ULKOISTETUN KIINTEISTÖNHOIDON LAADUNHALLINTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ULKOISTETUN KIINTEISTÖNHOIDON LAADUNHALLINTA"

Transkriptio

1 Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratorion raportteja 189 Helsinki University of Technology Construction Economics and Management Publications 189 Espoo 2000 TKK-RTA-R189 ULKOISTETUN KIINTEISTÖNHOIDON LAADUNHALLINTA Elina Routto Jukka Puhto YDINPROSESSI Kiinteistönhoidon ostopalveluiden ohjaus OSAPROSESSI Suunnitteluvaihe Tarjouspyyntövaihe Sopimuskausi TEHTÄVÄ TOIMINTAOHJEET TEKNILLINEN KORKEAKOULU TEKNISKA HÖGSKOLAN HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY TECHNISCHE UNIVERSITÄT HELSINKI UNIVERSITE DE TECHNOLOGIE D HELSINKI

2 Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratorion raportteja 189 Helsinki University of Technology Construction Economics and Management Publications 189 Espoo 2000 TKK-RTA-R189 ULKOISTETUN KIINTEISTÖNHOIDON LAADUNHALLINTA Elina Routto Jukka Puhto TEKNILLINEN KORKEAKOULU TEKNISKA HÖGSKOLAN HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY TECHNISCHE UNIVERSITÄT HELSINKI UNIVERSITE DE TECHNOLOGIE D HELSINKI

3 Jakelu: Teknillinen korkeakoulu Rakentamistalous PL TKK Puh Fax TKK Rakentamistalous ISBN ISBN (PDF) ISSN Otamedia Oy Espoo 2000

4 ESIPUHE Tämä raportti julkaistaan osana Kiinteistönhoidon laatusystematiikka tutkimusta. Tutkimuksen tavoitteena on kehittää ulkoistetun kiinteistönhoidon laatua tilaajan näkökulmasta tarkasteltuna. Tässä raportissa on selvitetty ulkoistettuun kiinteistönhoitoon soveltuvia laadunhallintamenetelmiä ja esitetty malli ulkoistetun kiinteistönhoidon laadunhallinnalle. Kiinteistönhoidon laatusystematiikka tutkimus on osa TEKES:n ProBuild teknologiaohjelmaa. Kiinteistönhoidon laatusystematiikka tutkimuksen johtoryhmään osallistuivat seuraavat yritykset: ABB Kiinteistöpalvelut Oy Engel Palvelut Oy Helsingin kaupunki Nokia Real Estate Rapro Oy Sato-Yhtymä Oyj Sonera Oyj Valtion Kiinteistölaitos YIT Rapido Kiinteistöpalvelut Oy Yleisradio Oy. Tutkimus ulkoistetun kiinteistönhoidon laadunhallinnasta on suoritettu Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratiossa professori Jouko Kankaisen johdolla. Tutkimusta on ohjannut tutkimuspäällikkö Jukka Puhto ja päätutkijana on toiminut tekn.yo Elina Routto. Espoossa Elina Routto 1

5 2

6 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE 1 JOHDANTO ULKOISTETTU KIINTEISTÖNHOITO KIINTEISTÖNHOIDON ULKOISTAMINEN ULKOISTETTAVAT HOITOKOKONAISUUDET LAATUAJATTELU KIINTEISTÖNHOIDOSSA ULKOISTETUN KIINTEISTÖNHOIDON TAVOITE PALVELUN ONNISTUMISEN ARVIOINTI ULKOISTETUN KIINTEISTÖNHOIDON TOIMINTAMALLI ULKOISTETUN KIINTEISTÖNHOIDON OHJAUSPROSESSI PROSESSIKUVAUS JA TOIMINTAOHJEET OHJAUS SUUNNITTELUVAIHEESSA Kiinteistönhoitosuunnitelma Kiinteistönhoidon laadunvarmistuksen suunnittelu OHJAUS TARJOUSPYYNTÖVAIHEESSA Tarjouspyyntö Tarjousten vertailu Sopimusneuvottelu OHJAUS SOPIMUSAIKANA Kiinteistönhoitoaikataulu Hoitopäiväkirja Aloituskokous Käyttäjäinformaatiotilaisuus Kiinteistönhoidon valvonta Hoitokokous Laadun mittaus ja arviointi Kehityskokous Sopimuksen päivittäminen Sopimuksen päättyminen YHTEENVETO LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Käyttäjäreklamaatio Liite 2. Asiakastyytyväisyyskysely Liite 3. Hoitopäiväkirja Liite 4. Siivoustyön palvelulomake Liite 5. Ulkoalueiden hoidon arviointilomake 3

7 1 JOHDANTO Rakentamisen ja kiinteistönpidon painopiste on siirtymässä yhä enemmän uudisrakentamisesta jo olemassa olevan rakennusvarallisuuden tehokkaampaan ylläpitoon ja käyttöön. Tämä vaatii kiinteistön koko elinkaaren suunnittelua ja hallintaa. Seurauksena kiinteistönpitoon kohdistuvan yleisen kiinnostuksen kasvamisesta on tarve kiinteistöjen ylläpitoon liittyvän tutkimus- ja kehitystyön lisäämiseen. Kiinteistönhoitoalalla onkin käynnissä useita koko alaa koskevia kehityshankkeita. Eräs näistä on Teknillisen korkeakoulun Kiinteistönhoidon laatusystematiikka tutkimus. Kiinteistönhoidon laatusystematiikka tutkimuksen tavoitteena on kehittää ulkoistetun kiinteistönhoidon laadunhallintamenetelmiä tilaajan näkökulmasta. Tarve kiinteistöpalvelujen tilaajatoimintojen kehittämiseen on syntynyt lisääntyneen kiinteistönhoidon ulkoistamisen myötä. Kiinteistönhoidon laatusystematiikan kehittäminen antaa nykyistä paremmat edellytykset kiinteistöjen suunnitelmalliselle ylläpidolle, joka on keskeinen osa kiinteistöjen pitkän tähtäimen kannattavuutta. Laatusystematiikkaa hyödyksi käyttäen kiinteistön omistaja pystyy laatimaan kiinteistöihinsä tarkoituksenmukaisen kiinteistön-hoitosuunnitelman, kiinteistönhoitosopimukset sekä ohjaamaan kiinteistönhoidon sopimuksenmukaisuutta. Kiinteistönhoitoprosessin huolellisella suunnittelulla, toteutta-misella ja ohjauksella pyritään varmistamaan kiinteistönhoidon laatutaso, vähentämään korjaus- ja kunnossapitokustannuksia sekä pidentämään kiinteistön elinkaarta. Tämän tutkimuksen tavoitteena on kuvata ulkoistetun kiinteistönhoidon ohjauksen prosessi laadunhallinnan näkökulmasta. Tutkimuksen tuloksena syntynyt malli sisältää prosessikuvauksen ja toimintaohjeet osaprosesseille. Prosessi on jaettu suunnittelu-vaiheeseen, tarjouspyyntövaiheeseen ja sopimuskauteen. Mallin tavoitteena on kuvata hyvä tapa toimia sekä tuottaa käytännön työvälineitä kiinteistönhoidon ohjaamiseen ja toiminnan jatkuvaan kehittämiseen. 4

8 2 ULKOISTETTU KIINTEISTÖNHOITO 2.1 Kiinteistönhoidon ulkoistaminen Kiinteistöala on tällä hetkellä varsin voimakkaasti kehittyvä toimiala. Kiinteistöalan kehitystrendejä ovat laajemmat palvelukokonaisuudet, elinkaariajattelu, managementkonseptien, konsultointipalveluiden ja ulkoistamisen lisääntyminen. Tätä kautta kiinteistöpalvelut ovat kehittymässä selkeämmin omaksi liiketoiminta-alueekseen. Erityisesti Yhdysvalloissa ulkoistaminen (Outsourcing) ja laajat palvelukokonaisuudet (One- Stop-Shopping) ovat selkeitä trendejä. Kiinteistön ylläpitopalvelut on perinteisesti tuotettu kiinteistön omistajan omalla organisaatiolla tai ostamalla ne erillispalveluna. Kasvaneet tehokkuusvaatimukset sekä julkisella että yksityisellä sektorilla ovat kuitenkin lisänneet ostopalveluiden käyttöä. Ostopalveluiden käytöllä tarkoitetaan kiinteistönhoitopalveluiden hankkimista hoitoon erikoistuneilta kiinteistönhoitoyrityksiltä. Ostopalveluiden käytöllä voidaan saavuttaa muun muassa parempi ylläpidon tehokkuus, kustannussäästöjä, joustavuuden kasvamista ja laajempaa asiantuntemusta. Kiinteistönhoidon ulkoistamisen syitä on tutkittu Yhdysvalloissa. Tutkimuksen mukaan ulkoistaminen on lisääntymässä, koska ulkoistaminen 1 : 1. tarjoaa mahdollisuuden keskittyä omaan ydinosaamiseensa 2. tarjoaa mahdollisuuden käyttää parhaita osaajia 3. tehostaa liiketoiminnan kehittämistä 4. jakaa ja minimoi liiketoiminnan riskejä 5. vapauttaa resursseja 6. vapauttaa yrityksen käyttöpääomia 7. mahdollistaa kassavirtojen uudelleensuuntaamisen 8. vähentää toiminta-, yleis- ja hallintokuluja 9. tarjoaa käyttöön resursseja, joita itsellä ei ole 10. tarjoaa mahdollisuuden siirtää hankalia tehtäviä muiden hallintaan. Monet yritykset haluavat siirtyä yhä pidempiaikaisiin sopimuksiin ja siirtää vastuuta laadunvalvonnasta toimeksisaajalle tavoitellen kumppanuuteen perustuvaa Partneringtyyppistä liiketoimintamallia. Ulkoistettaessa kiinteistönhoitopalveluita riskinä on kuitenkin kiinteistönhoidon laadun heikkeneminen, ellei kiinteistönhoidon hankintavaiheessa kyetä rakentamaan laadunvarmistusmenetelmiä sopimukseen ja ohjaamaan toimeksiannon sopimuksenmukaisuutta sopimuskaudella. 1 O Malley M.F. Corporate Real Estate Expectations for service providers,

9 2.2 Ulkoistettavat hoitokokonaisuudet Kiinteistönhoito on osa laajempaa kokonaisuutta, ylläpitoa, joka on osa vielä laajempaa kokonaisuutta, kiinteistönpitoa. Kiinteistönpito käsittää kaikki ne toimenpiteet, oikeussuhteet ja taloudelliset seikat, jotka mahdollistavat kiinteistön jatkuvan tarkoituksenmukaisen käyttämisen 2. Kiinteistönpito sisältää kaikki ne palvelut, joilla tuetaan ja edesautetaan kiinteistöjen tai tilojen hallintaa, ylläpitoa ja kehittämistä sekä kiinteistössä tai tiloissa tapahtuvaa toimintaa (kuva 1). Kiinteistön ylläpito on se osa kiinteistönpitoa, johon kuuluvien toimintojen tarkoituksena on kiinteistön kunnon, arvon, käytettävyyden ja koettavuuden säilyttäminen. Kiinteistön ylläpito jakautuu kiinteistönhoitoon ja kunnossapitoon. Kiinteistö KIINTEISTÖNPITO Kiinteistön käyttö Rakentaminen Ylläpito Hallinto Tukipalvelu Kiinteistönhoito Kunnossapito Hoito ja huolto Siivous Jätehuolto Ulkoalueiden hoito Kuva 1. Kiinteistönpidon tuotenimikkeistö (Lähde: Vrt. Suomen Rakennuttajaliitto et al. Kiinteistönpidon perussanastoa, 1996, s.15 ja Kiinteistöliitto. Kiinteistönhoidon ja isännöinnin sopimusasiakirjat -kehitysprojekti) Kiinteistönhoito on säännöllistä toimintaa, jolla pysytetään kiinteistössä halutut olot. 3 Kiinteistönhoito koostuu hoidosta ja huollosta, ulkoalueiden hoidosta, siivouksesta ja jätehuollosta. Hoitoon ja huoltoon kuuluu yleishoito ja valvonta sekä aluerakenteiden, pohjarakenteiden, rakennustekniikan ja teknisten järjestelmien hoito. Ulkoalueiden hoito koostuu puhtaanapidosta, lumitöistä ja kasvitöistä. Välittömästi käyttäjiin ja asukkaisiin kohdistuvat palvelut ovat vähitellen alkaneet korostua varsinaiseen kiinteistöön kohdistuvien palvelujen ohella. Kiinteistöön kohdistuvien kovien palvelujen rinnalla on alettu puhua pehmeistä palveluista, kiinteistönpidon tukipalveluista. Tukipalveluista käytetään myös nimityksiä käyttäjä- ja asukaspalvelut. Tukipalveluita ovat esimerkiksi toimisto-, kokous-, -ruokala-, kalusto-, muutto-, sisustus-, vartiointi- sekä korjaus- ja asennuspalvelut. Kiinteistönpidon tukipalveluihin voidaan lukea kaikki ne kiinteistönhoitoyrityksen tuotteet ja toiminnot, jotka eivät ole kiinteistön kunnossa pysymisen ja käytettävyyden ylläpitämisen kannalta välttämättömiä, mutta jotka parantavat käyttäjien tai asukkaiden toimintaedellytyksiä ja viihtymistä. 4 2 Murtomaa P. Kiinteistönpidon tekniikka, talous ja hallinto, 1997, s Suomen toimitila ja rakennuttajaliitto RAKLI ry. et al. Kiinteistönpidon perussanastoa, 1996, s.3 ja 9. 4 Saarenheimo U. Asukaspalvelut kiinteistönpidossa, 1998, s

10 2.3 Laatuajattelu kiinteistönhoidossa Kiinteistönhoitoyrityksen palvelun laatu muodostuu teknisestä laadusta, joka vastaa asiakkaan kysymykseen mitä? ja toiminnallisesta laadusta, joka vastaa kysymykseen miten?. Tekninen laatu kuvaa mitä asiakas saa ja toiminnallinen laatu, miten hän sen saa. Asiakkaan kokema kokonaislaatu muodostuu asiakkaan odotuksista ja kokemuksista. (kuva 2) Asiakkaan odotukset TOIMINNALLINEN LAATU Miten Kuva 2. Kiinteistönhoidon laatu Koettu kokonaislaatu Yrityskuva Laatumittarit Asiakkaan kokemukset TEKNINEN LAATU Mitä Hyvä tekninen laatu tarkoittaa sitä, että asiakkaan kokemukset toteutuneesta palvelutasosta ovat vastanneet hänen odotuksiaan. Tekniseen laatuun vaikuttavat oleellisesti hoitotiheydet, käytettävä teknologia, palvelun organisointi, ohjaus- ja seurantajärjestelmät sekä koko henkilöstön tekninen ammattitaito. Tekninen laatu ei yksin riitä. Kiinteistönhoitoyritykset kilpailevat yhä enemmän toiminnallisen laadun strategioilla. Se menestyy, joka saa koko henkilöstön henkiset voimavarat käyttöön, ja luotua ympärilleen dynaamisen ja myönteisen yrityskuvan. Toiminnallinen laatu antaa kuvan kiinteistönhoitoyrityksen ja käyttäjän välisen vuorovaikutuksen sujumisesta. Palvelun nopeus, joustavuus, palvelualttius, asiakkaan kuunteleminen sekä henkilökunnan asenne ja käyttäytyminen ovat toiminnallisen laadun osatekijöitä. Markkinoinnin ja yrityksen tunnettuuden ja maineen tukema yrityskuva toimii eräänlaisena suodattimena asiakkaan mielikuvan muodostumisessa siitä, vastaavatko hänen kokemuksensa palvelusta hänen odotuksiaan. Hyvä yrityskuva auttaa laatupoikkeamien anteeksiannossa, kun taas huono vahvistaa virheitä. Asiakkaan mielikuvat laadusta ovat herkkiä ja niihin liittyvä muisti on yllättävän pitkä. 5 Kiinteistönhoito on prosessinomaista tuotanto- ja palvelutoimintaa, joka tähtää taloudellisen, selkeästi määritellyn lopputuloksen, tuotteen, aikaansaamiseen. Tuotteistamisella tarkoitetaan käytännössä sitä, että kiinteistönhoitoyritys toimittaa asiakkaalle toiminnan tuloksia, valmiita tuotteita, eikä tuotteen tekoprosessia. Tuote on esimerkiksi tietyn tasoinen pihakäytävä, satoi tai paistoi. Tuotteiden laatu vaihtelee tilan käyttötarkoituksen mukaan. 6 Aiemmin on ehkä myyty lumityötä tai hiekoitusta työsuorituksena kiinnittämättä niinkään huomiota lopputulokseen. Vasta tuotteistamisen kautta päästään käsiksi asiakkaalle ymmärrettävin tavoin kiinteistönhoidon laatuun ja sen erittelyyn. Tuotteen keskeisimpiä ominaisuuksia ovat toimitusaika, palvelutapa, laadun sallitut vaihtelurajat ja hinta. 7 5 Seppälä A. Siivouspalvelun laatu ja sen mittaaminen: Siivoustyön johdon käsikirja, 1997, s Hekkanen M. et al. Tavoitteellinen kiinteistönpito, 1992, s Kiinteistöalan koulutussäätiö. Kehitä kiinteistöpalveluja!, 1995, s.21. 7

11 Tuotteistamisen tavoitteena on, että tilaaja kykenee suunnittelemaan ja kuvaamaan ulkoistettavan kiinteistönhoitopalvelun ilman, että hänen tarvitsee tietää hoitomenetelmistä. Toimeksisaaja kykenee puolestaan suunnittelemaan omat työmenetelmänsä ja resurssinsa tuotekuvausten perusteella. Vapaus valita käyttämänsä työmenetelmät antaa hoitoyritykselle hyvät eväät kehittää tehokkaampia työmenetelmiä ja tuotekonsepteja sekä kilpailla hinnan lisäksi tehokkuudella ja laadulla. Palvelujen tuotteistaminen edesauttaa myös kiinteistönhoitoyrityksen laatujärjestelmän kehittämistä. Mikäli toimeksisaajalla on tilaajan hyväksymä, työntekijätasolle asti ulottuva laatujärjestelmä, voidaan kiinteistönhoidon valvonta- ja kehittämisvastuuta siirtää hoitoyritykselle. 2.4 Ulkoistetun kiinteistönhoidon tavoite Kiinteistönhoidon tavoitteita asettavat kiinteistön omistaja, käyttäjä, asukas ja kiinteistönhoitoyritys. Kiinteistönhoidon tavoitteet eroavat oleellisesti näkökulmasta riippuen. Kiinteistönhoidon suunnittelussa ja hankinnassa sekä sopimuskauden aikana tulee eri osapuolten tavoitteet yhdistää asiakastyytyväisyyden ja yhteistyön aikaansaamiseksi. Kiinteistön omistaja odottaa saavansa sijoittamalleen pääomalle tuottoa. Omistaja omistaa kiinteistön joko oman liiketoimintansa tueksi tai jonkun muun organisaation liiketoimintaa varten. Omistaja laatii omistamilleen kiinteistöille tavoitteet ja toimii niille laaditun strategian mukaisesti. Tavoitteena voi olla esimerkiksi nopea rikastuminen, korkea käyttöaste tai käyttäjän toimitilatarpeiden pitkäjänteinen tyydyttäminen. 8 Kiinteistön käyttäjän näkökulmasta kiinteistöt toimivat liiketoimintaa tukevana tukitoimena. Käyttäjä tarvitsee ydintoimintansa tueksi tilojen lisäksi kiinteistönhoito- ja käyttäjäpalveluita. Kiinteistön käyttäjä ja omistaja voivat olla yksi ja sama organisaatio tai ne voivat olla toisistaan riippumattomia. Kiinteistön asukkaan näkökulma perustuu asumisviihtyisyyteen, asuinympäristön turvallisuuteen, kohtuullisiin asumiskustannuksiin ja tilojen käyttökelpoisuuteen. Kiinteistön asukas tarvitsee asumisen tueksi kiinteistönhoito- ja asukaspalveluita. Asukaspalveluiden tarve riippuu asukasrakenteesta ja niiden saatavuus muun muassa kiinteistön omistajan suhtautumisesta asukaspalveluihin. Kiinteistönhoitoyritys ylläpitää kiinteistön arvoa ja käytettävyyttä omistajan asettamien strategioiden mukaisesti sekä tuottaa kiinteistön käyttäjälle ja omistajalle kiinteistönhoitosuunnitelman mukaiset kiinteistönhoito- ja tukipalvelut. Kiinteistönhoitoyrityksen tavoitteena on kiinteistön tehokas hoitaminen asiakkaita tyydyttävällä ja yritykselle kannattavalla tavalla. Kiinteistönhoitoyritys kehittää jatkuvasti omaa liiketoimintaansa luoden muun muassa toiminta-, tuote-, tieto- ja henkilöstrategioita sekä operatiivisen ohjauksen menetelmiä tyydyttääkseen yhä paremmin asiakkaiden nykyisiä ja tulevaisuuden tarpeita. 9 8 Touré R. Ylläpito osana kiinteistönpitoa, 1998, s Touré R. Ylläpito osana kiinteistönpitoa, 1998, s.62. 8

12 Kiinteistönhoidon koordinoija on tilaajan edustaja. Tilaajana on usein miten kiinteistön omistaja. Kiinteistönhoidon koordinoija toimii yhteyslinkkinä omistajan, käyttäjän ja kiinteistönhoitoyrityksen välillä. Kiinteistönhoidon koordinoija voi olla itse omistaja, käyttäjä tai heidän palkkaama asiantuntija, esimerkiksi isännöitsijä. Kiinteistönhoidon koordinoijan tehtävä on organisoida ulkoistettava kiinteistönhoitopalvelu omistajan strategioiden ja käyttäjien tarpeiden mukaisesti siten, että kiinteistönhoidon suunnitelmallinen toteutus ja valvonta on mahdollista. Kiinteistönhoidon koordinoijan työ voidaan jakaa suunnitteluvaiheeseen, tarjouspyyntövaiheeseen ja sopimuskauteen. Kiinteistönhoidon suunnitteluvaiheessa tärkeintä on omistajan strategioita sekä kiinteistön ja käyttäjien tarpeita palvelevan kiinteistönhoitosuunnitelman laatiminen. Tarjouspyyntövaiheessa tärkeintä on yhteistyökykyisen ja kyvykkään sopimuskumppanin valita. Sopimuskauden aikana kiinteistönhoidon koordinoijan tulee ohjata ja valvoa työn sopimuksenmukaisuutta ja kehittää kiinteistönhoitoa palvelemaan yhä paremmin eri osapuolten tarpeita. Tavoitteellinen kiinteistönhoito perustuu eri osapuolten yhdessä hyväksymiin ja sisäistämiin tavoitteisiin ja toimintatapoihin. Tavoitteellisuus edellyttää yhteistyötä ja viestintää kiinteistön nykyisistä ja tulevaisuuden käyttötarpeista sekä kiinteistön käyttäjän ydintoiminnan visiosta. Ilman tiivistä ja konkreettista yhteistyötä on palveluiden tuottajan mahdotonta hahmottaa palveluiden tarpeita tulevaisuudessa ja kehittää toimintaansa oikeaan suuntaan. Kiinteistön omistajan, käyttäjän ja kiinteistönhoitoyrityksen kiinteistölle asettamat tavoitteet ja näkökulmat sekä tarpeet ja tehtävät voidaan kuvata yhteistoiminnan edistämiseksi ja ymmärtämiseksi (kuvat 3 ja 4). 9

13 OMISTAJA Kiinteistöjohtaminen: Asetetaan tavoitteet ja laaditaan strategiat. Toiminnan tavoitteet: Pääoman sijoituksesta saatava tuotto. TUOTOT: Vuokratulot, rakennuksen jäännösarvo, maan myyntihinta KUSTANNUKSET: Alkuinvestointi, ylläpitokustannukset, perusparannukset, käyttötarkoituksen muutokset, verot, korot Kiinteistö Rakennus Alue/Tontti Sijoituskohde KÄYTTÄJÄ Toimitilajohtaminen: Toimitilastrategia ja logistiikka. Toiminnan tavoitteet: Toimitilat ovat ydintoimintaa tukevaa tukitoimintaa. Palvelutarpeet: Tukipalvelut ja kiinteistönhoitopalvelut. TUOTOT: Ydintoiminnan tuotot KUSTANNUKSET: Ydintoiminnan kustannukset, toimitilakustannukset, tuki- ja hoitopalveluiden kustannukset Tukipalvelut Toimitilat Tukitoiminta Hoitopalvelut KIINTEISTÖNHOITOYRITYS Palvelutuotannon johtaminen: Toimintastrategiat, operatiivisen ohjaus. Näkökulma: Ydintoimintaa tukevien hoito- ja tukipalveluiden aikaansaaminen ja omistajan kiinteistöstrategioiden toteuttaminen. Rakenteet Rakennuksen osa Tilat Järjestelmät TUOTOT: Palveluiden myyntituotot KUSTANNUKSET: Palvelutoiminnan kustannukset Hoidon kohde Ulkoalue Kuva 3. Kiinteistössä toimijoiden erilaiset tavoitteet ja näkökulmat (Lähde: Vrt. Touré R. Ylläpito osana kiinteistönpitoa, 1998, s.64) KÄYTTÄJÄ Toimitilastrategia ja -logistiikka Toimitilatarpeet Ydintoiminnan toimitilatarpeen tyydyttäminen OMISTAJA Kiinteistönpidon tavoitteet ja strategiat Kiinteistöstrategiat Palvelut Palvelutarpeita Tuki- ja hoitopalvelut KIINTEISTÖNHOITOYRITYS Toiminnan strategia ja operatiivinen johtaminen Kuva 4. Kiinteistössä toimijoiden tarpeet ja tehtävät (Lähde: Vrt. Touré R. Ylläpito osana kiinteistönpitoa, 1998, s.65) 10

14 2.5 Palvelun onnistumisen arviointi Kiinteistönhoidon ostopalveluiden onnistumista ja kiinteistönhoidon laatua voidaan tarkastella omistajan ja käyttäjien sekä kiinteistönhoidon koordinoijan ja hoitoyrityksen näkökulmasta. Kiinteistönhoidon asiakkaista kiinteistön omistaja asettaa tavoitteita muun muassa asiakastyytyväisyydelle, kiinteistön kunnolle ja kustannuksille. Kiinteistön käyttäjän kokemaa laatua voidaan tarkastella käyttäjätyytyväisyyskyselyjen ja reklamaatioiden avulla. Kiinteistönhoidon koordinoijan ja hoitoyrityksen tuottamaa laatua voidaan puolestaan mitata työn sopimuksenmukaisuudella. (kuva 5) - Kustannukset - Kiinteistön kunto KIINTEISTÖNHOIDON ASIAKKAAT Omistaja Käyttäjä - Reklamaatiot - Käyttäjätyytyväisyyskyselyt Ylläpidon asiakasrajapinta YLLÄPITO-ORGANISAATIO Kiinteistönhoidon koordinoija Kiinteistönhoitoyritys - Työn sopimuksenmukaisuus Kuva 5. Kiinteistönhoidon ostopalveluiden laadunmittausjärjestelmä Palvelun onnistumista arvioidaan yritykseen hankittavan palautteen avulla. Yleisiä palautteen hankintamenettelyjä ovat reklamaatiot, käyttäjätyytyväisyyskyselyt, erilaiset raportit ja auditoinnit. Palautteen hankkiminen ei ole itseisarvo, vaan sen myötä saatava tieto on hyödynnettävä palvelun kehittämiseksi. Saatua tietoa käytetään ongelmien ennaltaehkäisyyn, korjaaviin toimenpiteisiin ongelmien ilmettyä ja toiminnan jatkuvaan kehittämiseen. Käyttäjän kokemaa palvelun onnistumista voidaan arvioida reklamaatioiden kautta. Reklamaatio on asiakkaan tekemä valitus tekemättömästä tai huonosti tehdystä työstä. Yrityksen reklamaatiomenettelyllä määritetään yhteiset toimintatavat, jotta reklamaatiot voidaan käsitellä mahdollisimman nopeasti ja reklamaation syyt voidaan poistaa. Yrityksen kannattaa tehdä reklamaatioiden viestintäkanava tunnetuksi asiakkaille, sillä reklamoivat asiakkaat ovat ystäviä eivät vihollisia. Reklamaatiot ovat arvokasta informaatiota asiakkaalta palvelun ja tuotteen koetusta ja odotetusta laadusta. Reklamaatioprosessin tavoitteena on parantaa yrityksen kannattavuutta vähentämällä laatuvirheiden aiheuttamia ylimääräisiä kustannuksia ja ylläpitää asiakastyytyväisyyttä poistamalla laatuvirheiden syyt Asikainen J. et al. Kiinteistönhoitosopimusopas, 1997, s

15 Tyytymättömistä asiakkaista varsin harvat reklamoivat (kuva 6). Tavallisesti asiakkaat mieluummin ostavat muualta tai ovat hiljaa. Asiakkaat, joilla on ongelma ja jotka reklamoivat, ostavat todennäköisemmin uudestaan kuin ne, joilla on ongelma, mutta jotka vaikenevat. Reklamoivat asiakkaat ovat itse asiassa erittäin uskollisia, varsinkin jos saavat tyydyttävän vastauksen. 11 5% 50 % 45 % Esittävät reklamaation virallisesti johdolle Reklamoivat organisaation alemmalle tasolle ja jättävät sitten asian sikseen Olivat tyytymättömiä, mutta eivät reklamoineet Kuva 6. Reklamaatio-pyramidi (Lähde: Horovitz J. Reklamaatioiden käsittely tuottavaksi, Yritystalous 3/1997, s.52) Reklamaatiomenettelyssä reklamaatiot kirjataan omalle erilliselle lomakkeelleen (liite 1), johon kirjataan myös kiinteistönhoidon koordinoijan tai hoitoyrityksen tekemät selvitykset reklamaation syystä, sen aiheuttamista toimenpiteistä ja toimenpiteiden kiireellisyydestä. Reklamaatioiden analysoinnissa tarkastellaan mahdollisia näkemyseroja, virheiden syitä, merkittävyyttä ja niiden synnyn estomahdollisuuksia sekä virheiden määrää ja kustannuksia. Reklamaatio analysoidaan tekemällä asiakkaan kanssa kohteessa tarvittaessa katselmus sekä vertailemalla tuotetta, tuotekuvausta ja sopimusta keskenään. Analysointi tehdään tapauskohtaisesti ja tuloksia hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Reklamaatiolomakkeeseen kirjataan myös suullisen tai kirjallisen vastauksen antamisesta reklamaation tekijälle. (kuva 7) Reklamaatio Tuotekuvaukset ja seurantaraportit Muutokset ohjeisiin ja työohjelmiin Raportti asiakkaalle Reklamaation kirjaus Reklamaation analysointi Lisäselvitykset Virheiden korjaukset Toiminnan tarkistukset - kirjaus valmislomakkeeseen - toimitus käsittelyä ja korjausta varten - valvonta kunnes kuitataan hoidetuksi - tuotteen tarkastus sopimuksen perusteella - laatuvirheiden analysointi tuotekuvausten avulla - lisäselvitykset kohteessa - reklamaatiotietojen täydentäminen - asiakkaan kanssa tehtävät katselmukset - välittömät korjaavat toimenpiteet - mahdolliset hyvitystoimenpiteet - työohjelmien ja työohjeiden tarkistukset - työmenetelmien tarkistukset - työvälineiden tarkistukset - sopimusten tarkennusehdotukset Kuva 7. Reklamaation käsittelyprosessi (Lähde: Asikainen J. et al. Kiinteistönhoitosopimusopas, 1997, s.128) 11 Horovitz J. Reklamaatioiden käsittely tuottavaksi, Yritystalous 3/97, s

16 Palvelun onnistumista voidaan arvioida myös asiakastyytyväisyyskyselyiden avulla (liite 2). Asiakastyytyväisyyden mittaamisen tavoitteena on selvittää systemaattisesti ja pitkäjänteisesti eri asiakassegmenttien tyytyväisyys kiinteistönhoidon tuotteisiin sekä hoitoyrityksen ja kiinteistönhoidon koordinoijan toimintaan. Käyttäjän arvio kiinteistönhoidon laadusta koostuu hoitoyrityksen palvelun teknisen ja toiminnallisen laadun arvioimisesta. Lisäksi käyttäjä voi arvioida kiinteistönhoidon koordinoijan toimintaa sekä erityisesti kiinteistönhoitosuunnitelmaa ja sen vastaavuutta käyttäjän tarpeisiin. Arviointi tapahtuu hoitotyön laadun, päivittäisten asiakaskontaktien, tiedotuksen, raportoinnin ja yhteisten kokousten pohjalta. Mittauksilla voidaan selvittää esimerkiksi palvelun sujuvuutta, käyttäjien tyytyväisyyttä hoitotasoon ja tiedottamiseen sekä hoitohenkilöstön palvelualttiutta ja joustavuutta. Säännöllisesti toteutettava asiakaspalautejärjestelmä antaa arvokasta tietoa organisaatiolle kehittämisalueista, erityisesti toiminnallisen laadun osalta. Asiakastyytyväisyyden mittaaminen voidaan toteuttaa kirjallisena, puhelin- tai atk-kyselynä, mutta yhtä hyvin myös asiakaskohtaisesti henkilökohtaisena tapaamisena, jolloin asiakasvuorovaikutus on voimakasta. Mittaaminen ei kuitenkaan ole itseisarvo, vaan lähtökohta yrityksen toiminnan jatkuvalle parantamiselle. Tulosten analysointi tulee tehdä mahdollisimman nopeasti kyselyn jälkeen nopean palautteen mahdollistamiseksi. Tulokset tulee raportoida havainnollisessa muodossa yrityksen johdolle, käyttäjille ja erityisesti hoitotyöstä vastuussa oleville henkilöille. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää sekä kiinteistönhoidon tuotteita ja palveluja kehitettäessä että kiinteistönhoitoyrityksen sisäistä toimintaa parannettaessa. Asiakas-tyytyväisyyskyselyiden tulokset ovat merkittävää palautetietoa kiinteistönhoidon koordinoijalle sekä hoitoyrityksen työntekijöille heidän onnistumisestaan omassa työssään. Asiakastyytyväisyysmittausta arvioitaessa voidaan kiinnittää huomiota mittaustulosten luotettavuuteen ja hyödynnettävyyteen, itse mittausprosessiin ja sen helppouteen ja vaivattomuuteen. Mittaamista tulee arvioida säännöllisesti, esimerkiksi vuosittain, jotta mittaustapoja kehitetään jatkuvasti yrityksen tarpeita vastaaviksi. Asiakastyytyväisyyden mittaamisesta vastaa joko kiinteistönhoitoyritys tai kiinteistönhoidon koordinoija. Oleellista on, että mittaamisen ja tulosten analysoinnin ja hyödyntämisen kokonaisvaltainen vastuu on määritelty. Kiinteistönhoidon sopimuksenmukaisuutta arvioidaan laadun mittauksen perusteella tehtävillä raporteilla. Tavoitteiden alitukset antavat aiheen reklamointiin ja laiminlyönnit hyvitykseen asiakkaalle. Toistuvista virheistä voidaan rangaista sovitulla sopimussakolla tai hinnanalennuksella ja hyvästä laadusta sekä toiminnan kehittämisestä voidaan myöntää laatubonus. Raportteja ovat esimerkiksi kulutus-, katselmus-, kunto-, laatu-, reklamaatio-, tapahtuma- ja vertailuraportit. Raporttien lisäksi tietoa kiinteistönhoidon onnistumisesta antavat hoito- ja huoltopäiväkirja sekä sopimuskautena pidettyjen kokousten pöytäkirjat. Palvelun onnistumisen arvioinnin välineeksi sopii myös auditointi. Auditointi on parhaimmillaan erittäin tehokas johdon työkalu, jonka avulla voidaan puolueettomasti tarkastella yrityksen prosesseja, tuotteita ja palveluja sekä varsinaisia liiketoiminnan ja laadunparannuksen tuloksia 12. Auditointien tarkoitus on selvittää, onko yrityksen toiminta laatujärjestelmän ja tavoitteiden mukaista. Auditoinneissa etsitään sekä toimivia esimerkkejä hyvistä menetelmistä että kehitetään ja parannetaan huonosti toimivia osaalueita. Auditoinneilla arvioitavia ominaisuuksia ovat esimerkiksi: 12 Hannukainen T. Laatuyritykset Laatujohtaminen maailman valioyrityksissä, 8/92, s

17 henkilöstön koulutustaso käytettävät alihankkijat asiakassuuntautunut toimintatapa hoitoyrityksen imago laatujärjestelmä aktiivinen kehitystoiminta palveluvalikoima hinta- ja laatusuhde yrityksen taloudellinen tila työn mitoitusjärjestelmä koneellistamisaste. Kiinteistönhoidon koordinoija voi arvioida tarjouspyyntövaiheessa hoitoyrityksen palvelukykyä ja laadun tuottamisvalmiuksia tarjoavan yrityksen nykyisessä hoitokiinteistössä auditoinnin avulla. Arvioinnissa pyritään selvittämään, vastaako toiminta hoitoprosessille ja laadulle asetettuja sekä sopimuksen edellyttämiä vaatimuksia. Arvioinnin tavoitteena on saada käsitys siitä, mitkä edellytykset yrityksellä on selviytyä hoitopalvelusta tilaajan toivomalla tavalla. Toisaalta pyritään myös siihen, että mahdollisiin riskitekijöihin puututaan aikaisessa vaiheessa. Erityisesti tutkitaan hoitoyrityksen kykyä täyttää sopimusvelvoitteet. Auditointi soveltuu myös kiinteistönhoidon koordinoijan ja kiinteistönhoitoyrityksen itsearvioinnin välineeksi kehitysstrategioita hiottaessa. 14

18 3 ULKOISTETUN KIINTEISTÖNHOIDON TOIMINTAMALLI 3.1 Ulkoistetun kiinteistönhoidon ohjausprosessi Kiinteistönhoidon ostopalveluiden kokonaisvaltaista hahmottamista ja kehittämistä voidaan parantaa prosessimallinnuksella, jolla selvennetään tehtäviä, informaatiovirtaa ja vastuita eri osapuolten välillä. Kun prosessi mallinnetaan, on pyrkimyksenä saada prosessi rakenteeltaan tehokkaaksi, taloudelliseksi ja toimivaksi, asiakastarpeet ja organisaation tavoitteet täyttäväksi. Kiinteistönhoidon prosesseissa korostuu asiakkaan tärkeys. Asiakaslähtöisyyttä voidaan parantaa kehittämällä varsinaisen asiakasrajapinnan taustalla olevien prosessien suorituskykyä. Kehittämistyötä käynnistettäessä on selvitettävä, ketkä ovat prosessin tärkeimmät asiakkaat ja mitä nämä odottavat saavansa prosessilta. Kehittämistyössä on paneuduttava ydinprosessin osaprosesseihin ja niihin kuuluviin tehtäviin. Prosessiketju alkaa asiakkaan tarpeista ja päätyy asiakkaan tarpeiden tyydyttämiseen. Prosessin kaikki vaiheet vaikuttavat lopputulokseen ja voidaankin sanoa, että prosessiketju on yhtä vahva kuin sen heikoin kohta. Prosessin kuvaaminen vaatii systemaattista ja selkeää kuvaustapaa, joka mahdollistaa yhteisymmärryksen prosessista eri osapuolten välillä. Mallintamisen tarkoitus on parantaa toisiinsa liittyvien asioiden ymmärtämistä, mikä tapahtuu usein yksinkertaistamalla mallissa kuvattavaa toimintaa. Prosessikuvauksessa esitetään, miten prosessi muuttaa lähtöainekset tuotteiksi. Prosessikuvaus ei kuitenkaan ole itsetarkoitus. Kuvauksen on annettava lisäarvoa yritykselle ja asiakkaille. Kiinteistönhoito ja kunnossapito ovat ylläpidon ydinprosessit. Prosessien tavoitteet liittyvät kiinteästi toisiinsa. Ydinprosessien perustana on ylläpidon tason määritys, joka perustuu omistajan kiinteistö- ja ylläpitostrategioihin ja käyttäjän tarpeisiin. Laadun kehittämisen keskeinen lähtökohta on yrityksen todellisten ydin- ja osaprosessien tunnistaminen. Tärkeimpiä prosesseja ovat välittömästi asiakastyytyväisyyteen vaikuttavat prosessit. Prosessien liiallinen tai väärä valinta voi johtaa laadunparantamistoimien epäonnistumiseen. Ulkoistetun kiinteistönhoidon ohjausprosessi voidaan nähdä suunnitteluvaiheesta, tarjouspyyntövaiheesta ja sopimuskaudesta koostuvana kokonaisuutena, joka tähtää kiinteistönhoitopalveluiden ohjaamiseen omistajan ja käyttäjien tarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti. Kukin vaihe koostuu pienemmistä osaprosesseista, jotka puolestaan koostuvat pienemmistä osista, tehtävistä. Prosessin kaikkien osien toimivuus vaikuttaa ydinprosessin toimivuuteen (kuva 8). Osaprosessien ja tehtävien tueksi voidaan laatia toimintaohjeet. Toimintaohje kuvaa tuotteiden ja palvelujen tuottamisprosessin työvaiheina. Toimintaohjeen keskeinen tarkoitus on kuvata tuotteen valmistusprosessin vaiheet, vaiheen virheettömyydestä vastuussa olevat henkilöt ja viittaukset työohjeisiin ja muihin viiteaineistoihin. Toimintaohjeen tulee kuvata työprosessi sillä tarkkuudella, ettei tuotteeseen pääse syntymään virheitä toimittaessa toimintaohjeen mukaisesti. Toimintaohjeen laadinta ja ylläpito 15

19 edellyttää täten prosessin tulosten mittaamista sekä tuloksia uhkaavien virheiden, ongelmien ja vaikeuksien tunnistamista. Ydinprosessi-taso Ulkoistetun kiinteistönhoidon ohjaus Osaprosessi-taso Suunnitteluvaihe Tarjouspyyntövaihe Sopimuskausi Tehtävä-taso Toimintaohjeet Kuva 8. Prosessien hierarkisuus Ohjaus voidaan määrittää sarjaksi toimenpiteitä, joiden avulla asetettu tavoite pyritään saavuttamaan 13. Ohjaus on aktiivista toimintaa, johon sisältyy valvonnan lisäksi myös toiminnan suunnittelua ja ohjaustoimenpiteitä. Ohjauksen mahdollistavat asiat on kirjattava kiinteistönhoitosopimukseen, sillä sopimuksen teon jälkeen tilaajan ohjausmahdollisuudet jäävät sopimuksen mukaisen toiminnan vaatimiseen. Kiinteistönhoitosopimuksessa esitettyjä toimeksiannon ohjausvälineitä ovat muun muassa kiinteistönhoitosuunnitelma, kokousmenettelyt, laatumittarien tavoitearvot ja sanktiot häiriötilanteissa. Kiinteistönhoidon ostopalveluiden ohjausprosessi voidaan kuvata esimerkiksi Demingin ympyrän muodossa (kuva 9). Hoitotason ja ylläpitostrategian tarkistaminen Kiinteistönhoitosuunnitelman kehittäminen Kustannussäästöjen löytäminen Sopimuksen päivittäminen Hoitotaso, ylläpitostrategia Kiinteistönhoitosuunnitelma Alustava kiinteistönhoitoaikataulu Tarjouspyyntö Toiminnan kehittäminen Yhteistyön parantaminen Asiakastyytyväisyys PARANNA SUUNNITTELE Tarjousten vertailu Sopimusneuvottelu Kiinteistönhoitosopimus Laatumittarien analysointi Korjaavat toimenpiteet MITTAA TOTEUTA Aloituskokous Asiakasinformaatiotilaisuus Henkilöstön perehdytys Toiminnan laatu Tuotteen laatu Prosessin laatu Asiakastyytyväisyys Prosessin jatkuva valvonta Työsuoritteiden valvonta Hoitokokoukset Kehityskokoukset Kuva 9. Kiinteistönhoidon jatkuva ohjaus kuvattuna Demingin ympyrän muodossa 13 Veräjänkorva J. Laatutekniikka, 1977, s

20 3.2 Prosessikuvaus ja toimintaohjeet Ulkoistetun kiinteistönhoidon ohjauksen toimintamalli koostuu prosessikuvauksesta ja siihen liittyvistä toimintaohjeista. Ulkoistetun kiinteistönhoidon ohjausprosessi käsittelee niitä laadunhallinnan keinoja, joiden avulla kiinteistönhoidon koordinoija voi ohjata ulkoistettua kiinteistönhoitopalvelua ja täyttää kiinteistön omistajan ja käyttäjän kiinteistönhoidolle asettamat vaatimukset. Laatuajattelun mukaisesti ulkoistetun kiinteistönhoidon ohjausprosessiin on liitettävä laatuvaatimusten asettaminen, laadunvarmistuksen määrittäminen, laadun valvominen ja korjaavat toimenpiteet. Korjaavat toimenpiteet käsittävät poikkeamien syiden selvittämisen ja ongelmien poistamisen. Ulkoistetussa kiinteistönhoidossa laatuvaatimukset asetetaan kiinteistönhoitosuunnitelmassa ja laadunvarmistus määritetään sopimusasiakirjoihin kuuluvassa sopimusohjelmassa. Sopimuksen solmimisen jälkeinen laadunvalvonta on jatkuvaa. Kiinteistönhoidon laatuvirheet ja sopimusaikaiset ongelmat pyritään ratkaisemaan osapuolten välisellä yhteistyöllä. Kiinteistönhoidossa korjaavat toimenpiteet käsittävät lisäksi sopimuksen päivittämisen. Tällä pyritään pitkäaikaiseen yhteistyöhön kiinteistönhoitoyrityksen kanssa ja varmistamaan asiakastyytyväisyys siten, että kiinteistönhoitosuunnitelma vastaa omistajan ja käyttäjän tarpeita. Näistä lähtökohdista malli vaiheistettiin kolmeen osaan: suunnitteluvaiheeseen, tarjouspyyntövaiheeseen ja sopimuskauteen. Tämä tutkimus keskittyy sopimuskauden osaprosesseihin ja suunnittelu- ja tarjouspyyntövaihetta tarkastellaan lähinnä laadun tuottamisen edellytysten kautta. Vaiheistamisen jälkeen määriteltiin prosessiin vaikuttavat osapuolet. Päävastuu kiinteistönhoidon ohjaamisesta on kiinteistönhoidon koordinoijalla, joka on tilaajan edustaja. Tilaajana on usein miten kiinteistön omistaja. Kiinteistönhoidon koordinoija voi olla itse omistaja, omistajan palkkaama konsultti tai isännöitsijä. Muita prosessin osapuolia ovat kiinteistön käyttäjä, valittu kiinteistönhoitoyritys ja sen käyttämät alihankkijat. Ulkoistetun kiinteistönhoidon ohjaus voidaan ymmärtää prosessina, johon peräkkäiset, toisiinsa liittyvät osajärjestelmät vaikuttavat. Jotta prosessi on kunnossa, tulee osaprosessien olla toimivia. Mallin rakentamisen seuraavana vaiheena oli suunnittelu- ja tarjouspyyntövaiheen sekä sopimuskauden osaprosessien tunnistaminen. Ulkoistetun kiinteistönhoidon suunnitteluvaiheen osaprosesseiksi valittiin kiinteistönhoitosuunnitelman laatiminen ja kiinteistönhoidon laadunvarmistuksen suunnittelu. Kun tavoitteen mukainen toiminta on suunniteltu, etsitään sopiva yhteistyökumppani sen toteuttamiseksi. Tarjouspyyntövaiheen osaprosesseiksi valittiin tarjouspyynnön laadinta, tarjousten vertailu ja sopimusneuvottelun järjestäminen sopivan sopimuskumppanin valitsemiseksi. 17

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

QL Excellence -käsikirja

QL Excellence -käsikirja QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä Kaj von Weissenberg 19.5.2016 1 Lisää Inspectasta Luomme turvallisuutta, luotettavuutta ja kestävää kehitystä Pohjois-Euroopassa

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ. Kiinteistönhoito. Sammakkolammentie 2, Kuopio

TARJOUSPYYNTÖ. Kiinteistönhoito. Sammakkolammentie 2, Kuopio TARJOUSPYYNTÖ Kiinteistönhoito Sammakkolammentie 2, Kuopio 1.2.2017 Sivu 2/5 Sammakkolammentie 2, Kuopio 1. KOHDETIEDOT Tilaaja Savon koulutuskuntayhtymä PL 87 70101 Kuopio Tilaajan yhteyshenkilö Ari Orsjoki

Lisätiedot

Peter Ström Asiakkuusjohtaja

Peter Ström Asiakkuusjohtaja Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Hallitusti korjaushankkeeseen Asiakkuusjohtaja Peter Ström www.talokeskus.fi SUOMEN TALOKESKUS -KONSERNI Emoyhtiö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

Arviointi ja mittaaminen

Arviointi ja mittaaminen Arviointi ja mittaaminen Laatuvastaavien koulutus 5.6.2007 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 Arviointi itsearviointia sisäisiä auditointeja ulkoisia auditointeja johdon katselmusta vertaisarviointeja

Lisätiedot

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Miksi tämä työ tehtiin? Henkilöstöhallinto on osa henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta. Valtion henkilöstöjohtamisessa

Lisätiedot

KONSULTTIPALVELUIDEN PUITESOPIMUSLUONNOS

KONSULTTIPALVELUIDEN PUITESOPIMUSLUONNOS KONSULTTIPALVELUIDEN PUITESOPIMUSLUOOS 2017-2018 1. Yleistä Puitesopimus edellyttää yhteistyötä, joka vaatii molemmilta osapuolilta käytännön tasolla ansaittua luottamusta, paneutumista toisen toimintaan,

Lisätiedot

LAATUSUUNNITELMAMALLI

LAATUSUUNNITELMAMALLI Liite 4 Yleisten alueiden aurausurakat Keskustan kehä- alueurakka-alueella 2016 2018 LAATUSUUNNITELMAMALLI 9.8.2016 9.8.2016 2(5) Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 Laatusuunnitelman tarkoitus... 3 Laatusuunnitelman

Lisätiedot

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6. TalokeskusYhtiötOy Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.2014 Stefan Fransman Kehityspäällikkö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 1 (5) Palvelukuvaus 5036/ / PALVELUKUVAUS. Hankittavan palvelun yksilöinti

TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 1 (5) Palvelukuvaus 5036/ / PALVELUKUVAUS. Hankittavan palvelun yksilöinti TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 1 (5) PALVELUKUVAUS Hankittavan palvelun yksilöinti Espoon kaupunki (jäljempänä myös Asiakas) hankkii johdon konsultointipalveluja kolme vuotta kestävään espoolaisen johtamisen

Lisätiedot

Antti Myyryläinen Timbal Palvelut Oy

Antti Myyryläinen Timbal Palvelut Oy Strategia Energiatehokkuus Huoltokirja Seuranta Elinkaari Suunnitelmat Korjaushanke Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi Timbal palveluita tuottaa Timbal Palvelut

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Sisältö. Energiaviisas taloyhtiö -koulutus Viisas energiankäyttö ja huolto Energiaviisas korjausrakentaminen

Sisältö. Energiaviisas taloyhtiö -koulutus Viisas energiankäyttö ja huolto Energiaviisas korjausrakentaminen Taloyhtiön nykytila Oppaan taustalla on Pääkaupunkiseudun kuluttajien energianeuvonta, joka on Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien sekä HSY:n rahoittama hanke. Sisältö Energiaviisas taloyhtiö -koulutus

Lisätiedot

OULUNSALON ALUEURAKAN LAATUSUUNNITELMAMALLI Laatusuunnitelmamalli 1(5) OUKA/1581/ /

OULUNSALON ALUEURAKAN LAATUSUUNNITELMAMALLI Laatusuunnitelmamalli 1(5) OUKA/1581/ / Laatusuunnitelmamalli 1(5) 17.3.2015 OUKA/1581/02.08.02/2015 OULUNSALON ALUEURAKAN LAATUSUUNNITELMAMALLI 17.03.2015 Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, katu ja viherpalvelut Postiosoite: PL 32, 90015 Oulun

Lisätiedot

Fingrid Oyj Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Näkökulmia urakoitsijan laadunhallintaan 19.5.2016 / Kimmo Honkaniemi, Mikko Luoma

Fingrid Oyj Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Näkökulmia urakoitsijan laadunhallintaan 19.5.2016 / Kimmo Honkaniemi, Mikko Luoma Fingrid Oyj Omaisuuden hallinnan teemapäivä Näkökulmia urakoitsijan laadunhallintaan 19.5.2016 / Kimmo Honkaniemi, Mikko Luoma Näkökulmia urakoitsijan laadunhallintaan Esityksen sisältö Turvallisuus etulinjassa

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Tommi Mäkelä & Riikka Salkonen. Rataverkon käytettävyyden mittarit mitä ne ovat jja mihin niitä tarvitaan?

Tommi Mäkelä & Riikka Salkonen. Rataverkon käytettävyyden mittarit mitä ne ovat jja mihin niitä tarvitaan? Tommi Mäkelä & Riikka Salkonen Rataverkon käytettävyyden mittarit mitä ne ovat jja mihin niitä tarvitaan? RATA 2012 Hämeenlinna Esityksen rakenne Rataverkon käytettävyyden mittarit mitä ne ovat ja mihin

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN LAATU- OHJELMAN (SHQS) LAADUNTUNNUSTUS Versio

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN LAATU- OHJELMAN (SHQS) LAADUNTUNNUSTUS Versio 1/(6) SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN LAATU- OHJELMAN (SHQS) LAADUNTUNNUSTUS Versio 2.1 14.6.2007 2/(6) SISÄLLYSLUETTELO SIVU 1. MYÖNTÄMISMENETTELY... 3 2. SAAMISEN VÄLTTÄMÄTTÖMÄT 3 2.1 Organisaation rakenteelliset

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pekka Luoto

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pekka Luoto OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys 3.3. 2011 Pekka Luoto Uusi asunto-osakeyhtiölaki tuli voimaan 1.7 2010 Muun muassa: Kunnossapitotarveselvitys

Lisätiedot

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi...

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... RHK Ohje riskienhallinnasta 2 SISÄLTÖ 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... 5 RH Ohje riskienhallinnasta

Lisätiedot

Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon

Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon Talokeskus Yhtiöt Oy Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.2014 Stefan Fransman Kehityspäällikkö Suomen Talokeskus

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI

KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI ASIAKKAAT SIDOSRYHMÄT TIETOJÄRJESTELMÄ- PALVELUT TEHTÄVÄT JA PALVELUT MITTARIT KÄSITTEET TIEDOT ROOLIT JA VASTUUT JOHTAMISEN PROSESSIT KYVYKKYYDET

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Kuntoarviot ja muut selvitykset

Kuntoarviot ja muut selvitykset Kuntoarviot ja muut selvitykset Tero Pyykkönen Oulu 2.9. 2010 Oulu Tero Pyykkönen RKM, RI Kuntotarkastaja AKK Pätevöitynyt energiatodistuksen antaja, PETA Kunnossapitotarveselvitys Oulu Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Lisätiedot

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu Esittelymateriaali Esityksen sisältö Viitta-työkalun tausta Miten työkalu on syntynyt? Viitta-työkalun tavoitteet ja hyödyt Itsearviointiprosessi

Lisätiedot

Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa. Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu

Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa. Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu Hyvä laatu Laboratorion menestystekijät Laboratorion hyvä laatu perustuu asiakkaiden tarpeiden

Lisätiedot

Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn kesä-heinäkuussa Vastauksia kertyi yhteensä 37 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille!

Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn kesä-heinäkuussa Vastauksia kertyi yhteensä 37 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille! Kesä 2016 ASIAKASTYYTYVÄISYYS Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn kesä-heinäkuussa 2016. Vastauksia kertyi yhteensä 37 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille! Kokosimme tähän dokumenttiin yhteenvedon

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia

Lisätiedot

Jokilatvojen tilapalveluiden Kuntayhtymän palvelutuotannon YLEISSOPIMUS

Jokilatvojen tilapalveluiden Kuntayhtymän palvelutuotannon YLEISSOPIMUS Jokilatvojen tilapalveluiden Kuntayhtymän palvelutuotannon YLEISSOPIMUS 2 3 TUOTANNON YLEISSOPIMUS SISÄLTÖ 1 SOPIMUKSEN TARKOITUS...5 2 TOIMINTA JA TEHTÄVÄT...5 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖ...5 4. TUOTANNON VALVONTA...6

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin

Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin 07.10.2010 Patrick Qvick Sisällys 1. Qentinel 2. Laadukas ohjelmisto täyttää sille asetetut tarpeet 3. SAP -projektin kriittisiä menestystekijöitä 4.

Lisätiedot

ICT barometri Tekesin tilaama nopea web kysely, jonka toteutti VTT Rakentamisen tiedonhallinta Kysely avoinna

ICT barometri Tekesin tilaama nopea web kysely, jonka toteutti VTT Rakentamisen tiedonhallinta Kysely avoinna ICT barometri 2007 Tekesin tilaama nopea web kysely, jonka toteutti VTT Rakentamisen tiedonhallinta Kysely avoinna 2. 25.1.2007 Kyselyn jakelu Tekes SARA teknologiaohjelman sähköpostijakelun kautta Ei

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Laatuvastaavien perehdytys

Laatuvastaavien perehdytys Laatuvastaavien perehdytys Perehdytyksen tavoite Laatuvastaava ymmärtää oman tehtäväosuutensa yliopiston laadunhallintatyössä Laatuvastaavan tehtävistä: Koordinoi yksikössä laadunhallintatyötä Toimii laaturyhmän

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY

SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY Kuntien liikenneturvallisuustyö Lain edellyttämää asukkaiden hyvinvoinnin

Lisätiedot

Konsernijohdon vastuu tuloksellisesta johtamisesta ja riskienhallinnasta. Markus Kiviaho, Johtaja, sisäinen tarkastus JHTT, CGAP

Konsernijohdon vastuu tuloksellisesta johtamisesta ja riskienhallinnasta. Markus Kiviaho, Johtaja, sisäinen tarkastus JHTT, CGAP Konsernijohdon vastuu tuloksellisesta johtamisesta ja riskienhallinnasta Markus Kiviaho, Johtaja, sisäinen tarkastus JHTT, CGAP Konsernijohdon vastuu tuloksellisesta johtamisesta Konsernijohdon vastuulla

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston laatutyö

Jyväskylän yliopiston laatutyö Jyväskylän yliopiston laatutyö Pirjo Halonen Laatupäällikkö 17.1.2007 1 Yliopistolain Jyväskylän yliopisto velvoite 5 Arviointi Yliopistojen tulee arvioida koulutustaan, tutkimustaan sekä taiteellista

Lisätiedot

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas 1 (6) Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas Sisällys Mikä on toimintajärjestelmä... 2 Hyvä toimintajärjestelmä... 3 Hyödyt... 3 Toimintajärjestelmän rakentaminen... 4 Autamme sinua... 6 Business

Lisätiedot

TALOYHTIÖLLE STRATEGIA. Tero Heikkilä 30.1.2014

TALOYHTIÖLLE STRATEGIA. Tero Heikkilä 30.1.2014 TALOYHTIÖLLE STRATEGIA Tero Heikkilä 30.1.2014 Isännöintiliiton tavoitteena on isännöinnin tunnettuuden ja arvostuksen parantaminen. TALOYHTIÖLLE STRATEGIA MIKSI? FAKTA: ASUKKAILLA HUOMATTAVAN KRIITTINEN

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Toiminto: Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään tavoitteet palveluiden järjestämiseen, resurssien käyttämiseen ja henkilöstön hyvinvointiin

Lisätiedot

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA Kiinteistöstrategia Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA 19.3. 2013 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Neuvontapalvelut

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

Pilari 2 mukainen vakavaraisuuden kokonaisarvio

Pilari 2 mukainen vakavaraisuuden kokonaisarvio Pilari 2 mukainen vakavaraisuuden kokonaisarvio Tiedotustilaisuus 28.9.2006 Helena Tuhkanen Esityksen tavoitteet Esityksen tavoitteena on kertoa Pilari 2 prosesseista ja näiden välisen vuoropuhelun toteuttamisesta

Lisätiedot

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto

Lisätiedot

ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN

ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN Linnoitustie 4 Violin-talo 5 krs., FI-02600 Espoo www.triplewin.fi will invest into customer experience leadership Miten rakennetaan asiakaskokemuksen johtamiseen toimiva

Lisätiedot

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia OAMK / Luova 4.5. ja 11.5. Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä Sisältö 1. päivä Johdanto Auditoinnin tavoitteet Ympäristöstandardin (ISO 14001) pääkohdat Alustava ympäristökatselmus Auditoinnin

Lisätiedot

mihin (priorisoituihin) asiakokonaisuuksiin liittyviä riskejä (ml. toimintatapojen heikkoudet) ja mahdollisuuksia arvioidaan

mihin (priorisoituihin) asiakokonaisuuksiin liittyviä riskejä (ml. toimintatapojen heikkoudet) ja mahdollisuuksia arvioidaan Hankasalmen kunnan riskien hallinnan arviointiohjelma 2012 2014 (pohjaehdotus) Arviointiohjelmaan kunnan johtoryhmä määrittelee mihin (priorisoituihin) asiakokonaisuuksiin liittyviä riskejä (ml. toimintatapojen

Lisätiedot

Valmistus omaan käyttöön 4 301

Valmistus omaan käyttöön 4 301 KÄYTTÖSUUNNITELMA / Tekniset palvelut Tekniset palvelut tukee kunnan muita yksiköitä saavuttamaan tuloksia tarjoamalla hyvät toimitilat sekä miellyttävän ympäristön. Tekniset palvelut toteuttaa peruspalveluja

Lisätiedot

Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus

Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Näytön tehtävät: suunnittelee työtään yhteistyössä työyhteisön kanssa asiakaskohteen toiminnan, palvelukuvauksen ja työohjeiden

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen - Ennakoivassa kiinteistönpidossa ja päätöksenteossa

Tiedolla johtaminen - Ennakoivassa kiinteistönpidossa ja päätöksenteossa Tiedolla johtaminen - Ennakoivassa kiinteistönpidossa ja päätöksenteossa AVATER-hankkeen loppuseminaari 16.11.2016 Tampereen ammattikorkeakoulu Paavo Kero, projektitutkija TTY, RTEK TP5. Uudet johtamis-

Lisätiedot

Porvoon kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Porvoon kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Porvoon kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet KV 25.3.2015 KH 16.3.2015 2 Sisällys 1. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. Sisäisen

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTASOPIMUS 3.11.2015

YHTEISTOIMINTASOPIMUS 3.11.2015 YHTEISTOIMINTASOPIMUS 3.11.2015 Sopijapuolet 1. Lempäälän kunta (myöh. Kunta) Y-tunnus 0150783-1 2. Lempäälän Evankelisluterilainen seurakunta (myöh. Seurakunta) Y-tunnus 0150791-1 3. SRV Rakennus Oy (myöh.

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

Sujuvan toteutuksen perusta on hyvä suunnittelu case esimerkki toteutusvaihtoehdoista

Sujuvan toteutuksen perusta on hyvä suunnittelu case esimerkki toteutusvaihtoehdoista Sujuvan toteutuksen perusta on hyvä suunnittelu case esimerkki toteutusvaihtoehdoista Päätehtävät ja roolit Tilaaja päättää Isännöitsijä johtaa taloyhtiötä Projektijohtaja johtaa hanketta Valvoja valvoo

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Columbus- palkkausjärjestelmä. Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja

Columbus- palkkausjärjestelmä. Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja Columbus- palkkausjärjestelmä Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja Suomen ympäristökeskus 11.1.2008 2 1. JOHDANTO Henkilökohtainen palkka muodostuu Columbus- palkkausjärjestelmässä tehtävän vaativuuteen

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

Taloyhtiön strategia Katse pidemmälle tulevaisuuteen. Ilari Rautanen

Taloyhtiön strategia Katse pidemmälle tulevaisuuteen. Ilari Rautanen Taloyhtiön strategia Katse pidemmälle tulevaisuuteen Ilari Rautanen 24.11.2016 Strategia = Pidemmän ajan tavoitteet ja niiden toteutussuunnitelma Taloyhtiöt suurten haasteiden edessä Rakennuskanta ikääntyy,

Lisätiedot

12.4. JY SISÄILMAINFO OPISKELIJOILLE

12.4. JY SISÄILMAINFO OPISKELIJOILLE 12.4. JY SISÄILMAINFO OPISKELIJOILLE Kampusmanageri Riitta Pirilä, SYK Oy Kuva: Jyväskylän yliopisto, Ruusupuisto 12.4.2016 Suomen Yliopistokiinteistöt Oy 1 Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Suomen Yliopistokiinteistöt

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: palautekierrosversio, 2. palautekierros Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET Palaute Ajankäyttö Työhyvinvointi Myynti Yhteistyö Työyhteisötaidot Kehityskeskustelu Esimiestaidot Asiakaspalvelu Vuorovaikutus Rekrytointi Tutkimukset ja kartoitukset Vaativat

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

SimLab prosessisimulointi

SimLab prosessisimulointi SimLab prosessisimulointi Visualisointi Visualisointi kokonaiskuva kokonaiskuva prosessista prosessista yli yli rajapintojen rajapintojen Perustana Perustana prosessin prosessin mallinnus mallinnus ja

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

RAKENNUSTEN. Käyttö ja ylläpito

RAKENNUSTEN. Käyttö ja ylläpito RAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUS Käyttö ja ylläpito Mikko Peltokorpi Toimitusjohtaja, kiinteistöneuvos Matinkylän Huolto Oy Käyttäjän ja ylläpitäjän näkökulma matalaenergiarakentamiseen Hyvän asumisen perusedellytyksistä

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

TUUSULAN LIIKENNEMALLITARKASTELU

TUUSULAN LIIKENNEMALLITARKASTELU 1/7 TARJOUSPYYNTÖ 7.9.2012 TUUSULAN LIIKENNEMALLITARKASTELU Pyydämme tarjoustanne jäljempänä määritellyn liikennemallitarkastelun laadinnasta tässä tarjouspyynnössä ja tarjouspyynnön liitteissä kuvatulla

Lisätiedot

Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta

Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta 1 Sari Hildén, kiinteistöpäällikkö Tilakeskus Helsingin kaupungin rakennuskannan ikäjakauma Arvokiinteistöjä, palvelukiinteistöjä ja torppia, joissa

Lisätiedot

AVATER-loppuseminaari : Terveen talon toteutuksen kriteerit -päivitys

AVATER-loppuseminaari : Terveen talon toteutuksen kriteerit -päivitys AVATER-loppuseminaari 16.11.2016: Terveen talon toteutuksen kriteerit -päivitys Tero Marttila, TTY Jommi Suonketo, Paavo Kero, Petri Annila Esityksen sisältö Tausta (ja tulevaisuus/tavoitteet) Määrittelyt

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tuotemallipohjainen suunnittelu ja toteutus - yhteiset tavoitteet

Tuotemallipohjainen suunnittelu ja toteutus - yhteiset tavoitteet Tuotemallipohjainen suunnittelu ja toteutus - yhteiset tavoitteet 16.5.2002, Dipoli Rakennusteollisuus RT ry Ilkka Romo Rakennusteollisuus RT ry 1 Rakennusteollisuuden teknologiastrategia 12.2.2002 Rakennusteollisuus

Lisätiedot

Aloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä?

Aloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä? Aloite 08.02.2017 1 (3) VVC VM036:00/2015 Lausunto luonnoksesta valtion riskienhallintopolitiikkamalliksi Yleistä Onko aineistokokonaisuus, jossa on riskienhallinnan järjestämistä koskevia ohjeita,

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Sisäilmaparannuksen rakennuttaminen, CASE päiväkoti

Sisäilmaparannuksen rakennuttaminen, CASE päiväkoti Sisäilmaparannuksen rakennuttaminen, CASE päiväkoti Teemu Alavenetmäki RI (AMK) Tampereen Tilakeskus Liikelaitos rakennuttajainsinööri Sisältö Suunnittelu Kilpailutus ja urakoitsijoiden valinta Rakentaminen

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Työvälineet riskien tunnistamiseen ja henkilöturvallisuuden nykytilan arviointiin

Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Työvälineet riskien tunnistamiseen ja henkilöturvallisuuden nykytilan arviointiin Työvälineiden tausta Nämä työvälineet ovat syntyneet vuosina 2006 2008 toteutetun Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisessa ympäristössä (HenRI) - hankkeen tuloksena. (http://www.vtt.fi/henri). HenRI-hanke

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Suorituskyky- ja riskiperusteinen toimintamalli Liikenteen turvallisuusvirastossa

Suorituskyky- ja riskiperusteinen toimintamalli Liikenteen turvallisuusvirastossa Suorituskyky- ja riskiperusteinen toimintamalli Liikenteen turvallisuusvirastossa 17.9.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Suorituskyky- ja riskiperusteisen toimintamallin tavoitteet Uusi viranomaisuus,

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka. Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy

NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka. Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy Miksi tarvitsemme arkkitehtuuripolitiikkaa? NCC:n tavoitteena

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot