenttia enemmän kuin

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa. Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa. Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 28 Suun terveydenhuollon hoitotakuukysely maaliskuussa 28, vastanneet terveyskeskukset

Lisätiedot

Laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit ja MRSA - Uudet ilmoitettavat eläintaudit

Laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit ja MRSA - Uudet ilmoitettavat eläintaudit Laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit ja MRSA - Uudet ilmoitettavat eläintaudit Erikoistutkija Suvi Nykäsenoja Jaostopäällikkö Antibioottijaosto Elintarvike- ja rehumikrobiologian tutkimusyksikkö

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

M E m e. H o i t o o n p a a s y e r i k o i s s a i r a a n h o i d o s s a Tilanne 31.8.2014. Häkkinen, Tarja R ä ty L THL

M E m e. H o i t o o n p a a s y e r i k o i s s a i r a a n h o i d o s s a Tilanne 31.8.2014. Häkkinen, Tarja R ä ty L THL M E m e H o i t o o n p a a s y e r i k o i s s a i r a a n h o i d o s s a Tilanne 31.8.2014 Pirj o Häkkinen, Tarja R ä ty L THL Saapuneet ja käsitellyt lähetteet 1.1.-31.08.2014 ja niiden käsittelyajat

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014. vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014. vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2014 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja

Lisätiedot

Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011. Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry

Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011. Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011 Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry 24.1.2010 Insinöörikoulutukseen hyväksytyt ja insinööritutkinnon suorittaneet 1984-2009 Lähde: Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Clostridium difficile ja antibioottipolitiikka

Clostridium difficile ja antibioottipolitiikka Clostridium difficile ja antibioottipolitiikka Esa Rintala 20.5.2008 Dubberke et al. Clostridium difficile-associated Disease in a Setting of Endemicity: Identification of Novel Risk Factors. Clin Infect

Lisätiedot

Beetalaktaamirengas Avoterveydenhuollon penisilliinit

Beetalaktaamirengas Avoterveydenhuollon penisilliinit Bakteerilääkkeiden vaikutusmekanismit Tarkoitus olla valikoivasti toksinen Vain pro- mutta ei eukaryooteille Peptidoglykaanisynteesin esto Betalaktaamit, kuten penisilliini Proteiinisynteesin esto Tetrasykliinit

Lisätiedot

INTO2018 Infektioiden torjuntapaïvaẗ

INTO2018 Infektioiden torjuntapaïvaẗ INTO2018 Infektioiden torjuntapaïvaẗ VIRTSATIEINFEKTIOT Mikrobilaä kekaÿto n sudenkuopat Maarit Wuorela, oyl Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Astra, Boehringer-Ingelheim, Lilly, MSD, Novo, Novartis, Orion,

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssin seuranta Suomessa ja tilanne muuhun Eurooppaan nähden

Mikrobilääkeresistenssin seuranta Suomessa ja tilanne muuhun Eurooppaan nähden Mikrobilääkeresistenssin seuranta Suomessa ja tilanne muuhun Eurooppaan nähden Suvi Nykäsenoja Erikoistutkija Antibioottijaosto, Mikrobiologian tutkimusyksikkö, Laboratoriopalveluiden tutkimusosasto Ajankohtaista

Lisätiedot

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri 26.9.2013

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri 26.9.2013 Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä Jouko Isolauri 26.9.2013 Sen jälkeen kun kuntien valtionosuuksia on edelleen leikattu 500 me toimintaa tehostettu toisella 500 me:lla velvoitteita kevennetty niin,

Lisätiedot

Yli 180 vrk jonottaneiden lkm kehitys sairaanhoitopiireissä (thl 6:52,3)

Yli 180 vrk jonottaneiden lkm kehitys sairaanhoitopiireissä (thl 6:52,3) Akselin otsikko 70000 66032 Yli 180 vrk jonottaneiden lkm kehitys sairaanhoitopiireissä (thl 6:52,3) 60000 50000 40000 41000 34207 30000 00 10000 0 30 12326 9 691 7332 7092 5520 4 2204 3 9373 527 4 330

Lisätiedot

Lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmä 2002

Lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmä 2002 Tilastotiedote 20/2003 9.10.2003 Lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmä 2002 Salla Säkkinen +358 9 3967 2064 salla.sakkinen@stakes.fi Tuula Kuoppala +358 9 3967 2234 tuula.kuoppala@stakes.fi

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2011 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2011, marraskuu 60 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 -60 Kuluttajien luottamusindikaattorin osatekijät

Lisätiedot

HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT AKUUTTISAIRAANHOIDON ULKOPUOLELLA. Emmi Sarvikivi. THL Infektiotautien torjunta ja rokotukset

HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT AKUUTTISAIRAANHOIDON ULKOPUOLELLA. Emmi Sarvikivi. THL Infektiotautien torjunta ja rokotukset HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT AKUUTTISAIRAANHOIDON ULKOPUOLELLA MITÄ PREVALENSSITUTKIMUKSET KERTOVAT? Emmi Sarvikivi LT, asiantuntijalääkäri THL Infektiotautien torjunta ja rokotukset 6.11.2018 1 PREVALENSSITUTKIMUS

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2012

Yliopistokoulutus 2012 Koulutus 2013 Yliopistokoulutus 2012 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 169 000 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2012 169 000

Lisätiedot

MIKROBILÄÄKKEIDEN KÄYTÖN VIATTOMAT UHRIT. Pentti Huovinen Bakteeriopin professori

MIKROBILÄÄKKEIDEN KÄYTÖN VIATTOMAT UHRIT. Pentti Huovinen Bakteeriopin professori MIKROBILÄÄKKEIDEN KÄYTÖN VIATTOMAT UHRIT Pentti Huovinen Bakteeriopin professori The evolving threat of antimicrobial resistance; Options for action; WHO, 2012 18.3.2013 Macrolide consumption vs. resistance

Lisätiedot

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017 Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Kliininen mikrobiologia 2.3.2018 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2017 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S.

Lisätiedot

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018 Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Kliininen mikrobiologia 21.3.2019 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2018 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S.

Lisätiedot

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Streptococcus pneumoniae

Lisätiedot

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta

Lisätiedot

Avoterveydenhuollon antibiootit. Risto Renkonen Haartman instituutti

Avoterveydenhuollon antibiootit. Risto Renkonen Haartman instituutti Avoterveydenhuollon antibiootit Risto Renkonen Haartman instituutti Avohoidon antibiootit Johdanto ensimmäiset varsinaiset mikrobilääkkeet 1935 sulfonamidit 1942 penisilliini sen jälkeen uusia mikrobilääkkeitä

Lisätiedot

Avoterveydenhuollon antibiootit

Avoterveydenhuollon antibiootit Avoterveydenhuollon antibiootit Risto Renkonen Haartman instituutti Avohoidon antibiootit Johdanto ensimmäiset varsinaiset mikrobilääkkeet 1935 sulfonamidit 1942 penisilliini sen jälkeen uusia mikrobilääkkeitä

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 10/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 10/2015 NÄKYMIÄ LOKAKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 10/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.11.2015 klo 9.00 Avoimet työpaikat lisääntyivät vuoden takaisesta Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan

Lisätiedot

Vuosiraportti 2013. Suomen munuaistautirekisteri. Lappi 710 potilasta/1 milj. as. Länsi- Pohja 872. Koko maa 822 potilasta/1 milj.

Vuosiraportti 2013. Suomen munuaistautirekisteri. Lappi 710 potilasta/1 milj. as. Länsi- Pohja 872. Koko maa 822 potilasta/1 milj. Suomen munuaistautirekisteri Koko maa 822 potilasta/1 milj. asukasta Ahvenanmaa 977 < 785 potilasta/1 milj. as. 785 880 potilasta/1 milj. as. > 880 potilasta/1 milj. as. Vaasa 788 Etelä- Pohjanmaa 639

Lisätiedot

Lasten päivähoito 2014 Barndagvård 2014

Lasten päivähoito 2014 Barndagvård 2014 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Lasten päivähoito 2014 Barndagvård 2014 Salla Säkkinen +358 29 524 7064 salla.sakkinen@thl.fi Tuula Kuoppala +358 29 524 7234 tuula.kuoppala@thl.fi Terveyden

Lisätiedot

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus?

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Kausi-influenssarokotus on tehokas keino ehkäistä influenssan leviämistä Henkilökunnan influenssarokotuksille on vahvat perusteet Henkilökunta on merkittävä

Lisätiedot

Infektioiden torjunta pitkäaikaishoidossa

Infektioiden torjunta pitkäaikaishoidossa Infektioiden torjunta pitkäaikaishoidossa Maija Rummukainen Infektioylilääkäri, LT Keski-Suomen shp MR 260314 Mitä on pitkäaikaishoito? laitoshoidolla tarkoitetaan hoidon, ylläpidon ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet

Lisätiedot