- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

Transkriptio

1 - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo Arto Huuskonen, DI

2 TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän aikaa asuinympäristössään. Nykyinen koti myös mieluisin asuinpaikka Julkisella sektorilla haasteita ikääntyvien palvelujen järjestämisessä heidän asuinympäristöönsä Myös yksityisen sektorin lähipalvelut ovat heikkenemässä monilla asuinalueilla Palvelutarpeet muuttuvat ja asumisen palvelujen kysyntä on lisääntymässä => Uusia asumisen ja hyvinvoinnin palvelumalleja tarvitaan Asumista tutkittu paljon, mutta asumisen liiketoimintaa vähän => Asumista ja hyvinvointia tukevien palveluverkostojen tutkimukselle tarvetta => Jatkoa Selma Tulevaisuuden senioriasumisen liiketoimintamallit -hankkeelle

3 AIKAISEMPIA OPPEJA (mm. Selma-hanke) Asumisen perimmäinen tarkoitus ja tarve Asumismuodon ja asuinympäristön tulee tukea jokapäiväisiä toimintoja ja mahdollistaa sosiaalinen kanssakäyminen Eritasoisen asumisen ja palvelujen keskittäminen Aging-in-place Kehämalli, eli palvelujen keskittäminen Itsenäinen asuminen > kotipalvelut > kotisairaanhoito > palveluasuminen Tilojen ominaisuuksien myös tuettava ideologiaa (yhteistyö?) Virkistys- ja elämyspalvelut nousevat merkittävään osaan Paikallisten yksityisten toimijoiden hyödyntäminen Palvelujen organisointi (esim. palvelukoordinaattorit ja -ohjaajat) Yhteistilojen sijoittelu ja hyödyntäminen Asumis- ja hyvinvointipalvelut teollisuuden alana Julkinen sektori avainasemassa liiketoiminnan mahdollistajana Palvelusetelin käytön lisääntyminen synnyttää toimivat markkinat?

4 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TAVOITTEET Tutkimushankkeen tarkoitus: Luo edellytyksiä ikääntyvien kotona asumiselle entistä pidempään Synnyttää uutta asumisen ja hyvinvoinnin liiketoimintaa Monipuolistaa kaupunginosien / lähiöiden palvelurakennetta Tutkimushankkeen tavoite: Tuottaa uusia asumisen ja hyvinvoinnin palvelumalleja ja kehittää asumisliiketoiminnan osapuolten verkostomaisia toimintatapoja palvelujen tuottamisessa

5 TUTKIMUKSEN KESKEISIÄ KYSYMYKSIÄ 1) Mitkä tekijät vaikuttavat asuinalueiden palvelurakenteen kysyntään ja tarjontaan? Miten alueen demografinen rakenne pitäisi ottaa huomioon palvelurakenteen suunnittelussa? Millaisia uusia vaatimuksia väestön ikääntyminen tuo alueiden palvelurakenteille? 2) Millaisia palveluja asumiseen voidaan liittää ja miten, jotta toiminta olisi liiketaloudellisesti kannattavaa? Millaisia palveluja asumiseen voidaan tulevaisuudessa liittää? Mitkä tekijät vaikuttavat palvelujen käytettävyyteen (Selma käytettävyysmittaristo)? Miten teknologiaa voidaan hyödyntää palvelujen tuottamisessa? Millaisia uusia ansainta- ja rahoitusmalleja voidaan hyödyntää asumis- ja hyvinvointipalvelujen tuottamisessa 3) Mitkä ovat alueellisten palveluverkostojen menestys- ja uhkatekijöitä? Millaisia mahdollisuuksia on osapuolten välisen verkostoyhteistyön ja kumppanuuksien hyödyntämiselle asumis- ja hyvinvointipalvelujen tuottamisessa Voidaanko palveluntuottajien keskinäisellä verkostoitumisella saavuttaa etuja?

6 TUTKIMUKSEN TYÖPAKETIT Kysyntä ja tarjonta TP1 Asuinalueiden palvelurakenteen kehittämisen menetelmät Tuotteet ja palvelut TP2 Asumisen ja hyvinvoinnin uudet palvelumallit TP3 Asumispalvelujen verkostot ja kumppanuudet Toimintojen organisointi TP4 Asumispalvelujen ansainta- ja rahoitusmallit Ansaintalogiikka

7 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimus alkaa elokuussa 2010 Tutkimuksen kesto kaksi vuotta Tutkimusmetodina on suunniteltu käytettävän konstruktiivista tapaustutkimusta, jossa Helsingin kaupunki valitsee kohteen (kaupunginosan), jossa tutkimus- ja kehitystyö tapahtuu yhteistyössä Helsingin kaupungin eri virastojen, yritysten ja tutkijoiden kesken Asuinalueen palvelurakenne analysoidaan ja havaittuihin puutteisiin konstruoidaan ratkaisumallit, jotka pilotoidaan alueella Hankkeen osapuolille tuotetaan konkreettisia ohjeistuksia ja varsinaiset tutkimustulokset julkaistaan kansainvälisissä tieteellisissä lehdissä ja konferensseissa

8 TUTKIMUSOSAPUOLET Tutkimusorganisaatiot: Aalto-yliopisto (BES -tutkimusryhmä) Tampereen teknillinen yliopisto Tutkimuksen ulkomainen yhteistyökumppani: Georgia State University, Atlanta Muut tutkimusta rahoittavat osapuolet: Helsingin kaupunki (Innovatiivinen kaupunki tutkimusohjelma) Tampereen kaupunki Sato Realia Management ISS-Palvelut Asokodit Suomen aluerakennuttaja Järvenpään Mestariasunnot Tutkimus- ja kehitysyhteistyö: Kuluttajatutkimuskeskus Laurea-ammattikorkeakoulu Lähiöohjelma (YM) MONA-hanke (Sotera-tutkimusyksikkö) Culminatum Oy Ltd

9 TUTKIMUKSEN HYÖDYT? KUNNAT - Ikääntyvien asuminen kotona mahdollisimman pitkään -> vähentää ennenaikaista siirtymistä raskaampien asumis- ja palvelumuotojen piiriin - Kaupungin palvelurakenteen rikastuminen KIINTEISTÖNOMISTAJAT - Nykyisten asuinalueiden houkuttelevuuden säilyttäminen / parantaminen - Ikääntyvien asukkaiden pakkomuuton välttäminen PALVELUNTUOTTAJAT / YRITTÄJÄT - Luo edellytyksiä kannattavalle asumispalveluliiketoiminnalle - Uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen - Kumppanuusverkostojen muodostaminen alueen muiden toimijoiden kanssa LÄHIÖIDEN ASUKKAAT - Laajempi, tarkoituksenmukainen palvelutarjonta ja palvelujen hyvä saavutettavuus - Ikääntyville mahdollisuus asua pidempään kotona - Alueen sosiaalisen pääoman lisääntyminen (mm. yhteisöllisyys) TIETEELLINEN TUTKIMUS - Uusi asumisen liiketoiminnan tutkimusryhmä Suomeen - Tuottaa neljä uutta tohtoria asumisen liiketoiminnan alueelta

10 KIITOS MIELENKIINNOSTA Lisätietoja: ARTO HUUSKONEN JUKKA PUHTO Hankkeen väitöskirjatutkija Tutkimuspäällikkö puh puh